Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2012 19:07 | Topi Lajunen | ||
| Tehonkestorajan yläpuolella ei pitäisi olla ylikuumenemisongelmia. Dv12:n tehonkestoraja on sarjasta ja aluevaihteesta riippuen 12-24 km/h. | ||||
|
26.02.2012 19:22 | Topi Lajunen | ||
| Olen käsittänyt niin, että nämä uudenmalliset laiturinäytöt eivät ole pelkästään televisioita (tai monitoreja), vaan aivan täysiverisiä pc-tietokoneita integroituna suurehkoon näyttöön. Tämä selittää monia havaittuja erikoisuuksia. :) | ||||
|
23.02.2012 21:01 | Topi Lajunen | ||
| Jospa tällaista tietoa ei ole yksinkertaisesti vielä olemassa esimerkiksi siksi, ettei ajankohtia ole vielä päätetty. | ||||
|
23.02.2012 13:56 | Topi Lajunen | ||
| Pendolinon sn rantaradalla on 200. Tätä rajoittaa kuitenkin lukuisat kaarteet ja tunnelitkin, joten 200 km/h ei kovin monessa paikkaa tavoiteta, mutta tavoitetaan kuitenkin. Ja jos kallistus ei ole käytössä, suurin sallittu on 160 km/h - jostain syystä suorillakin. Muilla rataosillahan kallistuksen käyttämättömyys vaikuttaa vain kaarteista johtuviin nopeusrajoituksiin. | ||||
|
|
23.02.2012 13:48 | Topi Lajunen | ||
| Ei tullut 3 minuutissa, mutta arvaan heti näin kysymyksen nähtyäni, että se on se keltainen tarkastusvaunu, jonka littera on... (hetki...) A, ja numero on 17. | ||||
|
23.02.2012 13:41 | Topi Lajunen | ||
| Onpa joku jäänyt muistaakseni Riihimäen ja Lahden välillä jollain seisakkeella kyytiin, vaikka ovi oli täysin toimintakuntoinen. Ei vain tajunnut painaa vihreää avauspainiketta. Liekö oli enemmänkin tottunut kulkemaan kumipyörillä. | ||||
|
Kuvasarja: HKL 2120 ja 2123 pyrypäivänä 19.2.2012 |
23.02.2012 13:36 | Topi Lajunen | ||
| Matias, ja siitäkin on kiistaa, kuinka paljon tästä ilmakehän koostumuksen muuttumisesta on ihmisen aiheuttamaa, ja kuinka suuri osa "luonnollista muutosta". Esim. jääkaudethan esiintyvät syklisesti. En ota kantaa, kukan on oikeassa ja kuka väärässä. :) | ||||
|
23.02.2012 13:32 | Topi Lajunen | ||
| En ole ammattifyysikko, mutta en näe painojakaumalla suoraan vaikutusta nousukykyyn. Kitkapainosta (paino vetävien pyörien päällä) suhteessa kokonaispainoon riippuu "kaikki", vähän yleistäen. Toki moottorivaunuihin saadaan vetäviä akseleita enemmän, jolloin radan suurin sallittu akselipaino huomioonottaen saadaan helposti parempi kitkapaino kuin neliakselisella veturilla. Mutta samahan onnistuisi myös vetureita lisäämällä. | ||||
|
21.02.2012 14:12 | Topi Lajunen | ||
| Korjauksia Tuukan muutoin korrektiin viestiin: 1) "...joilta löytyy laituri myös kaupunkiradalta:" po. "...joilta löytyy laituri myös kaukoliikenneraiteilta:". 2) E-junaa ei pidä kilvittää L-junaksi, jos se pysähtyy A-junan pysähdykset. Tällöin annettaisiin virheellinen signaali siitä, että juna jatkaisi Kirkkonummelle, kun oikeasti sen pääteasema on Kauklahdessa. Kilvet luultavimmin pidettäisiin E:nä, ja muuttunut pysähtymiskäyttäytyminen ilmaistaisiin laiturinäytöin sekä asema- ja matkustamokuulutuksin. | ||||
|
|
21.02.2012 13:17 | Topi Lajunen | ||
| No, fakta on kuitenkin se, että E-junien ei ole tarkoitus pysähtyä Pitäjänmäessä, eikä Pitäjänmäessä ole edes laitureita "kaukojunaraiteilla", joita E-junat normaalisti käyttävät. Jos taas E-juna olisi jostain syystä käyttänyt kaupunkiradan raiteita, olisi se luultavasti osaltaan korvannut jotain peruutettua A-junaa, ja näin ollen olisi pysähtynyt myös Valimossa, Mäkkylässä ja Ilmalassa. Ehkäpä sotket Huopalahteen, jossa toki E-juna pysähtyy Pasilan ja Leppävaaran välillä? | ||||
|
|
21.02.2012 10:52 | Topi Lajunen | ||
| No, tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko kyseinen E-juna on tehnyt jotain hyvin poikkeavaa, tai sitten yksinkertaisesti Kari muistaa väärin. :) | ||||
|
Kuvasarja: Sm2 6076 päästä päähän |
21.02.2012 10:50 | Topi Lajunen | ||
| Lisäksi ohjausvaunun ohjaamossa on kuulutuslaite, moottorivaunun ei. Sm2- ja Eioc-vaunuissa ohjaamon namiskat ovat pääasiassa kuljettajan oikealla puolella katon rajassa. Sm1-yksikössä ne ovat selän takana. | ||||
|
|
21.02.2012 00:17 | Topi Lajunen | ||
| E-junalta toki puuttuu myös Valimo, Pitäjänmäki ja Mäkkylä. | ||||
|
|
20.02.2012 11:56 | Topi Lajunen | ||
| Kari, perustelisitko hieman? Kyllä Ilmalan asemaa palvelee päivittäin M-, A- ja L-junat, vieläpä varsin tiheällä vuorovälillä - vuorokaudenajasta toki riippuen. | ||||
|
19.02.2012 18:16 | Topi Lajunen | ||
| Eli: "Liikennepaikkamuutoksia tehdään 22 kohteessa. Uusia liikennepaikkoja rakennetaan kolme, jotka ovat Riijärvi, Tikkaperä ja Ahonpää. Tasoristeykset poistetaan sekä alus- ja päällysrakenteita parannetaan Seinäjoelta Ouluun. Kaksoisraide rakennetaan välille Etelä-Seinäjoki–Lapua [ja Kokkola-Ylivieska, copypast. huom.]. Etelä-Seinäjoen ja Seinäjoen välinen kaksoisraideosuus on valmistunut 2009. Hankkeessa korjataan tai uusitaan 12 terässiltaa Seinäjoen ja Oulun välillä. Turvalaite- ja sähköratajärjestelmämuutoksia tehdään koko osuudella." | ||||
|
|
19.02.2012 18:14 | Topi Lajunen | ||
| Kyltti vinkkaa lisätiedon ääreen: http://www.liikennevirasto.fi/skol | ||||
|
18.02.2012 15:55 | Topi Lajunen | ||
| Käsitykseni mukaan kyllä Pendolinon jarrujohdon saa kytkettyä veturin vastaavaan, joten kaikki akselit jarruttavat kutakuinkin normaalisti, ilman sähköjarrua tosin. | ||||
|
18.02.2012 10:46 | Topi Lajunen | ||
| Wikipedia on täsmälleen yhtä luotettava kuin käytetyt lähdeviitteet. Ja ruuvijarruja on edelleenkin leveäraiteisessa ei-museaalisessakin kalustossa kertaluokkia suurempi määrä kuin kapearaiteisilla yhteensä. Siinä mielessä linkattu artikkeli on hyvin harhaanjohtava. Tätä tarkoitin "jokioiskeskeisyydellä". Artikkeleita voi toki kuka tahansa täydentää, mutta se olisi rutkasti vaivattomampaa, jolleivät artikkelit olisi aivan noin surkeassa kunnossa. Hatunnosto niille, joilla riittää tarmoa vapaan tietosanakirjan luomiseen. Se on hieno ja arvostettava projekti. Tätä luomisoikeutta ei kuitenkaan pidä käyttää väärin, ja tietosanakirjan ideaa rapauttavasti. | ||||
|
18.02.2012 09:27 | Topi Lajunen | ||
| Pääradalla tuolla Jokelan-Hyvinkään seudulla on ainakin kaksi paikkaa, jossa Niilan kuvailemaa muutosta ei tehty. Siellä siis suojastusopastimen jälkeen tulee erillinen esiopastin ja tämän jälkeen pääopastin. Joten pääopastimen ollessa punainen, sekä esi- että suojastusopastin näyttävät keltaista. | ||||
|
|
17.02.2012 19:27 | Topi Lajunen | ||
| Petri, perustele etenkin käyttämäsi sana "jatkuva". En nimittäin pidä valehtelusta, etenkin jos se kohdistuu minuun. | ||||
|
|
17.02.2012 17:03 | Topi Lajunen | ||
| Onpas muuten valitettavan "jokioiskeskeinen" tuo ruuvijarruartikkeli Wikipediassa. Kyllä modernin leveäraiteisen vaunukaluston käsijarrutkin ovat yhtä lailla ruuvijarruja. Hyvin moni muukin Wikipedian rautatieaiheinen artikkeli on sisällöltään sellainen, että aluksi mainitaan yhdellä tai kahdella lauseella aiheesta yleisesti, ja tämän jälkeen tulee kappalekaupalla tekstiä siitä, miten aihe on toteutettu Jokioisten museorautateillä. Varsin usein artikkelit ovat tuossa kunnossa sen jälkeen, kun siellä on yksi ja sama henkilö käynyt niitä editoimassa. Tämän henkilön oma keskustelusivu Wikipediassa on muuten hupaisaa luettavaa. Suosittelen. | ||||
|
|
17.02.2012 16:52 | Topi Lajunen | ||
| Taisi Raimo viitata ruuvijarrun rungon väritykseen tuossa. | ||||
|
17.02.2012 16:50 | Topi Lajunen | ||
| Saattaa olla. Toisaalta voi olla myös, ettei jyrkälle geometrialle olisi ollut tarvetta, mutta kun muista syistä on valittu kumipyörät, niin on voitu mäkiäkin tehdä jyrkiksi. Radassa on Ōmiyan pääteasemalla silmukka, kun taas toinen pääteasema, Uchijuku, on perinteinen. Näin ollen kalusto ajaa joka toisen täyden lenkin toinen pää edellä. | ||||
|
17.02.2012 03:59 | Topi Lajunen | ||
| Nyt on tutusta paikasta niin mainio mutta hämärä kuva, että joutu virtuaalista hattua nostamaan. | ||||
|
16.02.2012 13:55 | Topi Lajunen | ||
| Tor, todellisuus on usein fiktiota ihmeellisempää. | ||||
|
15.02.2012 08:04 | Topi Lajunen | ||
| Ei kai yläviistoon nousevat varret tarvitse vastapainoa? Painovoima hoitaa kyllä opasteen turvallisempaan suuntaan. Vastapainot taitavat olla alaviistoon sojottavien versioiden ongelma, vai ymmärsinkö Hakalan nyt jotenkin väärin? | ||||
|
|
14.02.2012 22:56 | Topi Lajunen | ||
| Rikun korrektiin viestiin tarkennuksena, että opastin 747 kaiken järjen mukaan punottaisi myös, jos liikennepaikkavälin suunta olisi asetettu kohti kuvaajaa, riippumatta onko kuvassa näkyvä raideosuus vapaa vai ei. Nykyään suojastusopastin voisi toimia "esiopastimena" pääopastimellekin, mutta useimmiten pääopastimilla on erillinen esiopastimensa, jos suojaväli on pidempi kuin n. 1200 m. Tällöin edeltävän opastimen ei tarvitse kertoa seuraavasta pääopastimesta mitään, jolloin siihen sopii mainiosti tällainen kaksivaloinen pääopastin (ilman samassa tolpassa olevaa esiopastinta). | ||||
|
13.02.2012 12:16 | Topi Lajunen | ||
| Käsiopasteella Joonas tarkoittanee tässä toisen konduktöörin viittilöintiä toiselle, joka ei kuitenkaan ole liikenneturvallisuussäännöstön tarkoittama käsiopaste. Se on vain epävirallinen merkki toiselle, että "meikäläisen puolesta on valmista". Samansuuntainen virallinen käsiopaste "valmis lähtöön" on kyllä olemassa, mutta sen antaa johtava konduktööri kuljettajalle, eikä sitä juurikaan käytetä. | ||||
|
13.02.2012 02:58 | Topi Lajunen | ||
| Keulanumeroiden puute osuu kuitenkin samaan linjaan, jonka mukaan missään moottorivaunukalustossa ei ole numeroita keulassa. | ||||
|
12.02.2012 12:39 | Topi Lajunen | ||
| En valitettavasti tiedä. Päätelmän käyttövoimasta tein kuvien perusteella, mutten painanut mieleen kuinka monta työntäjää kuvissa näkyi. | ||||
|
|
12.02.2012 04:43 | Topi Lajunen | ||
| Japanissa sähköt kulkevat pääasiassa ilmateitse, jotta ne on helpompi korjata maanjäristyksien jäljiltä. Taloudellista järkeä harvoin näillä kumipyöräratkaisuilla on, enemmänkin ovat teknologiademoja. Pariisissa ovat perustelleet kumipyöräratkaisuja äänettömyydellä, mutta tässä tapauksessa vehkeet eivät kulje herkkäkorvaisten asukkaiden alitse. Kaduille tämä ei eksy. | ||||
|
11.02.2012 16:52 | Topi Lajunen | ||
| Löytyi tällainen dokumentti: http://www.jrtr.net/jrtr42/pdf/s62_kob.pdf jonka perusteella tulkitsisin, että yksivaiheista on ja toinen on paluujohdin. Ilmeisesti huolena oli paluuvirran karkailu maastoon, joka aiheutti korroosiota ja puhelinlankoihin häiriöitä. Nykyäänhän kiskojen paluuvirran kulkua "ohjeistetaan" imumuuntajilla. | ||||
|
|
11.02.2012 16:31 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä juuri näin. "Kuljettajat" kävelivät ulkona ja työnsivät vaunua nurkkakahvoista. :) | ||||
|
11.02.2012 16:30 | Topi Lajunen | ||
| Leveys on Wikipedian mukaan 3383 mm, eli hieman kotimaista kalustoa leveämpi. | ||||
|
|
11.02.2012 16:27 | Topi Lajunen | ||
| Hutivastaus. | ||||
|
11.02.2012 15:11 | Topi Lajunen | ||
| Kyseessähän olisi erityiskäyttöön tarkoitettu lyhyt neliakselinen avovaunu vaakatasoon asetettuja metallikeloja varten, kiinteillä päätyseinillä ja siirrettävällä katteella. Pieni t on varattu kansalliseen käyttöön, ja se suomalaisen käytännön mukaan taidetaan kirjoittaa väliviivalla erotettuna: "Shi-t". | ||||
|
11.02.2012 14:29 | Topi Lajunen | ||
| Japanilaiset junamatkustajat tekevät yleensä yhtä kolmesta asiasta: 1) räpläävät kännykkää (joka on äänettömällä, eikä siihen puhuta), 2) lukevat kirjaa (yleensä mangaa) tai 3) torkkuvat. | ||||
|
|
11.02.2012 14:09 | Topi Lajunen | ||
| Korjataan siis, että kyseessä on tavallinen näky Japanin kaupunkiraideliikenteessä ruuhka-ajan ja keskustan ulkopuolella. :) | ||||
|
|
11.02.2012 03:05 | Topi Lajunen | ||
| Tämä on ehkä coitus interruptus, mutta mahdollisia uusia litteroita rajoittaa se, että pienet kirjaimet täytyy olla aakkosjärjestyksessä. Eli Shit on mahdollinen. :) | ||||
|
10.02.2012 02:02 | Topi Lajunen | ||
| Katsojan suunnasta kun vasen valo palaa kiinteästi ja oikea vilkkuu, on yksikkö valmis kytkeytymään. Eli siinä on kytkin ulkona ja lukittunut sekä seisontajarru päällä. | ||||
|
06.02.2012 22:57 | Topi Lajunen | ||
| No, tämähän on nykyään A 42, jonka voinee tilata käyttöön vaikka ei olisikaan presidentti. | ||||
|
05.02.2012 16:29 | Topi Lajunen | ||
| Huonosti näkee, etenkin pitkän nokan suuntaan. Ohjaamo on kuitenkin koko rungon levyinen, kun taas konesuojat ovat kapeampia. Kuljettaja istuu siis eräänlaisessa erkkerissä. Muoto on siis samankaltainen kuin Dv12-veturissa, paitsi konesuojat ovat yhtä korkeat kuin veturi muutoinkin. | ||||
|
03.02.2012 18:36 | Topi Lajunen | ||
| Ymmärtääkseni ei. Liikennetiedotteiden mukaan vaasalaiset saivat bussikyydin. | ||||
|
02.02.2012 22:47 | Topi Lajunen | ||
| Vieläkö näitä ajetaan kolmella veturilla? Itse olen ollut siinä käsityksessä, että kahdella mennään. | ||||
|
31.01.2012 19:35 | Topi Lajunen | ||
| Suomen Vartioimis- ja Sulkemis Oy on yritysostosten ja muiden nimenvaihdosten jälkeen nykyään osa G4S-konsernia. Sen sijaan Helsingin asemalla toimiva OTSO Palvelut Oy, entinen FPS, on nykyään osa Turvatiimiä. | ||||
|
30.01.2012 14:28 | Topi Lajunen | ||
| Sama pätee myös punaiseen veturiin ilman valoja. Jos radan suuntaan ei katso, veturia ei näe. Jos taas katsoo, niin veturin näkee oli se sitten minkä värinen tahansa. | ||||
|
30.01.2012 00:15 | Topi Lajunen | ||
| Tämähän ei ole museojuna, koska VR:llä ei nykyisen sääntötulkinnan mukaan voi olla museoliikennöintiä. Tähän ei siis sovelleta museoliikennöintisäännöksiä lainkaan, joten sn 100 onnistuu. | ||||
|
29.01.2012 12:47 | Topi Lajunen | ||
| Jarkko sotkee tämän entisen tupakkahuoneen ja junayksikön toisessa päässä olevan neuvottelutilan nyt toisiinsa. Tämä sijaitsi vaunussa 6 (12), kun taas neuvottelutila sijaitsi ja sijaitsee edelleen vaunussa 1 (7). Nämä tupakkahuoneet (loytyi vissiin vain yksiköistä 7x01 ja 7x02?) on korvattu normaalilla avo-osastotilalla, joten fyysisesti samaan paikkaan pääsee ihan perus- ja ennakkolipullakin. :) | ||||
|
28.01.2012 14:11 | Topi Lajunen | ||
| Juu, en osaa kuvitella parempaa. Mutta kuten sanoin, neliakselisellakin on pärjätty. :) Ymmärrän kyllä kuusiakselisen edut, mutta vastakomppaan Kimmoa siinä, että tarvetta ei taida olla. | ||||
|
28.01.2012 14:07 | Topi Lajunen | ||
| Wikipediaviisautta: Draisine on aivan alunperin kuitenkin saksaa, kuten lainauksesta näemme: "The eponymous term is derived from German Baron Karl Christian Ludwig Drais von Sauerbronn, who invented his Laufmaschine (German for "running machine") in 1817, that was called Draisine (German) or Draisienne (French) by the press." | ||||
|
|
28.01.2012 04:14 | Topi Lajunen | ||
| Sen mitä minä tiedän, niin neljällä akselilla on pärjännyt varsin mainiosti. En siis näe tarvetta kahden lisäakselin lisähinnalle, kun neljälläkin suoriutuu. | ||||