![]() |
01.08.2011 21:10 | Jorma Rauhala | ||
Nykyään niin ajankohtainen Halla-ahon entinen seisake. Ainakin media paasaa tästä Halla-ahosta alvariinsa. Liik_enne_vira_ston tietojen mukaan Vankka-radalla ajetaan sataa ja tällä etualan hiekkatiellä 80 km/t. Lienevätköhän valtion tiedot ihan uskottavia? Aika moinen perus suomalainen mopedisti pitää olla, jos noissa sikaaneissa saavuttaa tavoitenopeuden. http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=3088 | ||||
![]() |
27.07.2011 00:11 | Jorma Rauhala | ||
Edellisen kirjoittajan alimmasta linkistä löytyy paljon hienoa vanhempaa kuvaa, mm. mainio väreissä kuvattu yhteispotretti Ukko-Pekasta ja Urkista http://www.ajopeli.kuvat.fi/kuvat/Peparin+dioja%2C+kotimaasta+/as001.jpg . | ||||
![]() |
25.07.2011 22:12 | Jorma Rauhala | ||
On se päivitetty, viime syksyn/talven aikana. Jalkakäytävillä on nyt puomit estämässä "korvalappustereoita" kuuntelevien alaluokkalaisten pyöräilyä kesäkuumalla suorinta päätä kotoa radan toiselle puolelle uimarannalle / junan alle. Päivittämättömässä alkuperäisessä versiossa oli junan saapumisen varoitus vain kahdennettu: ääni- ja valovaroituslaitos. Puomitkin voi kyllä kiertää, eli asennevikaahan näissä jutuissa on aina mukana. Ylim. huomio: valmistuikohan tuo takana oleva uusi S-market jo toissa vuonna, mutta jokatapauksessa sen kyljessä sijaitsevan apteekin seinään siirrettiin tuolloin vanhasta Apteekintalosta tuo ihastuttava kaunokirjoitettu NEON-putkilaitos. Kulttuuriteko! Näkyy kuvassa vasemmalla, osittain. |
||||
![]() |
24.07.2011 20:07 | Jorma Rauhala | ||
Tornin kello on pantu paikoilleen vuonna 1922 (siihen saakka kellotaulun aukko oli laudoitettu umpeen) ja raitiotie kulki vuoteen 1938 saakka Rautatientorin länsi-pohjoisreunaa eli Keskuskatua-Vilhonkatua. Kuva on hyvin vahvasti 1920-luvun alkupuolen henkinen, otettu vuonna 1922 tai muutama vuosi eteenpäin. Postikortin myyntiaika noin 10 vuotta ei ole hämmästyttävän pitkä aika; olen nimittäin itse ostanut Helsingissä 1970-luvulla useita erilaisia kortteja, jotka oli kuvattu jo 1950-luvulla. Tärkeintä postikortin myyntiajassa on se, ettei siinä näy naisia ja autoja korostuneen paljon. Eniten muuttuvat ajan mittarit eli naisten muoti ja autojen mallit nimittäin vanhentavat postikortit nopeasti. |
||||
![]() |
22.06.2011 21:59 | Jorma Rauhala | ||
Tämän paikallisen Putilovin tehtaan valmistaman MS (motornyj stalnoj) -neuvostoraitiovaunun nro 2575 http://www.piter-tram.de/html/ms.html#2575 takana oleva vaunu on ilmeinen nro 1028 http://www.piter-tram.de/html/brush.html eikä ole siis Brushin valmistama, vaan replika. Piter-tramin sivut http://www.piter-tram.de ovat tutustumisen väärtit. | ||||
![]() |
20.06.2011 00:25 | Jorma Rauhala | ||
Enempi kuvia vaunusta täältä: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl_transtech/hkl301_2.htm#mitta ja täältä http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl_transtech/mittavaunu/mittavaunu.htm | ||||
![]() |
04.06.2011 01:10 | Jorma Rauhala | ||
Sähköradan Jaksoerotin nro 69 erottaa ordinaatassa pahan hyvästä. Abskissa taitaa kuitenkin kehrätä? | ||||
![]() |
01.06.2011 01:13 | Jorma Rauhala | ||
Miksi junarunko olisi tässä kuvassa "väärinpäin"? Kertoisiko sen joku viisaampi, niin ymmärtäisin tästä esilletulleesta ongelmasta edes hitusta. | ||||
![]() |
31.05.2011 22:42 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä tämä juna on tässä tulossa Helsingistä ja matkalla pohjoiseen (Teppo klo 12:28). Lennätinjohdot ovat ilmeisesti väärin asennetut radan Ruotsin puoleiselle penkereelle? | ||||
![]() |
29.05.2011 22:59 | Jorma Rauhala | ||
Tämä Parkano-Niinisalo on Suomen ainoa Sotilasrautatie. Ei täältä synny yhtään tavaraliikenteen tonnikilometrejä, kun kaikki esiintyvä liikenne on sotilasjunaliikennettä. Sitten kun on liiketaloudellisesti järkevää ja kannattavaa, että sotajuna ei lähdekään varuskunnan omalta ratapihalta, vaan että pitkä junamatka aloitetaan maantiemarssilla lähimmälle pendolinopysäkille eli Parkanoon, niin sittenhän tämä Sotilasrautatie puretaan. Asia lienee vahvasti asiakkaan eli Puolustusvoimien päätettävissä. | ||||
![]() |
29.05.2011 22:46 | Jorma Rauhala | ||
Kuorevedellä asuvat olivat ennen vanhaan kuoreveteläisiä, mutta nykyään eivät halua enää olla "veteliä" ja puhutaankin kuorevesiläisistä. Karjalaiset asuvat ilmeisesti Karjalla, koskapa karjaalaiset puolestaan asuvat Karjaalla. | ||||
![]() |
26.05.2011 00:09 | Jorma Rauhala | ||
Entisen Kuoreveden kunnan keskustaajaman eli Hallin ilmailuharrastajat ovat kunnostaneet tuollaisen Gloster Gauntletin http://www.museo24.fi/?action%5B%5D=INavigation::viewArticle(6880). Halli on tunnettu myös Hallin Jannesta, Valtion Lentokonetehtaasta sekä Veljekset Karhumäestä / Karhumäki Airwaysistä / Kar-Airista. Kiitoradan pituus Hallin nykyisellä sotilaslentoasemalla on kohtuullinen 2,6 km. Lentoasema on auki yleisölle vuosittain Hallin Ilmailupäivän yhteydessä. Seuraava sellainen on ensi perjantaina 27.5.2011 klo 10-14, jolloin mm. tuo Gauntlet lentää. On ilmainen koko perheen tapahtuma. | ||||
![]() |
23.05.2011 22:19 | Jorma Rauhala | ||
Sm1/Sm2-muistoajoja järjestetään heinäkuussa Meripäivien aikana. Tosin silloin ei ajeta näin lyhyillä junilla. | ||||
![]() |
18.05.2011 22:29 | Jorma Rauhala | ||
Laittakaapas nyt pohjalaaset kuvia tästä vaunusta Kovjoen junassa, kun se on jo viime vuonna Nyykaabiin baanalle palannut. | ||||
![]() |
18.05.2011 22:22 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä tämän junan paikka on vain tässä. Tämähän on sitäpaitsi Suomen kaikkein ensimmäinen julkiselle paikalle esillepantu muistomerkkijuna! Juna oli Paloheimon Rautatieyhtiön omistuksessa vain alle 50 vuotta, mutta tässä muistomerkkinä on hommia tehty jo yli 50 vuotta. | ||||
![]() |
16.05.2011 22:24 | Jorma Rauhala | ||
Tämä kuva on myös postaalinen. Tuossa missä on nyt pieni leffakauppa, oli alkujaan (1950-luvulta lähtien) Posti ja Postisäästöpankin eli PSP:n konttori. Olikohan se "Kallion postikonttori"? | ||||
![]() |
06.05.2011 22:57 | Jorma Rauhala | ||
Junakuvaksi tämä on hieman outo eikä säväytä minua sillälailla. Mutta kuva sopii kyllä HS-sarjaan Kimmo Taskisen "Toisenlaisia autokuvia". Mikähän on tuo automerkki, e i n e ä. Kai kuvan pääkohde kuitenkin pitäisi mainita, niinhän tekee Taskinenkin. http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Toisenlaisten+autokuvien+sarja+sai+jatkoa+katso+kuvat/1135261649786 | ||||
![]() |
01.05.2011 22:14 | Jorma Rauhala | ||
Lienee kuvattu koti-ikkunasta, kun on näin erikoisen hyvät näkymät? Nuo takana olevat kaksi leveää pilttuuovea ovat olleet muinoin linjan 14 johdinautojen kotitalleja. Aiemmin siinä oli neljä ratikkaraidetta. |
||||
![]() |
29.04.2011 17:11 | Jorma Rauhala | ||
Timo: kuten kartastakin hyvin näkee, Kaivokatua ei kulkenut tuolloin raitiotie. Ei siis raideristeystä. | ||||
![]() |
26.04.2011 21:29 | Jorma Rauhala | ||
Kuva on Portugalista eli kyseessä on Porton pikaratikka: markkinointikikkanimenä on "Metro do Porto". Asema on São Bento, eli liki samannimistä rautatieasemaa keskustassa. | ||||
![]() |
25.04.2011 21:04 | Jorma Rauhala | ||
Vettä on saanut Tampereen asemalta ja Viinikasta. Missäs se Viinikan viskuri nyt sijaitsikaan? | ||||
![]() |
25.04.2011 15:03 | Jorma Rauhala | ||
Kiitos Seppo Romanalle taidokkaasta kuvan naarmujen sekä Agfa-Gevaertin filmin sekä kameran puutteellisuuksien häivyttämisestä. Nyt kuva on oikein hieno: paina päivitysnäppäintä! | ||||
![]() |
23.04.2011 23:23 | Jorma Rauhala | ||
Oikein! Väli on nykyisen Suolahden liikennepaikan sisäisillä osuuksilla. Nykyharrastajaa kiinnostavaksi seudun tekee tietenkin Suolahden vanhalla asemalla olevan Keitele-Museon http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/kulttuuri/museot/keitelemuseo/ sekä Höyryraide Ay:n aktiviteetit http://www.steamrail.fi/ . Tämä nimenomainen vaihde taitaa olla jostain Likolahden raiteiden suunnilta, eli ei ollakaan varsinaisella pääradalla, sorry. | ||||
![]() |
23.04.2011 21:41 | Jorma Rauhala | ||
No niin, Jyväskylän Liikennealueen omalaatuinen harmaa-limppuisuus alkaa olla jo voiton puolella. Mutta ei tämä ole "Jyväskylä, vanha Suolahden rata", mutta jotain on jo oikein. Pieni tarkennus vielä pitäjästä, niin ollaan perillä. | ||||
![]() |
23.04.2011 18:11 | Jorma Rauhala | ||
Nyt ei olla oltu vielä kertaakaan oikealla rataosuudella. Mielenkiintoista. Kiinnittäkää huomiota asettimen yleisväritykseen: harmaa. Oli tyypillinen tuolla VR:n liikennealueella. Rata on yhä olemassa, vaan ei vaihdetta (luulen). | ||||
![]() |
23.04.2011 15:49 | Jorma Rauhala | ||
Ei olla vielä tiedoissa/arvauksissa aivan kohdalla. Tämä on muuten ollut aikanaan ns. päärataa, mutta ei enää tässä. | ||||
![]() |
23.04.2011 00:21 | Jorma Rauhala | ||
Eipä ole kyseessä mainittuja paikkakuntia. Vaihde taitaa vanhinta mallia oleva K30-kiskopainon B-tyypin vaihde suuriruhtinaan ajalta, vaihteenasetin on kääntötangon osalta tuunattua mallia "Bender" ja varustettu opastinlevyllä m/1952. | ||||
![]() |
21.04.2011 16:42 | Jorma Rauhala | ||
Niinkuin jo Teppo totesikin, toisen puolen pyörä on kahtapuolen laipallinen, ikäänkuin lankarullan mallinen. Toisen puolen pyörä on puolestaan laipaton ja sen pyörän rengas on paljon totuttua leveämpi. Sen pitää kulkea kolisematta tuosta suurimmasta raosta, joka on vaijerin läpimenopaikassa. Tässä kuvassa näkyy myös kuinka vaunun kallistushaitari on tasaisella radalla aivan kasassa. | ||||
![]() |
05.04.2011 20:57 | Jorma Rauhala | ||
Linjanumero 6664? | ||||
![]() |
04.04.2011 23:23 | Jorma Rauhala | ||
Suomessakin oli aiemmin SKDL-niminen puolue, eli Suomen Kansandemokraattinen Liitto (nimessä ei mainittu "puoluetta", asiasta oli ddr:läistä näkökulmaa ylempänä). Nykyään tämä ryhmittymä toimii paljolti samoilla iättömillä ajatuksilla, mutta nimenä on Vasemmistoliitto (eikä edelleenkään "puolue"). On "kansa" ja "demokraattisuus" ainakin pyyhitty pois. | ||||
![]() |
04.04.2011 22:03 | Jorma Rauhala | ||
Tämä seisake on siis Tukholmassa, Roslagsbananin verkostolla, lyhyehköllä ( n. 4-5 km) Eddavägenin rataosalla (Djursholms Ösby-Eddavägen). Noin 9 km päässä Tukholman Itäiseltä rautatieasemalta. Kun tämä ruotsalaisten järjestämä harrastajamatka ajettiin, ajojohdot oli jo päästetty tällä haaralla kylmiksi ja arkipäivän pari hassua junavuoroa ajettiin Roslagsbananin dieselverkostolta pohjoisesta siirretyillä lättähatuilla. Tällaisilla junilla on muuten 1960-luvun alussa ajettu jopa laivapikajunaa "Finländaren" Tukholman ja Norrtäljen välillä. Tämä rataosa lakkautettiin 1976 ja kaikki liikenne siirrettiin busseille. | ||||
![]() |
03.04.2011 16:07 | Jorma Rauhala | ||
Nosturi on kiinni tuossa vasemmalla puolella. | ||||
![]() |
03.04.2011 15:50 | Jorma Rauhala | ||
Sieltäpä juurikin. | ||||
![]() |
29.03.2011 22:28 | Jorma Rauhala | ||
Valtatie Viitosesta jotain vaan ei tarpeeksi: http://www.kolumbus.fi/matti.gronroos/Tiet/Vt5.htm Vuoden 1956 Suomen Tiekartta n:o 10:ssä Viitostien linjaus siirtyy Jokikylän aseman eteläpuolella radan itäpuolelle ja palaa Jokikylän pohjoispuolella takaisin radan länsipuolelle. Vuoden 1950 Maanteiden Yleiskartan mukaan Viitostie kulkee Ristijärveltä Hyrynsalmelle vanhaa tieuraa: Koirosalmen lossi - Pussila - Katajasuo. | ||||
![]() |
29.03.2011 21:55 | Jorma Rauhala | ||
Varsin mainio kuva: sähköistetty ratalinja ja The Kiitojuna. | ||||
![]() |
21.03.2011 20:26 | Jorma Rauhala | ||
Upea on tuo "rautatieparoonien" salonkivaunu! Suomen nykyisin nopein liikenteeseen pantu puuvaunu, oikeasti Sn120. | ||||
![]() |
20.03.2011 21:02 | Jorma Rauhala | ||
SRS:n sähköjunasivuilta http://raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua tietoa sähköjunaliikenteen aloituspäivistä: Helsinki - Hiekkaharju (17 km) 1.9.1970, Hiekkaharju - Kerava (12 km) 1.12.1970, Kerava - Riihimäki (42 km) 28.1.1972. Helsinki - Tikkurila (16 km) 3. raide 28.5.1972, Helsinki - Tikkurila (16 km) 4. raide (Kaupunkirata) 12.8.1996, Tikkurila - Kerava (13 km) 3. raide 31.5.1981, Rekola - Korso (3 km) 4. raide 6.5.2000, Korso - Kerava (6 km) 4. raide 21.7.2003, Tikkurila - Rekola (4 km) 4. raide 29.9.2003. (Korso - Kerava ja Tikkurila - Rekola välien 4. raiteen valmistuttua 3. raide oli poissa käytöstä muutostöiden takia.) Tikkurila - Kerava kaupunkiradan 3. ja 4. raiteet lopulliseen käyttöön 30.5.2004, tihennetyn kaupunkijunaliikenteen aloitus 15.8.2004. | ||||
![]() |
14.03.2011 19:53 | Jorma Rauhala | ||
Täällä on melko paljon vanhoja kuvia Keravan aseman suunnalta, ja samoin Saviolta: http://savionraide.wetpaint.com/photos | ||||
![]() |
12.03.2011 17:39 | Jorma Rauhala | ||
Muistit ihan väärin. Tämä oli aikoinaan Ugissa. | ||||
![]() |
12.03.2011 00:56 | Jorma Rauhala | ||
Keltä on Sibelius-matka vielä jäänyt tekemättä, niin huhtikuussa olisi jälleen mahdollista. | ||||
![]() |
09.03.2011 21:30 | Jorma Rauhala | ||
Heräsi mieleen, että milloinka RZD tms. on tehnyt päätöksen vaihtaa tavaravaunuston värin vihreään? Eli kuinka monta vuotta ennen VR:ää? Venäjältä taitaa tulla (päätetään) nämä transpoint-väritrendit Suomeen. Sieltähän se punaruskea tavaravaunuston väri meille kokomustan tilalle imitoitiin 1970-luvulla. | ||||
![]() |
06.03.2011 20:55 | Jorma Rauhala | ||
Ei. Tuo C2-tulotolppainen ja kessun lähestymismerkillä varustettu raide on Lentokonetehdas-nimiselle liikennepaikalle kääntyvä rautatie, Härmälään. | ||||
![]() |
01.03.2011 00:00 | Jorma Rauhala | ||
Tuolla saattaa olla myös aavistus 600 mm:n hevosraitiotiestä Oulunkylän asema - Koskelan vaivaistalo. Sehän oli Koskelan sairaalakompleksia rakennettaessa rakennusmateriaalin pääväylä. Venäjän sotilasviranomaisten puratettua radan maailmansodan aikana (linnoitusratojen hyväksi), rata kuitenkin korjattiin vuonna 1918 tehdyllä päätöksellä ja se oli Käpylän Kansanasunnot-yhtiön rakentamistyössä tärkeä materiaalirata. Vuonna 1920 Käpylän "puutarhakaupunkiyhtiö" maksoi hevosraitiotien käytöstä Koskelan kunnalliskodille 45 mk/pvä. | ||||
![]() |
27.02.2011 00:00 | Jorma Rauhala | ||
Lisäyksenä Eljaksen aiempaan kommenttiin: Aiempi "SVR-FSJ" nimen poisjäänti liittyi olennaiselta osin vuoteen 1925, jolloin silloinen SVR osallistui ensi kertaa tasavertaisena rautatielaitoksena Lontoossa pidettyyn kansainväliseen AIC-rautatiekongressiin (Association Internationale du Congrès des Chemins de Fer). Suomi oli liittynyt jo tätä ennen vuonna 1922 perustettuun kansainväliseen UIC-rautatieliittoon (Union Internationale des Chemins de Fer). Suomalaisille rautatiehistorioitsijoille on jo ennestään tuttua se, että lyhenne "VR" oli jo varattu maailmassa erään toisen rautatielaitoksen lyhenteeksi. Jos jokin uusi liikennöitsijä halusi ryhtyä käyttämään samaa lyhennettä, niin se sai sitten lisätä jatkoksi haluamansa tarkenninosan, eli esim. sepitelmän "VR Suomi". "VR" oli varattu Victorian Railwaysille http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_Railways joka 1970-luvulla vaihtoi suomalaisten onneksi nimen muotoon VicRail. Vielä 1960-luvun teräsmatkustajavaunuihinkin maalattiin kylkiin tekstit "VR Suomi". Sitten kun australialaiset olivat "antaneet periksi", olemme saaneet laittaa vaununkylkiin ytimekkäästi pelkän "VR". Englannissa toimii myös VR eli Volks Railway, nykyinen VER http://volkselectricrailway.co.uk/ mutta se ei ole UIC:n jäsen. Nykyinen nimi on varmaankin myönnytys Suomen Valtionrautateille? | ||||
![]() |
25.02.2011 22:22 | Jorma Rauhala | ||
Kuva on Pohjankurusta eli Skurusta ja matkustajajunan suuntana on Fiskars. Tuollaisia katettuja ja sivuverhoin säältä suojattuja avomatkustajavaunuja lienee yhtiöllä ollut alkujaan viisi kappaletta, kuvassa on kolme. Tilapäisin penkein varustettuja avovaunuja on käytetty suurten tapahtumien liikenteessä lisänä. Kyseessä on varmasti jonkin toimihenkilöjärjestön (ins.?) tutustumismatka ruukille. On tultu juuri Helsingin-Turun pikajunasta ja matka kohteeseen on alkamassa... | ||||
![]() |
23.02.2011 23:39 | Jorma Rauhala | ||
Kysyttiin, että olisiko yhtään höyrykäyttöistä funikulaaria olemassa. Luullakseni ei ole enää missään. Mutta vielä eksoottisempi on "vedellä" toimiva funikulaari. Sellainen rata löytyy yhä Wiesbadenista eli Nerobergbahn http://de.wikipedia.org/wiki/Nerobergbahn Vesi pumpataan sähköpumpun avulla ala-asemalta yläasemalle, ja ennen toki höyrykoneella. Yläasemalla vesi (vaunuun menee max. 7000 litraa) tankataan vaunun aluskehyksessä olevaan säiliöön. Ala-asemalla hana sitten avataan ja säiliö tyhjennetään takaisin ylös pumpattavaksi. Alaspäin tuleva vaunu on veden verran painavampi kuin ylösmenevä ja vetää siis alas rullatessaan yhdysvaijerin välityksellä ylös menevän keveämmän vaunun vuoren huipulle. Jarrutusta varten rata on varustettu hammasradan kiskolla tyyppiä Riggenbach, mutta se on vain jarrutusta varten, ei ajoa. Voi sitä veden kohinan määrää ala-asemalla, kun vesi lasketaan radalle varsin vapaasti. Rata on betonisessa kaukalossa, joten mitään ei mene hukkaan. Tankkaus ylhäällä on vaisumpaa, ikäänkuin vesiviskurin käyttöä, pientä suhinaa. | ||||
![]() |
23.02.2011 21:38 | Jorma Rauhala | ||
Museovaunuilla on toki omat matalat, perinteiset pysäkit. Niitä ei ole yhtä tiheästi kuin Stadtbahn-pysäkkejä, vaan harvemmin ja hieman erillään näistä korkealattiapysäkeistä. Tässäkin tietenkin voisi teknisesti olla. Ovet avataan jalkakäytävän puolelle. Kaksisuuntavaunuissa, joissa on ovet kummallakin puolella, mahtunee ne kyllä avaamaan korkealaiturin puolellakin, mutta siinä on sitten hieman ahdasta kadulta noustaessa tai pitkä loikka laiturilta sitä huomattavasti matalammalla olevan vaunun lattialle. | ||||
![]() |
21.02.2011 22:48 | Jorma Rauhala | ||
Kulosaaresta on päässyt siltaa myöten Herttoniemeen jo vuodesta 1917 lähtien. Brändö Spårvägsaktiebolag rakensi valtiolta saamansa toimiluvan mukaisesti Kulosaaren itäpäästä siihen jo aiemmin penkereellä yhdistetystä Naurissaaresta Herttoniemen puolelle puusillan vuosina 1916-17. Sörnäisten ja Kulosaaren länsipuolen puinen kääntösilta sähköraitioteineen valmistui vuosien 1917-19 aikana, ja vuodesta 1919 lähtien on siis ollut Sörkasta suora maantieyhteys Kuliksen kautta Hertsikaan. Naurissaaren ja Herttoniemen välinen silta oli 72,3 m pitkä paalusilta, jossa oli 16 kpl 4 m:n mittaisia jänteitä. Kulkuaukko vesiliikenteelle oli: vapaa leveys 6,8 m, vapaa korkeus 3,75 m normaalivedenpinnasta. Sillan lujuuslaskelmat perustuivat VR:n tavaravaunun ja Helsingin raitiovaunun arvoihin. Tarkoituksena oli nimittäin myöhemmin rakentaa metrisen Brändö Spårvägsaktiebolagin sekä leveäraiteisen ja jo hankkeeseen perustetun Hertonäs Jernvägsaktiebolagin yhteinen kolmikiskoinen raide tälle valmistuneelle sillalle. ”Herttuaniemen Rautatie Oy” yhtyisi valtionrataan joko Oulunkylän tai Malmin asemalla ja Herttoniemeen tulisi pääkaupungin uusi rahtisatama. Kulosaareen olisi siis johdettu sivurata Herttoniemestä. Raitiotie jatkuisi puolestaan Kulosaaresta interurban-tyyppisenä pikaratana Puodinkylään ja pidemmälle Porvoon suuntaan. Sitten väliin tuli punakapina, vapaussota ja kaikkein viheliäisimpänä auton vallankumous. | ||||
![]() |
21.02.2011 21:27 | Jorma Rauhala | ||
Eipä se mikään muukaan voi olla. | ||||
![]() |
21.02.2011 21:27 | Jorma Rauhala | ||
SRS-uutisissa on juuri nyt kuvallista tietoa pikkuruotsalaisen kunnostustyön etenemisestä. Vahvasti näyttää siltä, että vaunu valmistuu "kesän" aikana: ei kyllä heti alkuun, mutta sitten kuitenkin. | ||||
![]() |
17.02.2011 23:22 | Jorma Rauhala | ||
Isoisäsi oli siis töissä VR:n Koneteknillisessä Toimistossa? O. Karasjoen ottamia "virallisia" kalustovalokuvia on paljon esim. 1960-luvun rautatiejulkaisuissa. |