|
|
22.04.2010 11:59 | Topi Lajunen | ||
| Periaatteessa konehuoneesta voisi saada sopivia paineilmahanoja kääntelemällä junan hätäjarruttamaan, mutta ei siellä mitään juuri sitä varten tehtyä kahvaa ole. Edellisellä viestilläni tarkoitin, että ohjaamossa on useita tapoja tehdä hätäjarrutus: punaisen tatin lisäksi itsetoimijarrun veto täysin taakse ja vasemman konsolin työntö sivulle. Ja tietty myös, jos antaa turvalaitteen "laueta". | ||||
|
|
22.04.2010 00:17 | Topi Lajunen | ||
| On, yksi niistä. Tyhjentää fyysisesti jarrujohdon. | ||||
|
|
21.04.2010 17:20 | Topi Lajunen | ||
| Tuukka 2, yhdenlaisen suunnitelman mukaan näillä "opastinjärjestelmä 2010":n mukaisilla opastimilla varustetaan kaikki uudet radat, Kehärata ensimmäisenä. Muutkin radat saavat tällaiset täysremonttien yhteydessä, mutta nykyiset säilynevät rinnalla vielä pitkään. Aiheeseen liittyvä Jari Viitasen pdf-tiedosto Rata2010-seminaariin: http://tinyurl.com/opastin2010 | ||||
|
|
21.04.2010 17:11 | Topi Lajunen | ||
| On kuitenkin mahdollista, että nuo Sk—Vs-junat saavat veturinsa nykyään jostain junasta, joka vaatii dieselvedon. Sähköistyksen saavuttua kylläkin voi mennä muutkin systeemit uusiksi, joten mahdollisesti nuo Jyväskylän suorat loppuvat. | ||||
|
|
20.04.2010 18:37 | Topi Lajunen | ||
| Allegrosta en tiedä, mutta Sm3:lla se titteli noin muutoin viime ajat ollut. Sr2 jää noin 10 km/h jälkeen. (Käkikellot tulee muuten Saksan Schwarzwaldista, ei Sveitsistä...) | ||||
|
|
20.04.2010 18:29 | Topi Lajunen | ||
| Enpä muista onko siellä enää mitään, mutta sanotaan, että "Hankkijan" raiteiston ääripää, Oulunkylän ja Pukinmäen välillä. | ||||
|
|
20.04.2010 17:33 | Topi Lajunen | ||
| Mieleen tulee joko mainitsemasi kortittomuus, tai sitten Sr2 piti saada käännettyä johonkin etelään lähtevään junaan, joka sellaista kaipasi enemmän kuin 273. | ||||
|
|
20.04.2010 11:32 | Topi Lajunen | ||
| Vaasabaana on siksi paikallisille tärkeä, koska he mittaavat oman paremmuutensa sillä, kuinka paljon onnistuvat pekkaroimaan itselleen yhteisen hyvän kustannuksella. Tällä foorumilla on ainakin yksi elävä esimerkki tämän tyyppisestä luonteenpiirteestä. Savolaiset ja pohjalaiset ovat maailman sivu kilpailleet samoista tukirahoista, joka osaltaan selittää aiemmin esille tullutta häpeilemätöntä veljesvihaa. Jotain luonne-eroista tosin kertoo, että savolaiset eivät lupsakkuudeltaan ehdi kehittelemään itselleen vastaavia antipatioita. | ||||
|
|
18.04.2010 23:17 | Topi Lajunen | ||
| Vaarantava virhe! Maadoitusjohtimen kiskonpuoleinen (tai ajoratapylvään juuren puoleinen) pää kiinnitetään tietenkin ensin, siltä varalta, että kaikesta huolimatta sähkövalvomo on jättänyt langan jännitteelliseksi. Ollin selostuksen järjestyksestä kun voi saada päinvastaisen kuvan :) | ||||
|
|
18.04.2010 23:08 | Topi Lajunen | ||
| Ymmärtääkseni kielto koskee valvottua ilmatilaa, joten VFR-lentely olisi sallittua ns. korpikentiltä ja muutoin valvomattomassa ilmatilassa (ilmatila, johon ei tarjota lennonojohtopalveluita). | ||||
|
|
18.04.2010 23:00 | Topi Lajunen | ||
| Eikös se logiikka ole siinä, että laskumäestä pudotellaan eli "lajitellaan" vaunut lajitteluratapihalle. Saapuvien tavarajunien määräpaikka taasen on "tavara". | ||||
|
|
18.04.2010 22:54 | Topi Lajunen | ||
| Eiköhän se sähköveto ole kuitenkin taloudellisempaa. Sen näyttää jo todellisuuskin, tuskin 60-luvulla sähköistyspäätöksiä tehtäessä oli mitään ilmastosyitä taustalla. Siirtohäviöt kuittaantuvat sillä, että voimaloita voidaan käyttää jatkuvasti niille parhaalla mahdollisella hyötysuhteella, kun taas veturin dieselmoottoria ei. Viimeinen virkkeesi on myös melko käsittämätön. Sähköveturi tai Sm on itsessään osa virtapiiriä, ajolangan ja kiskon välissä. Ei siellä mikään virta kulje, ellei virtapiiri ole katkeamaton. | ||||
|
|
18.04.2010 16:00 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka tekstisi on yleensä melko hankalasti ymmärrettävää kiihkomielistä tajunnanvirtaa, olen kuitenkin ymmärtävinäni, että yrität edellisessä viestissä väittää dieselvedon olevan sähkövetoa taloudellisempaa. Näinkö yrität väittää? | ||||
|
|
16.04.2010 14:03 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla joulupäivän ensimmäisiä junia. | ||||
|
|
15.04.2010 23:04 | Topi Lajunen | ||
| (...ei, vaan ohjastajan koulutus...) | ||||
|
|
15.04.2010 21:22 | Topi Lajunen | ||
| Näyttäisi kovasti siltä, väritys on ainakin sama kuin Ilmalan vekottimessa. On kylläkin loukkaus oikeita vetureita kohtaan kutsua tuota veturiksi... ennemminkin joku vaununsiirtotraktori. :) | ||||
|
|
15.04.2010 17:35 | Topi Lajunen | ||
| Itse kuvana tämä on vähän siinä ja siinä, mutta kun tähän ottaa knopautusaspektin mukaan, niin jo muuttui mielekkääksi. Siis, missä mennään? | ||||
|
|
15.04.2010 13:55 | Topi Lajunen | ||
| Siis sähköratapylväät. Ei vissiin ylempää ole löytynyt riittävän tukevaa kiinnityspistettä. | ||||
|
|
13.04.2010 21:42 | Topi Lajunen | ||
| 22 min tosiaan nykyään Helsinki-Vantaankoski ja Vantaankoski-Helsinki. Kaikki välit 2 min paitsi Helsinki-Pasila ja Pasila-Helsinki 5 min, Myyrmäki-Louhela 1 min (vain tähän suuntaan) ja Vantaankoski-Martinlaakso 1 min (vain tähän suuntaan). Aikataulun mukaan siis. | ||||
|
|
13.04.2010 21:36 | Topi Lajunen | ||
| Kuskin sivuikkunan alla näkyvän viimeisen numeron syrjä sopisi kuitenkin paremmin 6256:lle. | ||||
|
|
13.04.2010 21:34 | Topi Lajunen | ||
| Mun mielestä joo. Läpivalaisulaitteisto on sillan toisessa päässä, näkyy kuvassa toki sekin. | ||||
|
|
12.04.2010 23:11 | Topi Lajunen | ||
| Varsin uskottavat selitykset kirjainten merkityksistä. Mulle nuo tosiaan selitettiin varsin "vissiin"-tyylillä. Vaunujen järjestys tosin ei tunnu oikealta, rafla nyt varmuudella ainakin on kolmas Helsingistä, ei neljäs... Käykää nyt joku kyljistä tarkistamassa :) | ||||
|
|
12.04.2010 11:54 | Topi Lajunen | ||
| Ja toki Lari sanoi saman asian jo heti ensimmäisessä kommentissa, vastauksena juurikin Jonin kuvatekstin kysymykseen. Kunnia heille, joille se kuuluu. | ||||
|
|
11.04.2010 21:33 | Topi Lajunen | ||
| Ja juurikin tarjoamasi lähdeaineiston perusteella (linkkaamasi Jtt, sivu 15) olet IM-vaunujen osalta väärässä, ja saman lähteen mukaan myös CM1, CM2 ja CMH on listattu. Seisake.net:iä en pidä sen tason auktoriteettina, että sillä olisi väliä tässä asiassa. Näppärä tapa asian lopulliseksi ratkaisuksi muuten olisi se, että joku kävisi katsomassa Sm3:n kyljestä, mitä siellä oikeasti lukee... Sitä ennen pidän oikeana vastauksena litterasarjaa IM1 - CMH - TTC - TT - CM - IM2. | ||||
|
|
11.04.2010 21:29 | Topi Lajunen | ||
| Typeryydellä tarkoitin sitä, mitä yleisesti ottaen pidetään viisauden vastakohtana. Eli karkeasti määritellen "kyvyttömyyttä osoittaa sellaisia avuja, jotka mielletään viisaudeksi". Viisaus tässä ei ole sama asia kuin älykkyys (jonka vastakohta taasen on tyhmyys), vaan viisaus on kykyä käyttää älykkyyttään. Älykäs voi hyvinkin olla typerä, ja tyhmä voi hyvinkin olla kykyihinsä nähden hyvinkin viisas. Tämä siis karkeasti ottaen se, mitä tarkoitan sanalla "typeryys". Riittikö vastaukseksi? | ||||
|
|
11.04.2010 21:18 | Topi Lajunen | ||
| Äh. Mikolla siis meni vain kolme vaunua väärin (IM, IM ja toinen CM), joten 67% - 50% Larille. (Pyöristyksetkin kuntoon :)). | ||||
|
|
11.04.2010 21:15 | Topi Lajunen | ||
| Litteroiden kirjaimista ei ole varmaa tietoa, mutta jotain kuulopuheiden perusteella voin yrittää muistella, ennen kuin joku lyö faktaa tiskiin. M meinaa moottoria, siksi se löytyy kaikista moottorivaunuista. CM(H)-vaunuista löytyy vissiin ajomoottorikontaktorit, eli C tulisi ehkä sanasta contactor. TT:ssä toinen T meinaa päämuuntajaa (transformer), ja toinen tasasuuntauksen transistoreja (transistor). TTC:n ylimääräinen C viittaa kahvilaan, "cafeteria", ja tämän kiistellyn CMH:n H viitannee invavessaan (handicap-jotain). Ohjausvaunujen I:tä en muista, ei se kai invertteriinkään voi viitata, kun kaipa sellaiset on CM(H)-vaunuissakin? Ja IM-vaunujen numero tosiaan yksilöi ne toisistaan. | ||||
|
|
11.04.2010 21:07 | Topi Lajunen | ||
| Mikon linkkaama vanha Jtt kylläkin mainitsee IM1:n ja IM2:n, ei IM:iä. Jossain määrin mystisesti se mainitsee myös kaikki neljä seuraavaa: CM, CMH, CM1 ja CM2. Olisiko nuo CM1 ja CM2 jotain protopendojen alkuperäisiä vaunulitteroita? Nykyään kun tosiaan siellä on se CMH, joten CM on ilman numeroa. Lari siis oli IM-vaunujen osalta oikeassa, mutta CM-vaunujen osalta vanhentuneen tiedon myötä väärässä. Mikko taasen on neljän vaunun osalta väärässä, joten Lari voitti tämän erän 66% vastaan 33%. ;) | ||||
|
|
11.04.2010 17:52 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä jarrukenkäteline? Tai siis entinen sellainen. | ||||
|
|
11.04.2010 17:48 | Topi Lajunen | ||
| Ovat. Ymmärtääkseni niin päin, että 72xx on CMH, ja 75xx on CM. | ||||
|
|
11.04.2010 13:50 | Topi Lajunen | ||
| Kellonajasta päätellen ja taskuaikataulusta luntaten taaempi juna on IC² 142 Turusta. | ||||
|
|
11.04.2010 13:41 | Topi Lajunen | ||
| Varikolta melkoisella varmuudella. Läntiseltä huoltoraiteelta kirmaa kohti Kaisaniemen puolen laituriraiteita. Luultavasti lähtee melko pian täydentämään iltapäiväruuhkan kalustotarvetta I- tai K-junana. | ||||
|
|
11.04.2010 13:13 | Topi Lajunen | ||
| K-junan reittikilven sijainnin samankaltaisuus: https://vaunut.org/kuva/57696 (Röyhkeä oman kuvan mainostus.) | ||||
|
|
11.04.2010 13:08 | Topi Lajunen | ||
| Ilkka, mun mielestä taas on paljon mielenkiintoisempaa, että upean kuvan lisäksi joku tuo esille omaa typeryyttään :) | ||||
|
|
08.04.2010 22:12 | Topi Lajunen | ||
| Sama käsitys mullakin. Kuitenkin, varsinainen kysymys on edelleen vaille vastausta, jos nyt edes kukaan on edes yrittänyt vastata. :) | ||||
|
|
08.04.2010 22:06 | Topi Lajunen | ||
| Täydellä teholla se on kuitenkin kohtalainen, joskaan ei yllä lähellekään esim. Sr1:n heittimien tasolle. "Puolikkaalla" kylläkin lamppu on lähempänä 1/20-tehoa kuin 1/2-tehoa. | ||||
|
|
08.04.2010 21:01 | Topi Lajunen | ||
| VR Radan työkoneiden numeroiden vaikutus junanumeroihin on tuttu kyllä, mutta ei nuo linkkaukset kerro syytä sille, miksi juurikin V. | ||||
|
|
08.04.2010 19:36 | Topi Lajunen | ||
| Cargohan tunnetusti länttäilee tyyppikirjaimiksi oman mielensä mukaan TR:ää T:tä ja mitäniitäon, ja henkilöliikenteen puolella IC:tä, S:ää, H:ta, linjatunnusta, yms. tilanteesta riippuen. V:n oon ymmärtänyt viittaavan siihen junatyyppiin, jonka säännöstö tuntee nimellä "miehittämätön matkustajajuna, jolla ei ole tarkoitus kuljettaa matkustajia" (vai onko tuo termihirviö jo lyhentynyt, en muista), eli junanumeroihin väliltä 1100-1999. Mistä siis tulee V tämän työjunan yhteyteen? Ja löytyykö näistä etutunnuksista jokin virallinen lista jostain, vai onko niin, että tunnukset eivät ole lainkaan virallisia edes? | ||||
|
|
08.04.2010 19:28 | Topi Lajunen | ||
| "Varo säleikköä!" | ||||
|
|
08.04.2010 11:17 | Topi Lajunen | ||
| Kiitoksia kovasti esillepanosta. Junan ikkunasta bongasin kuvaajan, joten osasin kysellä kuvan perään. Olen ottanut tavaksi kerätä talteen rautatiekuvia, jotka tavalla tai toisella meikäläiseen liittyvät. On sitten eläkkeellä jotain kuvallista dokumentaatiota tallessa, kun muistikuvat alkavat hämärtyä :) | ||||
|
|
07.04.2010 22:43 | Topi Lajunen | ||
| Onnistuiko siinä 13:55 maissa etelään kulkevan Z-junan kuvaaminen mitenkä hyvin? | ||||
|
|
07.04.2010 00:47 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, melkein. Sellaisenkin nähnyt, että sähköratapylväitä näkyi yksi tai kaksi, riippuen kuinka pitkä matka oli ensimmäiseen. | ||||
|
|
07.04.2010 00:45 | Topi Lajunen | ||
| Huomio: näissä venäläisissä tavaravaunuissa on toisena kirjaimena Nurmijärven "lahja" katu-uskottavalle rytmivokaliikalle, pikku-g. Pätenee soveltaen muihinkin. | ||||
|
|
05.04.2010 21:01 | Topi Lajunen | ||
| Soitinpa Polamon tekstin innoittamana keski-C:n tuollaisella 80-luvun lopun harrastelijasyntetisaattorilla, kun sattui käden ulottuvilla olemaan. End of off-topic of Topi. | ||||
|
|
05.04.2010 13:27 | Topi Lajunen | ||
| Ja disclaimeria vielä perään: vaunukalustosta en myöskään ole varma, miten R-jarrulaji niissä eroaa P:stä. Oletin rohkeasti, että toiminta vastaa Sr1:stä tältä osin, mutta asiahan voi olla täysin toisinkin. | ||||
|
|
05.04.2010 13:25 | Topi Lajunen | ||
| En kyllä oikein osaa kertoa. Saattaisi liittyä siihen, että Sr2:ssa on jonkinlaiset keinoainelossit verrattuna Sr1:n valurautaisiin. Näin ollen niiden jarrutuskyky eri nopeuksissa samalla sylinteripaineella noudattelisi erilaista käppyrää, ehkä. Sr2:ssä ei myöskään ole R-jarrulajia ollenkaan, vaan P:llä hoituu tehtävät myös junan jarrulajin ollessa R. Jännä detalji on sekin, että G-jarrulaji vaikuttaa myös veturin sähköjarrun jarrutus- ja irrotusnopeuteen. | ||||
|
|
05.04.2010 13:17 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, tiedän myös tapauksen, joka valittiin kuljettajaksi, vaikka ei ollut kirjoittanut lukiossa lainkaan. Eikä myöskään ollut ammatillista tutkintoa mihinkään. Hakuvaatimuksessa olevat maininnat eivät siis sido hakijoita. Ja tämä tapahtui vuonna 2007. | ||||
|
|
05.04.2010 12:58 | Topi Lajunen | ||
| Kyseessä on eräänlainen toisto-opastin, vastaava kuin pienet vihreät lamput Helsingin asemalla. Brittiläisen rautatiekielen mukaan punainen opastin on "on", kun taas ajonsalliva on "off". Kuvassa siis opastin kertoo, että opastimen tarkoittama pääopastin näyttää ajonsallivaa opastetta. Mikäli pääopastin näyttäisi seis, tämä off-opastin olisi pimeänä. http://en.wikipedia.org/wiki/British_railway_signals#Miscellaneous_indicators | ||||
|
|
05.04.2010 12:49 | Topi Lajunen | ||
| Kaivelin vähän netistä merkintöjen merkityksiä. ECM7 viittaa rataosaan: East Coast Mainline, ja 7 on eräänlainen etappinumero, joka vaihtuu ilmeisesti risteysasemilla. Iso numero ilmeisesti on sillan identifioiva referenssinumero, eli kyseessä on rataosan ECM7 silta numero 198. Alarivi tarkoittaa "67 miles and 2 chains". Chain on vanha mittayksikkö, joka on noin 20 metriä (tasan 22 jaardia). | ||||
|
|
04.04.2010 20:15 | Topi Lajunen | ||
| Suurnopeusjarru toimii nimensä mukaisesti nopeuden mukaan siten, että suurempi jarrusylinterin paine on käytössä vain tietyn nopeuden yläpuolella (jossain kalustossa muistaakseni 70 km/h). Nopeusrajan alapuolella toimii kuten P. Jarrupainotiedoissa R:n ympärillä olevalla salmiakillakin oli jokin merkitys, joka ei nyt muistu mieleen. | ||||
|
|
03.04.2010 00:02 | Topi Lajunen | ||
| Hmm... Vaijeri taitaa kulkea täyden lenkin, eikä pelkkää U:ta yläaseman kautta, kuten monessa muussa. | ||||