Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.04.2010 00:02 Topi Lajunen  
  Hmm... Vaijeri taitaa kulkea täyden lenkin, eikä pelkkää U:ta yläaseman kautta, kuten monessa muussa.
kuva 02.04.2010 00:17 Topi Lajunen  
  Suurin sallittu nopeus tuossa on 220 km/h. Kuvan junan nopeutta tosin on ainakin kuvan perusteella melko mahdoton arvioida.
kuva 30.03.2010 14:02 Topi Lajunen  
  Eikös jonkin Porvoon museoradan varren kyläyhdistyksen nettisivuillakin mainostettu museorataa talvisena ulkoilureittinä ja koirankusetusväylänä?
kuva 30.03.2010 13:59 Topi Lajunen  
  Juuri saamani tiedon mukaan siinä lukee Hiranogawa kyōryō, eli Hirano-joen silta.
kuva 28.03.2010 23:58 Topi Lajunen  
  Sr2:ssa "käsi-irrotin" sitten toteutuikin. Oikeaa peukaloa koukistamalla painuu itsetoimijarrun kahvassa oleva painike pohjaan, ja irrottaa itsetoimijarrun aiheuttaman sähkö- tai paineilmajarrutuksen veturissa (kumpi nyt tilanteesta riippuen onkaan päällä tai tulossa päälle). Jorman viestissä jäi mietityttämään tuo "yleensä", onko jossain kalustossa irrotuspoljin (tai vastaava) irrottanut suoratoimijarrutuksenkin?
kuva 28.03.2010 18:01 Topi Lajunen  
  Välin puristamisen lisäksi voi tehdä myös toisin päin, eli roikottaa veturia jarruttomana, ja jarruttaa vain vaunuilla. Tyylejä on kuskista ja kalustosta riippuen monia.
kuva 28.03.2010 11:21 Topi Lajunen  
  Turku satama on nykyisistä satamallisista liikennennepaikkojen nimistä ainoa, joka pilkkaa kielioppia. Kotka, Muurola, Otava ja Loviisa ovat kaikki genetiivissä.
kuva 27.03.2010 14:15 Topi Lajunen  
  Kumpi, uuden graafisen ilmeen suunnittelija vai Kunnaksen Tapani? ;)
kuva 27.03.2010 14:11 Topi Lajunen  
  Koska MTP herkisti saivartelukynnystä, niin tarkennetaan... JKV:n käyttöönotossa jarrujen toimintaa ei itsessään testata, vaan JKV-laitteisto testaa kykynsä mitata pääsäiliöpainetta, jarrujohdon painetta ja kykynsä vaikuttaa jälkimmäiseen. Sm3 osaa itse jarrujen täyden toiminnankin testata, mutta se tehdään vain kerran vuorokaudessa.
kuva 27.03.2010 02:46 Topi Lajunen  
  Ehkä tuli, vaikka et puuttunutkaan siihen, ettei laskelmani sisältänyt tietoa mittauspaikasta. (Kuun pinnalla voisi roikottaa toistakymmentä bussia.) :)
kuva 27.03.2010 01:51 Topi Lajunen  
  Ettei olisi ihan vain JKV:n kuljettajapaneeli, jota näpytteli?
kuva 27.03.2010 01:47 Topi Lajunen  
  Ja vielä vähän konkreettisempi vertaus. Apulenkin suurin sallittu käytettävä vetovoima on 350 kN. Tämä vastaa sitä, että apulenkistä laitettaisiin roikkumaan 35 tonnia, eli vaikkapa täydessä lastissa oleva sora-auto. Tai pari-kolme bussia.
kuva 27.03.2010 01:38 Topi Lajunen  
  Neljä matkustajavaunua on vielä melko kevyttä tavaraa tuolle apulenkille. Samalla oranssilla mokkulalla vedellään tavarajunia, joiden kokonaispaino tonneissa on nelinumeroinen.
kuva 26.03.2010 13:57 Topi Lajunen  
  Tämä oli pitkään ainoa sähköpyyhkimellinen sähköveturi Suomessa. Sittemmin Sr1:n uusimman saneerauskierroksen myötä määrä on lisääntynyt.
kuva 26.03.2010 12:45 Topi Lajunen  
  Tästä olisi saanut jännän knopautuksen flippaamalla kuvan pystysuunnassa. "Mitä jälkikäsittelytekniikkaa kuvassa on käytetty?"
Kuvasarja:
Kytiksellä Kytömaalla
 
26.03.2010 12:39 Topi Lajunen  
  Tuusula tosiaan hallinnoi pientä kaistaletta Keravan ja Järvenpään välissä, eivätkä nämä kaupungit näin ollen ole oikeasti naapureita toisilleen, vaikka henkisesti kovasti ovatkin. Kerava ja Järvenpää haluaisivat välialueen itselleen (jaettuna tai kokonaan jommalle kummalle), jotta pääsisivät kaavoittamaan pelloille asutusta. Rautatieharrastusmielessä kiinnostavaa olisi se mahdollinen seuraus tästä: Kytömaan matkustajapysähdyksen uudelleenkäynnistäminen.
kuva 24.03.2010 10:43 Topi Lajunen  
  Jonkun kuulin tätä nimittävän "itäpendoksi".
kuva 23.03.2010 15:15 Topi Lajunen  
  Japanissakin osaavat vaivata aivonystyröitä pyyhinkonfiguraatioillaan: https://vaunut.org/kuva/61687
kuva 23.03.2010 15:13 Topi Lajunen  
  Tässä kun on kyseessä takaohjaamo, niin lepoasento lienee tämä. Sm3:ssakin lepoasento on keskellä. Kyllähän tuota voisi säätää siten, että olisivat lähempänä toisiaan. Muitakin kysymyksiä herää: Peräpäässä loimottaa valkovalot? Muissa Sm:issähän on ollut tapana läntätä taakse punavalot, vaihtotöissäkin. Yläkulman lamput lienevät itästandardin punavalokuviota varten. Valonheitin on totutun vastaisesti yksivaloinen, ja sen sivuilla on jotain lampuntapaisia, joiden merkitys ei oikein aukea.
kuva 22.03.2010 21:33 Topi Lajunen  
  Sm3 pystyy toimimaan itsenäisesti puolikkaana. Kummastakin kolmen vaunun palasesta löytyy tarvittavat kikkareet. Sm6:n vastaavista kyvyistä en tiedä, mutta knoppiketjun perusteella moottorit löytyvät Sm3:n tapaan kahdesta äärimmäisestä vaunusta, eli vaunuista 1, 2, 6 ja 7.
kuva 22.03.2010 18:00 Topi Lajunen  
  Vuoris-Juhan veikkaus tai tieto pitänee paikkansa. Hovi-Ilkka voisi päivittää kuvan tiedot. (Mikäli siis oikea vastaus on tullut.)
kuva 21.03.2010 12:45 Topi Lajunen  
  Lisäksi jo nyt Y-junalla on varsin löysä aikataulu, kun pitää tähtäillä kohtauspaikoille kaukojunien tahdittamana. Nopeammasta huippunopeudesta olisi siis seurauksena vain vielä nykyistäkin pidemmät odotukset asemilla.
kuva 20.03.2010 11:15 Topi Lajunen  
  Päättelisin, että toinen Kaisankujalta 4-raiteen laiturin kautta, ja toinen Elielinaukiolta 11-raiteen laiturin kautta. Mistäs muualtakaan.
kuva 20.03.2010 00:09 Topi Lajunen  
  Jos ei tiedetä?
kuva 19.03.2010 09:11 Topi Lajunen  
  Tapio, Haminan satamasta tosiaan lähdettiin, veturin perässä ensin pari sinistä skappareille, tämän jälkeen Eims-vaunut varusmiehille, niiden perässä kaksiakselinen keittiövaunu, ja näiden perässä ajoneuvokalusto. Muistelisin kuitenkin, että reitti kulki Savonrataa, Iisalmesta Ylivieskaan, josta Kokkolaan, joten Riihimäellä ei käyty. Sieltä sitten moottorimarssilla Lohtajalle. Paluumatka jostain syystä tehtiin linja-autoilla.
kuva 18.03.2010 21:01 Topi Lajunen  
  Mun mielestä tuokin määritelmä on tarpeeton. Tuon mukaan esimerkiksi Helsingin kaupunkiratojen lähiliikennekin on "metro". No, miksi se ei olisikaan. Metron määritelmäksi voisin periaatteessa hyväksyä seuraavan: "Kaupunkialueella liikkuva raskas (ei katukelpoinen) raideliikennemuoto, joka ei ole yhteensopiva kaupunkialueiden välisen raideliikenteen (rautatiet) kanssa." Mutta tämäkin määritelmä on mielestäni tarpeeton. Otetaan esimerkiksi Japani, kun siellä nyt tuli käytyä ja ihmeteltyä. Osakassa toimii muutama eri rautatiefirma, joista kaikki ajavat myös puhtaita "metromaisia" kaupunkijunia. Lisäksi Osakassa on "subway", jossa kulkevat junien kanssa täysin samaa kokoluokkaa olevat kulkineet. Subway käyttää sivukiskovirroitusta, rautatiet ajojohtimia. Kuitenkin eräs rautatiefirma ajaa yhtä linjaa, joka osittain käyttää keskustassa subwayn kanssa samaa rataa. Näin ollen kauempana keskustastakin tämä rautatielinja on sivukiskovirrotteinen. Onko nämä rautatien junia vai metrojunia? Vastaus on: "mitä väliä?" :) (Britanniassahan on ihan kiistattomasti rautatielinjoja virtakiskoilla, ja muualla maailmassa ajolangallisia järjestelmiä brändätty metroiksi.)
kuva 18.03.2010 18:32 Topi Lajunen  
  Millos porukkaa roudattiin viimeisen kerran Eims-vaunuilla? 1998 allekirjoittanut pääsi/joutui vielä kokemaan sen "ilon" matkalla Haminasta Kokkolaan.
kuva 18.03.2010 09:22 Topi Lajunen  
  Oliko Jaakko viestisi tarkoitus vakuuttaa Jonille, että ei kannata käydä Helsingissä?
kuva 17.03.2010 22:32 Topi Lajunen  
  Tarkistusnumero on kuitenkin osa koko numeroa. Aivan kuten henkilötunnuksen loppuosan neljäs eli viimeinen numero tai kirjain. Ei sitäkään jätetä kirjoittamatta.
kuva 17.03.2010 19:40 Topi Lajunen  
  Kyllä joo. Kustannus- ja/tai tilanpuutesyistä Helsingin opastimet jäivät edellisen järjestelmän mukaisiksi, joskin sittemmin on esiopastimien vilkkuminen vaihtunut kiinteiksi valoiksi. Kannattaa muuten käydä tilaisuuden tullen Helsingissä, varmasti ensikertalaiselle paljon nähtävää.
kuva 17.03.2010 19:13 Topi Lajunen  
  Mun mielestä on jokseenkin tarpeetonta kategorisoida raskasta raideliikennettä metroiksi ja ei-metroiksi. Esim. Helsingin alueella toimii kaksi eri raskasta raidejärjestelmää paikallisliikenteessä. Toista operoi VR brändillä "lähijuna", ja toista HKL brändillä "metro". Molemmissa liikennöinti muistuttaa paljon toisiaan.
kuva 16.03.2010 16:33 Topi Lajunen  
  Telin vieressä.
kuva 16.03.2010 14:26 Topi Lajunen  
  Kompressoripää, eli tämä kuvaajan suuntaan osoittava "lyhyt pää", joka on virallisesti takapää. Tuo lyhyt konesuoja sisältää kompressorin, ja sitä pyörittävän dieselmoottorin.
kuva 16.03.2010 07:48 Topi Lajunen  
  Kuvassa näkyy liikennepaikan vaihtotyön raja. Liikennepaikan raja on vielä lähempänä Uttia.
kuva 16.03.2010 07:45 Topi Lajunen  
  Kyllä mä vähän veikkaan, että itse Kankkunen sen numeron Sr1:lle antanut.
kuva 15.03.2010 16:58 Topi Lajunen  
  Kas! :)
kuva 15.03.2010 16:56 Topi Lajunen  
  Iso Huopalahtihan löytyy tietenkin Helsingin ja Espoon rajalta, Munkkivuoren vierestä.
kuva 15.03.2010 16:49 Topi Lajunen  
  Ja kyllä se yksittäinen vaunukin melko hyvin ehtii päivän aikana reissata.
kuva 14.03.2010 18:01 Topi Lajunen  
  Juu, täällä on monissa ammateissa tapana pitää valkoisia käsineitä. Taksikuskista (tie-)liikenteenohjaajaan (joilla muuten pimeällä on käytössään upeat vilkkuledivaloliivit ja Tähtien Sota -henkinen valomiekka).
kuva 14.03.2010 16:12 Topi Lajunen  
  Youtubesta löytyi videota aiheesta. http://www.youtube.com/watch?v=GbLiP5NdVpw - Kohdasta 0:50 eteenpäin näkyy vaihteen kääntyminen.
kuva 14.03.2010 16:07 Topi Lajunen  
  Toimii juurikin siten. Muistaakseni oli nivelletty neljästä kohtaa, joten sivulle kääntyessä oli jonkin verran jouheutta. Kuvassa se liikkuva osa on ohittavan junan alla, eikä täten näkyvissä.
kuva 14.03.2010 14:08 Topi Lajunen  
  Näyttäisi olevan ehkä "8400-sarjaa", kuten normaalivärityksisenä kuvassa https://vaunut.org/kuva/61475 - Noista Kintetsun junista on vähän hankala löytää infoa netistä.
kuva 14.03.2010 10:27 Topi Lajunen  
  Myös lasinpyyhiten sijoittelu on perin hämmentävä.
kuva 14.03.2010 09:34 Topi Lajunen  
  Helsingin liikennepaikkahan on tuollaisia täynnä.
kuva 12.03.2010 08:47 Topi Lajunen  
  Naputtelen tätä viestiä paraikaa pienessä flunssakuumeessa vierailuisäntäni kämpällä Osakassa. Asuntoja tässä on 15 kerroksessa, ja kaikkiin kuljetaan sisään talon toisen sivun avokäytävistä. Luhtitalo siis tämäkin. :)
kuva 11.03.2010 19:23 Topi Lajunen  
  Löytyy myös toinen kuva, joka on kuvattu vasemmalta oviaukolta kohti kattilaa. Laitan jossain vaiheessa näkyville, jos porukkaa kiinnostaa.
kuva 11.03.2010 19:18 Topi Lajunen  
  Taisi tuohon aikaan jo kaikki 25-sarjalaiset olla saneerattu.
Kuvasarja:
sm5 testiajot
 
11.03.2010 12:51 Topi Lajunen  
  Ehkä näinkin. Ajaa-verbistä on moneksi. Omaan kielikorvaan silti särähtää. Ajaja ajaa, matkustaja matkustaa.
kuva 11.03.2010 12:48 Topi Lajunen  
  Nostolava-auto lienee korrektimpi nimitys. Nykyään puomi varustetaan yleensä tikkain, jolloin nimitys onkin "puomitikasauto", riippumatta onko siinä lavaa vai ei... käytännössä aina on. Vanhanmallisessa tikasautossa oli taas teleskooppitikkaat.
kuva 11.03.2010 10:55 Topi Lajunen  
  Voihanne noinkin olla. Itse perustin arvaukseni sille, että tuppaavat tässä maassa kahvat olemaan siten, että jarru on oikealla kädellä (mikäli kahvoja on kaksi). Shinkansen-juniin on tietenkin voitu valita päinvastainen ideologia.
Kuvasarja:
sm5 testiajot
 
11.03.2010 08:26 Topi Lajunen  
  Sm4? hiljaisuus vaihtelee osastosta toiseen. Paineilmakeskusten tuntumassa ääntä riittää, kun taas muualla voi olla hiljaisempaakin. Sm4:ssä on myöskin sellainen tasainen puhaltimien taustahumina, joka peittää allensa muita ääniä. Sm5:ssä taas pienetkin sivuäänet kuuluvat, koska tällaista peittävää huminaa ei mielestäni juuri ole. Muuten, vähän särähti korvaan tuo "ajelen Flirtillä päivittäin"... Mites muuten, jos matkustaa lentokoneella, niin voiko sanoa lentävänsä lentokoneella? Ehkä vain pilotit lentää... vai ehkä nekin vain lennättää, ja itse lentokone lentää? :)