Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	27.03.2011 02:56	Topi Lajunen
		Mä _N_I_I_N_ toivoisin, että Kimmo saisi valita, mikä on tuleva Sr3.
	26.03.2011 21:34	Topi Lajunen
		Jossain vaiheessa, muistaakseni kutakuinkin noihin aikoihin, Sm4:t kävivät jossain huollossa Turussa kohtalaisen säännöllisesti.
	25.03.2011 23:51	Topi Lajunen
		Juna, jolla ei kuljeteta maksavia matkustajia, vaan sen sijaan ajon tarkoituksena on testata jotain, kokeilla jonkin asian toimivuutta, noin esimerkiksi. Tämän kuvan tapauksessa tällä junalla testattiin veturin sutimista, ja sen estämistä.
	25.03.2011 23:48	Topi Lajunen
		Ei niitä kovin moni "aina" bongaile, mutta kun käyttäjiä tälläkin sivustolla on paljon (satoja!), niin usein joku sattuu vahingossa paikalle, ja suoltaa kuvansa tänne.
	25.03.2011 23:45	Topi Lajunen
		Ei kirjoitustyyliä tarvitse anteeksi pyydellä, jos tekee parhaansa.
	25.03.2011 23:43	Topi Lajunen
		111 veturia on valmistettu kutakuinkin valmiiksi Venäjällä, joista 110 oli sarjatuotantovehkeitä ja yksi prototyyppi (3000, nykyään 3112). 3111 on rakennettu varaosista Suomessa. Mikään vetureista ei tullut ymmärtääkseni täysin ajovalmiina Suomeen, vaan ne rakennettiin käyttökuntoon vasta täällä. Näin ollen oikeaksi vastaukseksi hyväksyttäneen myös pyöreä nolla.
	25.03.2011 23:19	Topi Lajunen
		Eikös tuo ole ennemminkin (vanhanmallinen) metsurin pitkävartinen? Palokirveessä on piikki perässä.
	25.03.2011 12:42	Topi Lajunen
		En tiedä, miten yleistä on, mutta esim. Saviolta löytyy jopa hööki, jossa on kiinteä vaahtosäiliö ja sekoittaja.
	25.03.2011 12:34	Topi Lajunen
		Tai sitten Oulu on pelkkä Åggel.
	23.03.2011 14:18	Topi Lajunen
		Allegroon on oma tyyppikoulutuksensa, eikä mahdollisella pätevyydellä Pendolinoon ole teoriassa merkitystä. Ymmärtääkseni vain Sm1 ja Sm2 ovat keskenään niin samanlaisia (vaikka eroja on itse asiassa teknisesti paljonkin!), että niillä on yksi yhteinen tyyppikoulutus.
	21.03.2011 17:58	Topi Lajunen
		Jouni, se tarkoitti juuri sitä mitä siinä luki. Se oli infoa sellaisille, jotka eivät kenties ole elokuvaa aiemmin nähneet eivätkä siitä tai muusta syystä tienneet, ettei kyseessä ole käytännössä lainkaan rautatieaiheinen elokuva. En ottanut kantaa siihen, millaisia elokuvia tulisi katsoa. Jos minulta asiasta kysyttäisiin, luultavasti suosittelisin katsomaan ensisijaisesti juuri muita elokuvia. :)
	21.03.2011 16:57	Topi Lajunen
		Täytyy kuitenkin muistaa, että ko. elokuva ei liippaakaan rautateitä muutoin kuin nimensä ja tuon yhden heilutuskohtauksen verran.
	20.03.2011 22:12	Topi Lajunen
		Kurt, aiemmin ja vielä nykyäänkin joissain vetureissa (höyryveturit, pitkäkeulaiset dieselit) on varsin huono näkyvyys vastakkaiselle puolelle, joten kuljettajan on ilmeisesti ollut hyvä olla samalla puolella kuin opastimet ja radan merkit. Ja kun oikeanpuoleisessa liikenteessä ne ovat raiteen oikealla puolella, niin kuskikin on istutettu sinne. Nykykalustossa kun ei pitkiä keuloja enää ole, niin istumapaikan merkitys on vähentynyt, ja uudessa kalustossa istutaankin lähempänä keskilinjaa... ja Sm5:ssa jo täsmälleen keskellä.
	20.03.2011 10:00	Topi Lajunen
		Yhtenä syynä on mainittu se, että kun laiturit ovat pääasiallisesti kaupunkiraiteiden välissä, niin vasemmalla ajamalla kuskilla on parempi näkyvyys tähystää kylkilinjan suuntaan asemalta lähdettäessä. On myös poikkeustilanteessa edullista, että ainakin toiseen suuntaan kuljetaan vierekkäisillä raiteilla samaan suuntaan, jolloin tilapäisesti voidaan käyttää poikkeavaa raidetta, kulkematta vastakkaisen suunnan raiteen yli.
	19.03.2011 05:02	Topi Lajunen
		Kyllä tämä on mielestäni ykkönen. Kakkosessa raita taittuu smuuthimmin valojen alle.
	17.03.2011 16:54	Topi Lajunen
		Ja Mikolle vielä: enemmän pitäisin Helsingin Metron esikuvina saksalaisia S-bahneja, ovat samaa kokoluokkaa. Helsingin metrojunat tosin ovat vielä suurempia.
	17.03.2011 16:27	Topi Lajunen
		...ja Osakassa yksi rautatiefirma rakensi ratansa kaupunkin metrofirman raiteen jatkeeksi, ja liikennöi juniaan myös "through servicenä" metrolinjalle. Kalustokseen näin ollen hommasi metrolinjan kanssa yhteensopivaa. Näin ollen samalle metroasemalle saattaa perätysten ajaa ensin metrojuna ja heti perään junajuna. http://en.wikipedia.org/wiki/Kintetsu_Keihanna_Line
	17.03.2011 16:04	Topi Lajunen
		On olemassa metroja, joissa on ilmajohto. On olemassa myös rautateitä, joissa on virtakisko. Lipunmyyntikäytännöt vaihtelevat myös ympäri maailmaa. Ei ole muuten Berliinin metrossa opasteet sen enempää samanlaiset kuin nyt vaikkapa verrattuna paikalliseen tai suomalaiseen rautateihin. http://www.berliner-untergrundbahn.de/signal.htm - Metrolle ei taida mitään "virallista" määritelmää olla, kukin saa nimetä asioita metroiksi miten haluaa. Asiaa on pohdittu kattavasti esim. täällä: http://www.kaupunkiliikenne.net/mikametro.htm
	17.03.2011 13:57	Topi Lajunen
		Savion alikulku käy ja kukkuu, ollen ainoa kulkureitti laiturille. Alikulku alittaa kaikki raiteet, sekä radansuuntaisen Saviontien.
	17.03.2011 13:50	Topi Lajunen
		Suomessa taisivat sojottaa vasemmalle?
	17.03.2011 01:02	Topi Lajunen
		RENFE:n tyyppi "130", tehdasnimeltään Talgo 250. http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_130
	17.03.2011 00:59	Topi Lajunen
		Venäläinen loppuopaste?
	16.03.2011 13:44	Topi Lajunen
		Tässähän on mainio tunnelma. Kerrankin liike on kuvasta pois päin - menemisen meininkiä. Ainakaan tässä ei pönötä kukaan keskellä kuvaa itseään korostamassa.
	16.03.2011 02:03	Topi Lajunen
		Toisaalta jokainen auto periaatteessa "kuluttaa" tien varressa kallista tilaa, joka tonttimaana tuottaisi rutkasti enemmän, kuin tuon satasen vuodessa.
	15.03.2011 21:51	Topi Lajunen
		...ja kyllä ovia lukitaan Suomessakin kolmiolla ihan rutiininomaisesti, joten ei se ainakaan kiellettyä ole.
	15.03.2011 12:31	Topi Lajunen
		...joka olisi pääkaupunkiseudun lähiliikennejuna kohti Helsinkiä, luultavimmin pääradalla. ;)
	14.03.2011 17:16	Topi Lajunen
		Veikkaisin, että Petrin silmään keulanumeron toinen kakkonen on jotensakin pliisu.
	14.03.2011 12:42	Topi Lajunen
		Jouni, ei, vaan poistettu ne vanhat "ihonmyötäiset" kaksoisluukut, ja laitettu tilalle nykyisenmallinen aukon reunat ylittävä yksöisluukku. Vova sukahousuissaan olisi kyllä varmasti ollut näkemisen arvoinen näky.
	14.03.2011 11:43	Topi Lajunen
		Kyllä tässä on luukut. Aivan täsmälleen sama juttu kuin "sen toisen kuvan" keskustelussa. Turha tätä samaa asiaa on käydä uudelleen läpi.
	13.03.2011 21:29	Topi Lajunen
		Kyseessä voi olla myös ilmiö, joka tunnetaan nimellä "Phil Collins -darra".
	12.03.2011 01:47	Topi Lajunen
		15 kV
	11.03.2011 22:21	Topi Lajunen
		Höyryvetureiden huonompi kitkakerroin (eli sutimisherkkyys) johtunee "nykivästä" vetovoimantuotosta.
	10.03.2011 04:31	Topi Lajunen
		Mun mielestä tunnisteisiin ei pidä laittaa yhtään mitään, ellei ole varma numerosta tai muusta tiedosta. Epävarmuudet sitten kuvatekstiin.
	09.03.2011 19:37	Topi Lajunen
		Samoin kuvatekstissä Birgitte Bardot pianissimoksi.
	09.03.2011 19:35	Topi Lajunen
		K17-teleissä on kierrejouset, joten ei ainakaan niitä ole.
	09.03.2011 19:16	Topi Lajunen
		Ajatusleikkinä voidaan kuvitella kuutiometrin kokoinen 100 kg painava kuutio. Työnnämme sitä pitkin lattiaa (työntö 1). Raskasta on. Poistamme kuution painosta puolet (vaikka nyt kovertamalla sitä ontoksi, aivan sama miten). Nyt keveni huomattavasti, nyt on tasan puolet niin raskasta työntää (työntö 2). Noh, rakennellaan toinen tuollainen 50 kg koverrettu kuutiometrin kuutio, ja läntätään se toisen kuution eteen, ja työnnetään molempia peräkkäin (työntö 3). No, nyt on taas tuplasti niin raskasta kuin edellisellä työnnöllä - eli yhtä raskasta kuin alkuperäisellä 100 kg painavalla kuutiolla. Paino on työnnöissä 1 ja 3 sama, mutta lattiaan kohdistuva pinta-ala onkin kaksinkertainen. Työntöä vastustava voima (kitka!) on kuitenkin sama. Ja tämä sitten pätee vain teoriassa. :)
	09.03.2011 19:10	Topi Lajunen
		Petri, juu, koska - hieman karrikoiden - kumipyörän ja asvaltin rajapinnassa kitka ei itse asiassa petä lainkaan, vaan materiaali murtuu (jää mustaa viivaa asvalttiin). Tässä renkaan leveyden merkitys astuukin kuvaan: mitä enemmän materiaalia on murrettavana, sitä parempi "pito". Wikipedian artikkelissa kerrotaan lähteistettynä: "Kun liikutetaan kappaletta pinnalla, kappaleen pintaa vasten oleva pinta-ala ei vaikuta kitkavoiman suuruuteen." http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka
	09.03.2011 15:34	Topi Lajunen
		No, länsimetron asemista tehdään kahden vaunuparin mittaisia, joten ei sen jälkeen muutokseen enää pelkkä päätös riitä, vaan pitää ryhtyä taas louhimaan...
	09.03.2011 15:32	Topi Lajunen
		Teoriassa kosketuspinnan suuruudella ei ole merkitystä kitkan suuruuteen, vain massa vaikuttaa. Pinta-ala supistuu pois yhtälöstä. Käytännössä homma onkin sitten vähän toisin.
	09.03.2011 13:01	Topi Lajunen
		Jonkin verran kalustovajeeseen auttaa se järjetön päätös, että jatkossa metrojunat ovat maksimissaan kahden vaunuparin (yksikön) mittaisia.
	09.03.2011 12:59	Topi Lajunen
		Haarajoki on siksikin huono esimerkki, ettei se ole seisake. :)
	08.03.2011 16:25	Topi Lajunen
		No, on uusilla avattavilla seisakkeilla kuitenkin nykyään vähintäänkin varsin kattava valaistus, odotuskatos, aikataulukaappi, kuulutuslaitteet ja korkea asvaltoitu laituri. Mikähän muuten olisi "mahtipontisin" asema Suomessa, joka kuitenkin nykymääritelmien mukaan on seisake? Heitän pohjalle ehdotukseksi Koivukylän.
	07.03.2011 19:19	Topi Lajunen
		Tuomiokirkosta?
	07.03.2011 16:53	Topi Lajunen
		Kari, miksi yrität kääntää keskustelua henkilökohtaisuuksiin? Mikko, tässä tapauksessahan se muu arvo on ollut fasismi.
	07.03.2011 15:08	Topi Lajunen
		Yksi suomalaisten perusominaisuus on myös liittää itseensä harhaluuloja perusominaisuuksistaan.
	06.03.2011 21:29	Topi Lajunen
		Ja vielä oikeammin liikennepaikan _osalla_ Helsinki Kivihaka, joka on osa liikennepaikkaa Helsinki.
	06.03.2011 21:01	Topi Lajunen
		Ok. Kolmas raide Tampereelle on siis myöhempää perua.
	06.03.2011 19:47	Topi Lajunen
		Kas, Sääksjärven ja Tampereen välinen kolmas "ylimääräinen" raide on ollut alunperin läntinen?
	05.03.2011 14:18	Topi Lajunen
		Paineilmalla Dv12:t edelleen starttaavat.
	05.03.2011 01:31	Topi Lajunen
		Osassa Sm1/2-kalustoa taitaa olla Mitronin pikselinäytöt kyljissä.
	03.03.2011 23:31	Topi Lajunen
		Tässä on kuitenkin porukka taivutellut kahta eri sanaa: "erata" ja "erkaantua".

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset