Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	20.07.2020 22:52	Topi Lajunen
		Laituriopastimien hyödyn voinee toteuttaa myös tavanomaista lyhyemmillä opastinväleillä ja asettamalla riittävän alhainen nopeusrajoitus. Näinhän on toimittu Helsingin ja Pasilan välillä, missä ilman JKV:tä sn on korkeimmillaan 40 km/h ja JKV:n kanssa 80 km/h, juurikin lyhyiden opastinvälien vuoksi. Se toki vaatii, että ilman toimivaa JKV-veturilaitetta olevat junat noudattavat kyseisiä rajoituksia...
	19.07.2020 08:35	Topi Lajunen
		Yhdistelmäopastimien yksi ongelma on se, että täysin pimentynyttä opastinta on hyvin hankala havaita, ja pimeä opastinhan tarkoittaa rajoittavinta mahdollista, usein "seis".
	16.07.2020 21:06	Topi Lajunen
		Ei pääse Helsingin Aleksanterinkadullekaan, ja niin vain liikkeet sen varrella menestyvät ja maksavat kaupungin kalleimpia vuokria.
	16.07.2020 07:21	Topi Lajunen
		Uusia yhdistelmäopastinasennuksia (ne kapeat) ei käsittääkseni enää tehdä. Vaikka ovat aiempia edullisempia, lienee katsottu, että nykyään yleisin opastintyyppi on merkittävästi parempi.
	15.07.2020 17:15	Topi Lajunen
		JKV:stä varsin kattavasti RATO 10:ssä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-08_rato10_web.pdf
	11.07.2020 10:30	Topi Lajunen
		Tapana on ajaa yleensä oikeanpuoleisesti, mutta teknisesti (enää) asialla ei ole merkitystä. Monesti ajetaan molempia raiteita samaan suuntaan mahdollistaen näin hitaamman junan ohittamisen. Oikeanpuoleisessa ajossa on se etu, että opastimet ja radan merkit ovat kuljettajan puolella (sellaisessa kalustossa, jossa kuljettaja istuu muualla kuin keskellä).
	08.07.2020 10:57	Topi Lajunen
		Tuo huvila sentään säästyi. Monet Linnunlaulun rakennuksista eivät syystä tai toisesta ole säilyneet, eikä syynä aina ollut edes rautatiet.
	08.07.2020 10:53	Topi Lajunen
		Viidessä ensimmäisessä Sm1:ssä oli vaunujen tapaan 1500 V järjestelmä, ja kaapelilla voitiin syöttää 1500 V yksiköstä toiseen tarvittaessa. Ilmeisesti tarve oli vähäinen, kun kaapelit poistettiin. Kuudennesta yksiköstä eteen päin lämmitys hoitui 220 V:lla. 1500 V järjestelmä oli käytössä loppuun saakka, sitä ei koskaan muutettu 220 V:ksi.
	07.07.2020 21:26	Topi Lajunen
		En myönnä enkä kiellä. ;)
	07.07.2020 16:59	Topi Lajunen
		Tänään näyttäisi olevan toinen samanmoinen kulussa, tosin tällä kertaa Sr3:t keulalla. Pituuttakin saattaa olla vielä hitusen enemmän.
	03.07.2020 15:20	Topi Lajunen
		Kyse voi olla perehdytyksestä tai oikeastaan perehdytysresursseista. Vapaaehtoistoiminnassa ei kovin monen päivän kalustotyyppikurssia voi järjestää, halukkaat kuljettajat kun ovat aika tiukassa myös parempimaineisilla museoliikennöitsijöillä. Itsekin muistan, että ohjeistus moottorijarrutuksen välttämiseen tuli vasta, kun olin jo pari reissua ajanut. Mukana ollut koneteknikko tuli ystävällisesti kertomaan, että laatikko ei oikein tykkää. :)
	03.07.2020 01:07	Topi Lajunen
		Olettaen, että pyörä pitää, numeroiden valossa tällainen vetää liikkeelle raskaamman junan kuin mikään muu yksittäinen veturi Suomessa. Kuitenkin, tehot alkaa rajoittamaan vetoimaa jo heti vaihtotyönopeuksien jälkeen, jonka jälkeen jopa Sr1 vetää väkevämmin. Ja tämä siis puhtaasti numeroilla.
	01.07.2020 18:20	Topi Lajunen
		Asian vierestä, tai itse kuvan aiheesta: Miksihän Dv12:ien koneet olivat käynnissä? Ei hinauksessa oleville Dv12:lle pitäisi olla normaalisti tarvetta moiselle.
	30.06.2020 23:28	Topi Lajunen
		Toisaalta, hyvin moni asia on nykyään huomattavasti paremminkin. Yhteiskunta menee eteenpäin, tasa-arvoistuu ja äärimmäinen köyhyys vähenee.
	29.06.2020 01:35	Topi Lajunen
		Jorma, en ymmärrä viestiäsi. Selventäisitkö?
	27.06.2020 13:07	Topi Lajunen
		Kyllä vain. Kakkosena on Dr13 (2060 kW) ja kaupallisessa käytössä olevista Dr16 (1677 kW).
	27.06.2020 12:19	Topi Lajunen
		Wikipedian mukaan Dr12 on 121,8 t. Tämä on siis painavampi. Höyryistä löytyy sitten paljon painavampia.
	26.06.2020 00:46	Topi Lajunen
		Mainlinediesels.net kertoo lisäksi, että Operailin 29010 olisi tuo toinen Erieen viety yksilö 002. Eivät menisi numerojärjestyksessä keskenään. Onko se sitten tosiaan roudattu edes takaisin Erieen ja takaisin? Vaikea sanoa, ovatko lähteet tässä oikeassa.
	26.06.2020 00:42	Topi Lajunen
		Railturkey.org kertoo, että testeihin, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa. "TLM GE 001 (2012) : Appeared at InnoTrans 2012 as 29008 in HHPI livery. Then to Erie, USA for tests. TLM GE 002 (2012) : Built in Turkey. Sent direct to Erie, USA for tests. TLM GE 003 (2013) : Tested in Sweden in June 2013. Displayed at Innotrans 2014, numbered DE 29006, in TCDD livery. Not actually for TCDD, equipped for Germany. TLM GE 004 (2013) : HHPI 29008, tested in Belgium in 2013 and the Netherlands in 2014. Delivered to HHPI August 2014. TLM GE 005 : HHPI 29009. Delivered to HHPI August 2014." Tuo tehtaan tunnuksella oleva TLM GE 004 taitaa olla tämä Operailin 29008.
	25.06.2020 22:47	Topi Lajunen
		Jenkkilään meni vissiin Innotrans-messujen kappale, joka on myös numeroltaan 29008. Tekivät sen tilalle toisen "ensimmäisen" sarjansa veturin, tämän 29008:n.
	25.06.2020 16:16	Topi Lajunen
		Toisaalla tuttavani arveli varmasti varsin oikeansuuntaisesrti, että mikäli VR ei olisi tästä napannut keikkaa, sen kilpailija varmasti olisi.
	25.06.2020 13:25	Topi Lajunen
		Riippuu varmaankin veturista. Sr3-tilauksen arvo oli n. 300 milj. euroa, eli yli kolme miljoonaa per veturi.
	24.06.2020 16:42	Topi Lajunen
		Spekulointia: VR jos on operaattorina, tuskin heiltä löytyy Dr20-tyyppikoulutuksen saanutta. Kai jollain hyvin erikoisella poikkeuslupamenettelyllä veturit saisi liikkeelle omin voiminkin, mutta pidän silti todennäköisempänä, että veturit hinataan VR:n kalustolla Kouvolaan. MV-tunnus selittyisi sillä, että järjestelmä tällöin pitäisi hinauksessa olevia vetureita vaunuina, muttei kuitenkaan tavaravaunuina.
	21.06.2020 10:06	Topi Lajunen
		Viisaammat ovat väittäneet, että on sillä merkitystä suurnopeusjunien kanssa. Pyöräprofiili pitää suunnitella siten, että ero otetaan huomioon toleransseineen.
	20.06.2020 13:41	Topi Lajunen
		Vielä jää hieman epäselväksi, miksi kiskoissa pitää olla fyysinen epäjatkuvuus. Onko kyseessä jokin juridinen hommeli, että toinen järjestelmä ei saa olla fyysisesti yhteydessä toiseen, koska se aiheuttaisi jommalle kummalle järjestelmälle ylimääräistä vaivaa?
	19.06.2020 22:32	Topi Lajunen
		1444 ja 1529 mm? Nyt kyllä vaatii hieman vahvistusta nuo mitat.
	18.06.2020 13:14	Topi Lajunen
		Nykyään noita laituripolkurajoituksia on muutettu pistemäisiksi, vieläpä siten, että rajoitus alkaa ja myös päättyy junan keulan ohittaessa pisteen. Ei tarvitse odottaa koko junan mittaa. Se olikin hieman turhauttavaa, kun pointti oli nimenomaan rajoittaa lähestymisnopeutta.
	18.06.2020 08:11	Topi Lajunen
		Uudellamaalla oli myös U:n loppuessa käytössä Z. Terveisin "ZAX".
	16.06.2020 00:17	Topi Lajunen
		Ihan mielenkiinnosta, mitä tässä tarkoitat "miehellä" sekä ensimmäisen että toisen käyttökerran tapauksessa? Mitkä ominaisuudet siis tekevät miehen?
	14.06.2020 13:26	Topi Lajunen
		En tiedä Imatran paikallisista meiningeistä, mutta ainakaan valtakunnallisesti henkikökuntaa ei ole kielletty kommentoimasta asioita kenellekään.
	14.06.2020 02:49	Topi Lajunen
		Pääsääntö: jos yhdyssanan alkuosa on adjektiivi, se taipuu mukana.
	09.06.2020 14:21	Topi Lajunen
		Siirrettiinkö metrojuna siis jarruttomana?
	08.06.2020 12:05	Topi Lajunen
		Silta on kokonaisuudessaan Tuusulan puolella, mutta kaikki pääradan vaihteet ovat Keravalla. Oikoradan suunnan vaihteet sillan jälkeen ovat Tuusulassa.
	07.06.2020 23:03	Topi Lajunen
		"Pasila vitonen", juurikin virallisesti noin puhekielisenä, jatkaa elämäänsä edelleen Pasilan autojuna-aseman ja Pasilan tavaran liikenteenohjaajaroolina. Toki ohjaus tapahtuu etänä, ja luultavimmin jollain liikenteenohjaajalla muun toimen ohella.
	06.06.2020 09:51	Topi Lajunen
		Nykyaikaisessa kalustossa (Sr2, Sr3) vetureiden suoratoimijarruja ohjataankin sähköisesti. Onnistuu jopa ohjausvaunusta.
	05.06.2020 13:30	Topi Lajunen
		Itsetoimijarrutus toimii vaikka sadalla Dv12-veturilla, ne kun jarruttavat tällöin vaunujen tapaan jarrujohdon paineenalennuksen ohjaamana. Suoratoimijarrutus sen sijaan menettää käyttökelpoisuuttaan, koska viiveet kertautuvat johtoveturin suoratoimijarrun kuljettajaventtiilin täyttäessä/tyhjentäessä yksin kaikkien vetureiden sylintereitä. Vetovoimaan veikkaisin, että sen välittämiseen apuvetureille pätee samat ongelmat kuin tilatietojen välittyminen vetureiden välillä.
	04.06.2020 08:27	Topi Lajunen
		Mielenkiintoista! :) Taisi takaisinsyöttö kuitenkin ehtiä Sm3:ssa ensimmäisenä käyttöön.
	01.06.2020 12:16	Topi Lajunen
		En tiedä, unohtavatko kirjoittajat tässä tahallaan sen, että yhdessä vaiheessahan viranomainen pakotettiin tulkitsemaan omia määräyksiään ylitiukasti siten, että kaupallinen operaattori ei saa harjoittaa lainkaan museoliikennettä. Tulkinnan vaatijoiden motiiveja en tässä nyt ryhdy spekuloimaan. Se käytännössä pysäytti VR:n höyryveturit. Määräysten nykytilanteesta ei minulla ole tarkkaa kuvaa, mutta toiminta ei ole kunnolla elpynyt niistä ajoista.
	29.05.2020 14:34	Topi Lajunen
		Veikkaan myös, että lasta itseään kiinnostaa kaikkein vähiten, onko väri sopiva tai ei.
	29.05.2020 10:53	Topi Lajunen
		Ai, koska vaaleanpunainen on "tyttöjen väri"?
	28.05.2020 11:26	Topi Lajunen
		Kovin paljoa ei tarvitsisi noiden pitkien laitureiden olla pidempiä, niin ulottuisi pääkaupunkiseudulla (ja Kotkassa) asemalta toiselle. :) Muuten, Chicagon L:llä on keskustan alittavalla punaisella linjalla muistaakseni neljä asemaa, jotka ovat kaikki samalla piiitkällä laiturilla, junien pysähtyessä sillä neljä kertaa eri kohdissa.
	25.05.2020 11:21	Topi Lajunen
		1500 V on kylläkin AC.
	25.05.2020 11:18	Topi Lajunen
		Asian vierestä: Allegroiden kerryttämät vuosittaiset kilometrit on kohtalaisen helppoa arvioida. (Kun ei huomioida tätä vuotta.) Otetaan kilometrit Helsingistä Pietariin, kerrotaan kahdella (edestakainen matka) ja kerrotaan 365:lla ja vuosilla. Neljä runkoa ja neljä vuorokautista reissua kumoavat laskussa toisensa.
	22.05.2020 22:14	Topi Lajunen
		Sr2- ja Sr3-vetureissa ei ole jarruvastuksia. Veikkaan, että on katsottu tarpeettomiksi, takaisinsyöttävän sähköjarrun kaverina. Sr1:ssä on jarruvastukset, mutta sen tasavirtamoottorit tarvitsevat magnetointivirran toimiakseen generaattoreina, ja ne saavat sen ajolangasta.
	22.05.2020 11:17	Topi Lajunen
		Sähköjarru ei ole "fail-safe", se ei toimi, mikäli ajolangasta puuttuu jännite, tai pääkatkaisija on muutoin auki. Lisäksi veturissa ei ole kiskojarruja.
	22.05.2020 08:57	Topi Lajunen
		Ajoitus hallussa. :)
	22.05.2020 08:50	Topi Lajunen
		Niin, veturi edellä saa siis ajaa sen 200 kummalla virroittimella tahansa. Yllä oli kyse siitä, että veturi on kaksikerrosvaunun takana, työntämässä perässä tai välissä.
	21.05.2020 19:03	Topi Lajunen
		Ja kyllä, olin hieman epäselvä aiemmassa viestissäni. Kaksikerrosvaunu ei siis vaikuta yksinään nopeuteen, vaan yhdessä etuvirroittimen käytän kanssa.
	21.05.2020 19:00	Topi Lajunen
		Kaksikerrosvaunun takana Sr2:n käyttäessä etuvirroitinta, suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Oletan, että johtuu kaksikerrosvaunun vaikutuksesta ilmavirtaan. 200 on sallittu takavirroittimella. Pelkällä veturilla ei ole virroitinasettelulla vaikutusta nopeuteen, mutta jarrusyistä suurin sallittu on 120 km/h. (Nykyään. Ennen oli 160.)
	21.05.2020 17:11	Topi Lajunen
		Vectron osaa säätää virroittimien nostopainetta riippuen valitusta virroitinasettelusta. Eri asettelut sitten eri kalustotyypeillä aiheuttaa mahdollisesti nopeusrajoituksia, kuten aiheuttaa myös kaksikerrosvaunun perässä tuleminen.
	21.05.2020 12:49	Topi Lajunen
		Ainakin minulle kelpaa Niilan äärimmäisen hyvät tiedot rautateiden tuntemattomammilta nurkilta. Sillekin toki on paikkansa, miten _aikoinaan_ asiat on opetettu. Nykyään on moni asia toisin, mutta varmasti yhtä hyvin operatiivisen henkilökunnan hallussa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset