Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2021 14:31 | Jorma Rauhala | ||
| Se on Mätäjoki ja laskee Isoon Huopalahteen. Mätäoja laskee puolestaan Pikku Huopalahteen ja tunnetaan nyttemmin Mätäpurona ja Haaganpurona. | ||||
|
11.10.2021 09:46 | Jorma Rauhala | ||
| Seitsemänkymmenluvulla tuli tehtyä Masalassa "Kurren" sijaisena työpäivä kerran viikossa. Päivän pituus oli täällä 10 tuntia. Asetinlaite oli Suomen ainoa Westinghouse, eli jokseenkin erikoinen kun oli tottunut Siemensiin. Siinä oli keinukytkimiä niinkuin vanhoissa Erikssoneissakin (Lpv, Pjm ja Tkl) ja vedettäviä/painettavia nuppeja joita ei muissa tauluissa ollut. | ||||
|
01.10.2021 17:38 | Jorma Rauhala | ||
| Mökin näin viimeksi Vilppulassa: https://vaunut.org/kuva/51190 | ||||
|
24.08.2021 21:45 | Jorma Rauhala | ||
| Voin vahvistaa, että tuo oli Katajanokan rautatieasemarakennus. Olen ollut siellä ETYK:n aikaan 1975 lisävirkamiehenä, kun Töölön asema oli suljettu ja näille Hesan pienille tavara-asemille, Katajanokka, Länsisatama, Vallila, Herttoniemi, Pitäjänmäki, Malmi ja Tikkurila, lisättiin kapasiteettia. Mainittujen asemien päälliköt olivat muuten, eivät suinkaan näitten "asemanimien" päällikköjä, vaan nimitykseltään Helsingin apulaisasemapäällikköjä ja sijoituspaikka se sitten missä olivatkin. | ||||
|
22.08.2021 07:47 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä mainittu Frankfurt a. M. on täysin eri kaupunki kuin kuvaan liittyvä Frankfurt a. O. | ||||
|
06.08.2021 17:10 | Jorma Rauhala | ||
| Asematalon ja vasemman pikkuhuoneen välisen "kolmen elementin" seinän takana ei ole mitään, sehän on vain kulissiaita. Antaa asemalle enemmän mahtipontisuutta kylläkin. | ||||
|
30.07.2021 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Vain kaksi akselia, kelvoton kyllä linja-ajossa. | ||||
|
30.07.2021 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Ilkivaltaa olisi nähtävillä heti kuvasta vasemmalle, jossa seinässä rikottu ja revitty sähkökaappi. | ||||
|
23.07.2021 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Raitio-lehti, tietysti. | ||||
|
|
22.07.2021 15:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa ei kerrota 50 km/h rajoituksesta. On 25 ja 40. | ||||
|
|
20.07.2021 18:43 | Jorma Rauhala | ||
| Punaisin numeroin merkitty nopeus on 25 km/h. Se ei tarkoita tätä: "Kaksi kertoo nopeuden, jolla vaihdetta voi lähestyä näkemättä vaihteen asentoa. Viisi kertoo nopeuden jolla voi jatkaa asennon varmistamisen jälkeen." |
||||
|
30.06.2021 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Mat oli eräs harjapohjasoravaunukokeilu https://vaunut.org/kuva/80199 | ||||
|
17.06.2021 13:12 | Jorma Rauhala | ||
| Ilmeisesti juurikin niin. Oikeassa päädyssä lienee soikea valmistajankilpi, jossa siis olisi vastaus. | ||||
|
|
17.06.2021 09:09 | Jorma Rauhala | ||
| Esa: Vaunu on rakennettu Suomessa, Varkaudessa, AA:n konepajassa. Se ei siis ole "tullut" Suomeen. No, telit kyllä U.S.A:sta. | ||||
|
31.05.2021 09:20 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on osa Koskelan kunnalliskodin rakentamisessa käytettyä hevosrautatien linjausta. Venäjän armeijan kenttärakennushallinto anasti radan kalustoineen vapaussodan yhteydessä. Kaupunki rakensi sen uudestaan uudestaan ja myöhemmin sitä käytettiin materiaalin toimitukseen Kansanasunnot-yhtiön työmaalle. (En tiedä mitä Hesari kirjoittaa maksumuurinsa suojassa, mutta lähtökohtaisesti en pitäisi lehden tarinoita uskottavina. Samaa koskee wikipediaa.) | ||||
|
29.05.2021 17:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tilapäinen siirtoraide on Kovjoelta ja siis oikeaa leveyttä. | ||||
|
29.05.2021 14:07 | Jorma Rauhala | ||
| III lk. | ||||
|
29.05.2021 10:52 | Jorma Rauhala | ||
| Itse huomaan lippalakkimiehen kasvoilla koskenkorvan nousuvaikutuksen. Tyyliin sopii myös palamaton savuke suupielessä, unohtunut sytyttää... | ||||
|
24.05.2021 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Lavetti JFR 21 pidennettynä 12 m kuljetti Gbk, Gbkk ja Hkk vaunuja. | ||||
|
16.05.2021 22:56 | Jorma Rauhala | ||
| NRC Group näyttää olevan liikennöitsijä. Norjalainen konstruktööri. | ||||
|
21.04.2021 21:55 | Jorma Rauhala | ||
| Joko sitä on nukuttu 1701:n aikana? Sehän on siis ennen puoltayötä. | ||||
|
12.04.2021 15:52 | Jorma Rauhala | ||
| Muistaakseni Kilpiö oli kiinnostunut tämän moottorivaunuaihion säilyttämiseen Veturimuseota varten. | ||||
|
12.04.2021 15:49 | Jorma Rauhala | ||
| Kerrotaanpa myös että on vielä päinvastaistakin. Lähimmässä kaupungissani on ainakin yksi parturi-kampaamo sekä yksi kahvila, joissa voi maksaa vain käteisellä eli oikealla rahalla. Ei siis minkäänlaisilla korteilla. | ||||
|
19.03.2021 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Hannu, kyllähän vorgissa Russlaaksin lättäkuvia on. Ainakin tämä jolla tuli ajeltua aikoinaan: https://vaunut.org/kuva/68842 | ||||
|
16.03.2021 19:01 | Jorma Rauhala | ||
| Keuruun pioneerit sen sillan tosiaankin tekivät, asevelihinnalla. | ||||
|
11.03.2021 22:52 | Jorma Rauhala | ||
| Muistelen että höyryveturitallien katto on aina "irti" seinästä, se lepää siinä päällä. Tiivistäähän sen tietysti voi nurkista, mutta ei naulata kiinni. Siis jos sattuu vaikka kattilan räjähdys, niin katto antaa myöten hypähtäen ja seinät pysyvät pystyssä. |
||||
|
08.03.2021 18:35 | Jorma Rauhala | ||
| 1. lk:n tupakkaosastoissa oli seinäkiinnityksellä ympyränmuotoiset komeat valkeat posliiniset tuhkakupit. 2 lk:ssa vastaavat olivat harmaaksi maalattuja peltikuppeja. | ||||
|
|
08.03.2021 18:30 | Jorma Rauhala | ||
| "Työläislippu". Se oli aikoinaan tavallista edullisempi kuukausilippu eräitten isojen kaupunkien lähiympäristön paikallisliikenteessä. Ne kelpasivat vain määrätyissä junavuoroissa. Esimerkiksi 1970-luvun alussa Tampere-Haviseva-välillä oli työläisvuoroja aamulla kaupunkiin ja illalla takaisin, vaikka lättähattu ajoikin Tampere-Orivesi-väliä. Junassa ei siis ollut mitään erikoista "työläisvaunua". | ||||
|
08.03.2021 18:16 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan siinä tietysti Tampellan valmistajankilpi, kun on sen tehtaan uusin veturityyppi. | ||||
|
01.03.2021 19:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa on ainakin yksi toinen "Tka9", https://vaunut.org/kuva/48626 | ||||
|
Kuvasarja: Luhdanjoen laakson neljä vuodenaikaa |
18.02.2021 10:18 | Jorma Rauhala | ||
| Sisäkuva sillasta: https://vaunut.org/kuva/11716 | ||||
|
14.02.2021 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Osolankosken silta. Alkuperäinen vuoden 1890 siltakin on yhä olemassa, tosin tästä 180 kilometrin päässä. | ||||
|
08.02.2021 17:49 | Jorma Rauhala | ||
| Romuvaaran autoveturi (1930-luvulla) ei liene ollut alunperin VR:n? https://www.facebook.com/photo?fbid=2617364851878112&set=pcb.515506362455160 |
||||
|
08.02.2021 17:22 | Jorma Rauhala | ||
| 101 ja 104 ovat museoitu. | ||||
|
28.01.2021 17:46 | Jorma Rauhala | ||
| En ole kyllä aivan varma. Olen enemmän Länsi-Suomen ihmisiä... Voisiko Kouvolastakin ajaa suoraan Kuopioon? | ||||
|
|
28.01.2021 17:39 | Jorma Rauhala | ||
| Olisiko ainakin Iisalmen sijasta Kuopio? | ||||
|
|
04.01.2021 10:14 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin AEG-vaunun käyttöhistoriaa: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/koevaunut-300/ Frankfurt on pieni ja varaton kaupunki, josta syystä tuostakin vaunusta pidetään edelleen hyvää huolta. |
||||
|
24.12.2020 20:12 | Jorma Rauhala | ||
| Stockmann ja Torni valmistuivat kumpikin 1930, eli iloista 30-lukua eletään. | ||||
|
24.12.2020 20:01 | Jorma Rauhala | ||
| Onpas oudon näköinen kun on vain Kolmonen. Tee jäähtynyt pois. | ||||
|
21.12.2020 21:13 | Jorma Rauhala | ||
| Turun hevosraitiotie oli ensimmäinen 1435 mm rata Suomessa. Portugalissa Lissabonissa on käytössä ratikkaleveys 900 mm ja samoin Itävalloissa Linzin ratikoilla. Ja on niitä muitakin alle metrin, Euroopassa. |
||||
|
20.12.2020 20:31 | Jorma Rauhala | ||
| Ensimmäinen ratasilta oli 30-luvulta, sitten tehtiin uusi ratasilta 50-luvulla. Sen jälkeen nuo kaksi lisää. | ||||
|
20.12.2020 20:29 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa ison rautatien sillan vieressä on ollut myös Nikkilän sairaalan kapearaiteisen rautatien silta. Hevosvetoinen 600 mm-rata oli asemalta sairaalalle. | ||||
|
18.12.2020 22:06 | Jorma Rauhala | ||
| Näitä parisataa kilometriä pitkän Budweis-Linz-Gmunden -hevosrautatien (3½ Wiener Fuss eli 1106 mm) muistokilpiä on tuonkin talon seinällä. https://vaunut.org/kuva/79672 | ||||
|
18.12.2020 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tällä ratikkaradalla on yksi suomenkielinenkin pysäkki: Raitis. | ||||
|
18.12.2020 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| Vaihteenasettimien sekamelska. | ||||
|
18.12.2020 21:19 | Jorma Rauhala | ||
| On kyllä melko roistosakin näköistä porukkaa, tuosta kun nykymeikäläinen koettaisi kömytä vaunuun, niin olisi kyllä pelko vieraanamme. Onkohan varmaa ettei kuvassa olla Härmän asemalla... :) | ||||
|
14.12.2020 20:27 | Jorma Rauhala | ||
| ? | ||||
|
06.12.2020 00:37 | Jorma Rauhala | ||
| Satomäki on samanlainen rakentajan tavaramerkki kuin Merihaka. | ||||
|
30.11.2020 11:37 | Jorma Rauhala | ||
| Onkohan siinä ollut lumikuorma ja sitä on lapioitu vaunusta pois? | ||||
|
24.11.2020 01:55 | Jorma Rauhala | ||
| Kysyttiin mihinkä perustuu kuvan museovaunun numerotieto. Se perustuu Rautatiemuseon kertomaan tietoon omistamastaan museovaunusta, ei mihinkään muuhun. Vaunu on liitetty museokalustoon tuon numeroisena vuonna 1934. | ||||
|
19.11.2020 14:16 | Jorma Rauhala | ||
| Työkoneet eivät välttämättä ole "raitiovaunuja". Esimerkiksi kun vuonna 1973 Helsinkiin tuli ensimmäiset Valmetin nivelraitiovaunut, niissä oli uutuutena kaksilamppuiset valot edessä ja takana. Voimassaollut asetus määräsi ja salli kuitenkin raitiovaunulle vain yhden valon vaunun keskiviivalle. HKL joutui lisäämään keskimmäisen valon koeajoliikenteeseen erään tehdyn kyselyn jälkeen, ja asetus muutettiinkin kiiruulla ennen vaunutyypin joulukuista liikenteenaloitusta. Samaan aikaan Oikeuskanslerille tehdyn kyselyn vastauksessa ilmeni (jotta liikennöitsijä ei olisi toiminut takautuvasti väärin), että HKL:lle jo 1950-luvun alussa hankitut kaksilamppuiset Schörlingin hiomaraitiovaunut eivät olleetkaan oikeita raitiovaunuja vaan vain "työkoneita" ja työkoneisiin ei sovelleta raitiovaunujen valomääräyksiä. Toisaalta asetuksen muututtua 1973, niitä pystyi kutsumaan edelleen myös raitiovaunuiksi, joita ne eivät takautuvasti olleetkaan olleet edeltäneinä 20 vuotena. Vaikka olivatkin... Eli kaikki mitkä liikkuvat raitiotiellä, eivät välttämättä ole raitiovaunuja, voi olla työkoneitakin. Tuo Unimog kulkiessaan valtion radoilla, silloin se saattaa olla liikkeissään etuoikeutettu maantien tasoristeyksessä kohtaamansa toisen Unimogin kanssa rautateistä määrättyjen asetuksien ja lakien perusteella, mutta raitiotiellä kulkiessaan ne asetukset eivät ole voimassa ja sen on syytä varautua väistämään, koskapa se ei ole raitiovaunu. |
||||