999-95373 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.11.2010 23:57 Jorma Rauhala  
  Nosturit ovat siis E. Helaakoski Oy:ltä ja kuvassa näkyvän autonosturin sijoituspaikka on Kuusankoski Kouvolan kaupungista, kuten kyljestä näkee.
kuva 05.11.2010 19:39 Jorma Rauhala  
  Luulen, että kuva on taattua vaasalaista laatutyötä: taiteilija V. Luomanen Vaasan konepajalta. Piirros lienee peräisin jo 1960-luvulta, ajalta kun suunniteltu Sm1 näytti vielä enemmänkin Dm4:ltä saksisanka katolla. Sähköistysinfra on kopioitu jostain UIC:n broshyyristä, kun Sähköradat Ay ei ollut vielä saanut mitään valmista. V. Luomasen piirustuksia on vorgissakin julkaistu jo monessa kuvassa: turvallisuusjulisteita, tulitikkuetikettejä yms. mitä vaan. V. Luomasen tuotannosta voisi saada aikaiseksi vaikka paksun "taidekirjan", joka kelpaisi myös rautatieharrastajan kirjahyllyyn.
kuva 05.11.2010 19:02 Jorma Rauhala  
  Eivät varmaankaan koko seuraavaa 60 vuotta, joka ikä tulee edeltäjille siis täyteen tällä vuosikymmenellä.
kuva 05.11.2010 19:00 Jorma Rauhala  
  VR:llä Teijon valmistamat "moret" käännettiin uuteen ajosuuntaan alusrakenteessa olleella nostimella.
kuva 02.11.2010 22:59 Jorma Rauhala  
  Tiedoksi sitten niille, jotka innostuivat - toivottavasti - kuvasarjan nähtyään, tekemään vielä ennen joulukuun puoltaväliä ensimmäisen eli viimeisen oikean ja helposti järjestettävän vanhan ajan idänpikajunamatkan Repinillä lähinaapurin miljoonametropoliin, ennenkuin Allegro muuttaa tuon rataosan matkustuskäsityksen pelkäksi nopeaksi sähköjunalla pendelöimiseksi: Tavanomainen matkustaja ei hievahda istumapaikaltaan Vainikkalassa junan seistessä 20 minuuttiaan. Uloskäynti ei kuitenkaan ole kiellettyä. Laiturille pääsee Suomen Tullin ja Rajavartiolaitoksen tarkastusten päätyttyä ja ehtii esimerkiksi tässä iltakulkusuunnassa kuljettaessa katsomaan legendaarisen ja varmasti historian ääni- ja kömymuistoihin katoavan jättidieselin TEP70:n tulon junan eteen. Sellainen veturi kiskoo junaa Vainikkalan-Viipurin välillä ja Viipurissa eteen vaihdetaan sitten RZD:n sähköveturi. Vainikkalan laiturialue kuuluu tarkkaan kontrolloituun raja- ja tullialueeseen [EU:n ulkoraja], eli sillä voi liikkua vasta rajatarkastusten jälkeen. Kannattaa mainita hyvissä ajoin etukäteen Repinin VR-konduktöörille ja oman vaunun RZD-vaununhoitajalle tarpeesta käydä laiturilla dokumentoimassa veturinvaihtotapahtumaa. VR:n konduktööriä (sijaitsee virkavaunussa eli 2. lk:n makuuvaunussa) voinee käyttää tulkkina asiassa, ainoa suomalainen virkailija junassa, ja hän informoinee myös tarvittaessa junassa Kouvolan-Vainikkalan välillä liikkuvia Rajan ja Tullin viranomaisia, jos siihen näkee tarvetta. VR:n konduktööriä ei näe tässä RZD:n junassa kuten on tapana VR:n junissa. Hän huolehtii vain junan kaupallisilta pysähdysasemilta matkaanlähettämisestä Suomessa VR:n kuljettajan suuntaan, eli junan tekniikan toiminnasta yms. kaikesta esiintulevasta kimurantista vastaa täysin RZD:n junahenkilöstö. Liputkin tarkastaa RZD:n vaununhoitaja sisääntultaessa lähtöasemalla. VR:n konduktööri poistuu junasta hetikohta junan saavuttua Vainikkalaan, kuten VR:n sähköveturikin ja sen jälkeen juna onkin eteenpäin Pietariin 100 % venäläisvetoinen, kuten asiaan kuuluukin. Eli Vainikkalan laiturikuvat, mitä nykyään on otettu, eivät ole yhtä simppeleitä ottaa kuin vaikkapa "Kuopiossa". Mutta ovat kuitenkin otettavissa! Mukava muistoihin ikuisesti jäävä m/p-matka syntyy helpolla reseptillä: Repin+hotelliyö ja seuraava päivä Pietarissa+Sibelius. Parasta-ennen-päiväys: lähtö 10.12.2010, paluu 11.12.2010. Apteekkarina toimii vaikkapa VR:n asiantunteva lipputoimisto.
kuva 01.11.2010 23:49 Jorma Rauhala  
  Hiekkaharjun opastimet ovat kaupunkiradan laitureiden eteläpäässä. Raiteilla 3 ja 4 on niissä Tikkurilan liikennepaikan rajamerkkikilvet eli laiturialue opastinten pohjoispuolella on linjaa. Väliinjäävä raide 5 ja sen opastin eli pussiraide etelän suunnasta (P-junille) on ilman liikennepaikan rajan tunnusta, eli kuuluu siis Tikkurilan liikennepaikkaan. Siis raiteiden 4 ja 5 välinen laituri on juridisesti itäpuoleltaan Hiekkaharjua sekä länsipuoleltaan Tikkurilaa. Mutta tästä ei ole Liikenteen turvallisuusviraston ennakkopäätöstä voiko näin olla. Tuntuisi maallikosta siltä, että liikennepaikan raja ei voi olla keskellä yhtä laituria. Jos nyt alkaisi liikennöidä uudistettu P-juna, se ei Hiekkaharjuun tullessaan olisi kuitenkaan poistunut Tikkurilasta.
Kuvasarja:
Repin
 
 01.11.2010 21:56 Jorma Rauhala  
  Tuota Saint Petersburgia minäkin ihmettelen. Sehän ei ole suomea, ruotsia eikä venäjää. Mutta kun kaikki Pargalovotkin liikennepaikkavalikosta kerran löytyivät, niin usko vahvistui, että kyllä SVR:n aikanaan suurin asemakin täällä jossain on. Piti käyttää hieman mielikuvitusta ja kokeilla ihan sotilastermeillä nimihakua: SA Int - ja johan lyyti rupesi kirjoittamaan...
kuva 01.11.2010 19:40 Jorma Rauhala  
  Valkeakosken Teatterin kotisivulta voidaan napata tällainen kapsukuva:
http://www.valkeakoski.fi/ap-pics/kulttuuri_ja_vapaa-aika/teatteri/juna.jpg
Juna on nykyisen teatteritalon edustalla.
kuva 01.11.2010 19:06 Jorma Rauhala  
  Vaunujen käytävillä on myös ulkomaankielillä luettavissa oleva junan aikataulu (jonka kuva on toisaalla kuvasarjassa). Ravintolavaunussa on ruokalista myös soumeksi. Jos haluaa lukea jotain suomeksi, pakkaa se jo kotona kapsäkkiin mukaan.
kuva 30.10.2010 00:24 Jorma Rauhala  
  Pari kuvaa Strömbergistä "Asfalttia ja auringonkukkia" kuvakokelmasta: http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/juna/ser411716#contentwrapper ja http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/juna/ser411921#contentwrapper Tuolla Ristojen kuvakokoelmassa on lisäksi ihan-mitä-vaan, jos vain aika riittäisi kaiken läpikäymiseen...
Kuvasarja:
Mobilia
 
 27.10.2010 21:43 Jorma Rauhala  
  Kurtin kysymykseen: enempiä Valtionrautateiden autoja ei osunut kierroksella kohdalleni. Sanottakoon vielä, että Ford kuuluu Rautatiemuseon kokoelmaan ja on siis Mobiliassa vain varastoituna.
kuva 26.10.2010 22:58 Jorma Rauhala  
  Pässi on nyt kuulema siirretty Haminaan.
kuva 26.10.2010 22:53 Jorma Rauhala  
  Näppärän näköinen tehdasvalmis EU-leveäraidedieseli.
kuva 23.10.2010 22:38 Jorma Rauhala  
  Liekö vrCargon asiakashinnoittelu nyt jo kohdallaan (viittaus asiaa vahtivan ministerin taannoiseen arvosteluun), jos tämä on todenmukainen näkemys TavaraJunasta kyseisellä rataosalla? Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan.
kuva 12.10.2010 19:44 Jorma Rauhala  
  Portaat ulos johtavat juurikin tuohon edellisen linkin pömpeliin.
kuva 11.10.2010 23:42 Jorma Rauhala  
  Matkaa metroradan tasalta ulkoilmaan 8-linjan ratikalle on noin 25 metriä. Ylhäällä on Mechelininkadun ja Hietaniemenkadun risteys.
kuva 11.10.2010 23:04 Jorma Rauhala  
  Kui ei ddrläinen kielipollari tota hogannu: "junaykiskkö"?
kuva 11.10.2010 21:17 Jorma Rauhala  
  Tarkoitat siis Katalonian Hallituksen Rautateiden logoa. Ferrocarrils de la Generalitat de Catalunya (FGC).
kuva 10.10.2010 21:42 Jorma Rauhala  
  Onko Pohjois-Hämeessä jo noin kova talvi, kuin makasiinin edustalta voidaan nähdä.
kuva 10.10.2010 21:22 Jorma Rauhala  
  Kuljettajalle ilmoitettiin etukäteen valokuvaamisesta, joten mitään vaaraa ei hänelle aiheutettu. Sitäpaitsi juna taisi pysähtyäkin tuohon sekunneiksi, että salamattomatkin saivat kuvia. Sillalla oli yli 70 henkeä kameroittensa kanssa ja turvallisuudesta vastannut HKL:n ammattilainen on alhaalla varmistamassa kuvaustilanteen onnistumisen, jotta metrojunista kiinnostuneet saivat "kuvia ja kokemuksia koko rahalla". Kiitos vielä tätäkin kautta HKL:n Metron henkilökunnalle!
kuva 10.10.2010 21:06 Jorma Rauhala  
  Lumiharja on http://raitio.org/metro/kalusto/lumet/e120.htm. Mas-vaunu oli kilven mukaan valmistettu v. 1908, eli lienee Metron vanhinta kalustoa (siis jo 102 v. vanha, mutta toki ajantasaistettu). Hieman harvemmin tarvittavaa vaunukalustoa säilytetään täällä "Töölön metron" perillä. Mikähän tuo 102-vuotias on ollut syntyessään? Kehyksessä on kyrillistä kirjoitusta. Mas-vaunu se on tietenkin ollut nimeltään (viimeksi). Vaunun alkuperäinen laatta on ollut soikea, mutta vain jälki siitä on jäljellä. Samantapaisia soikeita on ollut ainakin Fredriksbergin konepajalla. Mas:in nykynumero on 2. Ja tämän raiteen sijainti: Mechelinkadun ja Hietaniemenkadun risteyksen tuntumassa noin 25 metriä alaspäin.
kuva 10.10.2010 20:53 Jorma Rauhala  
  Kaikki raiteet ovat kääntöraiteita. Vasemmalla omassa tunnelissa saapuvat kaksi raidetta Kampin asemalta päin ja oikealla omassa tunnelissa menevä yksi raide Kampin asemalle päin. Menevällä raiteella on maanalainen ratasilta, jolta on tässä kuvasarjassa yksi kuva: Ruoholahteen menevä matkustajajuna alittaa siltaa. Tuo linkkikuvan "Töölön metron" pääte on päinvastaisessa suunnassa. Raiteella näkyi seisovan yksi Mas-vaunu vuodelta 1908 ja lumiharjakone. Hieman tarkempi kaavio raiteista on täällä: http://raitio.org/metro/picts/kartat/m_kaavio_08.gif. KP on Kamppi.
kuva 07.10.2010 21:52 Jorma Rauhala  
  Kuinkahan monta Eil:iä tuolle laiturille mahtaakaan sopia?
kuva 05.10.2010 22:44 Jorma Rauhala  
  Kyllä tässä loitonnetaan kuvaajista, eli vastaantuleva kaista on nyt suljettu ja matka on kohti itää metrovarikolle. Niin PMR:n dieselratikka, joka ajoi SRS:n tilauksesta tuon ajelun, kuin nuo pikkuautotkin, kulkevat samaan suuntaan. Tämä tilanne on hyvin itselläkin muistissa, sillä dieselratikka-Dm7 pysähtyi toviksi tämän katuosuuden alkuun ennenkuin katu saatiin suljetuksi vastaantulevaan suuntaan ja kuvaajat ehtivät silloin siirtyä pitkin katuviertä paikoilleen. Sitten osuuden jälkeen Gardenian paikkeilla otettiin kuvaajat taas kyytiin, kuten liikenteenvalvojakin.
kuva 05.10.2010 20:05 Jorma Rauhala  
  Samanlainen muistolaatta oli myös "Alppilan luolan" oven pielessä Linnanmäen alla noin kilometrillä 2. Eikös siellä luolastossa ollut alkuperäinen sähköratavalvomo, rautatien puhelinkeskus ja rautatiehallituksen kriisiajan johtotilat, joita käytettiin Kekkosen aikaan rautatieopiston opetusluokkina. Missähän se muistolaatta on nykyään?
kuva 05.10.2010 19:56 Jorma Rauhala  
  Autoliikenne keskeytettiin toiseen suuntaan junankulun ajaksi. Toiseen suuntaan ajettaessa ajettiin autojen välissä kuten raitiovaunu.
kuva 05.10.2010 19:52 Jorma Rauhala  
  Lieksa-Pankakoski ja Vuokatti-Lahnaslampi -rataosat ovat myös vaihtotyörataosia eikä niillä saa liikennöidä liikennepaikalta toiselle matkustajajunalla (listattu Teppo Niemen linkissä). PoRHa on siis rikkonut määräyksiä. Miksei Keitele-Museo tehnyt Otavassa samoin, kun niin voidaan näemmä tehdä.
kuva 27.09.2010 21:36 Jorma Rauhala  
  Mitä luukkua tarkoitat? Kaksinajon yhteydessä haluttaessa käytettyä ylikulkusiltaa ja sisäänkäyntioveako? Vessahan oli kuljettajan kulmassa alatasolla turvanokassa ja sinne sisäänkäyntiovi oli sisällä.
kuva 19.09.2010 22:30 Jorma Rauhala  
  Teijon vieressä oleva Rolls Royce Silver Ghost vuodelta 1915 antaa hienon kontrastin museovaraston lajivalikoimasta.
kuva 16.09.2010 22:05 Jorma Rauhala  
  Kaima: Ajokahvan vieressä oleva kahva on suunnanvalinta: eteen, taakse ja 0. Nolla-asennossa sen saa nostettua pois, laittaa taskuun vaikka päätepysäkillä ja pistäytyy kioskilla. Käsipyörä on käsijarru seisontaan jättöä varten. Ilmajarru tietenkin vuotaa aikaa myöten pois ja sähköjarru ei pidä paikallaan vaan vain jarruttaa ajaessa. Mittarit ovat paineilmaa varten. Tuuletin on ihan nykyajan vekotin, ennen pyyhittiin hihalla huurteet pois, ja ohjaamon ikkunat ovat myös alkuperäisestä poiketen tuplalasit, eli eivät nyt huurru edes kuten alunperin. Nopeusmittaria ei ole, vaunuhan kulkee tasaisella vain jotain 40 km/t, eli ei pääse irrottelemaan. Sitten vielä näkyy ikkunapokassa jälkiasenteinen bakeliittinappi, jolla voi antaa sähkösoitto-opasteita konduktöörille päin. Tuulilasinpyyhkijä on tässä nykyaikaista mallia, eli toimii paineilmalla. Ennen oli käsin veivattava. Käyttönamiska on pyyhkimen juuressa (ei näy). Vihreän lattiaharja/kaapimen vieressä on vaihderauta vaihteen käsikääntöä varten, jos magneetti ei kääntänyt rautoja. Sitten vielä oikealla etulasin yläkulmassa on "Täynnä"-peltikilpi, joka käännetään alas ulospäin näkyviin, kun näyttää siltä, että on tungosta. Sen kuljettaja toteaa vähintäänkin siitä, kun matkustajia rupeaa olemaan jo lähes sylissä. Normaalitilanteessakin etusillalla seisovat matkustajat pitävät käsillään kiinni kuljettajan tuolin selkämyksestä. Pimeän aikaan, kun vaunussa on sisähehkulamput päällä, kuski laskee tuolin selkämyksen kohdalla katossa olevan tuolin levyisen pimennysverhon alas, se kiinnitetään tuolin selkämykseen koukulla. Verho estää sisävalon heijastumisen etulasissa. Sitten on vielä ohjaamon katossa pääkytkin, jota tarvii kääntää, jos tulee verkossa yli-alijännitettä tms. ja vaunuautomaatti poksahtaen laukeaa siitä. Toki sitä käytetään jo vaunun käyttöönotossa ja seisomaanjätettäessä. Sulakekaappi on seinustalla. Ja onhan sitä vielä montaa muutakin hommaa, kun ei ole ajotietokonetta. Mutta kaikki toimii mekaanisesti ja varmasti.
kuva 15.09.2010 21:58 Jorma Rauhala  
  Ei se ole ollenkaan hankalaa. Kuljettajathan ovat kaksikätisiä ja vasen on "pysyvästi" kontrollerin kammessa kiinni. Oikea valppaampi käsi on vapaana vuorollaan joko jarruttamaan ilmajarrukahvalla, viheltämään joskus sillä alaspainaen, kääntämään ennen vaihdetta vaihteenkääntömagneettia (vipu jarrukahvan yläpuolella), käyttämään (avaamaan/sulkemaan) etuoven käyttövipua (messinkinen vipu kojetaulussa) tai käyttämään suuntavilkkua käännöksissä (muovivipu kojetaulussa). Lisäksi on jalka käytettävissä: lattiassa on mekaaninen poljin hiekan laskemiseksi raiteelle kitkan lisäämiseksi sekä samaten mekaaninen poljin äänimerkkikongia varten. Mitä pontevammin polkaisee, sen kovemmin kilahtaa lattian alla oleva "vati". Helsingin kaksiakselisten moottorivaunujen käyttöjarrutus tapahtuu paineilmajarrulla. Sähköjarrun käyttö eli ratamoottoreiden pyörimissuunnan vaihto päinvastaiseksi ei ole ollut koskaan kovin suositeltavaa. Lopullista pysähtymistä sillä ei edes pysty saamaan, vaan vain hätäpäisen nopeuden hidastumisen.
kuva 15.09.2010 21:31 Jorma Rauhala  
  Käsikäyttöiset taitto-ovet kahtapuolen, kaksiosainen + yksiosainen ja kumpikin puolisko aukeaa kun käyttää lihasvoimaa. Jotain vihjettä saa täältä: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkimuseo/bs1_2007/bs1_2007.htm
kuva 15.09.2010 21:27 Jorma Rauhala  
  Aikaisemmin päivällä tuli myös eräs Sm6 pistäytymään Pietarista Ilmalaan - ja ajoi siis ensimmäistä kertaa omin konein valtakunnanrajan yli.
kuva 15.09.2010 21:10 Jorma Rauhala  
  Tätä vaunua http://raitio.org/ratikat/helsinki/stara/sr233/sr233.htm ei omista HKL vaan SR.
kuva 13.09.2010 18:31 Jorma Rauhala  
  Ratikka on HKL:n sarjaa nro 16-30. Vaunut on vastaanotettu Helsingissä helmi-kesäkuussa, eli saa tuota kuvausajankohtaa supistettua kevääksi. Liekö siis kyseessä jokin: Hr12 2200, 2202 tai 2204.
kuva 05.09.2010 21:31 Jorma Rauhala  
  Kukas kertoo, että mitä nykyraiteita nämä tässä Sörnäisten radan ylikulkusillan päällä nähtävät silloiset "läntinen" ja "itäinen" raide ovat. Ollaanko rantaradan kaukojunaraiteilla...
kuva 23.08.2010 23:52 Jorma Rauhala  
  Karra: ei näytä olevan kovin hyvät junayhteydet tuolloin. Toista oli paljon myöhemmin esim. v. 1979, kun Karraan pääsi pe-su vaikkapa Helsingistä klo 8.00 suoralla Porkkanalla ja halutessaan 50 % lisähintaa maksaen peräti 1.lk:n 1+2-periaatteen punaisessa laiskanlinnassa istuskellen.
kuva 17.08.2010 20:09 Jorma Rauhala  
  Atomium kestää aikaa, kuten ratikatkin:
https://vaunut.org/kuva/12419 ja https://vaunut.org/kuva/12418
kuva 17.08.2010 20:02 Jorma Rauhala  
  Vedenoja ei ole ollut herranaikoihin liikennepaikka. Kilpi, katos ja laituri ovat vain jääneet paikoilleen lahoamaan "itäsuomalaisittain". Onhan niitä Vaasantiellä muitakin olemattomia liikennepaikkoja nimikilpineen.
kuva 17.08.2010 19:59 Jorma Rauhala  
  Suomessa on yksi kiskokulkine, jossa ohjaamon etuseinässä on eteenpäin radalle kuvaava kamera ja näyttötaulu on sitten matkustamon etuseinässä: HKL 175. Voi katsella virvokkeita nauttiessa jännittäviä mm. autoilijoiden tunarointeja.
kuva 17.08.2010 19:51 Jorma Rauhala  
  Tervetulotoivotuksen antaa Hämeen linna.
kuva 13.08.2010 22:06 Jorma Rauhala  
  Ajojohdon puolesta tässä voisi ajaa taajamanopeutta rivakamminkin, kenties lähes kaksinverroin. Tai ainakin niin kovaa kuin koneista lähtee. Olen ymmärtänyt itsekseni, että tämä HKL:n ainut high-speed-catenary -osuus olisi ollut pientä harjoittelua tulevaisuuden pikaraitioteille: kuten Itäkeskus-Oulunkylä-Huopalahti-Tapiola -linjalle. Tähän catenary-osuuteen kuuluvat mukaan tietenkin myös ajolangan kiristyspainot jne. kuten "oikeassa elämässäkin"...
kuva 10.08.2010 23:31 Jorma Rauhala  
  Siis: tämä Lpm2-merkki korvaa (Vierumäen) junasuorituspaikan tulo-opastimen ja on noin suurinpiirtein kuvitellun semaforin tai valo-opastimen kohdalla. Ylemmässä luvussa on mainittu suoralle raiteelle määrätty nopeus (tapauskohtaisesti se on vaihdellut 50-85 km/t välillä) ja alemmassa on sivulle menon vauhti (35 km/t).
kuva 01.08.2010 23:26 Jorma Rauhala  
  Tuukka: tavarajunan etuajassakulku on myös haitallista, kuten olisi matkustajajunankin. Nyt on saatu aikaiseksi häiriö kummallekin junalle ja operaattorille, mikä ei mielestäni sovi puolueettomaan rautatieliikenteen ohjaukseen.
kuva 28.07.2010 00:15 Jorma Rauhala  
  Kuinka monta rautatieliikennepaikkaa on/onkaan ollut Suomen suurimmassa saaressa, Soisalossa?
kuva 27.07.2010 23:33 Jorma Rauhala  
  Perusmuoto on Tvärbanan, eli omistusmuoto on siis Tvärbananin...
kuva 27.07.2010 23:07 Jorma Rauhala  
  Siksi ne eivät tulleet Hesaan: Helsinkiin oli tuolloin äskettäin juuri tilattu 40 NrI-vaunua (nrot 31-70) Valmetilta ja niiden toimitukset alkoivat seuraavana vuonna 1973. Siksi ei ollut tarpeen hankkia pääkaupunkiin lisää valmiiksi vanhaa kalustoa entisestä pääkaupungistamme. Turun m/1956 "aaveet" olivat ulkomitoiltaan samankokoisia kuin mitä olivat Helsingin m/1941 "arkut". Teknisesti ne olivat kuitenkin parempia eli samantapaisia kuin 50-luvun puolivälin Hesan VTS:t (esim. nro 339).
kuva 27.07.2010 21:53 Jorma Rauhala  
  Tuota Sisun pässiä on tuskin käytetty linja-ajossa Vesijärvi-Lahti -rataosalla, vaan vain järjestelijänä satama-asemalla. Luullakseni tätä hieman tehokkaammalla Kanalla oli harjun päälle kiivetessään myös omat puhkuvaivansa ja vain pari sahanpuruvaunua nousi kerralla ylös: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&m=1&liikp1=1614
kuva 22.06.2010 00:22 Jorma Rauhala  
  Tässäpä on tyyliä! Eikä Kanan takia, vaan tuon puu+"alumiini"+teräsjunan takia. Ihanpa pyytäisin laittamaan tämän tietokoneeni taustakuvaksi, jos vain olisi ;)
kuva 16.06.2010 00:06 Jorma Rauhala  
  Tällaisia etualan vempeleitä ei enää vuonna 2010 täällä näkynyt.
kuva 09.06.2010 00:01 Jorma Rauhala  
  Pankaas nyt "tapahtumakalentereihinne" merkintä, että menette kuvaamaan tämän T-junaparin sen seuraavana ajopäivänä eli tiistaina 6.7., kun valoakin silloin vielä riittää.
<<   >>