Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2012 18:16 | Topi Lajunen | ||
| Taisi muistaa kuitenkin, sillä 7 kertaa 24 on 168. :) | ||||
|
26.03.2012 17:59 | Topi Lajunen | ||
| Mäkkylä joutunee vaihtamaan nimensä, mikäli edelleen pidetään kiinni siitä käytännöstä, että kahdella rautatieliikennepaikalla ei voi olla samaa nimeä. | ||||
|
26.03.2012 04:36 | Topi Lajunen | ||
| Esperanto, tuo kieli jota opiskelin, mutta sittemmin koin tarpeettomaksi. Maailman muutos, ja Esko. Lanterniinikatoksi silti kutsun lanterniinikattoja. | ||||
|
26.03.2012 04:28 | Topi Lajunen | ||
| Eikä vain näytä, vaan ovat normaalileveyttä. | ||||
|
26.03.2012 04:21 | Topi Lajunen | ||
| Etuviistokuvat ovat yleensä tylsiä. Mutta tämä ei ole. | ||||
|
24.03.2012 02:51 | Topi Lajunen | ||
| Vastaavalla karalla löytyy vielä käytössäkin olevasta kalustosta katkaisijoita... Nimittäin Sm1-kalustosta osastojen valojen ohjaukseen. | ||||
|
24.03.2012 02:48 | Topi Lajunen | ||
| Ja trolleyvirroitin! | ||||
|
23.03.2012 13:57 | Topi Lajunen | ||
| Englanti ei kielenä ominaisuuksiltaan kieltämättä ole sieltä parhaimmasta päästä, mutta nykyaikana se (tai sen versio "bad english") on yleisesti ottaen tärkein kieli osata oman äidinkielensä jälkeen. Sillä pärjää kohtalaisesti lähes missä tahansa, ainakin kattavammin kuin millään muulla yksittäisellä kielellä. Toki jos haluaa painottaa osaamistaan johonkin tiettyyn alueeseen (Venäjä, Etelä-Amerikka), niin muut kielet tulevat kyseeseen. | ||||
|
23.03.2012 01:31 | Topi Lajunen | ||
| ...ja https://vaunut.org/kuva/73925 | ||||
|
|
23.03.2012 01:30 | Topi Lajunen | ||
| Pelkistetty tarra myös: https://vaunut.org/kuva/74234 | ||||
|
22.03.2012 13:57 | Topi Lajunen | ||
| Aina kun rajaa yritetään vetää johonkin kohtaan, niin löytyy jokin kulkuväline, josta ei äkkiseltään pysty sanomaan kummalle puolelle rajaa se asettuu. Trolleybussin pitäisin ehkä erillään kiskoliikenteestä, vaikka onkin sidottu ajolankoihinsa, ja on täten järjestelmänä raitiotiemäinen. Kumipyörämetrot sen sijaan ovat kohtalaisen selkeästi kiskoliikenteen puolella - kisko ei vain ole perinteisen muotoinen, ja pyörät ovat kumia. Yhtä kaikki, metallisilla pitkillä "kiskomaisilla" rakenteilla siinäkin ohjataan kaluston kulkusuuntaa. Trollikoiden ja kumipyörämetrojen väliin osuu ainakin urabussit, http://en.wikipedia.org/wiki/Guided_bus - jotka ovat urassa ajaessaan tavallaan yksittäisiä dieselkäyttöisiä kumipyörämetroja... | ||||
|
22.03.2012 13:42 | Topi Lajunen | ||
| Maglev-koerata (reilun 18 km) on edelleen olemassa, ja käytössä. Sijaitsee vain sellaisella paikalla, ettei hyötykäyttöä pätkälle tuollaisenaan voi oikein kuvitella. Sitä ollaan paraikaa pidentämässä yli 40 km mittaiseksi, ja uusia junia on tilattu. Tarkoituksenahan on, että tämä alkuperäinen ja nyt pidennettävä rata on osa tulevaisuuden Tokio-Nagoya-Osaka-maglev-rataa. Wikipediassa englanniksi itse järjestelmästä: http://en.wikipedia.org/wiki/JR-Maglev ja tulevaisuuden radasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Chūō_Shinkansen - Kiinassa sen sijaan on jo käytössä kaupallinen suurnopeusmaglev-rata Shanghaissa, linkaten paikallisen kansainvälisen lentoaseman lähemmäs keskustaa. Ilmeisesti tätäkin ollaan suunniteltu joskus pidennettäväksi, mutta nykyisellään kyseessä on n. 30 km mittainen nysä, jolloin suuren nopeuden tarjoama aikahyöty on vielä varsin kyseenalainen. Shangain maglev on tehty saksalaisten Transrapid-tekniikalla: http://en.wikipedia.org/wiki/Shanghai_Maglev_Train | ||||
|
22.03.2012 13:30 | Topi Lajunen | ||
| Yksi herrasmies hukannut päähineensä... | ||||
|
21.03.2012 02:32 | Topi Lajunen | ||
| Kimmo yllä niputti ajojohtimen ja ajolangan samaa tarkoittavaksi, mutta itse olen ymmärtänyt, että ajojohtimeen kuuluu kaikki sähköä johtavat osat (eli myös kannatinlangat ripustimineen ja ehkäpä jopa kääntöorret, vaikka niitä pitkin ei virtaa taida juuri kulkea). Ajolanka sen sijaan on ajojohtimen se alin osa, eli lanka johon virroitin osuu. Korjatkaa, jos väärässä, ja niin edelleen. | ||||
|
20.03.2012 21:37 | Topi Lajunen | ||
| On se ilman JKV:tä, mutta myös omistaja on eri kuin perinnejunan liikennöitsijä. | ||||
|
|
20.03.2012 03:20 | Topi Lajunen | ||
| Fordeja tehtiin toki myös (ainakin?) Briteissä: http://en.wikipedia.org/wiki/Ford_of_Britain | ||||
|
Kuvasarja: Valtterin juhlapäivä |
20.03.2012 03:13 | Topi Lajunen | ||
| Sama JKV laite osaa kuitenkin Sm1/2-kalustoa jarruttaa, vaikka siinä ei ole kuljettajaventtiiliä lainkaan. Samoin Sm5 jarruttaa JKV-jarrutuksessa jopa sähköjarrulla (muistaakseni). En siis näe vaatimusta Knorrin kuljettajaventtiilistä oikeana. Uskaltaisin jopa spekuloida, että JKV:lle pitäisi riittää kyky ohjata käyttöjarruttaessaan jarrujohdon painetta sen verran kookkailla ep-venttiileillä, että kuljettajaventtiilin ajoasento ei riitä korvaamaan poistettua ilmaa (tai sitten suljetaan kuljettajaventtiilin syöttö). Tällöinhän ei kaksi- ja yksipaineisuudella ole niin väliä, koska JKV-laitehan ei missään tilanteessa kevennä jarrutusta, vaan irrottaa kokonaan (kuljettajan erillisellä napinpainalluksella). Hätäjarrutuksen JKV tekee turvalaitteen venttiilillä - sellaisissa joissa sellainen on. Tämä kaikki tosin on vain spekulaatiota. | ||||
|
|
20.03.2012 02:52 | Topi Lajunen | ||
| Ei tule, jos sen tekee kerran tai pari. Mutta jos sitä vinkeistä ja neuvoista huolimatta tekee toistuvasti, niin se herkästi voidaan tulkita tahalliseksi ärsyttämiseksi. :) | ||||
|
19.03.2012 12:30 | Topi Lajunen | ||
| "SAA" kuulostaa tuntemattomalta etuliitteeltä, "sa" sen sijaan on käytössä joissain yhteyksissä. Yleisimmin kuitenkin pärjätään ihan vain numerolla 60603. Vaikka monissa asioissa olenkin turhan tarkka, niin tässä hyväksyisin myös P 603:n, sillä sehän tämä hetken kuluttua on, täysin saman näköisenä. Oikein tarkasti kun tulkitaan, niin junahan syntyy vasta siinä vaiheessa, kun sille annetaan lähtölupa. Näin ollen oikein pedanttisesti ajateltuna Helsingissä opastimien viherkellertävyyttä odottelevat "junat" eivät ole junia ollenkaan, ikä niillä täten ole vielä oikeasti numeroakaan. :) | ||||
|
19.03.2012 12:23 | Topi Lajunen | ||
| Ja "Perkiön tuloratapiha" on siis virallisesti "Tampere tavara". :) | ||||
|
18.03.2012 01:32 | Topi Lajunen | ||
| Tuukka, olen muistikuvieni mukaan nähnyt Suomessa useammankin etäisyysopastustaulun, jossa Pietari kirjoitetaan juurikin kyrillisin kirjaimin. Seiskatiellä taisivat olla. | ||||
|
|
18.03.2012 01:28 | Topi Lajunen | ||
| Näin siis valtiollisilla JR-yhtiöillä. Yksityisellä puolella sekä metroista löytyy raideleveyksiä kirjavammin, juurikin 1435 mm on varsin yleinen. Normaaliraiteista löytyy siis kohtalaisen paljon muualtakin kuin shinkansen-radoilta. | ||||
|
17.03.2012 11:38 | Topi Lajunen | ||
| "Riittävän" tarkka sijaintitieto tulikin jo, mutta kerrotaan vielä, miksi paikka _ei_ voi olla Keravan ja Kytömaan välillä. Liian vähän raiteita tässä. En tosin veikkausta moiti, sillä tässä on kyllä samantapaista henkeä rutkasti. | ||||
|
17.03.2012 11:30 | Topi Lajunen | ||
| Vaunu näyttäisi olevan Edb. Vaikuttaisi konepaja-expressiltä, Hyvinkää (konepaja) - Ilmalan ratapiha. | ||||
|
14.03.2012 11:25 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla linjalla 1A. | ||||
|
13.03.2012 23:46 | Topi Lajunen | ||
| Raiteiden ylittävä osa siltaa vaikuttaisi valetun valmiiksi. Seuraavan osan muotteja alkaa muotoutumaan tässä etualalla. | ||||
|
12.03.2012 00:23 | Topi Lajunen | ||
| Tomin kysymykseen vastaus: Nopeuden on oltava sellainen, että junan nopeus saadaan hidastettua 35 km/h:iin viimeistään ennen seuraavaa vastavaihdetta tai poikkeavassa asennossa olevaa myötävaihdetta, ollen kuitenkin korkeintaan paikalla olevan sn:n mukainen. :) | ||||
|
11.03.2012 19:32 | Topi Lajunen | ||
| Mutta paremmasta kiihtyvyydestä on. :) | ||||
|
10.03.2012 13:54 | Topi Lajunen | ||
| Vaihtovirtajärjestelmissäkin sähkö tasasuunnataan välipiiriin, josta sitten tehdään ajomoottoreille erinäisin äänitehoistein ryyditettyä vaihtosähköä. Tällä perusteella arvelisin Tuukan arvauksen olevan väärän. | ||||
|
10.03.2012 13:50 | Topi Lajunen | ||
| VR:n kaukoliikenteen aikataulukirja käyttää välilyöntiä H- ja P-junatyyppien kirjaimen perässä. Samoin pendolinojen boldattu S on erotettu välilyönnein. IC ja IC² merkitään graafisilla logoilla (jotka toki perustuvat kirjaimiin), ja niiden jälkeen väliä ei näytä olevan. Mutta kirjaimin kirjoitettuna nekin saanevat välilyönnin peräänsä. Riittäisiköhän tämä auktoriteetiksi. :) | ||||
|
|
10.03.2012 04:18 | Topi Lajunen | ||
| Jo pelkästään äänen takia olisi joskus kliffaa tyypata moinen. | ||||
|
10.03.2012 04:17 | Topi Lajunen | ||
| Merkkasin tämän sivun kirjanmerkiksi itselleni. En kuvan takia, mutta tuo kommentti yllä on saatava talteen. :) | ||||
|
07.03.2012 19:36 | Topi Lajunen | ||
| Onkohan tämä kokonaisuudessaan maalaus, vaiko mustavalkokuvan päälle tehty väritystyö? | ||||
|
07.03.2012 19:34 | Topi Lajunen | ||
| Periaatteessahan liikennepaikkojen välillä suojavälille ei tarvitse mahtua. Pudottaa tosin jonkin verran radan kapasiteettia, etenkin ruuhkautuneessa tilanteessa. Riihimäeltä Seinäjoelle taitaa pääsääntöisesti tolppaväli olla vähintään 2400 m, poislukien liikennepaikkoja lähestyttäessä, jolloin taitaa olla ainakin yksi "minimimittainen" väli. Ja hyvin pärjätään. | ||||
|
07.03.2012 19:27 | Topi Lajunen | ||
| Linkahdus: http://en.wikipedia.org/wiki/XPT_(Train) | ||||
|
|
07.03.2012 19:27 | Topi Lajunen | ||
| Perustuu juurikin HST-junaan. Wikipedian mukaan moottorivaunut on lyhyempiä, ja tekniikkaan tehty modifikaatioita. Välivaunut eivät perustu HST:n vastaaviin, joskin sisätilat taasen perustuvat. | ||||
|
07.03.2012 19:24 | Topi Lajunen | ||
| No, tehdäänpä sitä kuitenkin Sm1/2-kalustolle kertaluokkia enemmän päivittäin. | ||||
|
|
06.03.2012 22:02 | Topi Lajunen | ||
| Päivittäin Eil-junia kulkee kyllä sekä R-, Z- ja Y-tunnuksin. Tosin ei kilvitettynä (jostain syystä). | ||||
|
06.03.2012 16:17 | Topi Lajunen | ||
| Huolto kestää kuitenkin hetken, joten sinne on joka tapauksessa lähetettävä heti korvaavat yksiköt. Ja turha niitä sitten huollon jälkeen on takaisinkaan vaihtaa. | ||||
|
06.03.2012 01:56 | Topi Lajunen | ||
| Ovat ilmeisesti suunnittelemassa tämän purkua. Tilalle tulisi fiksumpaa joukkoliikenneratkaisua. | ||||
|
|
05.03.2012 17:52 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka ei ole hajuakaan, mitä tarkoittaa "kolmen veturin pari", niin jotain kokeiluja on tehty ns. jaetun vetovoiman kanssa. Olikohan nyt Sr1-pari keulilla ja toinen Sr1-pari puolessa välissä. Tuplamiehityksellä toki. Jenkkilässähän ohjaavat radioteitse veturinippuja, joita voi olla useitakin. | ||||
|
|
05.03.2012 13:02 | Topi Lajunen | ||
| Hyvin todennäköisesti vain hinauksessa, sillä Dv12 ei kykene etäohjaamaan Dr16:ta. Eikä ainakaan virallisesti muutoinkaan kuin kahta veturia itsensä lisäksi. | ||||
|
04.03.2012 15:54 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa mennä siten, että avatun sillan yli ei muodosteta (eikä voi muodostaa) kulkutietä. Eli viimeistään edellisellä pääopastimella (tai vastaavalla) odotellaan. | ||||
|
04.03.2012 00:48 | Topi Lajunen | ||
| Tarkoittanet junaa 184, parittomathan kulkevat pääsääntöisesti Helsingistä pois päin. | ||||
|
04.03.2012 00:45 | Topi Lajunen | ||
| Joissain moderneissa pääkatkaisijoissa on tyhjiön sijaan inerttiä suojakaasua. | ||||
|
|
03.03.2012 04:20 | Topi Lajunen | ||
| Todetahan voidaan vaikka mitä, mutta toteamuksella ei välttämättä ole todellisuuden kanssa tekemistä. :) | ||||
|
|
02.03.2012 16:04 | Topi Lajunen | ||
| Toisaalta, pettänyt komponentti ei välttämättä ole sveitsiläinen. | ||||
|
02.03.2012 02:30 | Topi Lajunen | ||
| Viime sunnuntaina 114 (ja 109 (ja 6)) pisti(vät) paremmaksi: 11 vaunua. | ||||
|
02.03.2012 02:27 | Topi Lajunen | ||
| Joku joskus yritti saada Dv12:n käyntiin ja liikkeelle, ei tainnut onnistua. | ||||
|
29.02.2012 21:55 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka kalusto on mitä on, niin silti tulee mieleen Iisalmi. :) | ||||
|
27.02.2012 19:07 | Topi Lajunen | ||
| Tehonkestorajan yläpuolella ei pitäisi olla ylikuumenemisongelmia. Dv12:n tehonkestoraja on sarjasta ja aluevaihteesta riippuen 12-24 km/h. | ||||