Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.05.2013 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Nou van eni moor, pikoos tis taip ohf kaars aar ool skräppet, oor kiven tu mjuseum opjekts, ääs hääs häppenet in Oulu. | ||||
|
Kuvasarja: P928 lauantaina 27.4.2013 |
28.04.2013 21:11 | Jorma Rauhala | ||
| Näitä junia suunnittellessani olivat reunaehdot varsin kriittiset. Ne junat mitkä illalla saapuivat Turkuun, tarvittiin osittain jo aamulla Tampereella uusiin Loimaa-Turku -ratakatkonjälkeisiin Turkuun lähteviin juniin. Ainoa nopea väylä oli Lohjanrata ja Deeveillä suoralla ajolla alusta loppuun, elpymiset toki huomioiden. Siten aamun ensimmäinen Tampere-Turku -junakin sai runkonsa ajoissa ja samalle reitille uudestaan mikä tuli illalla tehtyä. | ||||
|
16.04.2013 23:36 | Jorma Rauhala | ||
| Taustalla rakennettava Kouvolan uusi asemarakennus valmistui parahiksi VR:n 100-vuotisjuhliin (1962) vuonna 1960. Uusi asemarakennus oli juhlavuonna Suomen toiseksi suurin asematalo, heti Helsingin jälkeen, ja jätti peräänsä siihen astiset suuruudet, kuten 30-luvun mahtavan Tampereen tai 40-luvun alun toiveikkaan Turun aseman. Kouvola muuttui myös kauppalasta kaupungiksi tuona tärkeänä vuonna 1960. Suunta oli eteenpäin Kymen läänin pääkaupunkina ja wikipedia kertoo myös, että Kouvolassa oli peräti Stockmannin tavaratalo vuosina 1976-82! | ||||
|
16.04.2013 21:56 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on 1950-luvun alkupuolelta, ja tarkennan myöhemmin, mikäli sellaisen tiedon löydän negatiivin oheispaperista, kun se palautuu valokuvalaboratoriosta. Otsikossa mainittuja kiinnostavia asioita ovat mielestäni I- ja II-raiteiden välissä 2-laiturin päässä oleva lyhyehkö rataverkosta irrallinen "pakaasiraide". Junakokoonpano on näemmä tuolloin joskus ollut sellainen, että Helsinkiin menevän junan veturin perässä on ollut ensiksi Äffä-vaunu ja sitten Luokkavaunut. Luokkavaunut jätetään laituriin ja Äffä siihen erillisen pakaasirillukan (joka kuvassa on) kohdille ja veturi on sitten omissa oloissaan ilman laituri-infraa helposti voideltavissa. Pakaasirillukkaa voidaan passata noin suurinpiirtein Äffänmittaisen raiteensa turvin osumaan pysähtyneen F-vaunun oviaukon kohdille ja tavaranvaihto onnistuu siten satavarmasti kohdalleen. Vastaava pakaasiraide esim. Pö:ssä https://vaunut.org/kuva/34353 ja siinä raide päättyy teknillis-taloudellisesti järkevästi jatkokuljetuksia ajatellen makasiinin nurkalle. Toinen asia, joka kiinnostaa, ovat nuo kaksi tapulia 2-laiturilla. Ovatkos ne junanilmoituskelloja, siis varoituslaitteita. Eteläiselle ja pohjoiselle pääraiteelle olisi omat rakennelmat. Tuosta eteläiseltä laiturilta pääsee asemalle vain pienestä kongista laiturinpäässä, siis laituripolku, kuten nykyään kirjoitetaan. Muistelisin täällä "miljoonan" kuvan joukossa olleen joskus tarkemman kuvan tuollaisesta kellolaitoksesta joltain asemalta. |
||||
|
11.04.2013 22:04 | Jorma Rauhala | ||
| Menivätkö nuo 46 Suomi-veturia kaupaksi jollekin tielle USA:ssa? Löytyykö verkosta kuvia, tietoja jne. | ||||
|
11.04.2013 21:51 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo filmi osoittaa, että aseman purkuhomma on ollut suuri mediatapahtuma! Valokuvan Caterpillarikin on siinä värillisenä touhukkaana nähtävänä. | ||||
|
11.04.2013 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| No mitäs vielä kivampaa siellä Kanan takana näkyykään? Mikkelin, Vainikkalan/Lappeenrannan vai Kotkan motti? | ||||
|
09.04.2013 23:07 | Jorma Rauhala | ||
| O.H. Veikkauksia tuosta A-vaunun numerosta, joka on lentokonealumiini-junan läheisyydessä. | ||||
|
07.04.2013 20:46 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunun Gf kuvia löytyy haun kautta. | ||||
|
07.04.2013 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| No joo, onhan tämä ns. kaupunkirataa, mutta vanhastaan Helsingin seudulla "kaupungilla" tarkoitetaan vain Helsingin keskustaa. Siksi juna menee "kaupunkiin" ja on siellä sitten vajaan puolen tunnin kuluttua. | ||||
|
07.04.2013 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Jimi: Mainitsemasi keskilämpötila on "kesän" määritelmä, Suomessa. | ||||
|
06.04.2013 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ja jälleen huomenna lähtee Kouvolasta sekä Kotkasta "Kymen metron" paikallisjunia, joita kutsutaan virkailijoitten sekä matkustavaisten kesken "moteiksi". Tai nyt 2000-luvulla tietenkin "sähkömoteiksi". | ||||
|
06.04.2013 16:04 | Jorma Rauhala | ||
| Näyttö "näyttää", että kahden minuutin päästä tuo kolmiyksikköinen juna lähtee, koska täällä on 10 minuutin "kaupunkiratamainen" liikennetiheys. Halutusta syystä sitä 2:00-aikaa ei näytetä, mutta runkojen määrä kylläkin. Sitten seuraavalla rivillä on merkintä tulevasta junavuorosta, eli tästä seuraava lähtee 12:00-minuutin päästä. | ||||
|
03.04.2013 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| https://vaunut.org/kuva/22778 tässä kuvassa esiintyy myös tuo tunnettu henkilö. Sukunimi on siansaksaksi Kantunen, kun käännöksessä on mukana etunimi. | ||||
|
02.04.2013 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Toisaalta: eiks´ se ole Ö isolla kirjaimella. | ||||
|
|
02.04.2013 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Siis limpunkääntäjä on joku muu kuin kuvaaja, eli "Mr. Turisti", kuten mainitsin edellä. | ||||
|
|
02.04.2013 20:08 | Jorma Rauhala | ||
| Redaktören av Finlands Kommunikationer gör det som man måste göra! (Vut=Vagnuttagning, alltså JK-tåg på hemma.) | ||||
|
28.03.2013 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| 0K, seison korjattuna! | ||||
|
|
28.03.2013 19:38 | Jorma Rauhala | ||
| Ziggy: Voisihan 272 lähteä sunnuntaina etuajassa niin Tampereelta kuin Toijalastakin, pääsisivät silloin jo junassa olevat matkustajat pikemmin perille. | ||||
|
27.03.2013 22:16 | Jorma Rauhala | ||
| Boforsissa ja sen jälkeen tietokoneeni pöytä ihan värisi äänen voimasta. Enpä ole ennen moista huomannut! Jotenkin tuli mieleen, että olisipa Dr15:n ääntä jossain tarjolla, niin voisi laittaa landskapin pystyyn. Toisaalta tulee myös kaukaisesti mieleen Antonov-potkurikoneen viimeisimmät käynnit Sassin lentopaikalla muutama kesä sitten... | ||||
|
27.03.2013 21:48 | Jorma Rauhala | ||
| 1940-luku on tosiaan outo vuosikymmen kuvaamaan "raitiotien tekniikkaa". Jotkut tosin puhuvat Hesan ratainfrasta viitaten 1900-lukuun, siis 00-lukuun. Että nykyinen vastaisi aikaa, jolloin rataverkko muutettiin kaksiraiteiseksi. Humpuukia sellainenkin puhe on. Kaikki raiteet on uusittu ajanmukaisiksi 1950-luvulla, jolloin uusien leveiden telivaunujen takia kaikki osuudet on rakennettu uusiksi. Ja senjälkeen on kaikki rataosuudet moneen kertaan myllätty ja raiteet vaihdettu uusiksi. Toisaalta vaunukalustokin on varsin nykyaikaista, vanhat Valmet-nivelvaunut 1970-luvulta olivat maailman ensimmäiset tyristoriraitiovaunut. Ja sen jälkeen on saatu 1990-luvulla käyttöön parhainta matalalattiateknologiaa edustavat ABB Daimler-Benz Transportationin -vaunut. Myöhemmin firman nimi muuttui muotoon DaimlerChrysler Rail Systems ja lopuksi Bombardier Transportation -muotoon. Kalusto on ainakin parasta mitä rahalla on saanut. Ja kiskot ovat uutta vastaavia. Ehkä Tuukka viittaa siihen, että kaupunkisuunnitteluvirasto tms. joka vastaa siitä mitä saa yleisille kaduille tehdä ja raiteita laskea, ei ymmärrä sitä että radat suoralla kadulla pitäisi olla myös suoria eikä kiemuraisia, kuten nyt on tapana. Mutta 1940-luvulla ei ole yhtikäs mitään tekemistä tämän asian kanssa. | ||||
|
26.03.2013 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Vorgin alkuaikoina, kun oli esillä nykyistä enemmän semaforikuvia, tämänlainen kuva luokiteltiin sarjaan "stondaa spygmissä". | ||||
|
24.03.2013 23:14 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvan "neuvostosää"? Nyt pitää kyllä muistaa mitä kello tässä on, eli se ei ole vielä aamuseitsemääkään huhtikuun lumien sulaessa. Oikeastaan melko nätti päivä tulossa, kunhan "päivä" ensin alkaa. | ||||
|
20.03.2013 21:34 | Jorma Rauhala | ||
| Noissa firman nimen alla olevissa pilttuissa valmistuu täyttähäkää seuraava kesän uutuustuote: http://www.transtech.fi/index.php?257 | ||||
|
|
20.03.2013 21:28 | Jorma Rauhala | ||
| Keskustelu on alkanut ja jatkuu edelleen toisilla asiaan passeleilla foorumeilla. "Resiina-keskustelu" on enempi leveäraidepainotteista eli Vyry-pohjaista. Ratikoista puhellaan paljon enemmän yksityisellä Joukkoliikennefoorumilla (www.jlf.fi) ja faktaa voi puolestaan lukea SRS:n raitio.org -sivuilla; uutissivusto on nyt tällä hetkellä http://www.raitio.org/news/uutis13/uutis131.htm Siellä on juuri nostettu ylös tällaisia mielenkiintoisia kohteita: http://www.turunraitiotie.info/ ja http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraitiotie.html Martille muistiinmerkittäväksi myös, että Äänislinnassakin on nykyään trollikoita ;) | ||||
|
18.03.2013 22:43 | Jorma Rauhala | ||
| Ylempänä kerrotaan Leppäkosken vetureista. Tässä joitain kuvia: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&paik=Lepp%C3%A4koski | ||||
|
17.03.2013 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| Pasilan konepajan 100-vuotishistoriikissa mainitaan, että Jatkosodan alkuvaiheessa heinäkuussa 1941 määrättiin VR:n konepajat rakentamaan säiliövaunuihin katot ja seinät, jotta vihollisen pommikoneet eivät erottaisi niitä helpolla säiliövaunumaalitauluiksi. Muut konepajat, paitsi Psl, niitä muutostöitä sitten tekivätkin. Tiedä sitten oliko lopputulos tämänkaltainen. Tämä yksityisvaunu on kuitenkin jäänne tuolta ajalta. | ||||
|
|
17.03.2013 19:50 | Jorma Rauhala | ||
| Samanlaista rivistöä https://vaunut.org/kuva/12509 rautatielle päin. | ||||
|
14.03.2013 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| EVN => EVVK. Kuka puhuu esimerkiksi VR:n dieselsähköveturista nro 92102003049-7 tällä numerolla? Siinä koneessa on joka ilmansuuntaan selkeästi näkyvissä oleva helppo nelinumeroinen numerorimpsu. Sillä "lyhytnumerolla" sen sadat kuvat on täälläkin kaikki esillä. Tai taidankin nyt muuttaa omat otokseni tuolle EVN-tyylille, niin hakutoiminto helpottuu... | ||||
|
06.03.2013 23:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ei kun kapsu. Kuten on normaalia. | ||||
|
06.03.2013 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän siis voi nähdä myös Torniossa, Suomessa, vaihtotöissä... Mitkäs ovat uuden suomi-veturin strategiset tiedot? | ||||
|
01.03.2013 16:22 | Jorma Rauhala | ||
| Punainen on yleisväri ja kärsässä on valkoista. | ||||
|
28.02.2013 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Olen jonkin kerran myös ollut visiitillä Berliinissä. Ja tullut pahoinvoivaksi siitä töhertämisen määrästä mitä siellä on näkyvissä. Asia koskee etenkin junilla kulkevia, koska hirvittävän paljon muuten mukiinmenevää radanvartta on kuin *piip* sotkettu. Sitä on niin paljon, että ei yhteiskunnalla ole enää mitään mahdollisuutta saada siitä kaunista kaupunkia koskaan. (Paitsi ehkä jos neuvostoliittolaiset panisivat kaupungin takaisin nollavuoteen ja aloitettaisiin sitten tyhjältä pöydältä.) Kyllä helpotti kun pääsi pois Berliinin ratojen varsilta! Oli niin vahvasti kaatopaikan tunnelmaa. | ||||
|
|
28.02.2013 21:48 | Jorma Rauhala | ||
| Jyrkästi samaa mieltä ensimmäisen kanssa. Liikennöitsijän 0-toleranssi näkyy junan ensimmäisessä vaunussa. (Keravalle vaan pojat jäähylle.) | ||||
|
28.02.2013 18:45 | Jorma Rauhala | ||
| Pari kertaa on tullut matkustettua VR:n lepovaunussa 70-luvun alussa. Nehän olivat niitä 50-luvulla alunperin retkeilyvaunuiksi tehtyjä yövaunuja. Hytissä oli kolme lavitsaa, kuten oikeissa makuuvaunuissakin, ja samanlaisesti seinälle asennetuja. Halvemman hinnan lisäksi ne olivat vaatimattomammin varusteltuja kuin oikeat makuuvaunut. Hinta oli istuma- ja makuupaikan puolivälistä. Siellä ei nukuttu lakanoiden välissä vaan pitovaatteet päällä, kevyen viltin alla. Kengät ja palttoo riisuttiin pois. Jos muistan oikein, punkka oli verhoiltu nahalla, eikä siinä siis ollut lakanaa. Tyyny oli varusteena. Sukupuolijaottelu mies- ja naishytteihin oli yksinään matkustajilla voimassa. Viimeisen kerran matkustin sellaisella Seinäjoelta kotiinpäin etelään, matka alkoi jotain klo 1-2 ja olin edellisen vuorokauden harrastamisesta aivan naatti. Edellinen yö oli ollut junassa puupäivävaunussa istumista. Ostin lepovaunupedin kondarilta junassa, sillä en enää jaksanut istua tuntitolkulla puu-Ei:n ryhtipenkillä käpertyneenä. Perillä olin oikein virkeä kun sain maata pitkin pituuttaan ja taisin nukkuakin makeasti. | ||||
|
27.02.2013 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä kerrotaan Nokian kilpailijan eli Mäntän patruunoista ja heistä kertovista kirjoista. Kari Heiskanen luki GAS:stä kertovan kirjan ja teki siitä oitis näytelmän: Metsäperkele. Tulee teatteriin aivan kohta: http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=mtpr&more=1 | ||||
|
27.02.2013 00:11 | Jorma Rauhala | ||
| Jouni, ei tässä mitään "kisaa" ole. Kunhan nyt joutessamme lisäilemme kuvia sivustolle, kun se on mukavaa ajanvietettä, ja ennennäkemättömiä vanhoja kuvia lienee eri tahoilla vielä olemassa tuhansittain/henkilö. Niitä kuvia on aivan turha jäädä seisottamaan jotain toteutumattomaksi jäävää projektia varten. Suomessa on jo tehty paljon yleiskuvakirjoja "ikääntyvien" kuvaajien lapsuus/nuoruusajan rautatieaiheista, eli tuskin niitä enää juuri uusia tehdään, se polku on käyty jo loppuun. Ja kuka sellaisia/tällaisia enää julkaisisi. Nyt olisi tarve rataosa- ja kalustokohtaisille historiikki-täsmäkirjoille, joita onkin jo joitain ilmestynyt, mutta tällaiset "satunnaiset" vaunukuvat eivät oikein istu mihinkään. Täydennetään nyt vorgin arkistoa pyyteettömästi, kun kuvat on kerran jo otettu. Silloin kun tämäkin kuva tuli otetuksi O/Y Nokia A/B:n tehtaan raiteistolla, otin sen siksi kun vaunu oli just-pajasta-tulleen-näköinen ja erityisen siisti. Eipä tullut silloin 40+ vuotta sitten mieleen, että joskus tulevaisuudessa olisi jokin tällainen kuvan julkipanomenetelmä kuin vorg. Silloin otettiin harkiten joitain kuvia ja vain omaan albumiin, nykyään räpsitään sitä-sun-tätä ja tukitaan kaikki foorumit samoilta askelmerkeiltä otetulla bulkilla. Sen sekaan sopii varmasti tällaiset historialliset kuvat vaikka missä määrin, koska nämä eivät koskaan enää tule päihittämään nykykuvien tulvaa. Toisekseen, nykyään ei ole enää yhtään mitään sellaista "kivaa", jota jokin aika sitten vielä radan varsilla oli. Olen sen useasti huomannut miettiessäni, että voisiko nyt päivittää jotain elettyä kuvaushistoriaa. Ei, yleensä kaikki tarvittava taustalla toimiva teollisuus ja toiminta on kadonnut. Onneksi ehti kuitenkin olla hetken mukana tuossakin maailmassa. Lisähuomautus: Tällaisten kuvien julkaiseminen on nyt yhtä outoa kuin jos tuolloin vuonna 1971 olisi joku senioriharrastaja tullut näyttämään omiaottamiaan kuvia vuodelta 1929. Siinäpä se aikahaarukka jota ei heti todeksi hoksi... | ||||
|
|
26.02.2013 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Sulfiitti on vanhempi metodi ja sulfaatti uudempi. Sulfiitti ei haise ja sulfaatti haisee. Sulfiittitehdas oli esim. Mäntässä ja sulfaattitehdas esim. Valkeakoskella. Taitavat olla nykyiset sellutehtaamme nykyisin vain pahan hajuisia sulfaattimenetelmällä toimivia. | ||||
|
26.02.2013 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Naapuriraiteella seisovan junarungon siirtelyä varten on ensimmäisen vaunun lattialla tukevat pöllit. Niitä apunakäyttäen pystyttiin pukkaamaan, vipuamaan viereisen raiteen junarunkoa haluttuun kohtaan ilman sen kummempia vaihtotöitä, vaihteissa vekslailuja ja runkoon kiinniajoja. Oli se nerokkaan näköistä, kun sen ensi kerran käytännössä täällä Nokialla näki. Jostain PRK:lle tulleesta amerikkalaisesta lehdestä muistin sellaisen vaihtotyömekaniikan toteutuksen nähneeni. Mutta että ihan oikeasti sellaista kotimaassa näkisi! Näin ketterästi toimii vain 600 millinen. Ratapihan raideväli on tässä sopivan leveä helppoon naapuriraiteen junakontaktiin, kun muistamme että kuorman ulottuma on 600 millin radalla toinen mokoma joka suuntaan. | ||||
|
26.02.2013 21:02 | Jorma Rauhala | ||
| Resiinassa 3-1970 kerrotaan yleiseksi kiskopainoksi K22. | ||||
|
|
26.02.2013 18:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tommilla oli heitto kohdallaan! O/Y Nokia A/B:hän tämä. Viehättävä 600 millinen teollisuusrata, jonka aktiivitoimintaa ehdin vielä viimeisinä käyttövuosina todistamaan. Ja oli varmasti toimintatavoiltaan samanlainen kuin paperimarkkinoilla kilpailevan G.A.Serlachius Oy:n vastaava 600 millinen rata Mäntässä. Kuvasta nähdään hyvin, että raideleveys ei ole merkittävä tekijä. Kuorman leveys on kaksi kertaa vaunun leveys, eli leveämmästä raideleveydestä ei olisi ollut juuri mitään hyötyä, päinvastoin haitaksi joustamattomampana. Uusi aikakausi on jo ovella: vasemmalla rakennetaan rautatien korvaavan hihnakuljettimen pilareita ja taisi olla jo seuraavana vuonna se käytössä. | ||||
|
Kuvasarja: Mustia vetureita Riksussa |
25.02.2013 18:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tietoa Suomesta kolmannella kotimaisella eli englanniksi kohteesta Agfa Iso-Rapid I: http://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:Agfa_ISO-RAPID_I.jpg&filetimestamp=20070205205556 Agfa Iso-Rapid (1965) Agfa-Cola This is a camera which fired Finns to shoot. By collecting 20 caps of Coke-botlle and by paying a trivial 16 FMK you became an owner of Iso-Rapid kit. Well over 123 000 cameras were sold in a few months. The features are two shutter speeds, one for a sunny weather and the other for a rainy days, three aperture settings 1/8, 1/11, 1/16 and a socket for a flash bulb. Lopuksi vielä huomautus: tällä kameralla otetut valokuvat kehitettiin paperikuviksi kokoon 6x6 cm ja vielä paksuin valkoisin reunoin, eli nykyajan tietokonekäytössä nuo kuvat ovat muuttuneet aivan kohtuuttoman suurikokoisia ja siksi laatu ei voi täyttää mitenkään nykykameroiden tasoa. |
||||
|
23.02.2013 17:50 | Jorma Rauhala | ||
| Porvoossa PMR:llä on saunavaunu. | ||||
|
20.02.2013 23:35 | Jorma Rauhala | ||
| Saksalaisten junien säännöllinen käyttö alkoi Tallinnan sähköradoilla 18.8.1946 ja päättyi 19.7.1958. | ||||
|
19.02.2013 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| "Kataisen hallitus" elää aivan omaa maailmaansa, eivätkä sen kaunopuheet ole yleensäkäänottaen kiinni tämänpäivän työelämässä. | ||||
|
|
19.02.2013 20:15 | Jorma Rauhala | ||
| Virkatarvevaunut B ja X: B on "ready-to-run" vaikka heti seuraavaan junaan liitettäväksi, siis valtakunnanratojen kaikenpuoleisen tarpeen aktiivityyppiä. Mutta X vaatii aina ensin vaunureviisorin kuntokartoituksen. X:t ovat vaunuja, joiden ydintarkoitus on toimia pidempiaikaisessa kiinteässä ydintehtävässään liikkumattomana ratapihan syrjässä. B on vaunujen ihmisikäluokittelussa sellainen "neli-viisikymppinen" eli vielä tarvittaessa johonkin tosiliikenteeseenkin kelpaava vaunu ja X on sitten "viisi-kuusikymppinen", joka näyttää kauempaa vaihdekojulta katsottuna liikenteeseen sopivalta, mutta on parempi ensin kutsua lääkäri paikalle. Yleensä B:t muutetaan X:ksi kun tuo "viidenkympinvillitys" on ohi. Joitakin kunniavanhuksia onnistaa ja siirtyvät museoyhdistyksille ja saavat saattohoidon sijaan nuorennusleikkauksen ja kelpaavat sitten vaikka mihinkä... | ||||
|
17.02.2013 23:14 | Jorma Rauhala | ||
| Onko tämä varmasti vuodelta 1886, ettei olisi vaan vanhempi? Vuoden 1878 kartassa Rautatientorin raide on myös piirretty. Vuonna 1866 Eugen Hoffers valokuvasi Nikolainkirkon tornista 18 kuvan panoraaman Helsingistä. Asemalle päin otetussa kuvassa näkyy torilla halkorivistöjä. Tuo oli varmasti kaikkein järkevin ja edullisin paikka hoitaa pääkaupungin talojen lämmityspuuvarastointia ja jälleenmyyntiä. Rautatientori on varmasti siistitty halkotarhan ominaisuudesta sitten kun torin reunalle ryhdyttiin rakentamaan komeita kivitaloja, kuten Ateneum ja Mikonkadun taloja. Mitähän kuvan kartassa Ateneumin paikkeilla olevat harmaat merkit ovat? | ||||
|
17.02.2013 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Päivämäärävirheet ja muut kömmähdysten korjaukset kannattaa aina kertoa kuvaajalle yksityisviestinä, se on siisti tapa asioiden hoitoon. | ||||
|
16.02.2013 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikka on Düwagin mallia, eli ei ihan jetsulleen sitä tyyppiä mitä Kaliningradin Raitioteillä oikeasti liikkuu. Moskovan osaan pienoismaailmaa näytti olevan tulossa lisää suurempi ratikkaosuus: radat ilmajohtoineen olivat jo paikoillaan, mutta liikenne ei vielä pyörinyt eikä kalustoa ollut raiteilla. | ||||
|
14.02.2013 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Jokos Tomi olet käynyt raitio.org:issa ja tuleeko lehti, Raitio? | ||||
|
14.02.2013 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkä HKL:llä ei ole moiseen kiinnostusta, mutta Itävallassa on muillakin raitioteillä isoja rahtikoneita. Linkkikuvassa esim. metristä Gmundenin raitiotietä sekä erinäisiä normaaliraiteisia sähköpaikallisratoja liikennöivän Stern & Haffer Verkehrs GmbH:n uudishankintoja. http://www.stern.at/sternverkehr/index.php?option=com_joomgallery&func=viewcategory&catid=16&startpage=4&Itemid=83# | ||||
