Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.01.2010 19:14 | Jorma Rauhala | ||
| Minun mielestäni "Linen Bank" yhdistyy nimenomaan nimiin G.A.Serlachius ja Kangas. "Linen Bankia" ei käytetä tietenkään kopiopaperina, vaan se on arkistokelpoista ja säilyvää käsin tai kirjoituskoneella kirjoittavalle. "Linen Bankia" valmistettiin Kankaalla valkoisen lisäksi myös vaalean keltaisena, punaisena ja olisiko ollut myös sinisenä. Eli myös epävirallisempaan käyttöön, mutta kuitenkin samalla arvokkuudella. "Linen Bank" ei takaa vesileimansa takia mitään turvallisuutta, mutta kylläkin paperin pitkäikäisyyden historialliseen tulevaisuuteen, eli sen koostumus ei muutu, kellastu, haperoidu ja häviä oikean arkistoinnin jälkeen vuosikymmenien (-satojen) jälkeen. Jos kaupassa on nyt vielä "Linen Bankia", on se tietenkin tehty Kankaalla. Tehdashan on edellisten viestien mukaan vasta juuri pantu kiinni ja varastot on tietenkin yhä olemassa. | ||||
|
14.01.2010 18:51 | Jorma Rauhala | ||
| Todellakin! HKL:llä tehtiin 1960-luvulla suunnitelmapiirustus kaksiakselisen moottori- ja perävaunun kiinteäksi yhdistämiseksi yhdeksi nivelvaunuksi. Tässä kuvassa näyttää olevan mukana jo korkealattiainen välipalakin... Lähimmät kaksiakseliset jäykkäalustaiset nivelraitiovaunut (kaksi-huonetta-ja-keittiö -tyyppiä) ovat liikennöineet Tallinnassa. | ||||
|
|
12.01.2010 22:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kuka nyt tulevaisuudessa painaa Linen Bank -vesileimalla varustetut "viralliset" kirjepaperit? Kankaan tehdas kuului muuten aikoinaan G.A.Serlachius-yhtiöihin ja täälläkin oli oma GAS-Otso. Kapearaiteistakin on ollut. | ||||
|
12.01.2010 22:11 | Jorma Rauhala | ||
| Mikähän on muuten syy siihen, että Suomi-vaunujen katoilla ei ole tällaista jäänmuodostusta? RZD:n lomajunien vaunujen talvisisälämpötilan "kuumuus" kaiketi. Vaunuissa sikäläinen asukas voi halutessaan oleilla pitkätkin matkat keveissä kesäisissä matka-asusteissa. | ||||
|
Kuvasarja: Talvea |
12.01.2010 21:49 | Jorma Rauhala | ||
| Hienoja kuvia jälleen taitavasti kameraa käsittelevältä "nuoren polven junaharrastajalta", kuten ilmoitukset kertovat. Enemmän ja hienompiakin kuvia on nähtävissä nimittäin tuoreessa kirjassa: http://www.rautatie.org/webshop/?mod=product&product_ID=176&cat_ID=8 . |
||||
|
Kuvasarja: Ähtärin Eläinpuiston kapearaiteinen |
12.01.2010 20:23 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä ole kuvia tuolta sivuraiteelta. Ehkä kuvaajakolleega Jarmo voi antaa lisävalaisua tuon raiteen merkityksestä. Ei edes tule mieleen, että missä tuo oikein sijaitsee. Kaiken kaikkiaan: Ähtärin rata on suunniteltu pitkälti "oikeaa" kapearaiteista metsäratajärjestelmää matkien. Mukana on kaikenlaisia pistoja erilaisiin tarkoituksiin. Radan suunnittelutyössä (ja ainakin vaunujen osalta) oli muistaakseni (lukee vanhoja Resiinoja...) mukana Miö:llä yhä vaikuttava vek PTJK, jota haastattelemalla varmasti moni kysymys ratkeaisi. Ratalinja näkyy muuten yhä tänään kansalaisen karttapalvelussa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2510208&cy=6936273&scale=8000&tool=siirra&lang=FI | ||||
|
12.01.2010 20:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvasarjan esittelytiedoissa (sellaiset on nimittäin kaikilla kuvasarjoilla olemassa), mainitsen pituuden olevan 1,5 km. | ||||
|
11.01.2010 21:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ähtäri on oikein! | ||||
|
10.01.2010 19:05 | Jorma Rauhala | ||
| Pohjolan Palmira -juna liikennöi Pietari-Adler -linjaa. Adler on etelässä, Sotšin seudulla. Ja Pietarihan on se "Pohjolan Palmira". | ||||
|
10.01.2010 18:55 | Jorma Rauhala | ||
| Tapion mainitsemassa Hr11-kuosissa P27 on esim. tässä: https://vaunut.org/kuva/11418 . | ||||
|
|
09.01.2010 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitokset hyvistä tiedoista Eskolle ja Pertille! Tämä on siis Helsingin pikajuna nro 27. Viikolla tuo juna on kulkenut ilmeisesti vain kahdella peltivaunulla ja EFi:llä ja näin viikonlopun tasonkohotuksessa mukana on myös puinen Eik-Kahvila-Kafé -vaunu. Kaksiseiskan kuvaus sopii sikäli retkipäiväni aikatauluun, että olen saapunut tänne pari tuntia aiemmin edellisellä Hesan junalla ja käynyt tässä välillä pikaisesti (Y.Förbom) päivittämässä Naantalin S/S Starke-junalauttasataman ratapihatilanteen ja sitten palannut Turkuun ratapihan nuuskimiselle. Loppupäivä meneekin sitten turkulaisilla raitsikoilla matkustaessa: aavetta ja neslinkiä. | ||||
|
09.01.2010 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Eikun EFiab vaan. | ||||
|
05.01.2010 17:55 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen Rautatiemuseon uutissivut kertovat: http://www.rautatie.org/web/fi/newsdet.asp?id=87 | ||||
|
04.01.2010 00:40 | Jorma Rauhala | ||
| Juna 549 ajoi tyhjänä vain Pietarin varikolle ja oli siellä paikallista aikaa iltakymmenen jälkeen. Seuraava keikka tuolla olisi viikon kuluttua Rovaniemelle... | ||||
|
04.01.2010 00:35 | Jorma Rauhala | ||
| Niin kuin edellä muistellaan, tämä kuvan paikka on rantaradan eteläpuolella. Mutta tämä on eri paikka kuin se missä meni "oikea" autollakin ajettavissa ollut ulkoilutie radan yli. Se ylikäytävä on tästä jonkin matkaa Haagan seisakkeelle päin, eli tämä on siltä ylikäytävältä Ketunpesän vaihteen suuntaan (eli Pasilan alapihan erkanemispaikalle) päin. Tämä kuvan ylikulku oli käytössä vain talvisin hiihtäjille. Olikohan siinä talvella edes lankutuksiakaan helpottamassa skimbaamista stogeradan yli, ei muista... | ||||
|
03.01.2010 23:52 | Jorma Rauhala | ||
| Aika erikoinen on reittisi. Suunnanvaihto ja dieselveto Viipurista Imatrankoskelle, Enso/Imatrankoski ei ole edes avattu matkustajajunaliikenteelle, tulli/rajavartiolaitos puutteet kummallakin valtiolla, uusi dieselvaihto Imatrankoskella, toinen suunnanvaihto Pieksämäellä (matkustajia jää/tulee) ja vielä vaihto sähkövetoon. Juna on perillä Kainuussa silloin kun tässä vielä Savossa sähellettäisiin. Ja mitenkä on Antreassa, tarviiko päänvaihtoa? | ||||
|
03.01.2010 17:39 | Jorma Rauhala | ||
| On Hienot kuvat linkissäsi! | ||||
|
03.01.2010 17:19 | Jorma Rauhala | ||
| Tuskinpa Vaununhoitajia kesken junamatkan vaihdetaan työn raskaan raatamina uusiin levänneisiin. Vaununhoitajalla on vastuullaan vain oma vaununsa. Jos on kyseessä vaikkapa venäläinen perusjuna, eli sanotaan semmoinen 20 vaunua, on siinä Vaununhoitajia ainakin tuo 20 henkeä. Lepovuorottelussa varmaan otetaan valvontaan myös naapurivaunu. Junissa suomalaisittain sanottuna "konduktöörinä" on Junapäällikkö, jonka alaisuudessa Vaununhoitajat työskentelevät. Sitten on tietysti tällaisessa pienessä yhdyskunnassa oltava mukana myös tekniikasta vastaava Vaunuasentaja, joka on hierarkiassa Junapäällikön varamies. Mikäli junassa on mukana Pectopah, niin siellä on tietenkin Ravintolavaunun Päällikkö ja jokunen Kokki ja muuta väkeä. Junareitit ovat lähtökohtaisesti pitkiä ja esimerkiksi lyhyehkön Moskova-Rovaniemi-Moskova -talvireitin heittämiseen menee RZD:n prikaatilta kolme vuorokautta putkeen. Vetureissa on RZD:llä kai vähin miehitys kaksi ukkoa ja koneita vaihdetaan siirryttäessä eri rautateiden ajopiireihin. Ja ukkoja varmasti useamminkin. Koneenpäällä ei voi asua päivätolkulla. | ||||
|
03.01.2010 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| 15.6.1945 päivystysveturi (Vr 1, 788) vaunuineen ajoi Kulosaaresta tulleen raitiovaunujunan perävaunun kylkeen, jolloin se kaatui kyljelleen. Vaunussa olleista paristakymmenestä matkustajasta sai vain kuusi lieviä vammoja. Kuva: http://raitio.org/historia/kulosaar/sivu5.htm . Sörnäisten rautatien alikulkusillan kaaviokuva: http://raitio.org/historia/kulosaar/sivu3.htm . | ||||
|
03.01.2010 13:12 | Jorma Rauhala | ||
| Eräitä tietoja tämän alunperäisen MlSlJ-radan historiasta: http://www.historiskt.nu/normalsp/mlslj/index.html ja http://home5.swipnet.se/~w-58425/malmkoping.htm | ||||
|
03.01.2010 13:01 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä museorata on osa vanhasta Mellersta Södermanlands Järnvägistä (MlSlJ), Skebokvarn–Malmköping–Stålboga. Sähköliikenne alkoi täällä vuonna 1936. http://sv.wikipedia.org/wiki/Mellersta_S%C3%B6dermanlands_J%C3%A4rnv%C3%A4g | ||||
|
02.01.2010 20:40 | Jorma Rauhala | ||
| Oikeinpa on eli Torniossa ja veturitallin suuntaan asemalta. Siellä oli OTRO-tarvikkeiden varastoalue. | ||||
|
|
02.01.2010 16:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä paikka ei ole valitettavasti Vaalasta, eikä maantieteellisesti edes sen itäpuolelta. | ||||
|
02.01.2010 16:30 | Jorma Rauhala | ||
| Vuodenvaihteen liikenteen ainoa Pietarista lähtenyt päiväjuna. Kaikki muut junat tulivat/tulevat yön yli Moskovasta. | ||||
|
|
02.01.2010 12:24 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole akkuveturi vaan ihan langasta virran ottava "steeple cab". On myös museorata. Jatketaan näillä tiedoilla. | ||||
|
|
02.01.2010 01:16 | Jorma Rauhala | ||
| Mahtaakos kuitenkaan olla? https://vaunut.org/kuva/57705 | ||||
|
|
01.01.2010 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| Suurinpiirtein paikka on tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Hiihtoladun+ylik%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4&y=6678222&mode=rasta&x=2550724&lang=FI | ||||
|
|
01.01.2010 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Keskuspuiston päähiihtoladun ylityskohta rantaradalla. Käytössä siis vain talvisin, latu kulkee merkin vasemmalta puolen puitten välistä. Näkyvyys talvella on hieman parempi kuin nyt kuvanotonaikaan kesällä. Kaksiraiteisen rantaradan ylitys Ilmalan-Haagan välillä on samassa tasossa rautatien kanssa ilman mitään tasoristeyskansia. Tarkkana vain sivakoitava junien välissä! Hiihtolatu alkoi Töölönlahdelta ja Laaksosta ja jatkui radan ylityksen jälkeen Maunulan ulkoilumajan kautta Pitkäkosken ulkoilumajalle Vantaan (joen) rantaan. Tämä päälatu tarjosi sen ajan töölöläisille ja kalliolaisille helpon ja nopean tavan käydä vaikkapa Maunulassa, jonka ulkoilumaja oli avoinna päivittäin. Kuuma mehu ja pulla ja sitten takaisin "kaupunkiin". Ei taida olla nykystadilaiselle "luonnollisin" tapa talviliikuntaan? Nyt otetaan BMV alle ja ajetaan jonnekin "laskettelukeskukseen" maalle? Karttakoodit paljastavat paikan. | ||||
|
|
01.01.2010 21:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä ole Herttoniemen eikä Sörnäisten radan varrella. | ||||
|
01.01.2010 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitos tiedosta Olli! Täytyypä raahautua sunnuntaina Helsingin radan varteen, kun tuo paineilmaovirunko näyttää listauksen mukaan silloin sinnepäin kulkevan. | ||||
|
|
01.01.2010 14:38 | Jorma Rauhala | ||
| Merkki on ihan oikeasti oikeassa paikassa ja kulmassa. Tässä läheisyydessä ei ole minkäänlaista ajotietä. Kuvauspaikkakunta on jo kerrottu, että Helsingissä ollaan, nyt vain tarkempi sijainti mietittäväksi... | ||||
|
30.12.2009 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Rovaniemen "matkustajajunat" jättävät/ottavat aina matkustajia myös Kajaanissa. Olavilla on kyllä vielä mahdollisuus korjata kuvatilanne, kun tämä nimenomainen runko saapuu jälleen Moskovasta Kajaaniin ensi sunnuntaina. | ||||
|
|
30.12.2009 00:06 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä vielä eräitä karttoja Sö-alueesta (myös kolmioraide). Kulosaaren Raitiotien ylittävän ratasillan kohdalla alikulkukorkeus maan- ja raitiotiellä on 4,25 m (kaaviokuva Raitio 1/1995) http://raitio.org/ratikat/helsinki/linjat/kumoikyl/oikyllis.htm Sörkan tulovaihde ei ole sillalta kaukana. |
||||
|
25.12.2009 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| "Bs1 oli Helsingissä toimiva raitiovaunumalli joka tuli käyttöön vuonna 1917 ja poistettin käytöstä vuonna 2007. Sen korvasivat RM1- ja NrI-raitiovaunut. Bs1 oli aktiivikäytössä 90 vuotta, mutta on edelleen kuitenkin tilauskäytössä." Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bs1 eli uskottavahan se siis on! |
||||
|
15.12.2009 23:56 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Oulunkylän-Herttoniemen Rautatien omistussuhteessa ole edelleenkään tapahtunut mitään muutosta. Yhä sen Oulunkylästä itään erkanevan radan omistaa "Helsingin kaupunki", kuten alkujaankin. Kaupungin sisäisesti kunnossapitopaperit on kylläkin siirretty nykyään satamalaitokselta liikennelaitokselle. Vuosiluku löytyy esim. Resiinasta, Raitiosta ja webistä. Tontin raja on nykyään erotettu konkreettisesti Ab Lukko Oy:n (ns. Abloy) säppituotteella suljetulla metalliportilla. Siinäpä on muuan Suomen valtion sekä Helsingin kaupungin raja-aita rautatie(maantie)teessä. | ||||
|
|
14.12.2009 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Pohjankuru-Fiskars. | ||||
|
14.12.2009 20:33 | Jorma Rauhala | ||
| Hetkeksi taas takaisin tuohon karttaan: Venäjällä suunnitellaan parhaillaan jollain tasolla uutta tavaraliikennerataa Kannakselle. Nimittäin jos taantuma tästä joskus loppuu ja rahdin kuljetus piristyy entiselleen sekä etenkin kasvaa vielä aiempaa suuremmaksi, ei Kannaksen parhaillaan kunnostettavana oleva pikarata Pietarista Buslovskajaan enää vedä kovinkaan paljoa hidasta rahtiliikennettä Allegrojen ja Viipurin taajamajunien sekaan. Uusi tavaraliikennerata tulisi Kiviniemen ja Antrean välille ja rahtiliikennettä ohjautuisi siten suht'suoralle reitille Pietari-Kiviniemi-Antrea-Enso-Imatra. Imatra T:n ehkä tuleva RHK:n kolmioraide Imatrankoskelta Rauhan suuntaan täydentäisi liikenteen sujuvaisuutta. | ||||
|
14.12.2009 00:03 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa hieno kuva! Uljaita valtamerten linjahöyryjä ja saman skaalan tavaravaunuja. Näillä värkeillä Suomen ulkomaankauppa pantiin aikanaan nousuradalle. | ||||
|
02.12.2009 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Pitääpä tänään tähän todeta, että Nynnyn aamukahvit huhtikuussa lienivät vahvat: liki kahdeksan kuukautta on jo kulunut eikä olla vielä toettu! | ||||
|
30.11.2009 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Junanumerot Oulu-Ii ja Ii-Oulu ovat 575/576. | ||||
|
30.11.2009 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Junanumerot Oulu-Ii ja Ii-Oulu ovat 575/576. | ||||
|
29.11.2009 18:51 | Jorma Rauhala | ||
| Edelleenkin näkyvä muisto vanhasta alkuperäisestä: aseman odotushallissa on alkuperäiset "Laitureille" tekstit niiden käytävien yläpuolella, joista oli yhteys puoliavoimeen laiturihalliin eli yhteys nykyiseen umpinaiseen ns. kioskihalliin. Keskikäytävää niiden välillä ei ole ollut vasta kuin jostain 1970/80-luvun vaihteesta, sitä ennen siinä oli "Lähtevän matkatavaran toimisto". | ||||
|
27.11.2009 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jos on itäinen suuaukko, niin näkyyhän tässä läntinenkin aukko. Mutta ei sen kai oikeasti pitäisi tällälailla näkyä läpi, ehkä kuvaa on muokattu jo v. 1917? | ||||
|
27.11.2009 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| "Työläisten Helsinkiä...Lahtareita ym." Mika on peruskoulun paattovuotesi? (Tämä on vain kliininen tutkimus) | ||||
|
23.11.2009 18:55 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa rinnakkaiskuvassa on "Liikennepaikan" lisäksi myös "Kuvauspaikka" mainittu. Ehkäpä etsit kuvia vain toista hakuavainta käyttäen? | ||||
|
23.11.2009 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Kasin ja Ysin katolla näkyvät ilmanvaihtosysteemit ovat myös huomattavan erilaiset. Ysissä on isot torpedoventtiilit. Tuo Savion juna vaikuttaisi olevan Ysi: taitto-ovet sivulla ja torpedot katolla. | ||||
|
23.11.2009 18:49 | Jorma Rauhala | ||
| Hinausvaunu ajaa saman asian kuin "vaihtoveturi". Tämä yksilö H-1 on Vallilan hallin "pässi". Vallilassahan on raitiotien konepaja ja verstaat. Koskelan hallissa oli samanlainen H-2, mutta se on jo romutettu. Koskelassa on säilytyshallin lisäksi iso huoltohalli. Töölön hallissa ei ole tällaiselle tarvetta, koska se on lähinnä säilytyshalli. | ||||
|
|
22.11.2009 22:15 | Jorma Rauhala | ||
| Hierarkinen komentojärjestys raitiotiejunassa on: Kuljettaja-> Moottorivaunun rahastaja-> Perävaunun rahastaja. Ja sama toisinpäin. Vanhoissa perävaunuissa oli olemassa etusillan katolla myös paineilmakello, jolla annetut äänimerkit kuuluivat myös taatusti kuljettajallekin asti, mutta normaalit sähkösoittomerkit perävaunusta välittyivät vain moottorivaunun rahastajalle, joka edelleenvälitti esim. "pysähdys seuraavalla pysäkillä" tai "valmis lähtöön perävaunun puolesta" signaalit omalla laitteistollaan eteenpäin ohjaamoon. Perävaunun rahastaja oli kuin "apukippari", moottorivaunun rahastaja "johtava kippari" ja kuljettaja tietysti "kuljettaja". | ||||
|
22.11.2009 20:36 | Jorma Rauhala | ||
| Onko sulla tarkempi osoite kohteeseen? | ||||
|
|
22.11.2009 20:35 | Jorma Rauhala | ||
| VTS:ssä ei ollut mitään ajolaitteita takasillalla. Toimintatapa normaalisti peruutettaessa: kuljettaja peruuttaa ja näkee samalla jotain oikean puolen peruutuspeilistään, rahastaja tähystää aitiossaan taakse ja antaa sähkösoitto-opasteita tai huutaa etupäähän tulikomentoja. Kun junassa on mukana perävaunu, sen rahastaja antaa sähkösoitto-opasteita moottorivaunun rahastajalle. | ||||
|
21.11.2009 14:25 | Jorma Rauhala | ||
| Jos Suomenlinnan kirkko näkyisi, niin pitäisi näkyä Tuomio ja Uspenskikin. Osuvat samaan sektoriin. Paloaseman linjassa on Saksalainen kirkko, mutta sen torni...? | ||||