Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.04.2019 19:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä, tehdaskannakselta VR:n ratapihan kautta Keskisenlahden puoleisiin uusiin paperivarastoihin. Sitä välivarastointiliikennettä jota Syversenin rekka tekee edelleenkin. | ||||
|
19.04.2019 19:05 | Jorma Rauhala | ||
| Kivihiilialueella tosiaan ollaan, tuo raidesora on mustaa "kivihiilisoraa". | ||||
|
18.04.2019 23:29 | Jorma Rauhala | ||
| Laitoin kuvan GAS:n Sfc:n purkuraiteelta. https://vaunut.org/kuva/132231 Sekä muutaman muunkin samalla negaliuskalla olleen kuvan samalla vaivalla... |
||||
|
|
18.04.2019 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Sama valokuva on julkaistu aikaisemmin Resiina 3/1986:ssa. Kenellä tuo lehti on, niin voi vilkaista kuinka valokuvien julkaisutekniikka on ottanut jättiharppauksia eteenpäin. Tähän alle voi kertoa havainnoistaan. | ||||
|
18.04.2019 16:11 | Jorma Rauhala | ||
| Saman sillan sisällä on tällainen kulkukäytävä: https://vaunut.org/kuva/11716 | ||||
|
29.03.2019 10:48 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiotie ylitys on Haagan linjan päätepysäkin tuntumassa. Ei ole syytä uskoa lavastetuksi, miksi olisi? | ||||
|
28.03.2019 21:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kaikissa Posteissa oli Postisäästöpankin (myöh. Postipankin) rajatut palvelut, eli ei saanut esim. asuntolainaa, mutta rahaa sai nostettua Leijonakantisella. Mutta oli pelkkiä Postipankkejakin, ja niissä ei ollut Postin palveluita, siis esim. ei saanut postimerkkejä, mutta rahaa sai nostettua Leijonakantisella. |
||||
|
|
28.03.2019 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Eivät nuo saksalaiset filmit ja valokuvat ole lavastettuja. Ovat sikäläisten "TK-kuvaajien" dokumentaatiota tapahtumien kulusta. Kuvaajat seurasivat sotilasryhmän mukana nurkumatta. | ||||
|
09.03.2019 00:14 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunu 253OI on valmistunut vuonna I967, mikäli uskomme Resiina-sivuston vaunulistaa. Nuo päätyovet ovat siten valmistetut Valtionrautateitten alihankintatilauksesta Tampereella Kaipio O/Y:n kassakaappi-, linja-auto- ja raitiotievaunutehtaalla. Kestävää Kaipio-rakennetta näkee yhä käytössä useaissa pankkiholveissa sekä talletuslokeroissakin ja muuallakin, kuten Näsinneulan pyörivän ylärakenteen kokonaisuudessa. | ||||
|
28.02.2019 17:43 | Jorma Rauhala | ||
| Hevosraitiotien sähköistystyöt käynnistyivät 1899 ja päättyivät 1900. Suurimmat työt olivat voima-asema ja vaunuhalli sekä muutama uusi linjaosuus. Hevosraitiotien raiteet kelpasivat suurinpiirtein sellaisenaan sähköistykselle, pylväät vain pystyyn ja lanka kireälle. Kuva voi siis hyvinkin olla vielä vuoden 1900 huhti-toukokuulta, kun ei ole lehti puussa. | ||||
|
13.02.2019 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ettei olisi Korkeakosken junarunko. | ||||
|
05.02.2019 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Mistä muuten johtuu Tsekin monikko? Eikö se ole Tsekissä - suomeksi? Sama juttu "Briteissä", särähtää kielikorvaani. Miksei ole myös Puolissa, Ranskoissa, Saksoissa, Norjissa, San Marinoissa, Irlanneissa, Venäjöissä tms. ? | ||||
|
03.02.2019 10:10 | Jorma Rauhala | ||
| Båtvikistä myös lähti kuormattuja Vgk:ita Neuvostoliittoon, Suomen Sokerilta melassia itään. Oli mieleenpainuvaa rahdittaa SZD:n A3-kokoisia yhdysliikennerahtikirjoja Kirkolla. | ||||
|
|
02.02.2019 20:59 | Jorma Rauhala | ||
| Esa, eikös Granin järkkärissäkin aina ollut. | ||||
|
|
02.02.2019 19:53 | Jorma Rauhala | ||
| Koskei Vgk:ita n e ä junassa, Kelan-Båtvikin junalta se ei juurikaan vaikuta. Kelalaine kävi tarvittaessa sivulla Kirkolta lähdettyään Jorvaksesta Espooseen, ja Granilaine hoiti palatessaan myös Pitskun. On auringosta päätellen aika iltapuolta eli siinä on vissiin iso ruotu pitskulaisia suuntavaunuja illan TK-juniin Hesasta. | ||||
|
|
02.02.2019 18:07 | Jorma Rauhala | ||
| Tai Kauniaisista, tai Kelasta eli Kirkkonummen järkkäri. | ||||
|
29.01.2019 11:17 | Jorma Rauhala | ||
| Jossain YK:n rauhanturvaamispaikassa? | ||||
|
24.01.2019 16:25 | Jorma Rauhala | ||
| Postikorttihan tuo on, näkyyhän siinä jopa postileimatkin. Mukavampi näkyminen on raitiotien S-merkki saavuttaessa Erottajankadulta risteykseen. S-merkki on kiinnitetty valurautapylvääseen. | ||||
|
20.12.2018 21:31 | Jorma Rauhala | ||
| Saksassa on ihan yhtä pimeää kuin meillä etelä-Suomessakin, eli suomalaisten vouhotus "kaamoksesta" tuntuu nurinkuriselta. Nyt juuri on meillä jopa valoisampaa, kun on lumi maassa. Päivällä Saksassa tuppaa kyllä olemaan enemmän auringonpaistetta kirkkaalta taivaalta, kun meillä on sitten harmaa pilvisyys se yleisin sää. | ||||
|
13.12.2018 21:14 | Jorma Rauhala | ||
| Kylläpä Suomen maantiet ovat kuraisia! Riipan Platformskjulin lähtöväri oli tuo vaalea pikkualue päädyssä, jossa oli kuulemma jokin plakaatti matkan ajan. Tummempi värisävy on TVH-kuraa 400 kilometrin ajon jälkeen... | ||||
|
13.12.2018 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| Nokan seisake. | ||||
|
10.12.2018 18:29 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös ne tulleet samanaikaisesti uuden Jt:n kanssa 1969. | ||||
|
10.12.2018 18:25 | Jorma Rauhala | ||
| Suolahden sataman siivet ovat jälkiasennettuja museoalueen elävöittämiseksi. Ei siinä ole ollut koskaan oikeasti noita käytössä. | ||||
|
06.12.2018 21:51 | Jorma Rauhala | ||
| Saksan Breslaussa toiminut kiskoliikennekalustotehdas jatkoi toisen maailmansodan jälkeen toimintaansa nimellä Państwowa Fabryka Wagonów eli PAFAWAG - ja entisellä tehdastontillaan, nyt Puolan Wrocławissa. Nykyään tuo puolalainen kiskoliikennekalustotehdas on Bombardierin omistuksessa. Breslausta toimitettiin Suomeen mm. Hesan raitiotieperävaunuja, ja tehtaan nimenä oli tuolloin v. 1939 Linke-Hofmann-Werke AG. |
||||
|
06.12.2018 21:32 | Jorma Rauhala | ||
| Apulakiset ovat hauskoja. | ||||
|
24.11.2018 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Jalka tulessa... | ||||
|
21.10.2018 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Esimerkinomaisesti hevosmääristä: Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Oy:llä oli 15 raitiovaunua (+ kesäaikoina neljä avointa). Liikennöintiä varten hevosia oli R&O:lla yli sata. Hevosen työpäivä oli kutakuinkin kaksi tuntia ja kuskin työpäivä hieman pitempi, koska 1890-luvulla ei ihmisillä ollut vielä kahdeksantunnintyöpäiväsopimuksia. Jos liikenneaika olisi ollut vaikkapa 7-23, ja kymmenen vaunua olisi ollut liikenteessä, niin se vaatisi kaksikymmentä (20) "kahdeksantunnin miestä" ja kahdeksankymmentä (80) "kahdentunnin hevosta". Lisäksi vapaapäivillä olevat miehet ja hevot, niin eiköhän se konien määrä äkkiä nousekin yli sadan. Eli kyllä hevosia on kaupungissa majaillut melkoiset määrät, mutta suurin osa on ollut aina laitumilla. Raitiovaunuja veti samanaikaisesti 10 heppaa ja yli 90 söi kauraa pilttuissaan... |
||||
|
29.09.2018 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Kaukanahan nuo puut ovat. Helsingissäkin kasvavat lehtipuut ihan radassa kiinni - ja on vielä maanpinnan tasaiset urakiskoradat, jollaista ei tähän tule. | ||||
|
29.09.2018 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin raitioteiden avoperävaunuista matkittuja. | ||||
|
29.09.2018 21:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä nuo ovat olleet jo henkilökunnan siirtoajokäytössä jonkin tovin. Resiinoita on neljä; kaksi urakiskoprofiilille pyöriltään hienoisesti muunneltuja ja kaksi Vignol-radalle, perinteisiä. Kaikki ovat eri värisiä ja PV-Koneen ajokäyttöön kaventamia ja korjaamia. | ||||
|
22.09.2018 21:30 | Jorma Rauhala | ||
| Hornet on noussut tästä neljän kilometrin päässä olevalta Jokioisten sotilaslentokentältä VT2. | ||||
|
11.07.2018 10:05 | Jorma Rauhala | ||
| Pihlajavedellä oli aukiajettavat vaihteet oikeastaan aika lyhyen ajan. Niitä ennen siellä oli junasuoritus ja normaalit toimenpiteet ja paikanpäällä käännettävät vaihteet + mopo/polkupyörä/resiina toiminnan nopeuttamiseksi. Joka ikinen päivä kahden tunnin minimityöpäivä (2 h) tuota legendaarista junakohtausta varten. | ||||
|
|
10.07.2018 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Oli tosiaan tärkeä paikka. Ennenhän junat odottivat risteysasemilla yhteysjuniaan vaikka kuinka kauan. Jos Pihlajavedellä junakohtaus myöhästyi, niin Seinäjoella olivat yhteysjunat Helsinkiin, Vaasaan ja Ouluun/Kontiomäelle/Rovaniemelle sitten myös myöhässä. Jyväskylään ja edelleen Pieksämäelle oltiin myös myöhässä ja se säteili Kontiomäen, Joensuun ja Kouvolan suuntiin myös. Haapamäellä Tampereen yhteyden myöhästyminen taasen kierrätti myöhästymiset Helsinkiin, Turkuun, Poriin ja Seinäjoelle sekä eteenpäin vaikkapa niin, että seuraava Pihlajaveden juna oli myöhässä... Joskus asiaa oli tutkittu lähtökohtana, että miksi jokin iltajuna oli ollut ihan toisella puolen Suomea myöhässä, kun ei ollut tietoa että jossain olisi edes tapahtunut mitään erikoista. Myöhässäkulku oli kiertänyt päivän mittaan ympäri rataverkkoa ja syy oli ollut Ph:n junakohtauksen reipas myöhästyminen. |
||||
|
|
09.07.2018 21:25 | Jorma Rauhala | ||
| Ennenhän VR:n kaikkien matkustajajunien aikatauluntasauspaikka oli puolenpäivän aikaan Pihlajaveden asemalla. Siitä sitten matkaketjut yhteysjunineen syntyivät Pohjanmaalle, Hämeeseen ja Savoon ja edelleen Helsinkiinkin. Jos puolenpäivän junakohtaus Ph ei toteutunut säntillisesti, niin kaikki liikenne oli sekaisin Länsi-, Pohjois-, Etelä- kuin myös Itä-Suomessa. | ||||
|
09.07.2018 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Entisaikaan nuo hurut pantiin käyntiin varikkojen perimmäisissä sopukoissa, josta syystä tällaisia hönkäyksiä ei tietenkään koskaan nähty väliasemien laiturialueilla kuten tässä Ou. Koneethan olivat melkein aina käynnissä ihan missä vaan kun oltiin ajon päällä. Enpä koskaan nähnyt tällaisia savutuskäynnistyksiä koskaan 1960-70-80-luvuilla, kun oli näitten normaalielämä päällänsä. Ehkä joskus Pasilan tallin pilttuussa kuitenkin, mutta että ulkona avarassa maisemassa. | ||||
|
09.07.2018 21:12 | Jorma Rauhala | ||
| Toisviikolla eli toissa viikolla on tietysti kaksi viikkoa sitten. Aivan kuten eilen (-1 pvä) ja toissapäivänä (-2 pvä). | ||||
|
04.07.2018 21:17 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo #3003 on 1990-luvun alun valmiste. Kolmanneksi uusin Sr1. | ||||
|
Kuvasarja: London Post Office Railway, Mail Rail |
17.06.2018 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Mitä, Erkki, pitäisikö ja olisiko jotain todellista syytä mennä elinaikana Lontooseen toisenkin kerran? (Lentokentillä tosin joutuu käymään useastikin vaihtamassa välinettä seuraavaan.) Eikös se Lontoo nyt yhdellä käynnillä tullut selväksi? Maailmassa ja Euroopassa on niin paljon tuotakin mielenkiintoisempaa nähtävää... | ||||
|
16.06.2018 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Tuohon aikaan miehitettyjä välipaikkoja hyvin erilaisin kellonajoin ja päivämäärin olivat Vir, Pko, Kko ja Kkp. Kankaanpäässä oli erikoisuutena mm. sunnuntaisin lättien kohtaus. | ||||
|
07.06.2018 17:04 | Jorma Rauhala | ||
| Oikein, Loimaa. | ||||
|
|
07.06.2018 16:49 | Jorma Rauhala | ||
| Ei Kauttua! :D eikä nuo muutkaan... |
||||
|
|
07.06.2018 13:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ei! :O | ||||
|
|
07.06.2018 08:53 | Jorma Rauhala | ||
| Ei! :) :) :) | ||||
|
06.06.2018 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Vuoro(numero). | ||||
|
29.05.2018 10:31 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksoisraiteen eteläinen vaihde oli nimeltään Matalamaa. | ||||
|
24.05.2018 13:30 | Jorma Rauhala | ||
| Jimi: Facebook... | ||||
|
30.04.2018 11:39 | Jorma Rauhala | ||
| Rahit on ankkuroitu vaunun lattiaan tuppeloihin. Ei liiku sitten mihinkään, paitsi jos nostaa ylös tuppeloista. | ||||
|
26.04.2018 00:18 | Jorma Rauhala | ||
| Onko tuo peräpään varmistus HTH:n rättäri? | ||||
|
12.04.2018 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Siiskö: viimeinen suunniteltu kaupallinen Dv12-henkilöjuna (toistaiseksi, koskaan). | ||||
|
Kuvasarja: Pakettikatkopaketti |
12.04.2018 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Määräävä päivämäärä kuukauden ensimmäinen tiistai. | ||||
|
10.04.2018 00:09 | Jorma Rauhala | ||
| Pikkukuvasta tuli mieleen: Tuleepa Isosta Vaikeesta paksulti sauhua. | ||||