Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2010 13:12 | Jorma Rauhala | ||
| Eräitä tietoja tämän alunperäisen MlSlJ-radan historiasta: http://www.historiskt.nu/normalsp/mlslj/index.html ja http://home5.swipnet.se/~w-58425/malmkoping.htm | ||||
|
03.01.2010 13:01 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä museorata on osa vanhasta Mellersta Södermanlands Järnvägistä (MlSlJ), Skebokvarn–Malmköping–Stålboga. Sähköliikenne alkoi täällä vuonna 1936. http://sv.wikipedia.org/wiki/Mellersta_S%C3%B6dermanlands_J%C3%A4rnv%C3%A4g | ||||
|
02.01.2010 20:40 | Jorma Rauhala | ||
| Oikeinpa on eli Torniossa ja veturitallin suuntaan asemalta. Siellä oli OTRO-tarvikkeiden varastoalue. | ||||
|
|
02.01.2010 16:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä paikka ei ole valitettavasti Vaalasta, eikä maantieteellisesti edes sen itäpuolelta. | ||||
|
02.01.2010 16:30 | Jorma Rauhala | ||
| Vuodenvaihteen liikenteen ainoa Pietarista lähtenyt päiväjuna. Kaikki muut junat tulivat/tulevat yön yli Moskovasta. | ||||
|
|
02.01.2010 12:24 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole akkuveturi vaan ihan langasta virran ottava "steeple cab". On myös museorata. Jatketaan näillä tiedoilla. | ||||
|
|
02.01.2010 01:16 | Jorma Rauhala | ||
| Mahtaakos kuitenkaan olla? https://vaunut.org/kuva/57705 | ||||
|
01.01.2010 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| Suurinpiirtein paikka on tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Hiihtoladun+ylik%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4&y=6678222&mode=rasta&x=2550724&lang=FI | ||||
|
|
01.01.2010 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Keskuspuiston päähiihtoladun ylityskohta rantaradalla. Käytössä siis vain talvisin, latu kulkee merkin vasemmalta puolen puitten välistä. Näkyvyys talvella on hieman parempi kuin nyt kuvanotonaikaan kesällä. Kaksiraiteisen rantaradan ylitys Ilmalan-Haagan välillä on samassa tasossa rautatien kanssa ilman mitään tasoristeyskansia. Tarkkana vain sivakoitava junien välissä! Hiihtolatu alkoi Töölönlahdelta ja Laaksosta ja jatkui radan ylityksen jälkeen Maunulan ulkoilumajan kautta Pitkäkosken ulkoilumajalle Vantaan (joen) rantaan. Tämä päälatu tarjosi sen ajan töölöläisille ja kalliolaisille helpon ja nopean tavan käydä vaikkapa Maunulassa, jonka ulkoilumaja oli avoinna päivittäin. Kuuma mehu ja pulla ja sitten takaisin "kaupunkiin". Ei taida olla nykystadilaiselle "luonnollisin" tapa talviliikuntaan? Nyt otetaan BMV alle ja ajetaan jonnekin "laskettelukeskukseen" maalle? Karttakoodit paljastavat paikan. | ||||
|
|
01.01.2010 21:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä ole Herttoniemen eikä Sörnäisten radan varrella. | ||||
|
01.01.2010 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitos tiedosta Olli! Täytyypä raahautua sunnuntaina Helsingin radan varteen, kun tuo paineilmaovirunko näyttää listauksen mukaan silloin sinnepäin kulkevan. | ||||
|
|
01.01.2010 14:38 | Jorma Rauhala | ||
| Merkki on ihan oikeasti oikeassa paikassa ja kulmassa. Tässä läheisyydessä ei ole minkäänlaista ajotietä. Kuvauspaikkakunta on jo kerrottu, että Helsingissä ollaan, nyt vain tarkempi sijainti mietittäväksi... | ||||
|
30.12.2009 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Rovaniemen "matkustajajunat" jättävät/ottavat aina matkustajia myös Kajaanissa. Olavilla on kyllä vielä mahdollisuus korjata kuvatilanne, kun tämä nimenomainen runko saapuu jälleen Moskovasta Kajaaniin ensi sunnuntaina. | ||||
|
30.12.2009 00:06 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä vielä eräitä karttoja Sö-alueesta (myös kolmioraide). Kulosaaren Raitiotien ylittävän ratasillan kohdalla alikulkukorkeus maan- ja raitiotiellä on 4,25 m (kaaviokuva Raitio 1/1995) http://raitio.org/ratikat/helsinki/linjat/kumoikyl/oikyllis.htm Sörkan tulovaihde ei ole sillalta kaukana. |
||||
|
25.12.2009 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| "Bs1 oli Helsingissä toimiva raitiovaunumalli joka tuli käyttöön vuonna 1917 ja poistettin käytöstä vuonna 2007. Sen korvasivat RM1- ja NrI-raitiovaunut. Bs1 oli aktiivikäytössä 90 vuotta, mutta on edelleen kuitenkin tilauskäytössä." Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bs1 eli uskottavahan se siis on! |
||||
|
15.12.2009 23:56 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Oulunkylän-Herttoniemen Rautatien omistussuhteessa ole edelleenkään tapahtunut mitään muutosta. Yhä sen Oulunkylästä itään erkanevan radan omistaa "Helsingin kaupunki", kuten alkujaankin. Kaupungin sisäisesti kunnossapitopaperit on kylläkin siirretty nykyään satamalaitokselta liikennelaitokselle. Vuosiluku löytyy esim. Resiinasta, Raitiosta ja webistä. Tontin raja on nykyään erotettu konkreettisesti Ab Lukko Oy:n (ns. Abloy) säppituotteella suljetulla metalliportilla. Siinäpä on muuan Suomen valtion sekä Helsingin kaupungin raja-aita rautatie(maantie)teessä. | ||||
|
|
14.12.2009 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Pohjankuru-Fiskars. | ||||
|
14.12.2009 20:33 | Jorma Rauhala | ||
| Hetkeksi taas takaisin tuohon karttaan: Venäjällä suunnitellaan parhaillaan jollain tasolla uutta tavaraliikennerataa Kannakselle. Nimittäin jos taantuma tästä joskus loppuu ja rahdin kuljetus piristyy entiselleen sekä etenkin kasvaa vielä aiempaa suuremmaksi, ei Kannaksen parhaillaan kunnostettavana oleva pikarata Pietarista Buslovskajaan enää vedä kovinkaan paljoa hidasta rahtiliikennettä Allegrojen ja Viipurin taajamajunien sekaan. Uusi tavaraliikennerata tulisi Kiviniemen ja Antrean välille ja rahtiliikennettä ohjautuisi siten suht'suoralle reitille Pietari-Kiviniemi-Antrea-Enso-Imatra. Imatra T:n ehkä tuleva RHK:n kolmioraide Imatrankoskelta Rauhan suuntaan täydentäisi liikenteen sujuvaisuutta. | ||||
|
14.12.2009 00:03 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa hieno kuva! Uljaita valtamerten linjahöyryjä ja saman skaalan tavaravaunuja. Näillä värkeillä Suomen ulkomaankauppa pantiin aikanaan nousuradalle. | ||||
|
02.12.2009 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Pitääpä tänään tähän todeta, että Nynnyn aamukahvit huhtikuussa lienivät vahvat: liki kahdeksan kuukautta on jo kulunut eikä olla vielä toettu! | ||||
|
30.11.2009 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Junanumerot Oulu-Ii ja Ii-Oulu ovat 575/576. | ||||
|
30.11.2009 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Junanumerot Oulu-Ii ja Ii-Oulu ovat 575/576. | ||||
|
29.11.2009 18:51 | Jorma Rauhala | ||
| Edelleenkin näkyvä muisto vanhasta alkuperäisestä: aseman odotushallissa on alkuperäiset "Laitureille" tekstit niiden käytävien yläpuolella, joista oli yhteys puoliavoimeen laiturihalliin eli yhteys nykyiseen umpinaiseen ns. kioskihalliin. Keskikäytävää niiden välillä ei ole ollut vasta kuin jostain 1970/80-luvun vaihteesta, sitä ennen siinä oli "Lähtevän matkatavaran toimisto". | ||||
|
27.11.2009 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jos on itäinen suuaukko, niin näkyyhän tässä läntinenkin aukko. Mutta ei sen kai oikeasti pitäisi tällälailla näkyä läpi, ehkä kuvaa on muokattu jo v. 1917? | ||||
|
27.11.2009 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| "Työläisten Helsinkiä...Lahtareita ym." Mika on peruskoulun paattovuotesi? (Tämä on vain kliininen tutkimus) | ||||
|
23.11.2009 18:55 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa rinnakkaiskuvassa on "Liikennepaikan" lisäksi myös "Kuvauspaikka" mainittu. Ehkäpä etsit kuvia vain toista hakuavainta käyttäen? | ||||
|
23.11.2009 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Kasin ja Ysin katolla näkyvät ilmanvaihtosysteemit ovat myös huomattavan erilaiset. Ysissä on isot torpedoventtiilit. Tuo Savion juna vaikuttaisi olevan Ysi: taitto-ovet sivulla ja torpedot katolla. | ||||
|
23.11.2009 18:49 | Jorma Rauhala | ||
| Hinausvaunu ajaa saman asian kuin "vaihtoveturi". Tämä yksilö H-1 on Vallilan hallin "pässi". Vallilassahan on raitiotien konepaja ja verstaat. Koskelan hallissa oli samanlainen H-2, mutta se on jo romutettu. Koskelassa on säilytyshallin lisäksi iso huoltohalli. Töölön hallissa ei ole tällaiselle tarvetta, koska se on lähinnä säilytyshalli. | ||||
|
|
22.11.2009 22:15 | Jorma Rauhala | ||
| Hierarkinen komentojärjestys raitiotiejunassa on: Kuljettaja-> Moottorivaunun rahastaja-> Perävaunun rahastaja. Ja sama toisinpäin. Vanhoissa perävaunuissa oli olemassa etusillan katolla myös paineilmakello, jolla annetut äänimerkit kuuluivat myös taatusti kuljettajallekin asti, mutta normaalit sähkösoittomerkit perävaunusta välittyivät vain moottorivaunun rahastajalle, joka edelleenvälitti esim. "pysähdys seuraavalla pysäkillä" tai "valmis lähtöön perävaunun puolesta" signaalit omalla laitteistollaan eteenpäin ohjaamoon. Perävaunun rahastaja oli kuin "apukippari", moottorivaunun rahastaja "johtava kippari" ja kuljettaja tietysti "kuljettaja". | ||||
|
22.11.2009 20:36 | Jorma Rauhala | ||
| Onko sulla tarkempi osoite kohteeseen? | ||||
|
|
22.11.2009 20:35 | Jorma Rauhala | ||
| VTS:ssä ei ollut mitään ajolaitteita takasillalla. Toimintatapa normaalisti peruutettaessa: kuljettaja peruuttaa ja näkee samalla jotain oikean puolen peruutuspeilistään, rahastaja tähystää aitiossaan taakse ja antaa sähkösoitto-opasteita tai huutaa etupäähän tulikomentoja. Kun junassa on mukana perävaunu, sen rahastaja antaa sähkösoitto-opasteita moottorivaunun rahastajalle. | ||||
|
21.11.2009 14:25 | Jorma Rauhala | ||
| Jos Suomenlinnan kirkko näkyisi, niin pitäisi näkyä Tuomio ja Uspenskikin. Osuvat samaan sektoriin. Paloaseman linjassa on Saksalainen kirkko, mutta sen torni...? | ||||
|
20.11.2009 23:17 | Jorma Rauhala | ||
| Mitä tarkoittaa "neuvostotyylinen"? Ihan normaalia suomeahan tuo on. Neuvostoliitoksi se olisi kaiketi Cp1-3000. | ||||
|
|
19.11.2009 21:38 | Jorma Rauhala | ||
| Minunkin mielestäni neljän edellämainitun kirkon viisi tornia näkyy. Tuomiokirkko ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali eli lyhyesti Uspenski jäävät Linnanmäen kallioiden ja Eläintarhan ala-asteen koulun taakse. | ||||
|
|
18.11.2009 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Taidat olla seurueen "aktiivisin" kuvanottohetkellä? | ||||
|
18.11.2009 22:21 | Jorma Rauhala | ||
| Sitten kun Karjalan Pendo aloittaa liikennöinnin kaikessa laajudessaan Helsingin ja Pietarin välillä, Leo Tolstoissa nyt kulkevat Moskova-Viipuri -makuuvaunut muuttuvat Moskova-Buslovskaja -makuuvaunuiksi. RZD:llä ei ole silloin enää ajallisesti mahdollista tehdä Leo Tolstoilla Viipurissa suuria vaihtotöitä ja pitkää pysähdystä, vain pienimuotoinen pysähdys ja pois Sm6:n alta eteenpäin ja v.v. Nähtäväksi jää tuleeko Buslovskajan pysähdyksestä Leo Tolstoille uusi Venäjän sisäisen liikenteen pysäkki. Ja muistutukseksi venäläinen ikiaikainen käytäntö: kansainvälisissä junissa voi ja saa matkustaa myös maan sisäisessä liikenteessä. (Rautatiet ovat kansaa palveleva pääliikennemuoto.) Karjalan Pendo voi olla myös kauan kaivattu nopea yhteys viipurilaisille, kun käyvät vanhassa pääkaupungissaan. Siis joko suunnassa Hki tai CPb. | ||||
|
18.11.2009 21:45 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole siis enää jakkaraa tai lintulautaa "koneapulaiselle"... Uusi aikakausi on alkanut Suomen rautateillä, vaan ei ihan vielä VR:llä tässä muodossa. Mutta kylläkin reviiriä laajentavalla "HKL:llä" eli nyt RHK:n radoille tällaisen hienon kaluston tarjoavalla toiminimellä JKOY. Käyntiosoitteet ovat HKL:llä ja JKOY:llä kummallakin II Linja 7, Kallio. | ||||
|
|
18.11.2009 21:33 | Jorma Rauhala | ||
| Knoppi: kuinka monta kirkontornia kuvasta löytää? | ||||
|
11.11.2009 00:40 | Jorma Rauhala | ||
| Metrorautatiellä on hieman erilainen, jouhevampi, linjasuojastus kuin RHK:n rautateillä. Eipä tuollainen S-merkki ole kai kiinni missään asetinlaitteessa tuolla eikä RHK:llakaan. Se on vain kuvan mukainen monumentti. | ||||
|
11.11.2009 00:35 | Jorma Rauhala | ||
| Ohikulkujunan tehojen päälle lyönti aseman ykkösraiteella johtuu, tai johtui aikoinaan myös siitä, että Junasuorittaja oli juuri pyörittänyt junalle "ohikulkuluvan" vihreällä lipulla tai pimeänä aikana lyhdyllä. Ja jos ja kun tuolla on nousua tiedossa, niin toki tehoja otettiin ulos sitten sitäkin enemmän. Jos asema "suoritti" junalle, oli kuljettajalla aina vaara, että asemalta ei saadakaan läpikulkua hyvistä odotuksista huolimatta, eikä sisään tultu siksi suinkaan päätäpahkaa. | ||||
|
11.11.2009 00:17 | Jorma Rauhala | ||
| Eiköhän se esittämäsi ylimääräinen yksi "minuutti" kulu jossain? Tuskin on nyt suurin ongelma tässä kokonaisuudessa. [onko suht.taj. hävinnyt] | ||||
|
11.11.2009 00:11 | Jorma Rauhala | ||
| HKL:n poikkeustiedottamisen, televisoon ja radioon päin ainakin, on hoitanut koko hässäkän aikana suvereenisesti kaikesta asiasta hyvin perillä olleen tuntuinen talon ylin johto eli toimitusjohtaja Matti Lahdenranta omakohtaisesti. Se antaa yleisöön päin erittäin positiisen signaalin, että otetaan vastuuta raideliikenteelle koituneista valtavista häiriöistä ja niistä johtuvista poikkeusjärjestelyistä täydellä rintamalla. Eilen aamuvarhaisella tj kertoi radiossa mm. että raitiolinjalla 8 on ylimääräisiä vuoroja ruuhkien tasaamiseksi. Plussaa HKL:lle valitusta toimintatyylistä! | ||||
|
|
10.11.2009 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Asemien omissa PYREissä (kolmiPYöräREsiina, erotukseksi Moreista) ei kai ole koskaan ollut mitään merkintöjä. Ne pyret, jotka kuuluivat jollekin isommalle Rataosaston organisaatiolle, kuten Rro, Rtj tms., niissä oli rekisterikilvet järjestysnumeroineen. Nuo yksittäiset asemien sisäisen liikenteen, sekä ennen vanhaan myös linjan ratavartijoidenkin pyret olivat tahojen omia hankintoja ja ratavartijoilla siis vanhaan aikaan peräti henkilökohtaisia. Teollisuusradoilla oli myös omia pyrejä, esim. GAS:llä Mäntässä oli muutama oma resiina, väriltään valtion vastaavista erotukseksi umpimustia. Yksi sellainen on museoitu. Oulu Oy:n tehdasradalla muistan nähneeni heidän ikioman nelipyöräisen version. | ||||
|
10.11.2009 19:54 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:n lyhyen lättähattuajan matkustajalaiturin takia Aurora Borealis -junat joutuvat pohjoiseen matkatessaan tekemään Ylitornion pysähdyksen aikana vaihtoliikkeen eli ensin tyhjennetään junan etupää matkustajista kamppeineen laiturille ja sitten kun tilanne on selvinnyt, juna vetää peräpäänsä tyhjennettäväksi laituriin. Aikaa kuluu operaatioon useita minuutteja. Etelään mennessä taidetaan juna ottaa tumppilaituriin vain yhdellä pysähdyksellä; matkustajat vaeltavat sitten junan sisällä vaunusta toiseen nyssäköineen, jos laiturin kohdalle ei osunut oma vaunu. On muuten Suomen ainoa matkustajaliikennepaikka, jossa joudutaan tällaiseen vaihtotyöhön väliasemalla. Pitkästä, saati korkeasta laiturista ei ole ilmeisesti suunnitelmiakaan? PS. Nytköhän Ytr lakkautetaan (?) kun tuli paljastettua tuo karu vuosikymmeniä jatkunut totuus Lapin laituripoliikasta. Tarkoitus ei ainakaan sellainen ollut. Toisella radalla tämä menettely käy, mutta toisella ei. | ||||
|
08.11.2009 23:02 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä sitten perustettukaan tänne asutuksen keskelle tuolla uudella nimellä, vaan RHK:n määräyksestä uusi pysäkki tehtiin vanhan ratapihan tuntumaan, ja vanhalla perusnimellä. | ||||
|
08.11.2009 22:39 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos tuossa "Kalliovälin" perustukset? | ||||
|
08.11.2009 22:26 | Jorma Rauhala | ||
| Klo, Ei. | ||||
|
08.11.2009 21:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tästä Haarankalliolta otetusta kuvasta kun katsotaan vain itäpuolen eli Mäkelän (nyk. Itä-Pasila) aluetta https://vaunut.org/kuva/51196, niin ovat maisemat hieman muuttuneet muutamassa vuodessa. Ja kohta kun tuo jo vaunuista tyhjentynyt oikeanpuolen Alapiha puretaan ja rakennetaan sen tilalle sinne visioidut pilvenpiirtäjät, niin taas jonkin ajan kuluttua voidaan vain hämmästellä kaupunkikuvan täydellistä muuttumista. Uskomattominta asiassa on, että liikutaan kilometritolppien 3 - 4 vaiheilla pääkaupungin ytimessä. | ||||
|
01.11.2009 22:54 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos tuossa myös jokin kulvertti? Niiden huolto lienee myös vaativa homma museorautatieläisille? Huomiota kiinnittää tunniste "Vuodenajat: Syksy". Naapurikuvissa ollaan jo toiveikkaasti "Talvessa", vaikka siihen menee oikeasti vielä pitkä tovi. | ||||
|
30.10.2009 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän vuoden ensimmäinen "mainio kuva" -kommenttini! Kaikki Cargo-elementit sopivasti esillä pienellä ratapihalla, yhdessä kuvassa. Deeveekin oikein päin. Vuoden paras junavalokuvaamisaika eli syksy on käytetty valon tarjonnan suhteen mallikkaasti hyödyksi. On kaunista tasaista "sateenvarjo-valoa", joka on yleensä saatavissa vain studio-olosuhteissa. Syksyllä saadaan puskinlyhtyjen valotkin esille päiväaikaan! Ei onnistu kirkkaassa kesässä, ei pimeässä talvessa, eikä kirkaassa keväässä, joka onkin eräs kehnoimmista vuodenajoista miljöön suhteen, kun metsässäkään ei ole kuin pystyssä seisovia kuivia lehdettömiä puunrunkoja. | ||||
|
29.10.2009 00:39 | Jorma Rauhala | ||
| Entäs "Kisa-Sokeri"? Sellaistahan sai ennen kaupasta. Bussiharrastajille oli yhteysväli "Vanaja-Viima". Muitakin mukavia oli kuten "Simo-Salminen", "Konna-Simola" tai jokin muista lukemattomista etu-/sukunimistä. Myös "Pukinmäki-Pihlajamäki" on kävellen lyhyt matka, mutta junalla se oli ennen vanhaan tuntien matka useilla junanvaihdoilla. Entäs "Metsäkylä-Skogby"? | ||||