Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2013 19:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo S-mutka edessä on lyhyt R=350, eli siitä johtui rajoitus, ja vain tälle 1-raiteelle ratapihalla. | ||||
|
17.01.2013 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä kait edelleen ollaan kuitenkin reitillä Imatra-Joensuu: https://vaunut.org/kuvat/?u=619&tag0=1%7CDr13%7C Linkin m/v-kuvat on otettu samalla reissulla. | ||||
|
17.01.2013 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Hyviä arvauksia ja tietoakin. Otanmäen raitiotiehän tämä. Liikenne alkaa sitten kesemmällä. | ||||
|
16.01.2013 22:12 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi yhdellä kaivoksella on ollut järkevää olla useita eri raideleveyksiä kuitenkin varsin rajallisilla maanalaisillaan? Minkälainen rataverkosto siellä onkaan siis ollut? Vai onko kyse pelkästään vetovoimalajeista eri tasojen omilla radoilla? Tässä linkissä on yläkuvan dieseliä vanhempi, kapeampi, "kuohittu" 750 mm:n museosähköveturi, eli virroitin on hukassa, Vuorimiehentien varrella Otm:ssä https://vaunut.org/kuva/14557 | ||||
|
12.01.2013 17:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se siellä Oulu-yhtiön Nuottasaaren tehdasratapihalla näyttää olevan. | ||||
|
11.01.2013 23:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä veturi on hyvin tärkeä ja erityinen Suomen museovetureiden joukossa. Se on nimittäin maamme ensimmäinen (vuonna 1957) ulos näytteillepantu veturi (750 mm). Vuonna 1958 museoitiin seuraava ulkomuseoveturi (600 mm), eli RLR:n veturi 3 + vaunu 1 Riihimäellä. Ensimmäinen leveäraideveturi on ollut 1963 Helsingin Lastenlinnan pihalle hommattu Tk2 419 (1524 mm). Ilahduttavaa on, että nuo kaikki eri raideleveyksien ulkomuseoidut pioneerikoneet ovat edelleen olemassa hyvässä näyttelyiskussa. Tämä Sorsapuiston veturi ei ehkä täysin vastaa tässä nykyajan museaalisia määreitä, sillä kyseessähän oli Lasten Liikennekaupunki ja sen katu-uskottavuus. Pitäähän tuollaisessa toimintapuistossa olla ihan oikeasti myös juna ja tämä on juuri oikeaa "lasten" kokoa. Jos Tampereen perinteisessä työläiskaupungissa oltaisiin oltu vielä enemmän varoissaan hommaa tehdessä, niin vaikka minkälaiset "Pioneerirautatiet" olisi tuonne saatu aikaiseksi? Sorsapuiston vetovoimaisuutta lisäsi 1960-luvulla tässä lähellä toiminut Tampereen Eläintarha, jossa oli mm. Puolan kansantasavallasta lahjaksi saatuja leijonia häkissä. | ||||
|
11.01.2013 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Vieläkös on paikallansa tämä Kovjoelle museoitavaksi sopiva vaunu? | ||||
|
11.01.2013 22:25 | Jorma Rauhala | ||
| Ilmankos sitten 13.12. on jo kevyesti lunta saatu tapahtumien päälle. | ||||
|
10.01.2013 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kaunokirjoittakaapa mustekynällä, sellaisella johon otetaan umpipuuvartisen terästeränkärkeen tippa mustetta pullosta, ja piirtäkää sitten "Sru" ja "Siu", niin näette sen pienen eron mikä niitä erottaa. (Nimimerkki 60-luvulla vielä silleen koulussa kirjoittamista opeteltiin). Varmaankin on kirjapainon latoja lukenut alkuperäisen kaunokirjoituksen väärin. | ||||
|
10.01.2013 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Resiinassa v. 1969-77 olisi voinut kenties olla Bronsonin täsmämainoksia sauhuaville rautatieharrastajille, jos silloin olisi ollut mainoksia: http://www.kolumbus.fi/collector.kettunen/Uusi%20Suomi%20modernit/Bronson%20Long%2011,10mk%20Amer.html | ||||
|
|
09.01.2013 20:29 | Jorma Rauhala | ||
| Siuronkosken Porin puolella Suoniemen kunnassa oli "Reposaaren saha". Siellä oli myös voimalaitos ja valssimylly. Siuron teollisuushistoriasta löytyy tietoa mm: http://www.siuro.info/index.php?option=com_content&view=category&id=40:historia&Itemid=76&layout=default | ||||
|
30.12.2012 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Tikkurilassa on ollut ympärivuorokautinen miehitys ainakin siihen asti 80-luvulle, kun aseman eteläpuolella ollut Kuriiritien tasoristeys poistettiin. Ja kaivettiin etelämmäksi tilalle Tikkurilantien alikulkusilta. Kuriiritiellä oli junasuorittajan käyttämä tasoristeyslaitteisto, ja opastimet saatiin aja-asentoon vasta kun tasoristeys oli suljettu. | ||||
|
29.12.2012 20:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ei, en ole opettaja. | ||||
|
20.12.2012 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ennen vanhaan, sanotaanko vaikka vielä 1980-luvun lopulla, kun VR oli Valtionrautatiet, mentiin kieliasiassa sillä periaatteella että valtio on kaksikielinen, mutta sen itsenäiset kunnat ovat joko yksi- tai kaksikielisiä riippuen mitenkä kielisuhteet ovat tai kielilaissa on muuten määrätty. Silloin olivat asemakunnat ja rataosat Porvoo, Helsinki-Vantaa, Helsinki-Hanko, Turku, Vaasa ja Pietarsaaren mlk-Pietarsaari sellaisia, joilla kilvitykset ja kuulutukset olivat kaksikielisiä. Myös matkalippulomakkeet olivat niillä asemilla sekä suomeksi ja ruotsiksi. VR:n muut asemat ja rataosat sijaitsivat yksikielisissä kunnissa (kuten edelleenkin), eli niillä noudatettiin oikeaoppista kielipolitiikkaa. Esimerkiksi matkalippulomakkeet olivat vain suomeksi ja tietenkin kilvitys ja kuulutus. Suomessa käytettiin rautateilläkin siis "virallisia kieliä" sen mukaan mikä oli alueelle määrätty, eli mitä siellä asukkaatkin puhuvat: yksinkertaista, selkeää ja taloudellista! Sitten tapahtui jotain, enkä ole siitä oikein itsekään selvillä. Kaikille paikoille, joilla on vain olemassa historian kautta jokin sallittu ruotsinkielinen nimi, niin ne otettiin käyttöön. Ja kilvitys, kuulutus ynnä muut jutut. Sen seurauksena mm. Kokemäen kaupunginjohtaja kirjoitti rautatien johdolle kirjeen, että he eivät hyväksy sellaista, että aikataulukossa lukee vastenmielisesti Kokemäki/Kumo. Eikä tuota pyyntöä ole uskallettu kumota vieläkään, eli siinä olisi SFP:lle vielä töitä, että 5.400.000 asukkaan maahamme helposti muutoin häviävä 290.000 suomenruotsalaista saisivat tuonkin asian kohdalleen. Eli tuohon Lahden kilvitykseen: kyllä kai turhan tekstin saisi ohjelmoitua pois jos niin haluttaisiin. Lahden 0,3 % ruotsinkielistä saattaisivat jopa ymmärtää suomenkielisenkin tekstin? Ainakin heidän pitää arkiaskareissaan pärjätä hämäläisten kanssa suomeksi ruokakaupassa ja matkalla från hemma till station. | ||||
|
20.12.2012 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa rakennetaan 2400 paikkaista kalliosuojaa Temppeliaukiolle välirauhan aikaan huhtikuussa 1940. Suojassa toimi myös ilmapuolustuksen johtokeskus "Torni" ennen muuttoa Korkeavuorenkadulle keväällä 1943. (Tieto kirjasta: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944, WSOY 2004). | ||||
|
17.12.2012 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Pääsee isoilla laivoilla kaupungin satamaan, keskustaan möljälle. Niinkuin oli jo ikiajat ennen esteeksi tullutta rautatietä päässyt, eli ei siis hankaloitettu vanhemman kulkumuodon toimintaedellytyksiä. Vaan taisi kääntösillasta tulla aika turha hetikohta hiipunutta laivaliikennettä ajatellen. Kenties tärkeämpää oli se, että saatiin Suomen/Venäjän ja Ruotsin välinen massiivinen rajasilta tarvittaessa mahdollisten selkkausten tapahtuessa poikki. | ||||
|
12.12.2012 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eljas kaiken tietää. Tuolla takamaastossa on maailman lyhyimmän linjapituuden ratikkakaupunki Gmunden. Gmundenissa on erittäin paljon satsattu tähän parin sadan kilsan pituisen hevosrautatien muistamiseen. Esittelytauluja on vanhan ratalinjan varrella kaupungilla melko paljon ja sitten on tämä tuon varhaisen aikakautensa pendolinon hahmoke vielä täällä muistelukävelyreitin varrella kaupungin laidalla. | ||||
|
12.12.2012 23:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä vaan, eli maailman vanhimmaksi rautatieksikin mainittu funikulaari. Tämä "Reisszug" on valmistunut historiankirjojen mukaan joko 1495 tai 1504 tai siellä välillä. Nykyisin vetovoimana on sähkö ja tärkeät tiedot ovat: raideleveys 1300 mm, pituus 190 metriä, kaltevuus 67%, matka-aika 5:45. Suomalaisittain on mielenkiintoista, että Kone on valmistanut Reisszugin nykyisen käyttökoneiston. "Schrägaufzug, Baujahr 1952/1988, Fabrik Nr. 11373, Nennlast 2500 kg + 3 personen". | ||||
|
|
12.12.2012 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| Kari tiesi jo maan oikein. Sitten vaan asiassa eteenpäin... Ja tämä junan replika sijaitsee alkuperäisellä ratapohjalla, joka leikkaa nykyistä - ja ihan toista rataa tässä kohtaa. | ||||
|
|
12.12.2012 22:00 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Sveits. | ||||
|
05.12.2012 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Hinnat ovat nousseet rajusti noista ajoista! Princen, 2,50 rahaa, kaltaisen röökiaskin hinta on nykyään 5,00 rahaa. Ai niin - tässä on lisäksi valuutat muuttuneet FIM-> €UR ... | ||||
|
05.12.2012 18:39 | Jorma Rauhala | ||
| Tällä epätasaisella liitosmenetelmällä saadaan aikaiseksi enemmän kliketi-klikkiä, ja sehän vaan meikäläiselle kelpaa. Tämä taitaa olla toisaalta jokin neuvostoliittolainen tapa (?) säätää liitoksia, kun olen tällaista myös siellä kokenut. Vaunussa ei jyskää niin kovasti, kun epäjatkuvuuskohdat on puolitettu. | ||||
|
05.12.2012 18:35 | Jorma Rauhala | ||
| Erikoinen tuo 1500 V jännite (maininta kuvatekstissä). Onhan se tasavirtaa? | ||||
|
Kuvasarja: Miniatur Wunderland |
02.12.2012 23:09 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolla vajaan neljän tunnin vaihdottoman junamatkan päässä Hesasta on myös iso vastaavanlainen pienoismaailma eli Grand Maket, osoitteessa Tcvetochnaya Street 16, Sankt Peterborg http://grandmaket.ru/ | ||||
|
02.12.2012 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Sandis on tosiaan - ja kuvaajan tuttu (MN) asui tuolloin tuossa vasemmalla kerrostalossa. | ||||
|
02.12.2012 19:53 | Jorma Rauhala | ||
| Jos naapurikuvassa kävellään Hakkilan radalla, niin tämä olisi sitten Keravanjoen silta samalta radalta eli https://vaunut.org/kuva/52797 | ||||
|
29.11.2012 20:25 | Jorma Rauhala | ||
| On, Metsä Board Kyro eli http://www.metsaboard.com/company/productionunits/kyro/Pages/Default.aspx | ||||
|
29.11.2012 18:28 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä kuvat on kuitenkin kuvannut ratikkaharrastajana tunnettu Taimo T., upseeri ja herrasmies, ja on edelleen parhaimmissa voimissaan. Hän lahjoitti jokin vuosi sitten kapearaidekuvansa MRY:n arkistoon hyvään hoitoon. | ||||
|
23.11.2012 19:52 | Jorma Rauhala | ||
| Joutilaat sitten ensi tiistaina katsomaan Tolstoita, kun autovaunu on kulussa. | ||||
|
15.11.2012 22:35 | Jorma Rauhala | ||
| Vai oli tuollainen Slev-knoppi jäänyt päälle lähes kuudeksi vuodeksi. Hyvä kun tuli oikea vastaus siihen! | ||||
|
15.11.2012 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| Dv12:t toivat junan 662, ja kun koneeksi vaihtuu TEP70BS, vaihtuu numerokin 556:ksi. | ||||
|
15.11.2012 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Junan numero on 662 Imt-Imk -välillä, sitten vasta siitä eteenpäin naapurin numerolla 556. | ||||
|
15.11.2012 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Junan numero VR:n osuudella Imatrankoski-Imatra Tavara -välillä oli 661 ja Imatra Tavara-Imatrankoski -välillä 662. Kuvan aikatauluesitteessä olevia RZD:n numeroita käytettiin vain Pietari-Stg-Imk -rataosalla. | ||||
|
11.11.2012 20:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ylläkaivattu "langoituskartta" lienee mainittu kuvan https://vaunut.org/kuva/26673 kommentissa. | ||||
|
08.11.2012 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| SRS:n kartassa http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/radat/kartat/yksrait1.gif näkyy kuvassa olevan Ensi Linjan alikulun sijainti. Eli tänä syksynä tuhopoltetetun "metsänvartijan majan" (oli Linnunlaulun vanhin talo) ja tulevaisuuden Helsinginkadun sillan puolivälissä. Karttaa katsovan kannattaa huomata, että karttalehtien liitos ei ole täydellinen, vaan hieman siirtynyt, mutta ymmärrettävä. | ||||
|
07.11.2012 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä näkyy Eläintarhantien alikulkusilta https://vaunut.org/kuva/26673 eli ollaan aika lähellä tätä paikkaa. Jos kuvitellaan kuvanottoajaksi toukokuun puoliväliä varttia vaille iltakuusi, niin aurinko on aikalailla Kurtin toteamassa suunnassa: www.suncalc.net/#/60.184,24.9377,15/1900.05.15/17:45 . Olikos asianlaita tuolla Eläintarhan alueella niin, että rautasiltaa ei ollut alun alkaen, vaan ensimmäinen eritaso (Töölönlahden vesistösilta p.l.) Hesasta pohjoiseen oli Eläintarhan alikulkusilta. Alppilan vastaavanlainen alikulkusilta oli sitten seuraavana. Ja että jos/kun rautasilta rakennettiin myöhemmin, niin siinä yhteydessä on Eläintarhan alikulku täytetty pois käytöstä. Helsinginkadun silta Eläintarhan ja Alppilan välissä on sitten uudempaa puhkomista. |
||||
|
04.11.2012 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Sähköistys ei ollut sen kummoisempi juttu yksinkertaistettuna, kuin vain vetää ajolangat n. 13 km pituisen hevosraitiotien päälle. | ||||
|
02.11.2012 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Oletko Toni useasti käynyt Neukkulassa, vai mistä tiedät noita asioita niin hyvin? Rähjäistä voi olla ihan missä vaan, ja toisaalta toisenlaista voi olla ihan kulman takana. Esimerkiksi minä, uusmaalaisena ja länsisuomalaisena, voin sanoa monasti napapiirin tuolla puolen käyneenä, että seutu on Suomen rähjäisinmmän näköistä aluetta ja että alueet voisi liittää Murmansk oblastiin vaikka heti (henkisesti). Tuon mainitsemasi "rähjäisen" etelä/länsisuomalaisen aseman odotushallissa on odotussalin lampussa mm. tällainen koriste https://vaunut.org/kuva/29446, joita ei Kemijärveltä löydä edes paikkakunnalta kaikonneen kulta- ja kellokauppiaan konkurssipesästä. |
||||
|
02.11.2012 22:13 | Jorma Rauhala | ||
| Kerran osui omalle kohdalle, kun olin 70-luvun lopulla Mas vt ap:nä kerran viikossa yhden päivän, että Koneiston pistoon meni jokin Sr1 takuuhuoltoon. Ja kyllä se sinne halliin ihan Deeveen avustuksella pukattiin, ei nyt suinkaan omalla vauhdilla Nokan suunnasta tullut. Rantarata oli suojastettu ja väreillä kuljettiin, eikä kulkutietä tietenkään saanut pussinperiin; ensin tultiin väreillä nätisti sivuraiteelle ja sitten mietittiin miten seuraavaksi vekslaillaan Koneiston pistoon. Eikä sinne perille halliraiteelle edes päässyt ennenkuin oli poliisi saatu käännettyä pois ja Deevee ajettua ympäri. Ihan humpuukijuttua, että olisi vauhdilla sinne halliin linjalta joskus ajeltu. Itse en sen tarkemmin tuolloin ehtinyt halliin menevää sähköä mennä tutkimaan, kun olin kiinni konttorilla Westinghousen taulussa ja piti panna läpivärejä L:ille ja Pikureille, joita ohi kulki taajaan. Taulu kun oli koko tuon vaihtotyön ajan tietysti auki ja olisi muuten nopeasti syntynyt jonoa tolpalle. Nykyään Masalan sähköveturihalli on ilman raideyhteyttä, mutta kuitenkin edelleen vahvasti kiskoliikennefirman historiaa havisemassa. VEM motors Finland -niminen yhtiö toimii siellä, ja sehän on jatkumoa sellaiselle vanhastaan Stadissa tunnetulle saksalaiselle raitiovaunutehtaalle kuin O.L.Kummer, nykyään "VEM Sachsenwerk GmbH" http://de.wikipedia.org/wiki/Sachsenwerk eli ensimmäiset sähköraitiovaunut Suomeen rakentanut firma. Helsingissä 1973 koekäytössä olleista neuvostoliittolaisista "Työn Punaisen Lipun kunniamerkin saaneen Uritskin johdinlinja-autotehtaan" eli ZIU-johdinautoista on täällä muutamia tietoja ja kuvia: http://www.raitio.org/trolley/helsinki/hklziu/hklziu.htm Trollikat palautettiin epäkelpoina vuokra-ajan jälkeen ja tekivät varmasti kunniakkaan mutta lyhyen työhistorian jossain päin SNTL:ää. Helsingin metroa neuvostoliittolaiset pääsivät sentään rakentamaan metroradan vaativimmassa kohdassa, sillä Kluuvin Ruhjeen (Kaisaniemi-Rautatieasema -välillä http://www.seisake.net/kuva.php?id=920) neuvostoliittolaiset syväjäädyttivät ja rakensivat sen meille hyväksi ajaa Valmetin metrojunilla. |
||||
|
11.10.2012 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä määrä "luvattomia" jalanjälkiä ja ellei peräti lukuisia polkujakin ratapenkalla, kun talvi paljastaa kaiken! Markku, äkkiä pikatuomio noille uhmakkaille 1970-luvun hiippareille. Eihän näin saa tehdä 2010-luvulla! | ||||
|
11.10.2012 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Vuohijärvelläkin aseman kukkaset ovat hyvässä kukoistuksessa, roskattomuus kaikkialla voimassa ja rikkaruohojen olemattomuus rata-alueella vallitsevana - vain yksi "Nosta terät" on hieman kallellaan. | ||||
|
11.10.2012 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Sami, tuohan on niinkuin kodin ja työn välinen Z+kävelymatka, mutta vaan paljon pitkäkestoisempi... | ||||
|
11.10.2012 19:16 | Jorma Rauhala | ||
| Naistenklinikan päätesilmukka oli käytössä v. 1948-58, Topeliuksenkadun ja Haartmaninkadun (eli Huopalahdenkadun) risteyksessä. Siinä oli hyvää tilaa silmukalle. "Lankavaunu" kuuluu Valmetin sarjaan 604-608 vuodelta 1949 http://www.raitio.org/trolley/helsinki/hkl604/hkl604.htm | ||||
|
11.10.2012 19:03 | Jorma Rauhala | ||
| Itse asiassa tuo "Keskusasema" eli sähkövoima-asema on Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiön, ei Omnibus-yhtiön. Sellainenkin on nimittäin ollut olemassa, ennen raitioteitä. Centraalin hävittäminen liittyy samaan aikaan valmistuneeseen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen Suvilahden voima-asemaan. Kaupunki osti HRO:n osake-enemmistön 1913 ja kaupan yhteydessä sovittiin, että raitiotiet tulevat ostamaan sähkönsä kaupungilta ja tämä saksalaisarkkitehdin Kummer-luomus oli valmis tarpeettomana hävitettäväksi. | ||||
|
11.10.2012 18:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä kuvassa raitiotievaunu on. Canjon oli kaupunkiin ajavan kuorma-auton lavan takana, talon kulmauksessa. | ||||
|
10.10.2012 19:03 | Jorma Rauhala | ||
| Helpon knopin ratkaisi ensimmäinen vastaaja. Talo taitaa tosiaan olla G.A.Serlachius Oy:n rakentama. Ja vanhempi kuin tuo etualla oleva Mänttä-Vilppula rautatie 1920-luvun lopulta. Myös talon suunta rataan nähden ja läheisyys kielivät siitä, että se on ollut siinä jo kauan ennen valtionrataa. Ratapiha alkaa heti oikealla kuvan ulkopuolella. Talo on purettu muistaakseni 70-luvun loppupuolella. | ||||
|
09.10.2012 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| Uutta tietoa on, että tämän vaunun numero onkin sama kuin kuluva valmistusvuosi eli se on siis 2012. Numeroa 2011 ei ole ollenkaan! | ||||
|
04.10.2012 00:13 | Jorma Rauhala | ||
| Paljon on namiskoja, mutta missähän tässä luuraa se lubrikaattorin tms. pyörökahva, jonka kehällä lukee nimi "Nathan Mfg" http://en.wikipedia.org/wiki/Nathan_Manufacturing,_Inc. Otin sellaisen muistoksi kesällä 1969 Hyvinkään Hangon ratapihalla Trumppien hautausmaalta (on ratti yhä tallessa). Tässä kuvassa muuan selvimmistä asioista (epätekniselle katsojalle) on tuo lämmin kahvipulloteline kuvan keskellä. | ||||
|
03.10.2012 20:25 | Jorma Rauhala | ||
| Johtava moottorivaunu on "väärinpäin" eli junaa ajetaan "takapään" ohjaamosta. Tästä kuvasta näkee kerralla sarjan vaunujen kylkien suurimmat erot. | ||||
|
02.10.2012 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kuin ratikan kontrolleri, ASEA:n kahvimylly. | ||||
|
02.10.2012 21:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä motti on hylätty 1955, mutta on toki varmasti ajanut omin konein sen jälkeenkin, minne sitten on aikanaan vietykin. Ja tuskin olisi vaikeaa saada uudestaankin ajoon. Vaunussa on ruotsalaiset diesel- ja sähkömoottorit. Vaunussa ei muuten ole telejä, vaikka tyhmempi voisi niin ensiksi luulla: 1A A1. |
||||
