101-115593 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 17.05.2022 20:30 Juhani Katajisto  
  Niin tuo on ainakin hyvä johtopäätös. Hv3 994:llä on vielä kesäkuussa 1970 merkitty 118 linja-kilometriä eikä muuta. Sopii Savonlinna - Parikkala -Savonlinna. Ja heinäkuussa 1970 on vastaavat kilometrit + siirtoajo km Joensuuhun. - Kuvauskuukautena 994 oli ainoa Savonlinnassa ollut Hv ajossa. Olin 10 pv aikaisemmin kuin Tapsa kuvaamassa tämän saman junan. - Maaliskuussa 1970 oli vielä kaksi (782 ja 994) ja toukokuussa myös samat kaksi Hv3:a ajossa. Hv3 782 siirtoajo Savonlinnasta Joensuuhun oli 26.5.1970. Hv3 997 oli vielä tammikuussa 1970 Savonlinna Parikkala henkilöjuna-ajossa ja ajoi samassa kuussa viimeisen ajonsa siirtoajona Joensuuhun.
kuva 16.05.2022 23:02 Juhani Katajisto  
  Liekö eräs eniten rautatiehistoriaamme ylös kirjannut henkilö kävelemässä oikealla? Hän on auttanut minuakin selvittämään monen visaisen rautatieaiheisen kysymyksen. Onnistuin joskus jopa ostamaan häneltä muutaman valokuvankin. - Hv3 994 siirtyi Seinäjoelta tammikuussa 1970 Savonlinnaan. No ei sen ajot Savonlinnassa pitkäaikaiseksi jäänyt vain toukokuuhun 1970. Hv3 994 teki vielä sekä kesäkuussa että heinäkuussa 1970 yhdet Parikkalan matkat ja 24.7.1970 oli sitten enää jäljellä siirtoajo Savonlinnasta Joenuuhun. Ja siihen loppui tämän veturin työt Valtion rautateillä.
kuva 16.05.2022 18:32 Juhani Katajisto  
  Kauniisti tuossa wikipedian linkissä sanotaan kuolinpaikaksi Sipoo. Loppu oli hyvin surullinen. Hän kuoli Nikkilän mielisairaalassa.
kuva 16.05.2022 18:21 Juhani Katajisto  
  Ja Jussi odotti tuolloin
kameroineen Sörnäinen - Kumpula - Pasila tunnelin toisessa päässä. Kovasti savutti myös "syöksyessään" tunnelista päivän valoon. Tämänkin kuvausajankohdan jälkeen useita höyryjä kävi Sörnäisissä jopa suoraan linjalta tulleita tavarajunia pysähtymättä edes Pasilan ratapihalla.
kuva 13.05.2022 10:19 Juhani Katajisto  
  Minulla jäi Petri tuossa HPK-Tpe Tv1 610 27.8.1964 mainitsematta junan numero YTK 354. Ei Tv1-esiintyminen aivan kuten kerroit ole mikään harvinaisuus Tampereella 1960 luvun puoltaväliä lähestyttäessä. Tampereelta löytyy !960-luvulta korkeatasoisia mv-kuvia Tv1-vetureista ratapihalta sekä menossa ja tulossa junistaan.
kuva 12.05.2022 19:35 Juhani Katajisto  
  Petri arvostan suuresti sinun tietämystäsi VR:n vetovoiman käytöstä. Pystyt hyvin päättelemään, mikä on todennäköistä ja mikä vähemmän todennäköistä. Näistä Tv1-vetoisten tavarajunien ajoista Tampereella muistui mieleeni matkapäiväkirja kirjoittaja guru Tapani Kilpisen epäilyt Tv1- vetoisista tavarajunista enää 1970-luvun alussa, kun dieseleitä oli tuolloin jo niin paljon. Toinen matkapäiväkirjojen kirjoittaja Tapio Eonsuu oli eri mieltä ja jätti mielipiteensä kirjattuna jälkipolville. Ja niin vain oli Kilpinen tällä kertaa liian varovainen. Löytyy paljon Jumbojen ajoja tavarajunissa vielä 1970-luvulla - Ja nyt pikainen silmäys Tampereella havaittuihin Tv1-vetureihin vuonna 1964. Tv1 610 Hpk - Tpe juna YTK 27.8.1964. Turusta tuli vielä syksyllä 1964 useita kertoja Tv1-vetoisia tavarajunia Tampereelle junissa 3425 ja Toijalasta eteenpäin 2429 ja takaisin 2420 ja Toijalasta numerolla 3420 Turkuun. - Ne olivat kyllä Turun omia 600-sarjan Tv1-vetureita.
kuva 11.05.2022 12:50 Juhani Katajisto  
  Tämä tapahtui siis elokuun alkupuolella 1964. Kyseessä oli hiilikorsteeninen Tv1-sarjan veturi matkalla Haapamäen suuntaan tavarajunassa (järjestelyjunassa?). Miksi sitä sitten hetken seurasimme. Meillä oli ollut kaamea kilpa-ajo valtatiellä nro 3 erään ison Fiatin kanssa. Se ei millään meinannut uskoa, että mp:llä pääsee niin kovaa ja lopulta me jätimme sen. Meitä oli kaksi päällä ja tavarateline täys retkikamoja. Alun perin oli tarkoitus ajaa samaa kolmostietä Seinäjoelle, mutta oli pakko kääntyä sivutielle rauhoittumaan. Ja mikä siihen sopi paremmin kuin "körötellä" hetken vanhan höyryveturin tahdissa. Loppumatka sujuikin rauhallisesti "klassista 66"-tietä. Olimme edellä kerrotulla matkalla Seinäjoen Vaasan Uumajan kautta Ruotsiin "kruisailemaan". Tälle foorumille hienoja kuvia ladannut Niila Heikkilä innostui joskus värittämään näitä vanhoja Ruotsin mv-Honda kuviani.
kuva 11.05.2022 09:43 Juhani Katajisto  
  Esa elettiin aikaa jolloin mainitsemasi ajopeli oli kaukana tulevaisuudessa. Meillä oli suurin tuon aikainen Honda CS77 sonniraudoilla, sumuvaloilla ja yläpuolisilla pakoputkilla varustettu punainen unelma Honda Dream. Niitä tarjottiin myös Suomeeen poliisipyöriksi. Pyörä herätti Ruotsissa valtavaa kiinnostusta ja oikeastaan joka pikassa, missä sillä liikuin. Svenssonit kun tuli kaksitahti Husqvarnoilla viereen ihailemaan heidän pyöränsä oli kuin eri planeetalta. Kyllä oli polleeta olla suomalainen silloin. Herätti siellä myös poliisien ja armeijaväen ja niin tietysti myös Jenkki-auto"rakkarien huomiota." - Tuli sillä Hondalla joskus seurattua Jumboa Tv1:tä jossain Tampereen itäpuolella Messukylän ja Siitaman vaiheilla. Rautatievalokuvaus ei ollut vielä silloin syttynyt vaikka mukana oli 6x6 Rolleiflex. Tämä siis kaikki kesällä 1964. - John muistan hyvin sun punaisen Vespan ja pitkän uumuilta vyöllä sidotun takkis. kun tulit sillä keväällä 1968 Pasilan varikolle.
kuva 10.05.2022 21:05 Juhani Katajisto  
  Vaimo tuli tuohon korvan juurelle ja kuiskutti vitsi kun makee kuva. Aikoinaan minäkin karsastin junakuvissa autoja, mutta ajan kuluessa autoista on tullut joskus kuvien kaikkein mielenkiintoisimpia asioita. Niin saattaa käydä tässäkin. - Pääsiäisen ajan vuonna 1963 oli 90 km kattonopeus. Se oli mulla vielä Honda mp aikaa. Oli se aika erikoista totutella maantiellä yleiseen määrättyyn korkeimpaan nopeuteen. Maantiethän oli käytännössä kilparatoja. Ajokulttuuri oli aivan erilainen kuin tänä päivänä. Jokainen ajoi menopelillään lähes sen minkä niistä irti lähti. En muista milloin kypärä pakko tuli, mutta alkuajat ajoin minäkin ilman kypärää. No tuonihan meidänkin porukasta niitti monta. Onneksi ymmärsin lopettaa ajoissa.
kuva 09.05.2022 23:02 Juhani Katajisto  
  Niin kuin tuossa aiemmin kerroin näin kun tässä kohtaa toisella kymmenellä olevat Valkan kundit valuttivat hiekkaa juuri tuollaisen linkitetyn N-sarjan kaksiakselisen vankivaunun laakeripesiin.- Åke Lindmanin tahdittamassa kotimasessa leffassa "Varsovan Laulu" 1950-alkupuolelta näkyy hyvin kuinka tällä alueella oli korkeiden lankkuaitojen rajaamia erilaisia yrityksiä. Pasilan - Kumpulan - Sörnäisten satamaradan tultua avatuksi 18.10.1965 ei kulkulupaa saa antaa Pasilan asetinlaite VI:stä (Konkolasta) Sörnäisiin päivystäjän työskennellessä Arabian suunnalla. Tunnelin kautta ehti Sörnäisissä käydä useita höyryvetureita, joskus jopa Risto-vetoisia tavarajunia suoraan linjalta pysähtymättä edes Pasilan ratapihalla.
kuva 03.05.2022 21:27 Juhani Katajisto  
  Voi hyvin yhtyä edelliseen kirjoittajaan. - Allekirjoittaneella on ollut joskus ilo kuvata Niilan kanssa yhteen menoon monta yötä peräkkäin. Jotenkin tuntui, että hän oli omimmillaan joskus neljän viiden aikaan aamuyöllä. - Kerran kesäyönä Köykkärissä laajan peltoaukeaman laidalla tavarajuna pysähtyi punaista näyttävän opastin maston eteen. Kuljettaja avasi ikkunan ja sanoi taidatte olla lintu bongareita, kun näin varhain olette liikkeellä. Meitä vähän hymyilytti ja Niila kertoi, että nyt näet oikeita pesunkestäviä junabongareita. Ja Niilan kuvat siltäkin reissulta eivät jättäneet toivomisen varaa. Joillakin meistä on vain luontainen kyky saada näyttävää tulosta aikaiseksi.
kuva 25.04.2022 22:06 Juhani Katajisto  
  Huomasin tämän saman asian kasatessani kirjan auraustietoja. - On aika sattuman kauppaa löytää vielä tietoja laatikkoauroista tämän jälkeen auraustyössä, kyllä tämä niin joutsenlaulua on. Mutta kuka tietää?
kuva 23.04.2022 23:22 Juhani Katajisto  
  Saksalaiset käyttävät näistä järkälemäisistä tankkivetureista (heillä tenderiveturi) Brocken sanaa = järkäle. Nythän siellä on tulossa uusi tiiliskiven paksuinen Schwere Brocken Band 4, jossa taas käsitellään mm. yhtenä veturisarjana meidän Vr3-sarjaa. Aiemmissakin Schwere Broken-sarjan kirjoissa he ovat käsitelleet meidän Kukkoamme. Määräävin tekijä päästä mukaan on ollut Kukon pyöräjärjestys. Heillähän on ollut enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä 0-10-0T-tyyppisiä vetureita, mikäli on uskominen heidän teksteihinsä.
kuva 23.04.2022 22:49 Juhani Katajisto  
  Kerran vieraillessani jo höyryajan jälkeen Iisalmelaisen veturinkuljettaja Osmo Rossin kotona ja hänellä oli kylässä viereiseltä tontilta veturinkuljettaja veljensä Ensio. Kuuntelimme stereoäänityksiä sekä halko-, että hiilijumboista raskaissa sorajunissa. Voi oikein aistia vanhojen veturinkuljettajien liikutuksen, kun he totesivat, että on hyvä että tällaistakin on jäänyt jälkipolville kuultavaksi. Höyryveturien äänet olivat tuolloin jo jääneet kaukauseen menneisyyteen myös heidän mielistään ja muistot tulvahti hyvin voimakkaina heidän mieliinsä. - Halko-Jumbon ääni raskaissa junissa oli paljon korkeampi sihisevämpi kuin halkopolttoisen Pikku-Jumbon, jonka ääni oli matalampi ja kaikupohjaisempi. Onnistuin joskus äänittää yhtä aikaa molempien sarjojen halkopolttoisia vetureita, jolloin erilaiset äänet erottuivat selvästi.
kuva 22.04.2022 12:58 Juhani Katajisto  
  Juhalta varteenotettava ehdotus kuvauspaikaksi. Savonlinnasta ajettiin Pikku-Jumboilla järjestelyjunia aina Parikkalaan asti. Tosin monasti käytiin vain Silvolassa tai Kulennoisissa. Sen sijaan kuvausvuosi ei voi olla 1974. Kuvan filmitähti oli jo silloin ihan muualla.
kuva 21.04.2022 22:24 Juhani Katajisto  
  Viimeinen Vilski, missä oli loppuun saakka turbiinipiippu. Muut oli jo loppuaikoinaan varustettu hiilikorsteeneilla. - Vilskin perässä näkyy Oulun Pikku-Jumboista aikaisessa vaiheessa seisomaan jäänyt Tk3 1157. Se oli jo melkein kaksi vuotta seisonut Oulun jonassa toimettomana tämän kuvan ottoaikoihin. Tv2 631 ehti näemmä seistä useamman vuoden suuressa halkokuormassa. Ei mikään ainutkertainen tapaus. Pitkään ulkona suojatta seisoneiden vetureiden halot alkoivat monasti tummua. Mitenkähän käyttökelpoisia halot oli pitkällisen suojatta ulkona seisomisen jälkeen? Pasilassakin jäi pitkäksi aikaa yli vuodeksikin seisomaan ulos puupolttoisia vetureita halostettuna, jotka ei koskaan enää lähteneet ajoon. Ja tuo taaimmainen Tk3 1157 oli myös edelleen halkokuormassa.
kuva 20.04.2022 22:46 Juhani Katajisto  
  Juuri tämä alue oli meidän Vallilan kundien leikkipaikka 1950-luvun alkuvuosina. Alue oli täynnä korkeiden lankkuaitojen ympäröimiä erilaisia romu-ym. liikkeitä. Alue oli siis aivan eri näköinen kuin tässä kuvassa. Silloin täällä oli työssä puupolttoiset Sk3-sarjan veturit ja kun juuri tähän ratapihalle tuli sitten upo uudet keltavihreät Vv12-sarjan veturit vuonna 1953 niin ne näyttivät kuin eri planeetalta niin upeita ne olivat. Aivan käsittämättömän hienoja kauniin värisiä dieselvetureita. Niiden ulkonäkö oli mykistävä kun niitä vertasi niihin vuosisadan alun halkolämmitteisiin Sk3-vetureihin ja niiden näkeminen tuolloin jäi mieleen koko loppuelämäksi. - Kaikkea kepposta sitä tuli tehtyä tai ainakin nähtyä. Tässä seisoi usein pieniä kaksiakselisia N-sarjan vankivaunuja läheisen vankilan vuoksi. Valittevan usein sitä tapahtui täälläkin, että pojankoltiaiset valuttivat hiekkaa niiden vankivaunujen laakeripesiin. Silloin se oli jonkin näköinen rohkeuden osoitus porukalle.
kuva 20.04.2022 17:41 Juhani Katajisto  
  Tässä jotain haja tietoja Vr2 950:stä http://vaunut.org/kuva/19451?tag0=0%7CVr​2%7C950
Pasila ei koskaan ollut mikään suuri Vr2-varikko. mutta tämä 950 oli poikkeuksellisesti valmistuttuaan 1930 sarjansa ensimmäisenä veturina hetken Pasilan kirjoissa. En tiedä kumpi ei tykännyt toisistaan. Tämä Helsingistä tai Pasila tästä. Toki Helsingissä kävi korjauksessa
Vr2-vetureita ainakin sotien aikana. - Joensuussa työskenteli useita Vr2-sarjan vetureita. Jopa sarjansa viimeinen puupolttoinen veturi 958 oli ajossa juuri Joensuussa.
kuva 19.04.2022 12:09 Juhani Katajisto  
  Hommat loppui pikku hiljaa Jumboillakin Joensuussa lähestyttäessä 1970-lukua. Viimeiseksi jäi 936 ja se oli ajossa alkuvuoteen 1972. Loppuaikojen Jumbot Joensuussa oli 930-937 miinus tuo Pieksämäelle lainattu 935. - Seinäjoella tarvittiin vielä 1960-luvun loppupuolella Jumboja ja Joensuu ja Seinäjoki vaihtoi keskenään Tv1-vetureita. Joensuusta lähetettiin 925-929 Seinäjoelle, jotka olivatkin sitten vielä Pohjanmaalla liikenteessä mm. sorajunissa. Seinäjoki lähetti Joensuuhun hm miten sen nyt kauniisti sanoisi ei aivan niin hyvä kuntoisia Jumboja. Tosin Joensuussa ei ollutkaan niin kova tarve Jumboille enää tuolloin kuin Seinäjoella. Näistä vanhoista Seinäjoen Jumboista Joensuussa ainakin 595:lle ja myös sille salaperäiselle 596:lle löytyi jotain töitä. Muut oli kyllä aika kypsää tavaraa Kilpisen matkapäiväkirjan mukaan. Kävihän Seinäjoen vanha 595 vielä kesällä 1967 mm. Ilomantsissa.
kuva 19.04.2022 11:39 Juhani Katajisto  
  No kiitti itsellenne myös ystävällisistä sanoista, Jouni, Esa ja muut. Kuvasta vielä 1970-luvulla Pikku-Jumbojen näkeminen linja-ajossa järjestelyjunissa oli jo onnen kauppaa. Savonlinna oli yksi niitä (harvoja) paikkoja, joissa oli mahdollista nähdä Tk3-vetureitä linja-ajossa aivan höyrykauden loppuun vuoteen 1975 saakka. Ja kaikki Savonlinnan Tk:t oli loppuun saakka puupolttoisia.
kuva 18.04.2022 21:38 Juhani Katajisto  
  Kuvauskuukautena kesäkuussa 1969 näistä vetureista ajettiin eniten Hv3 997:llä. Tk3 1114, joka tässä on tallissa lähetettiin vielä tänä samana kuukautena Joensuuhun ja josta tuli tilalle Tk3 1113:sta. Tämä kesäkuu 1969 jäikin 1114 viimeiseksi liikenteessä olo kuukaudeksi (555 km) ja 1113:sta tuli kesäkuusta 1969 pitkä aikainen Savonlinna kone. Pieksämäellä ei oikein 1968 ollut enää halkolämmitteisiä Jumboja. Niinpä Joensuu lainasi Halko-Jumbon 935:n Pieksämäelle ja sillä ajettiin Pieksämäeltä Savonlinnaan halkolämmitteisenä toki Pieksämäeltä muuallekin käytiin jopa Haapamäellä saakka. Vaikka 935 oli jo seisonut Joensuun jonossa oli se varmaan jonkinlaisessa kunnossa, koska ei esiinny Savonlinnan korjauskirjassa keväällä 1968. Tallissa näkyvä 920 (tässä jo hiililämmitteinen) liikennöi ainakin pari vuotta aiemmin Pieksämäeltä puupolttoisena Savonlinnaan. Ainoat mahdolliset halkopolttoiset Jumbot keväällä 1968 Pieksämäeltä Savonlinnaan ovat olleet 920 ja 935.
kuva 18.04.2022 20:49 Juhani Katajisto  
  Kuva vaikuttaa helmikuussa 1973 otetulta. Olin vähää aiemmin kuvannut tämän saman Tk3 1106:n venäläisten vaunujen kanssa vaihtotöissä Pääskylahdessa. Joten veikkaan kuvauspaikaksi Pääskylahtea. En tunne niin hyvin tavaravaunuja, jotta osaisin sanoa tuon ensimmäisen vaunun sarjan, mutta samanlaisia näkyi monasti Silvolan (nyk. Kerimäki) järjestelyjunissa, joten sekin puoltaisi Pääskylahtea.
<<