Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 27.08.2011 20:09 Topi Lajunen  
  Sellainen mahdollisuus tulee mieleen, että rajan ylittävät tavarajunat saattaisivat olla vähintään Suomen näkökulmasta vaihtotyöliikkeitä.
kuva 27.08.2011 13:51 Topi Lajunen  
  Taitaa olla hyvin pitkälti tässä: http://g.co/maps/m9k5
Kuvasarja:
Dr16 2816
 
26.08.2011 17:52 Topi Lajunen  
  Ei jäänyt, ks. esim. https://vaunut.org/kuva/70702
kuva 26.08.2011 17:51 Topi Lajunen  
  Kun tuo juna itsessään on jo melkein sata metriä, niin on kyllä melkoisesti laajakulmaa tässä :)
kuva 26.08.2011 16:37 Topi Lajunen  
  Toisaalta, silloin nuo sisätilojen havainnekuvat oltaisiin voitu värittää samasta mustavalkokuvasta... kun tuossa kuvat ovat selvästi erikseen otettu.
kuva 24.08.2011 16:23 Topi Lajunen  
  En tiedä, voiko logo mitään _ounastella_, mutta merkitys sillä tässä tapauksessa lienee juurikin kuljetustila polkupyörille.
kuva 23.08.2011 10:39 Topi Lajunen  
  Herttoniemen satamaradan silta Lahdenväylän yli, nykyään Jokeri-bussilinjan käytössä.
kuva 22.08.2011 22:56 Topi Lajunen  
  Tämä taitaa olla kolmas kerta, kun "mainostat" kyseistä majoituspalvelua vaunut.org-sivustolla. En tiedä, miten ylläpito tällaiseen suhtautuu? Palvelu on varmasti mainiota, mutta minun kulmakarvoja ainakin tällainen vähän kohottaa...
kuva 21.08.2011 18:54 Topi Lajunen  
  Kääntöorsien liikkumavara riittää varmasti, ne kun on juuristaan saranoitu. Arvioidaanpa tarvittavaa liikkumavaraa. Rata kuvassa kaartaa, joten arvioidaan normaalin n. 60 metrin sijaan pylväiden etäisyydeksi 40 m. Arvioidaan lisäksi, että ajolankaa nostetaan kaksi metriä. Näin saadaan Pythagoraan lauseeseen kateettien pituuksiksi 40 m ja 2 m. Saadaan siis hypotenuusa kaavasta x = sqrt(1600 m²+ 4 m²), joka on n. 40,05 m, eli ajolangan täytyy "antaa periksi" huimat 5 cm per puoli, mikä on aivan täysin kääntöorsien ja kiristyspainojen hoidettavissa.
kuva 19.08.2011 15:05 Topi Lajunen  
  On ollut tätäkin ennen kokovihreä IC², mutta kuvaa tänne asti ei ole eksynyt, mikäli edes kukaan sellaista on ottanut. Havainto on kuitenkin tehty. Ja vielä sitäkin ennen kulki kokovirheä lyhyt veturivetoinen kalustonsiirtojuna Hyvinkään konepajalta Ilmalan ratapihalle.
kuva 19.08.2011 15:02 Topi Lajunen  
  Tarkoititko: koiraosastoiksi?
kuva 19.08.2011 14:54 Topi Lajunen  
  Ja kyseessä oli muistaakseni juna numeroltaan 99902, jos sillä on kenellekään mitään merkitystä. Koulutusajo Ilr-Hl-Ilr.
kuva 19.08.2011 14:49 Topi Lajunen  
  Seiskarunko. Varma tieto. :)
kuva 17.08.2011 15:37 Topi Lajunen  
  Engl. Wikipedian mukaan tämän on "minimum gauge railway". Pienoisrautatie (miniature railway) sen määritelmän mukaan käyttää pienennettyjä malleja oikeasta täysikokoisesta kalustosta (mitä tämä ei ilmeisesti tee?), eikä raideleveys näin ollen ole määräävässä asemassa. Artikkelin mukaan "minimumin" ja "narrowin" rajana on noin 600 mm. Suomessa ei ilmeisesti tuota n. 600 mm rajaa huomioida kielenkäytössä, joten tämä on mielestäni kapsu.
kuva 15.08.2011 21:23 Topi Lajunen  
  Tuo risti on sikäläinen "vaihtotyön rajamerkki".
kuva 15.08.2011 16:35 Topi Lajunen  
  Kannattaa klikata Resize/Resample-ikkunasta kohta "Preserve Aspect Ratio", ja sitten vasta muuttaa kokoa, tässä tapauksessa siis leveydeksi 1200, jolloin korkeudeksi tulee automaattisesti 800 ja kuvan suhteet säilyvät ennallaan. Pystykuvissa vastaavasti korkeudeksi 900, koska se ulottuvuus tulee rajoittavaksi tekijäksi. Varmista myös, että valittuna on Resample (ei Resize), niin jälki on laadukkaampaa. Tämän kuvan kaltainen mittasuhteiden vääristyminen ei juuri koskaan ole toivottavaa, vaan mielummin sitten tinkii korkeudesta.
kuva 12.08.2011 14:10 Topi Lajunen  
  Ehkä tuo kasitien suora on oikeastikin suora, mutta kartassa on jouduttu projektiosta johtuen piirrosta mutkistamaan?
kuva 04.08.2011 11:22 Topi Lajunen  
  Kaikki neljä vuorollaan.
kuva 04.08.2011 00:59 Topi Lajunen  
  Suomeksi BR/class taitaa olla "sarjatunnus", mikäli käytin sisälukutaitoani oikein viranomaisten dokumentteja äsken selaillessani.
kuva 03.08.2011 23:21 Topi Lajunen  
  Asiaan palatakseni, Suomessa sähköistys tosiaan tuli käyttöön verrattain myöhään, joten turha oli keksiä merkkejä uudestaan, vaan lainattiin toisaalta. Näin ollen moni sähköistykseen liittyvistä merkeistä on samankaltaista kuin muualla Euroopassa. Suomessa jostain syystä erotusjakson merkit muljautettiin sivulleen, kun esimerkiksi Saksassa nekin nököttävät kärjellään. Suomen erotusjakso alkaa -merkistä pudotettiin ilmeisesti selvyyden vuoksi toinen johtimenpää pois, jolloin merkistä tuli vielä vähemmän todellisuutta kuvaava. Ennakkomerkistä taasen pudotettiin kaikki symbolit pois. Saksan vastaavat merkit: http://www.sh1.org/eisenbahn/snze.htm#catenarysig
kuva 03.08.2011 22:54 Topi Lajunen  
  Wikipedia-artikkelin mukaan Barstowin nykyasemalla sijaitseva asemarakennus on nimeltään Harvey House Railroad Depot, aiemmalta nimeltään Casa del Desierto ("Aavikon talo"). Se ollut asemakäytössä vuodesta 1911, ja paikalla on ollut asema ilmeisesti jo ainakin vuodesta 1885. Se on ollut yksi "Harvey House", asemaravintola, joita pidetään Yhdysvaltojen ensimmäisenä ravintolaketjuna. Tämä McDonaldsin seutu tuskin on siis toiminut koskaan asemana. | http://en.wikipedia.org/wiki/Harvey_House_Railroad_Depot | http://en.wikipedia.org/wiki/Fred_Harvey_Company
kuva 02.08.2011 04:24 Topi Lajunen  
  Kyllä, Sm3-yksiköissä (kuten myös Sm6:ssa) vetää vain moottorivaunujen telien sisemmät akselit. Ajomoottoreita on kaksi, ja ne on sijoitettu lattian alle. Itse olen antanut itseni ymmärtää, että kallistusjärjestelmään liittyvien kilkkeiden johdosta telissä olisi varsin vähän tilaa ajomoottoreille.
kuva 02.08.2011 00:07 Topi Lajunen  
  Ja cd-levy on kompaktilevylevy. :)
kuva 01.08.2011 13:23 Topi Lajunen  
  Yksi tyylikkäin silmiini osunut postikortti oli kokopunainen. Takapuolen pikkuteksteistä saattoi todeta, että kortti liittyi johonkin jalkapallotapahtumaan.
kuva 01.08.2011 12:43 Topi Lajunen  
  Ainakin yhteys rantaradalle on katkaistu.
kuva 26.07.2011 13:24 Topi Lajunen  
  Lippos-Pekka.
kuva 25.07.2011 12:58 Topi Lajunen  
  Kas, pahoittelen edellisen viestini sävyä. Pidin jotenkin älyttömänä ideana, että lumenkorkeusmittaria testattaisiin keskikesällä. :)
kuva 24.07.2011 18:41 Topi Lajunen  
  Juuri näin. "Meillä päin" ei vain ole tapana ilmaista asiaa noin, joten tekstikohta näytti vähän erikoiselta. :)
kuva 24.07.2011 18:23 Topi Lajunen  
  On aivan pakko kysyä... "punaisen esiopastimen"? :)
kuva 24.07.2011 17:52 Topi Lajunen  
  Jäähdyttimien säleikköjen perusteella voisi ehkä tulkita, että kaikki kolme ensimmäistä vetää, ja vain neljäs on hinauksessa.
kuva 24.07.2011 12:37 Topi Lajunen  
  Ehdotan yllä olevaa ensimmäiseksi voittajaksi, jos ja kun ylläpito perustaa sivustolle uuden ominaisuuden: "Viikon kommentti".
kuva 23.07.2011 17:36 Topi Lajunen  
  Eipäs kun 17:24. :P
kuva 22.07.2011 16:42 Topi Lajunen  
  Heikki, kiitoksia tiedosta. Osa tavarajunista kulkee kuitenkin P-jarrulajissa, joten sellaiseen tuollaisen voinee laittaa jarrullisenakin. Näin siis teoriassa, käytännössä ei liene tarvetta roudata moisia paikkaan missä ei matkustajajunia kulje.
kuva 22.07.2011 16:39 Topi Lajunen  
  Mallista alan sivustolla: http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_6538/
kuva 21.07.2011 21:49 Topi Lajunen  
  Aiheellinen oikaisu on aina paikallaan. Mitä kuvan matkustajavaunun G-merkintä tonnipainoineen junan kyljessä merkitsee, jos ei vaunun jarrupainoa G-jarrulajissa?
kuva 21.07.2011 21:45 Topi Lajunen  
  1223 m.
kuva 21.07.2011 16:52 Topi Lajunen  
  En ymmärrä, miksi minun pitäisi asia jotenkin erityisesti tietää. Enkä myöskään ymmärrä, miksi pitäisi kulkea jarruttomana. Valaisset asiaa? :)
kuva 20.07.2011 19:51 Topi Lajunen  
  Ja kun vaunujen ja vetureiden jarrupainot lasketaan yhteen, saadaan koko junan jarrupaino. Tämä kun jaetaan junan kokonaispainolla (oikeammin: massalla), kerrotaan osamäärä sadalla ja pyöristetään tulos alaspäin lähimpään kokonaislukuun, saadaan junan jarrupainoprosentti, jonka suuruus määrittelee junan suurimman sallitun nopeuden (toki muut seikat voivat määritellä junan lopullisen sallitun nopeuden alemmaksi).
kuva 20.07.2011 19:47 Topi Lajunen  
  P ja G ovat jarrulajeja, ja perässä oleva tonnimäärä on lajeja vastaava jarrupaino. Jarrupaino on yksikkö, joka kuvaa vaunun jarrutuskykyä. G-jarrulajilla jarrutus alkaa hitaammin kuin P-lajilla, joten sen jarrutuskykykin on heikompi "jarrupainotonneissa" mitattuna. Tavarajunissa käytetään usein G-jarrulajia, jotta pitkässä tai muutoin epätasaisessa letkassa jarrutus alkaa riittävän samanaikaisesti eri vaunuissa, eikä vaunusto pääse haitaroimaan. Kuvan matkustajavaunussa sitä saatettaisiin käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa vaunu on laitettu tavarajunan mukaan siirtoon. Lisäksi on olemassa jarrulaji R, joka vastaa toimintanopeudeltaan P:tä, mutta tietyn nopeuden yläpuolella siinä käytetään jarrusylintereissä korkeampaa painetta.
kuva 20.07.2011 17:20 Topi Lajunen  
  Ilmaisevat, että vaunun jarrusylintereissä on painetta. Toinen toiseen teliin, toinen toiseen. Jarrut ovat siis "kiinni".
kuva 20.07.2011 13:51 Topi Lajunen  
  Miksikäs samana päivänä tuolla ajettiin tenderi edellä molempiin suuntiin?
kuva 20.07.2011 03:13 Topi Lajunen  
  Tästäkin asiasta on jo keskusteltu varsin kattavasti: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2658.0
kuva 20.07.2011 03:06 Topi Lajunen  
  Paikan tunteva henkilö kertoi, että kyseessä on Joutsenon liikennepaikkaan liittyvä liikenteenohjauksen ulkopuolinen alue "Ratakangas".
kuva 19.07.2011 04:13 Topi Lajunen  
  No ei ihan noinkaan. Sr1:ssä on kuitenkin enemmän potkua, ihan teoriassa ja käytännössäkin. Aikataulussa sen sijaan pysyy varmasti molemmat tuolla kokoonpanolla.
kuva 17.07.2011 23:04 Topi Lajunen  
  Tämä selvä. :)
kuva 17.07.2011 23:03 Topi Lajunen  
  Mä löysin. Täältä katsottuna oikean alanurkan astin on poikkeuksellisen suora.
kuva 17.07.2011 21:49 Topi Lajunen  
  Jouko, oikeammin: havaitsijan silmään päätyvät sateenkaaren värit muodostuvat pisaroissa, jotka sijoittuvat kartion muotoon. Tämän kartion kärki on katsojan silmässä, ja kulma on 42°. Mistään kupolista (palloleikkauksesta) ei siis ole kyse.
kuva 17.07.2011 21:33 Topi Lajunen  
  En noiden 26-sarjalaisten jäähdyttimien äänistä niin tiedä, mutta silti veikkaisin, että se kimakka vihellys tulee turboista.
kuva 16.07.2011 23:58 Topi Lajunen  
  Siellä voisi olla sähkökoskettimet, jotka välittävät tiedon vaihteen asennosta kauko-ohjaajalle tai vastaavalle. Kyseessä on siis luultavastai valvottu, mutta käsikääntöinen vaihde.
kuva 16.07.2011 14:39 Topi Lajunen  
  Mun muistikuvan mukaan flätit.
kuva 16.07.2011 06:09 Topi Lajunen  
  Rikos kuvaa otettaessa kuitenkin sivuston yleisen mielipiteen mukaisesti pieni.