Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.04.2018 00:09 | Jorma Rauhala | ||
| Pikkukuvasta tuli mieleen: Tuleepa Isosta Vaikeesta paksulti sauhua. | ||||
|
08.04.2018 09:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuleepa vaikutelma, että Pasilan alaratapiha ja Pasilan henkilöasema olisivat samalla tasolla... Myös puuttuu vielä muutama virastotalo peittämästä asuintalojen ratapihanäkymää. |
||||
|
06.04.2018 11:36 | Jorma Rauhala | ||
| "Suorien", mutta mutkien kautta kulkeneiden vaunujen etuja: oli kerran tarve matkustaa Helsingistä Kalajoelle aamupäiväksi. Olla siis perillä Ylivieskassa aamupäivällä ja jatkaa sieltä bussilla. Pohjanmaan yöjunat olisivat olleet aivan liian aikaisin Yv:n kohdalla. Makuuvaunu Hki-Kv-Ilm-Yv oli miellyttävin ratkaisu matkantekoon. Yv:n asemalla aamupäiväkahvittelu ja oikea-aikaisesti perillä Kalajoella. |
||||
|
04.04.2018 19:15 | Jorma Rauhala | ||
| SF on vielä kelpo lyhenne Ameriikassa, siis San Francisco. | ||||
|
30.03.2018 09:22 | Jorma Rauhala | ||
| H-linjan reitti Kauppatori-Haaga. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjah.htm | ||||
|
|
29.03.2018 19:48 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvauspaikka on? | ||||
|
29.03.2018 09:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kuva on eräässä Laaksosen kustantamassa kirjassa. Siinä on tarkat tiedot kuvan tapahtumasta ja ratikan linjasta. | ||||
|
13.03.2018 23:56 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän vanhan valokuvan varusmiesten ensimmäiset lapsetkin ovat jo suorittaneet asevelvollisuutensa! Itse en näin arktisiin kuvan olosuhteisiin koskaan joutunut matkustamaan omana SA-Int-aikanani. Gblsk-vaunuissa vietetyt matkahetket päättyivät aina Lohtajan maankuuluja hiekkarantoja lähimmälle Yks-asemalle. |
||||
|
13.03.2018 23:43 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli Sekajuna Helsinkiin. | ||||
|
13.03.2018 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Pielessä kuin VR. | ||||
|
13.03.2018 23:35 | Jorma Rauhala | ||
| Seuraavaksi tulee mieleen ja muistiin sana: Kivääri. | ||||
|
13.03.2018 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa Saunakarin liikennepaikalla (siis oikeesti missä ihmeessä tuo onkaan), Alsthom-veturi on urku auki nousemassa tiukkaa ylämäkeä. Tuossa ylämäen päättymismerkillä matka ehkä rupeaa helpottamaan, kunhan (t)roikka saadaan suojaan. | ||||
|
13.03.2018 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Interurban on ratikka. | ||||
|
13.03.2018 23:19 | Jorma Rauhala | ||
| Ei kai nyt sentään "Venäjän vallan ajalta", joka tarkoittaa numeraalisesti 1809-1917. Vapaussota 1918 muutti tilanteen demokratian polulle. Neuvostoihminen ajatteli kylttiasian ehkä että se on kilomailia pär hour ja piste! Siis suomeksi l4o km/t |
||||
|
|
13.03.2018 23:08 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ratikassa ole yleensä verhoja. | ||||
|
11.03.2018 19:56 | Jorma Rauhala | ||
| Jos ovat mustaa kiveä, voisivat olla hyviä kiuaskiviä! | ||||
|
11.03.2018 19:51 | Jorma Rauhala | ||
| Onko leijona-kilpisiä autoja? | ||||
|
09.03.2018 10:21 | Jorma Rauhala | ||
| Tupakoitsijoiden pohjaväri on punainen. | ||||
|
|
08.03.2018 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunun kummassakin päässä on punapohjaiset tupakoitsijoille-kilvet. Vaunu on tässä kokonaan oikea "tupakkavaunu". Tupakoimattomien-kilpi (ei siis: tupakoitsemattomien) on puolestaan valkopohjainen. Kilvet ovat irtonaisia ja asennetaan ripustimeensa aina käytön mukaan. Ja vielä, kyseessä on siis yksi kaksipuolinen kilpi, jonka toinen puoli on valkea ja toinen punainen. | ||||
|
08.03.2018 10:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ei tuo nyt Kolho ainakaan ole. | ||||
|
08.03.2018 10:24 | Jorma Rauhala | ||
| Sähkötyökunnat - Hyvinkää - Asunto- ja työvaunu. | ||||
|
27.02.2018 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tarkemmin sanottuna vielä VR:n lähiliikennepolitiikan. | ||||
|
26.02.2018 19:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä Valtionrautateiden henkilöautoissa ainakin oli valtion leijonakilvet. Autothan eivät olleet vakuutuksissa yms. | ||||
|
18.02.2018 09:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tuota veturia ei koskaan muutettu sarjaan Sk2 vaan oli aina G9. | ||||
|
11.02.2018 20:31 | Jorma Rauhala | ||
| No jos ei juuri missään pysähdytä. | ||||
|
|
11.02.2018 12:19 | Jorma Rauhala | ||
| Tuon Sm6-junan aikataulua mennen-tullen ei ollut laatinut ihminen vaan koneäly. Aikatauluja kiireiselle laativa Liike-järjestelmä sisältää vain kuvitteellisia kulkuaikoja. Järjestelmä ei tiedä radan perusnopeusrajoituksista mitään vaan lataa Sn:n mukaan minuutteja. Samoin lähtö- tai pysähdyslisät puuttuvat. Esimerkiksi muutamia ylinopeita kohtia: Tampere-Lielahti 3 min, Oulu-Tuira 1 min, Tuira-Oulu 2 min yms. En sanoisi aikataulua onnistuneeksi, jos se on perillä noin tunnin myöhässä. 8h19min ei ole missään vaiheessa realistinen. Ja niin, ajo on kestänyt yli yhdeksän tuntia. Kjä 13.03-Ilr n. 22.15. |
||||
|
31.01.2018 19:45 | Jorma Rauhala | ||
| Minäkin olen tuosta konetarvikeliikkeestä jotain ostanut: Terhin ulkolaitamoottoriin uusi ulkoinen polttoainesäiliö. | ||||
|
22.01.2018 00:54 | Jorma Rauhala | ||
| Neglingen varikolla Nackassa viettää rauhallisia elonpäiviään edelleenkin SL:n Z66 nro 16, vuoden 1991 Move250-veturi. Tuo toinen romu retrade.eu-sivustolla on kotoisin muualta Sveamamman hameenhelmoista. | ||||
|
22.01.2018 00:20 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan tuo selvä metrinen juna. Honkataipaleen Puten kokoinen tahi Helsingin spora. Mannerheimintiellä saattaisi tulla vastaan... | ||||
|
12.01.2018 16:03 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on JW200. | ||||
|
09.01.2018 17:33 | Jorma Rauhala | ||
| Osui silmiini yksi omaottama kuva vuodelta 1978 ja siinä tuo kilpi on. Sinipohjaisia valkotekstisiä Meri-kontteja oli aika paljon liikkeellä. | ||||
|
08.01.2018 02:08 | Jorma Rauhala | ||
| Mitä roinaa tuossa maassa on junan pituudelta? Onko kaikki vaunuista pantu paskaksi VR-Henkilöliikenteen omistajaohjauksessa? | ||||
|
04.01.2018 10:32 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä yhdeksästoista Tka6 vuodelta 1972-73 jäi VR:n tekemästä tilauksesta Saalastille pantiksi, kun alkoi tekijänoikeusoikeudenkäynti VR:n kanssa. VR:n alkuperäiseen 30 vetovaunun tilaukseenhan tämä kuului, mutta ei koskaan toimitettu VR:lle. Riitaan kuului Kaivola Oy:n myttyyn mennyt Tka-projekti ja siitähän sitten seurasi Kuopion konepajan Tka7-omavalmistus. Tässä Tka:ssa kokeiltiin kaikenlaisia uudistusparannuksia valmisteilla olleeseen sarjaan ja siitäkin syystä se tuli painavammaksi ja vetovoima suuremmaksi. Kauttualle vetovaunu meni vuonna 1977 koekäyttöön ja myytiin sinne seuraavana vuonna. Yksi vetovaunu tehtiin myös Helsingin metrolle. Lisää aiheesta on Saalasti 50 vuotta -historiakirjassa. | ||||
|
01.01.2018 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Taitavat kumpikin ratikka olla Seiskalla. Loittoneva on ASEA:n vaunu 1940-luvun alusta ja lähenevä Valmetin et.al. VTS-vaunu 1950-luvun puolivälistä. | ||||
|
|
01.01.2018 22:22 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on kesältä 1970 tai viimeistään kesäkuulta 1971 ennen juhannusta. Linja-autojen tämänkaltaiset laiturijärjestelyt otettiin käyttöön syksyllä 1969 ja täydennettiin saapuvien bussien Keskuskadun puoleisella purkulaiturilla vuonna 1970, kuten kuvasta nähdään. Kesäkuun loppupuolella 1971 ryhdyttiin rakentamaan liikennekioskia torin lounaiskulman kolmioon ja tässähän siitä ei vielä ole merkkiäkään. Siis kuva olkoon 1970. Tuon ajan liikennesuunnittelun kukkasia näkee kuvassa, eikä ihme että oli toisaalla syntynyt Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ja suunniteltiin mm. Aleksanterinkadusta kävelykatu Maleksia. Rautatieaseman pääovia hyödynsivät melkeinpä ainoastaan sen edessä olevaa ja VR:n asematonttiin kuuluvaa pysäköintialuetta käyttäneet. Pääoven edestä ei päässyt Kaivokadun yli. Kaivokadun raitiovaunupysäkille pääsi vain asematunnelin kautta eli sitä pysäkkiä pystyi käyttämään vain hyväjalkaiset, lukuisten portaiden takia. Kaivokadun toiselle puolelle pääsi vain Ateneumin ja Sokoksen kortteleiden kohdalla suojatietä tai asematunnelin kautta. Asematunneli piti olla aina auki pysäkkiyhteyden ja kadunalituksen takia ja se olikin iltaisin ja öisin aikamoinen "tapahtumakeskus" noihin aikoihin, jolloin kaupungissa asui puliukkojakin satamäärin siltojen alla, roskalaatikoissa, satama-alueilla jne. Alkokin oli asematunnelissa ihan loogisesti tuolloin. Iltaisin tunnelissa piti kulkea valppaana ettei kävisi kuinkaan. Ratikkapysäkillä joku raitiovaunumatkustajakin kuoli murskautuessaan vaunun ja tunnelin betonisten ilmanvaihtorakenteiden väliin yrittäessään kiireessä juosta kielletyistä kohdista kadun yli. Kaivokadun pysäkki pyrki olemaan 1960-luvun Castrénin metron malliasema pintaliikenteessä ja maanalla k2:ssa olisi sitten itse kepeä metrorata. |
||||
|
|
01.01.2018 02:32 | Jorma Rauhala | ||
| Taitavat saavat melko tarkan kuvausvuoden selville helposti. Raitiovaunut ja linja-autot, ehkä pikkuautotkin, HKL:n liikennekioskin rakentaminen "Bermudan kolmioon", asematunnelin valmistuminen, City-Center, ryhmitysmerkkien neliömuodot yms. Tarkin päivämäärä löytyy toki Italiasta. | ||||
|
01.01.2018 02:20 | Jorma Rauhala | ||
| Oli ilmestyksenä tuolloin hyvin erikoinen juna, henkeähaukkova tunne itsellä ja itsekullakin. Aivan eri kapearaiteisen yhtiön kalustoa ja täysin oudossa paikassa. HKR:n juna JFR:n radalla. Vastaa melkein samaa kuin jos turkulainen raitsikka olisi seisoskellut Kauppatorin silmukassa Hesassa. Mutta siitä se sitten alkoi se 750 mm -museon kerääminen Loimi-Hämeeseen. |
||||
|
31.12.2017 01:20 | Jorma Rauhala | ||
| Possmannin omenaviini on laihaa, kuten voi helposti kuvitellakin, ja lisukkeena tarjottavat suolakeksit ovat maultaan puisia, mutta ajeluvaunut sitten mitä verrattomimpia. | ||||
|
31.12.2017 01:14 | Jorma Rauhala | ||
| Ennen sen nimi oli Alppilan kirkko (vasemmalla), ennen kuin kaikki annettiin markkinavoimille ja kaupallisuudelle. | ||||
|
25.12.2017 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Noin vuonna 1934-35 edellämainitut yhtiöt järjestäytyivät uusiksi ja Breslaun tehdas toimi sitten jälleen nimellä Linke-Hofmann-Werke AG. Paikallinen LHW oli nyt uudessa nousussa, henkilökuntaa oli 1935 1600 ja 1939 jo 3340. Sitten 1945 tuli seuraava nimenmuutos, PaFaWag. Kysymys on tietysti että mitä tehtaasta oli silloin jäljellä? Lisää tietoa löytyy puolaksi Puolasta. | ||||
|
24.12.2017 00:21 | Jorma Rauhala | ||
| Paljonko kevytmetro painaa, ja paljonko sen vastakohta? Onko se raskasratikka vai raskasjuna vai peräti ukkopekkajuna? | ||||
|
|
23.12.2017 16:58 | Jorma Rauhala | ||
| Jep, Breslaussa ei ollut mukana Buschia, mikäli uskomme tilauskirjoja ja valmistajankilpiä sodan alkuvuodelta. | ||||
|
|
23.12.2017 13:29 | Jorma Rauhala | ||
| Breslaun tehdas toimi Saksan valtakunnan loppuun saakka nimellä LHW - Linke-Hofmann-Werke. | ||||
|
22.12.2017 15:11 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvun alkuvuosina siellä oli vielä asemakahvila; kahvi ja sämpylä nautittu jatkojunaa odotellessa... | ||||
|
|
20.12.2017 21:39 | Jorma Rauhala | ||
| LHW on Linke-Hofmann-Werke, eli Esa pani yllä yhdellä ähvällä paremmaksi. Toisen maailmansodan jälkeen tehdas tunnettiin nimellä Państwowa Fabryka Wagonów eli tutummin Pafawag ja nykyäänhän se on Bombardier Transportation Polska. Kiskokapineita tehdään aina vaan. Muuten: LHW toimitti Helsinkiin Olympialaisia varten raitiotieperävaunuja 1939-40. |
||||
|
17.12.2017 22:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ovathan Hesan uudet Artic-skurutkin Škodia. | ||||
|
15.12.2017 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| 4.5.1985 opintomatkan Valmetille ja Kyrolle järjesti SRS ja MRY, ei suinkaan SRHS. | ||||
|
12.12.2017 10:46 | Jorma Rauhala | ||
| Bucyruskin paikalla. | ||||
|
11.12.2017 23:29 | Jorma Rauhala | ||
| On se hiukka muuttunu: https://vaunut.org/kuva/29561 | ||||
|
11.12.2017 18:00 | Jorma Rauhala | ||
| No mutta Kurt. Raitiovaunujuniahan on maassammekin ollut. Kun on moottori- ja perävaunuyhdistelmä, niin ne ovat aina junia. Ihan virallisestikin on ollut näin. Yksittäisestä moottorivaunusta voi myös käyttää nimitystä "juna", eli se ei ole lainkaan väärin. "Juna" on myös "vuoron" rinnakkaisnimitys. Siis vuoronumero tarkoittaa samaa kuin junanumero. Ruotsissa on edelleenkin niin, että raitiotiellä "vuoro" on "tåg". | ||||
|
07.12.2017 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvulla Masalan taulu oli auki ma-pe iltapäivällä noin tunnin kun JK1772 lähti Kirkolta ja kävi tekemässä vaihtotyöt. Aivan joka päivä ei siihenkään ollut tarvetta. Lisäksi ma-pe miehityksen aikana (n. 7-17), jos oli hitaita ylimääräisiä kulkijoita, niin otettiin niitä sivulle päästämään vakioliikenne ohi. Tasattiin pitkähköä väliä Espoon/Kökkelin ja Kirkon välillä. Tuohon aikaan tehtiin arkiöinä paljon ratatöitä (ma/ti - to/pe), ja oli perinteisiä pakettikatkojakin, liikennettä ajettiin milloin mitäkin raidetta ja minkäkin aseman välillä Rantaradalla yksiraiteisena ja vaihteita käänneltiin enemmän kuin valoisaan aikaan. | ||||