Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.06.2012 19:46 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä tämä ole niitä 1990-luvun autovaunuja. Ihan vasta pari vuotta sitten tähän uuteen tarkoitukseen muutettu. RZD on tiemmä kokeillut jonkinlaista autovaunukuljetussysteemiä lähivuosina Moskovasta Mustallemerelle (kenties Adleriin?), mutta se ei kaiketi ole lyönyt leiville. | ||||
|
07.06.2012 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Lisää tietoa SRS:n sivulta: http://www.raitio.org/news/uutis12/reportaasit/nrv2010/nrv2010.htm | ||||
|
|
06.06.2012 23:44 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo rulo-ovi nostetaan lastauksen ajaksi vaunun sisältä käsin (käsin) YLÖS. Koko pääty on siis avoinna. Ja samanlainen ovi on tietenkin myös toisessa päädyssä. Koematkalla koko junarungon kävi hakemassa Dv12-päivystäjä Ilmalaan, mutta se miten homma nyt tapahtui, ei voine olla lopullinen menettelytapa. | ||||
|
31.05.2012 21:38 | Jorma Rauhala | ||
| Pasila. | ||||
|
28.05.2012 23:43 | Jorma Rauhala | ||
| Ne kaikki ovat pysähdyspaikkoja, joiden liikennepaikkatunnus on ollut tuo mainittu hyödyke. "Sinapissa" on ollut ruskea sinappipullo ylösalaisin kepin nokassa, "ketsupissa" puolestaan punainen ketsuppipullo ylösalaisin kepin nokassa, "muovikassissa" on ollut kepissä liehuva muovikassi merkkinä ja "muoviämpärissä" on ollut sitten tietenkin muoviämpäri (punainen?) jossain oksassa roikkumassa. Paljon jäi kai vielä kairan pysähdyspaikkojen nimiä käyttämättä... Laillisetkin seisakkeet olivat usein väärissä paikoissa: muistaakseni jollain ohikulkumatkallani esim. "Vika" oli sellainen, että lättä pysähtyi ilman mitään erillistä esineellistymismerkkiä keskenkaiken ja ryhmä Vikaan meneviä jäi pois Vianjoen ratasillan väärällä puolella, itse Vian seisake sitten ohitettiin täyttä "aurausvauhtia". Eikä Rovaniemen pohjoispuoli ollut mitenkään oma liikennöimismaailmansa poikkeaviin vakinaisiin pysähdyksiin: syy oli nimittäin itse kiskobussissa - se oli oma liikennöimismaailmansa. Nimittäin pyhisin esim. Hankoon matkanneet kiskobussit pysähtyivät jo hautausmaan kohdalla (hieman Hnkp:stä pohjoiseen) jättämään hautuumaalle menijät, Nivalassa puolestaan jätettiin ammattikoululaiset aamuisin koulun tasoristeykselle (Näljäneva) yms. vastaavaa oli kautta ympäri rataverkkoa. Joustavaa asiakaspalvelua ja tsaarinaikainen nipotus oli kaukana takana (vai edessä). Kuljettaja oli osa junan ihmisyhteisöstä, eikä elänyt vain omassa yksiössään toteuttaen ylhäältä armoliaasti annettuja käskyjä, vaan toimi rautatiematkustajien käytännön etujen eteen helpottaen matkalaisten kulkua. | ||||
|
28.05.2012 22:14 | Jorma Rauhala | ||
| Sassin lentokenttä on nyt 22.5.2012 lähtien suljettu, kun osassa lentokentän pohjaa on GAS:n höyryvoima-asemalta 1960-luvulle saakka tuotua tuhkaa: http://sassin-ilmailijat.fi/ ja http://www.kmvlehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KMV_newssite%2FAMLayout&cid=1194744988789&p=1192553623531&pagename=KMVWrapper Kulkuneuvoharrastajille kasaantuu aina kaikenlaista mieliharmia maassamme, nyt ilmaileville... Ehkä ensimmäinen (ja viimeinen) juna+lentokone -ilmakuva Sassista/Mäntästä: http://sassin-ilmailijat.fi/images/Cora/album/index.html |
||||
|
22.05.2012 23:39 | Jorma Rauhala | ||
| Onko tässä vihjettä: https://vaunut.org/kuva/75182 | ||||
|
09.05.2012 17:21 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on vanhempi kuin vuodelta 1939. Minullakin on tämä postikortti ja se yksilö on leimattu keväällä 1939, eli on otettu siis viimeistään kesällä 1938 - tai varhemmin. | ||||
|
08.05.2012 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Akrekaatin sisällä ei näemmä ole nyt Uudellamaalla ollut rohkeita kuvaajia, tai on jotain muuta häslinkiä, mutta konehuoneessa näyttää kai edelleen suurinpiirtein tältä, kun siellä uskalsi piipahtaa Suomen territorion ulkopuolella Venäjän Federaatiossa: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&tag0=14%7CFey%7C | ||||
|
03.05.2012 16:44 | Jorma Rauhala | ||
| "Helmikuun vallankumous" 1917 kukisti tsaarivallan ja Venäjän keisarikunnan. "Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous" 1917 kumosi porvarillisen ja tilanomistajien yhteiskuntajärjestyksen - neuvostohallitus, kansankomissaarien neuvosto muodostettiin. Tammikuussa 1918 julistettiin Venäjä "Venäjän Sosialistiseksi Federatiiviseksi Neuvostotasavallaksi (VSFNT)". | ||||
|
02.05.2012 21:38 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin 1.lk asemapäälliköllä Tapio Sormusella oli virkalakissaan keltainen (kultainen) punos. Hän käytti virkapukua presidentin odotussalin ja asemalaiturin välillä saattaessaan Tasavallan Presidentin (Kekkosen, Koiviston) junamatkalle ja presidentin salonkivaunuun. Sormusen jäätyä eläkkeelle joskus 80-luvulla, seuraaja Kari Pekka Rosenholm ei tietääkseni enää laittautunut noin hienoksi. Mistä sitten löytyykin värillisiä lehtikuvia presidenttien matkaanlähdöstä, niin siellä näkyy myös tuo keltapunoksinen lakkikin. | ||||
|
24.04.2012 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Jussille, Sakarille ja muillekin on tiedossa mahdollisuus kokeilla Suomen ainoaa säännöllisen matkustajaliikenteen ulkopuolella olevaa korkeaa matkustajalaituria Hillosensalmella 25.5.2012. Suorilla junilla siis Helsingistä (71) ja Oulusta (706) Hilloseen tai Hillosesta Kajaaniin (71) ja Kouvolaan (706). Matkaliput kuuluvat pitämän olla hankitut määränpäänä Mäntyharjulle, konsa Hillosensalmea ei olla avattu tapahtumapäiväksi Almexin ymmärtämäksi paikaksi. Pohjoisen ratasuunnalla lienee täten saatavissa pienehkö huojennus muutenkin edulliseen piletin hintaan. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4559.0 |
||||
|
13.04.2012 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Mäkiä nykyisen Mänttä-Vilppulan kaupunkiseudulla https://vaunut.org/kuva/74233: Vaasan rataa etelästä pohjoiseen = Vilppula -> Pollari ja Kolho -> Ristimäki sekä pohjoisesta etelään = Kolho -> Pollari ja Toivola -> Lyly. | ||||
|
13.04.2012 19:29 | Jorma Rauhala | ||
| Siikalahti on kuvitteellinen paikkakunta. Se että Mjökanin liikennepaikkarakennuksen katolla lukee Siklax, liittyy tunnetun suomalaiskirjailijan Lars Sundin Pohjanmaata kuvaavan Colorado Avenue -kirjan elokuvauksiin. Rautatiekuvauksethan tehtiin luonnollisesti NJ:llä. Filmi on tullut muutaman kerran Yle Femmalta ja kannattaa katsoa kun se vielä joskus esitetään. Ihan muutenkin, mielenkiintoinen ja tekstitetty suomeksi. | ||||
|
13.04.2012 00:44 | Jorma Rauhala | ||
| Myös https://vaunut.org/kuva/18052. | ||||
|
12.04.2012 00:25 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa hienoa tunnelmaa! Jyväskylän tunnusmerkki on minulle tuo horisontissa siintävä tunturi :) | ||||
|
08.04.2012 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Siiskö mopedisti Kari Wolk? | ||||
|
06.04.2012 18:35 | Jorma Rauhala | ||
| Junalauttakin seisoo pysäkillään. | ||||
|
25.03.2012 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Lipun loppuleimaus puuttuu, eli reikä lipun yläosaan keskelle. Vasemman lipun meno-osuus on vasta käytetty. Oikealla lipulla on paluumatka aloitettu, mutta nyt on ikäänkuin jollekin väliasemalle poikettu, kuten sallittiin. Poikkeusaseman lipputoimistosta haettiin aseman nimileima lipun taakse. Sitten kun on ylhäälläkin reikä, sitten on lippu loppuunmatkustettu. | ||||
|
25.03.2012 22:39 | Jorma Rauhala | ||
| Kimmo: "messinkinen vr-logo"? | ||||
|
20.03.2012 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Ilmajohto on oikein termi. Ja vanhin suomenkielinen. Kun maamme ensimmäiset sähkörautatiet ja -raitiotiet valmistuivat noin yli 110 vuotta sitten, termi oli nimenomaan ilmajohto. Myös kosketinjohto ja ajolanka ovat vanhaa oikeaa muotoa. Märklinkin on myynyt 1950-60-luvuilla suomenkielisissä luetteloissaan kansainvälisiä pienoisrautatietarvikkeitaan meille kauan ennen Valtionrautateiden sähköistystä ja tuotenimi tarvikkeille otettiin tietenkin kotimaisesta aiemmasta tieteellisestä kirjallisuudesta ja käytännön kiskoliikennemaailmasta, jossa vastaavia "katenaruja" oli olemassa. Siksi ei edes Gebr. Märklin puhu ajojohtimista vaan ilmajohdosta. Katsaus sanan historiaan kirjahyllyä hieman selaten: Vuoden 1908 "Keksintöjen kirja" käyttää sanaa ilmajohto ja tarkempia detaljeja siinä ovat työjohto ja kannatuslanka. Vuoden 1911 "Luonto tieteen valossa" -kirja käytää myös ilmajohto-sanaa. Vuoden 1922 "Sähkö ja sen käyttö" -kirja kertoo sähkörautatiellä käytettävän ilmajohtoa. Vuonna 1934 "Keksintöjen kirja" puolestaan puhuu ilmajohtimesta ja kosketinjohdosta. On siis historiallisesti väärin moittia ilmajohto-sanan käyttäjää väärän termin käyttämisestä, koska se on kaikkein vanhin ja siten oikeutettu muoto. Se mitä termiä Sähköradat Ay 1960-luvun lopussa ryhtyi käyttämään omassa toiminnassaan ilmajohdosta, ei ole koko totuus. |
||||
|
18.03.2012 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Koska kyseessä on Ilr-Hki -saattoliikkeen viime metrit, numero on tässä vielä SAA 60603. | ||||
|
Kuvasarja: Suomen rautatiet 150 vuotta juhlajuna |
17.03.2012 22:56 | Jorma Rauhala | ||
| Karin kannattaisi liittyä jäseneksi suomalaisiin rauta/raitiotieharrastajien yhdistyksiin. Saisi sitten sisäpiiritietoa kaikenlaisista tapahtumista... | ||||
|
17.03.2012 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| Kaljujaan pipoilla peitelleen tyylittömän toppatakkiporukan joukossa näkyy olevan pari historiatilanteen tärkeyden älynnyttä herrasmiestäkin. Hienoa, kiitos heille! | ||||
|
09.03.2012 20:27 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä nyt Markku meni taas pieleen? Taisi sinulla mennä paljon pahemmin metsään se, mitä yritit tuossa edellä kertoa. Kannattaisi miettiä kanssa Enstex mitä tänne kirjoittaa - se nimittäin antaa kestämättömän leiman mieheen ja pahemman kerran :) Robertin projektille tietenkin oikein paljon onnea! Kaikenlaisia kielipoliiseja ja tyhjästäkertojia on liikkeellä täällä enemmän kuin olisi välttämätöntä tarvetta. | ||||
|
07.03.2012 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Venäläinen 2M62 on myös eurooppalainen veturi. Ei siis esim. amerikkalainen. | ||||
|
06.03.2012 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntästä GAS:n rautateiltä aikanaan Haapamäen höyryveturipuistoon puhuttu ja sinne museoitu alunperin VR:n LINDER-tyyppinen lumiaura nro 16 on aina hieno nähdä. Vaikka ei kai omistaja enää olekaan se, jolle se oli tarkoitettu. Vaan tärkeintä on, että niinkin harvinainen laatikkoaura, kuin Linderin laatikko nykyään on, että se voi hyvin ja on ulkonaisesti ainakin samanlaisessa kunnossa kuin nuoruudessaan reippaasti toista sataa vuotta sitten. Kyllähän te tiedätte H:ra Linderin? Lisätietoja taitaa helpoiten löytyä sata vuotta sitten ilmestyneestä Suomen Valtionrautatiet 1862-1912 -historiikista. |
||||
|
06.03.2012 19:41 | Jorma Rauhala | ||
| Pollarinmäki on Vilppulan ja Kolhon välissä. Kolhon ja Haapamäen välissä oleva tiukka mäki on puolestaan nimeltään Ristimäki. Ristimäen lähes huipulle rakennettiin yhden sivuraiteen junakohtauspaikka v. 1947 vilkastuneen Pohjanmaanradan liikenteen takia. Liikennepaikka oli alkuunsa maantietön ja sähkötön; vain rautatien puhelinlinja kulki radan vartta ja kamiinapuita kasvoi metsässä. Junanlähettäjien vuoronvaihdot tapahtuivat sekajunien aikataulujen mukaan. Kaikki etelä-pohjoinen pääradan liikenne kulki näiden Hämeen ja Vaasan läänien rajaseutujen kautta, ja alunperäinen pitkä junanlähetysväli Kolhon-Haapamäen välillä rajoitti pika- ja tavarajunaliikennettä. Eräs mielenkiintoinen aikalaiskertomus näiltä seuduilta tarvitsee tällaisen rataprofiilikuvan kertomuksen tueksi. Oli nimittäin eräänkin kerran niin, että jokin raskas tavarajuna oli matkalla tätä päärataa pohjoiseen. Vilppula oli jo aikaa sitten ilmoittanut Kolholle tavarajunan ohimenoajan, mutta sitä ei vain kuulunut Kolhoon... Kohdattava juna jo odotteli aikojen vaihtoa ja lisää vastaantulijoita oli tietenkin Ristimäellä ja liuta jonossa Haapamäen neljän suunnan solmussa. Mitä siis voisi tehdä, että saisi ennakkotietoa etelästä tulevan junan kulusta ja sen Kolhoon saapumisesta? Junanlähetyslinjalla soitto pohjoiseen seuraavalle junanlähettäjälle eli Ristimäkeen: Käypäs ulkona katsomassa näkyykö etelänsuunnasta, Pollarista, savua. - Sanovat, että Ristimäestä olisi ollut kohtuuhyvä näkeväisyys Pollarinmäelle ja ainakin kun savumerkkejä käytetään (kun ovat kutakuinkin yhtä korkealla), eli pystyttiin näkemään montussa Keuruunreitin rannalla olevan Kolhon yli/ohi. Itse en ole tätä kokeillut, eikä 2000-luvun pusikkoaikakaudella näekään edes naapurin hyyskälle asti. |
||||
|
|
06.03.2012 18:41 | Jorma Rauhala | ||
| Pollarinmäki on tunnettu koeajomäkikin (siis Vilppulan suunnasta). Ennen vanhaan siellä kävivät kait kaikki merkittävät veturiuutuudet kokeilemassa äärikykyjään? Ja etelästä Vilppulan suunnasta pohjoista Kolhoa kohti olevassa ylämäessä on Pollarin soravaihdekin, eli jos Pollarinmäki pitäisi nimetä etelän ja pohjoisen suunnasta erilailla, niin Pollarimäki olisi ainakin se Vilppulan puoli. | ||||
|
|
05.03.2012 23:43 | Jorma Rauhala | ||
| Eivätkös mäet ole aina huipun kahta puolen saman nimisiä? Pollarinmäen https://vaunut.org/sarja/2013 olemus kaaviona kartalla. | ||||
|
01.03.2012 19:31 | Jorma Rauhala | ||
| LUMESAHK T18 on valmistettu v. 1967. Se on entinen linjaliikenteen vaunu 40, vuodelta 1951. Aito virolainen ratikka, tehty Virossa virolaisille, valmistaja "Ilmarine". | ||||
|
01.03.2012 19:22 | Jorma Rauhala | ||
| Kaskisten pöydän pituus on 13,7 m eli aivan kuin deeverille tehty, mahtuu sille juuri ja juuri. Talli näkyy olevan edelleenkin hyvässä kunnossa http://g.co/maps/ewmv3 eli ei ole valtion käytössä. | ||||
|
|
01.03.2012 07:04 | Jorma Rauhala | ||
| 6nen tiesi paikan oikein. Kaskisten tallissa ollaan. Eipä tämäkään arvuuttelu vanhaksi päätynyt, sillä vain runsaan tunnin kesti. | ||||
|
|
29.02.2012 23:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
29.02.2012 22:12 | Jorma Rauhala | ||
| Lari tiesi vastauksen: Kannus. Ja kyllähän puheenjohtajan kuuluukin tietää! Sm1 on palaamassa sähköjunakoeajolta Oulusta Helsinkiin. Samalla sain suoritettua Sm:n takaohjaamossa istumisen henkilökohtaisen ennätykseni, eli 680 km yhtäsoittoa. Kuljettajan tuoli on junan ainoa noin pitkään matkaan kelvollinen istuin. Toisena runkona oli junassa 6027. | ||||
|
|
29.02.2012 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
|
29.02.2012 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
|
29.02.2012 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
28.02.2012 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Tiedoksi meille muille rautatiehistorian harrastajille ja muillekin 150-vuotistilaisuuksiin tuleville: "Kippari" on kaikkien tapahtumien aikana joko kotonaan tms. tai sitten on tavattavissa korkeintaan Jokioisten museorautatien junissa. Eiks´ vaan? | ||||
|
24.02.2012 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Mene vaikka intternettiin valitse sieltä esiin wikipedia ja vasemmalta puolelta sitten kielialue english ja laita haun kohtaan hammasrata (Englanninkielellä). Jo löytyy kaikki mahdollinen. | ||||
|
24.02.2012 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Mielenkiintoinen asfaltointikuvasarja! Kuvat lienevät varsin suuria suurennoksia joistain rasterilehtikuvista. On mielenkiintoista vertailla tätä raiteistoa meidän aikakauteen: yhtä monta laituritietä on kuin nytkin, ja tässä vielä tuo "7" ja "8" raiteiden välinen kääntyvien paikallisjunien Pr1-veturien pakoraide mahtuu ratatilaan lisänä aivan hyvin. "4" ja "11" raiteiden laiturit ovat kahtapuolen. Saapuvien Pikajunien raiteilla "9" ja "10" raidepuskimet ovat liki yhtä kaukana asemarakennuksesta kuten asianlaita on nykyäänkin: sen ajan Rawie-puskimet. Vakioraiteet on eri tarpeisiin: kaukojunat/paikallisjunat. Mikähän erityinen kyltti on muuten raiteella "7"? Opastaako se tuolla kaukaisuudessa olevalle "7B" raiteen junalle. | ||||
|
23.02.2012 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Lehtovaaran ravintolaan (kuvan oikein reuna) http://www.lehtovaararavintola.fi/ voi soittaa pöytä varauksiin nykyään automaattisen kauko puhelin järjestelmän linjan, eli n.k. interurban-telefon, numerolla vaikka mistä päin tahansa suomea suoraan ilman puhelin keskuksessa asioimista eli veivaamalla vaan n:o 09440833 | ||||
|
23.02.2012 22:22 | Jorma Rauhala | ||
| Teemu: Kurikasta kannattaa hurauttaa Tampereelle! | ||||
|
Kuvasarja: HKL 2120 ja 2123 pyrypäivänä 19.2.2012 |
22.02.2012 19:18 | Jorma Rauhala | ||
| Nyt ei ymmärrä edellistä juttua ollenkaan. Mutta kuvat ovat hienoja ja ottaminen on vaatinut hyvää harrastuskestävyyttä. | ||||
|
22.02.2012 19:16 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä se Seinäjoelle taida ehtiä. | ||||
|
17.02.2012 16:20 | Jorma Rauhala | ||
| Oulu Oy ja Pateniemessä ollaan. Tämä Move35 siirrettiin myöhemmin Nuottasaareen, jossa tämä yksiovinen dieselveturi syrjäytti vanhan höyrysäiliöveturin pois kulusta. Vielä jos saisi veturisarjalistaukseen Move35:n, niin kuvan voisi kirjata siihen sarjaan. |
||||
|
10.02.2012 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkä tämä Tatra-ratikka ei ole "rataverkon ulkopuolella", oikeasti. | ||||
|
08.02.2012 00:01 | Jorma Rauhala | ||
| Kurt: alussa mainitut veikkaukset eivät olleet oikein. YH on ihan oikea VR:n antama ja vaunuihin maalattu littera, päinvastoin kuin SZD:n/RZD:n vaunuille annetut fiktiiviset V-alkuiset litterat, jotka ovat vain paperilla, Suomessa. Nuo vielä vuonna 1958 kirjoilla olleet 22 YH-vaunua eivät ole varmastikaan kaikki tämän kuvan kaltaisia, sillä niiden taarat ja kuormapainot ovat varsin vaihtelevia. Kaikki ovat toki kaksiakselisia, mutta taarat vaihtelevat välillä 7,2-15 tonnia ja kuormat 12-17 tonnia, tilaston mukaan. Jotain virhettä ilmeisesti siinä on. Joko akselien määrässä tai taaroissa, sillä kaksiakselinen avovaunu ei voi olla taaraltaan kaksinumeroinen luku. Kilpailevan Ahlströmin vaunusarjan littera Hy oli 7,1 t / 10 t. | ||||
|
07.02.2012 22:54 | Jorma Rauhala | ||
| Näissä valtion viranomaisen näyttöruuduissa ei näytetä koskaan "Peruttu" tai "Cancelled" -sanoista ruotsalaista muotoa, sillä ruotsinsuomalaiset ovat hyvin koulunkäyneitä ja osaavat pakkosuomea ja englantia jotta asiantila tulee selväksi. | ||||
|
06.02.2012 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| No sieltähän tämä, eli Jämsänkosken toinen veturitalli. | ||||
|
|
06.02.2012 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Kun kukaan ei ole vielä kiinnittänyt huomiota tuohon veturikääntöpöytään, joka on YH:n vasemman akselin alla, niin todettakoon, että siinä sellainen on. Deutzin pyörästöpituus ei sen kummoisempi ole. Pöydältä haarautuu kaksi pilttuuraidetta takanaolevaan talliin. | ||||