Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.03.2009 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Hyvinhän nyt menee, jos vertaa joihinkin 1980- ja 90-lukujen tavarajuniin: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&m=1&lk=4&lv=2005&t=Dr13 . | ||||
|
10.03.2009 19:15 | Jorma Rauhala | ||
| Ei se juna ollutkaan kaupallisesti matkustajajuna. Juna kuljetti suojaliiveihin sonnustautuneita erikoiskoulutettuja rautatien työläisiä tarkastuspisteestä toiseen, paikkoihin joihin ei muuten järkevästi pääse. Oikeitten ihmisten matkustuskielto on turvallisuusseikkojen puutteellisuuksien vuoksi kiellettyä, mikä on hätätapausten ennakoinnissa päivänselvää (nykyajan lait ja asetukset). Matkustajajunan näköisellä sähköjunakalustolla ei sinänsä ole tunneliradalla mitään rajoituksia. | ||||
|
10.03.2009 18:54 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingissä multippelikäytössä "hetken" olleet vaunut olivat VTS-vaunuja Valmet-tyyppiä RM1: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl331-/ilik2.jpg ja http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl331-/ilik1.jpg. | ||||
|
09.03.2009 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Verratkaapa vasemman röntgenläpivalaisupylvään yläkulmassa olevaa kiinalaisten kirjoitusta ja Porvarinlahden ratasillan kaiteisiin väsättyä suomalaisten "grafistien" aikaansaannosta. Kummatkin ovat melko samantyylisiä, toinen on 0K, toinen njet. Kummastakaan ei saa tolkkua. | ||||
|
Kuvasarja: Vuosaaren tunnelirata |
09.03.2009 18:50 | Jorma Rauhala | ||
| Otto ja Joona: Tarkastusjuna, jossa oli mukana eri alojen asiantuntijoita tutustumassa tunnelirataan. http://193.65.156.51/linked/fi/satamarata/Savio_poikkileikkaus.pdf Syvimmillään rata kulkee noin 60 metriä syvässä, siis maanpinnalta (ks. kartta), ja alimmillaan noin -20 metriä m.p.a. |
||||
|
09.03.2009 18:31 | Jorma Rauhala | ||
| Pääteasemat ovat "Kamppi" ja "Puotinharju". Väliasemat ovat nykyiset, tosin silloisilla nimillä. Lisäksi on asema "Roihupelto". | ||||
|
08.03.2009 17:55 | Jorma Rauhala | ||
| Kiskon hamaraa niillä hiotaan sileäksi. | ||||
|
07.03.2009 00:48 | Jorma Rauhala | ||
| Se ei ole opastinlamppu. Jokin muu, suppilomainen, joka kerää jotain informaatiota, ehkä ääntä? Sen vieressä oikealla on kyllä valolaite, jossa on erivärisiä lamppuja. Ei vaikuta kylläkään junien ajamiseen. STUK ei liene vielä antanut käyttölupaa näille säteileville ratalaitteille. | ||||
|
06.03.2009 23:49 | Jorma Rauhala | ||
| Ovat nuo tunnisteiden lajit vielä hieman vajavaisia. Ilman ei voi laittaa kuvia, ja lähinnä "oikea" oli vain tuo metro :) | ||||
|
06.03.2009 21:34 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä punaiset penkit https://vaunut.org/kuva/26065 ovat kuitenkin jotenkin enemmän retrohenkisiä. | ||||
|
05.03.2009 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jos stara Stadista, tarkemmin Sörkasta läheltä Valkkaa huomauttaisi tähän, että kun Tölikasta on puhe, niin Töölö, Töölöstä, Töölöön, ei Töölöösestä, Töölööseen, kuten ei Korsooseenkaan. Ja starahan ei ole sitten "tähti". | ||||
|
03.03.2009 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Asiasta aivan toiseen, eli tähän hienoon kuvaan! Hienoa vanhan ajan rautatiemaisemaa, jolloin rautateiden tavaraliikenneasiakkaalla oli vielä varaa maksaa tavaroittensa kuljetuksesta junissa ja junailija sai kohtuullisen taksan ajoistaan sekä hällä oli varaa myös kehittää uusia vaunujentiputtelijavetureita (Tve4) yritysten piharaiteille. Pian tämän jälkeen ryhdyttiin sitten kehittämään kappale- ja vaunukuormaliikennettä entistä kannattavammaksi ja niinhän ei tällä asemalla täkäläinen yhdysvaltalainen pehmopaperi- tai kotimainen kumitehdas enää käytäkään rautavaltion kuljetuksia laisinkaan vaan kaikki kulkee gummipyörillä. Mikäs siinä, se työllistää myös ja kaikki ovat tyytyväisiä. | ||||
|
24.02.2009 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Kuriirtååge komber! 1970-luvun jälkipuoliskolla Kirkkonummella ollessani ja kun puhuin siuntiolaisten, inkoolaisten tai karjaalaisten (ruotsinkielisten) kanssa, niin kaikki pikajunat olivat kuriirtåågeja, eivätkä suinkaan snälltågeja, kuten virallinen muoto jo silloin kuului. Kurirtåg on ollut "satavuotta" sitten pikajuna suomenruotsiksi. | ||||
|
24.02.2009 22:30 | Jorma Rauhala | ||
| Laitetaanpa tähän maaginen sana "muutos" eli venäjäksi "smena", niin https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=smena vorgin hakukone hakee tämänkin kuvan tähän Smena-junien Suomessa esiintymisten päättymätömään jatkumoon peränpitäjäksi. Saattaapi nämäkin erikoisuudet olla pian ohi, kun aloitetaan Sm6-liikenne! |
||||
|
24.02.2009 19:59 | Jorma Rauhala | ||
| https://vaunut.org/kuva/6146 eli Voisalmensaari, 200 m, v. 1962, kuten mm. Suomen Raitiotieseuran jäsenlehti Resiina nro 22 (ilm. 10.08.1973) kertoo. | ||||
|
23.02.2009 21:45 | Jorma Rauhala | ||
| Suolahden kauppalan uusi asematalo valmistui 1952. Alakerrassa sijaitsevat toimistot ja asemaravintola, toisessa kerroksessa on asemapäällikön asunto. Matkatavaratoimisto sijaitsee 30 metrin päässä tavarasuojassa. (arkkitehti J.V.Ungernin kertomuksesta vuodelta 1954) | ||||
|
23.02.2009 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Mukava nähdä linjakuva Kannakselta "Sibbestä"! Suomalaisen pikajunavaunuston ja venäläisen veturin yhdistelmän kuvaamisellahan on jo lähtölaskenta alkanut. Ei mene montaa ajast'aikaa kun tässä suihkii Pendolino... Спасибо за картинку, положить на несколько фотографий! | ||||
|
23.02.2009 18:48 | Jorma Rauhala | ||
| Mänttä-Vilppula! | ||||
|
|
22.02.2009 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä ei ole Euroopan lyhin tunneli. Katsoin pari päivää sitten muuatta sveitsiläistä kirjaa ja siinä oli kuvassa reippaasti lyhyempi tunneli. Olisiko ollut jotain viittä metriä sen pituus. Kirja on jo hautautunut jonnekin, etten siis voi tässä kertoa tarkempia sijainteja "Alppilassa". Tunneli saattaa löytyä hakukoneiden avulla? | ||||
|
21.02.2009 22:27 | Jorma Rauhala | ||
| Totta on, että itsekin, jos olisin tämän kuvan ottanut, kävelisin vielä kuvauksen jälkeen tuon tulevan junan editse ylikäytävän ylipuolelle, enkä pitäisi tehtyä mitenkään vaarallisena suorituksena. Junahan suorastaan matelee tuossa ja liki puolessa minuutissa ehtii tästä aika pitkälle Kyttälään. | ||||
|
|
21.02.2009 22:18 | Jorma Rauhala | ||
| Pituus 26 m, valmistusvuosi 1966. Voisi sanoa, että kyseessä on luonnonkivinen maantiesilta. Yli kulkee paikallistie, jota varten olisi muussa tapauksessa jouduttu tekemään leikkauksen yli betonisilta. Mutta käytännöllinen ratkaisu oli sitten tämä. | ||||
|
21.02.2009 13:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo lahti-lax on oikeasti toisin päin, eli ensin on ollut suomenkielinen "lahti" ja se on ruotsinnettu äänteelliseen muotoon "lax". Muuta: Espoo on alunpitäen ollut Haapajoki, sitten Svean valloittajaviikingit hätistelivät suomalaiset sisämaahan ja käänsivät paikannimen Aspå:ksi. Aika kului ja nimi muuttui ihmisten suussa Esbo:ksi ja sitten oli 1900-luvulla jo aika suomentaa se Espoo:ksi. Myös tällainen nimen äänteellinen kehitys: Haapalahti->Hoplax->Huopalahti. | ||||
|
21.02.2009 12:08 | Jorma Rauhala | ||
| Noinhan se oli ennen Suomessakin, oli lyhyttavarakauppaa ja siirtomaatavaraliikettä. Lyhyttavaraliikkeessä myytiin ompelutarvikkeita, kankaita ja jossain määrin pukineitakin, alusasuja yms. Eikös vain. Siirtomaatavarakaupassa, vaikka ei Suomella sellaisia valloituksia koskaan ole ollutkaan, myytiin hedelmiä, mausteita, kahvia ja sen sellaista kaukomaiden tavaraa. Siis esim. banaanit ja pippurit olivat noiden valikoimissa. Lyhyttavarakauppoja on ollut ympäri maata, mutta siirtomaatavarakaupat ovat selkeästi kaupunkilainen ilmiö. | ||||
|
19.02.2009 18:27 | Jorma Rauhala | ||
| Valkeasaaren taajamajunan takana on Suomen VR:n rakentama puoliympyrän mallinen veturitalli (12 pilttuuta) ja sen päädyissä kaksikerroksiset päätyrakennukset. Talli otettiin käyttöön 1870, mutta ei ole tietenkään enää ko. käytössä. Hyväkuntoisen näköinen kuitenkin. | ||||
|
17.02.2009 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös viime vuoden viimeinen Resiina kertonut, että Vankeinhoitolaitos ei enää junailuta asiakkaita Hämeen-Pohjanmaan reitillä. Eli otsikon "pidemmän aikaa" tarkoittaa viime vuoden vaihdetta. | ||||
|
13.02.2009 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Mikäs tapa tuollainen plussamerkintä on? Ei ole ainakaan kansainvälistä ISO-standardia. Viitasin Vorgin tietokannan merkintään, joka on "205,7" ja Radan varrella -kirjan merkintään, joka on "206,253" eli olisi pyöristettynä "206,3". Yli puolen kilometrin heitto on - ainakin seisakkeissa - aika merkittävä. | ||||
|
|
13.02.2009 17:50 | Jorma Rauhala | ||
| Vorgin linkissä on Suinulalla väärä kilometrilukema 205,7. Oikea on 206,253. Hyvä lähde kilometrien maailmaan on tuo KooPeen mainitsema uusi Radan varrella -kirja, huom. nimi! | ||||
|
|
12.02.2009 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Kilometripylväs 206 on noin 300 metriä suorittajan toimiston oven saranapuolelta Tampereelle päin. Postipankkikin toimii näemmä vielä asemalla. Ja muuan sikäläinen merkkihenkilö on saanut muistolaatan aseman seinään. Tuo nykyinen liikemerkki on otettu käyttöön jo ennen 125-vuotisjuhlia ja ensimmäiset versiot siitä olivat hieman erilaisia kuin mikä tuli tavaksi. V:ssä oli pidempi yläpaarre vasemmalle. Jos muistelen oikein, Helsingin kaupungissa on ainakin yksi paikka, jossa sellainen pitkä-vee on vielä nähtävissä. | ||||
|
11.02.2009 21:51 | Jorma Rauhala | ||
| Runko Sm5-01 kävi päivällä myös Helsingin asemalla laiturissa kääntymässä. | ||||
|
09.02.2009 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/54763 kertoo jotain. | ||||
|
|
07.02.2009 23:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kysyjän tarkoittamia huonojalkaistenvaunuja on nykyään Helsingissä jo jonkinverran yli 40 vaunua. Ja lisää rakennellaan kovaa vauhtia! | ||||
|
07.02.2009 00:09 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä "kommentti" on erikoisesti jäsen HT:lle. Tässä on se kuva josta keskustelimme eräänä päivänä junamatkalla Helsingistä Oulunkylään. Nykyinen vorg ei löydä tällaisella vanhan vorgin aikaisella kuvauspaikkamerkinnällä mitään kuvia. Kun ei ole kuvausmaata erikseen määritelty, kaikki tällaiset kuvat ovat "hukassa". Tätä kuvaa ei löydä asemanimellä Övertorneå, eikä maanimellä Ruotsi. Tämä ognelma pitää vorgteamin nyt ratkaista pikaisesti. Myös ulkomaa-valikko saatava käytäntöön. | ||||
|
|
06.02.2009 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Huomasin, että ainakin tällaisia keulilla otettuja kuvia olen tänne jo joskus lisäillyt: https://vaunut.org/kuva/33480, https://vaunut.org/kuva/29571, https://vaunut.org/kuva/18058, https://vaunut.org/kuva/17777, https://vaunut.org/kuva/13228, https://vaunut.org/kuva/11956 https://vaunut.org/kuva/11955, https://vaunut.org/kuva/11796 https://vaunut.org/kuva/11481. Onhan näissä oma viehätyksensä. |
||||
|
03.02.2009 22:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkäpä Kouvolassa, josta lähtee etelän metropoliin sähköinen paikallisrata "Kymen metro", on ryhdytty soveltamaan ns. jiiteetä. On joskus maalikylillä käydessä nähty, että keskuspaikallakin mitäänsanomattomaan peltipyörylään on laitettu Seis-komennon vahvistava S-kirjain http://www.seisake.net/kuva.php?id=601. Siispä se on lisätty myös tähän etusavolaiseen maaseutumalliinkin! | ||||
|
27.01.2009 20:07 | Jorma Rauhala | ||
| Myös operaattorin hyvät kalustosivut tuntevat jo tämänkin GT8N-sarjan: http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/HKL-Raitioliikenne?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKL/fi/HKL-tietoa/HKL_n+organisaatio/HKL-Raitioliikenne/Kalusto/HKL+161_166 |
||||
|
Kuvasarja: Talvea Vilppulan asemalla |
27.01.2009 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| 1.1.2009 Mäntän kaupunki liittyi Vilppulan kuntaan ja ne yhdessä ovat nyt kaupunki, jonka nimi on lyhyesti näpsäkkä "Mänttä-Vilppula". Vertailu Akaan kaupungin Toijalan tai Viialan kaupunginosiin tai vaikkapa Sastamalan kaupungin päärautatieasemaan Vammalassa ontuu tässä kohtaa. Tämän (kunta)paikka-nimi on nyt Mänttä-Vilppula ja liikennepaikka edelleen Vilppula. Mäntän asemalla tilanne on tietysti toisin eli Mänttä-Vilppula ja Mänttä. Liikennepaikkavälillä otetut kuvat ovat sattuvasti: Mänttä-Vilppula ja Mänttä-Vilppula (tai Vilppula-Mänttä, jos haluaa vaihtelua). Olen täysin ymmärtänyt, että "paikka" tarkoittaa kuntaa. Se selvisi viimeistään silloin kun ihmettelin täällä sivustolla Viinijärven komeaa asematalon kuvaa, jolle annettiin nimeksi aluksi vain Liperi. | ||||
|
Kuvasarja: Talvea Vilppulan asemalla |
26.01.2009 17:54 | Jorma Rauhala | ||
| Nyt on "paikkakunta" kyllä väärin. Asema on oikein eli "Vilppula", mutta paikkakunta on nykyään nimeltään "Mänttä-Vilppula". | ||||
|
20.01.2009 23:15 | Jorma Rauhala | ||
| Sinulla kun näkyy olevan näköyhteys tuohon harvinaiseen HKL:n "vaihdelyhtyyn", joka nyt näyttää olevan sammuneena "pääopastimen" varressa, niin oletko huomioinut, että hyvinkö se toimii? | ||||
|
20.01.2009 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Off-Topic kuvatekstiin: Minkä ikäinen onkaan "vanhempi mies"? (Lasta vanhempi tietenkin.) Ilmeisesti lasta vanhempi mies on ainakin SA-Int:in käynyt parikymppinen kaveri, sillä siellähän kasvatetaan pojista miehiä! | ||||
|
20.01.2009 21:19 | Jorma Rauhala | ||
| Lähes nykyajan matkakeskus-ajattelun ruumillistuma! Onkos tuossa vielä hevospuomikin viheriöllä? Jos - niin onpahan sitten kaikin puolin täydellinen P+R-alue, koska pp:t ja ha:tkin on jo huomioitu. Kaikki on nätissä kunnossa, kuten "vanhaan hyvään aikaan" olikin maan tapana (= ei ole enää). Puistoalueet ovat hyvin hoidettuja ja pusikot raivattuja hieman laajemmaltakin alueelta. Esteettinen silmäni lepää näissä Ha:n kuvissa. | ||||
|
18.01.2009 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| Lähtöpäivä on ollut torstai ja saapumispäivä maanantai. Kortilla on ollut aikaa matkata postijunilla Baselista Pietariin torstaista sunnuntaiaamuvarhaiseen, ei liene mahdotonta? Katsoin v. 1907 kesäturistista VR:n osuuden. Nopeammat kesäaikataulut taisivat olla vielä käytössä kysymyksen aikana marraskuun alussa? Postijuna 3 lähtee Pietarista sunnuntaina klo 9.55 ja saapuu Riihimäkeen klo 20.04. Postijuna 392 lähtee Riihimäestä hetikohta pohjoiseen klo 20.41 ja saapuu maanantaina Lappiin klo 15.36. Lappi-Raahe väli Raahen Rautatien kunnallisella junalla 4, lähtö klo 15.42 ja saapuminen perille klo 16.57. | ||||
|
|
18.01.2009 21:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kortin leimat ovat siis todellakin näin: lähtö "7.11.1907" ja perässä vielä kelloleimaus: -6. Tuloleima Raahessa on "11.11.1907" ja kelloleima: 6.i. Kortin teksti on lisäksi kirjoitettu "7.11.1907", kuten kuvapuolelle on kirjoitettu. Eikä ole par avion -lipuketta :) | ||||
|
17.01.2009 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Asiahan ei tietenkään ole näin: Alun perin asema on ollut tavallinen pienehkö junakohtauspaikka Etu-Simolan ja Viipurin välisellä vilkkaalla pääradalla perin tuntemattomassa Vainikkalan kylässä. Sittemmin Suuren Isänmaallisen Sodan jälkeen Molotovin koktaileilla höystetyn tarjoilun jälkeen tästä Vainikka-suvustaan tunnetusta kylästä muodostettiin tärkeä Idän ja Lännen välinen raja-asema. Tarvittiin lisätilaa Tax-Freetä varten, jota varten tehtiin ns. elintasosiipi ikiaikaiseen asemarakennukseen. Malli haettiin pika-asutuskomitean broshyyreistä; samaa art-deco -tyyliä löytää yhä ympäri Suomennientä lukuisten kirkonkylien raiteilta. | ||||
|
17.01.2009 16:17 | Jorma Rauhala | ||
| Muinainen lasten junanalle jääntipaikka oli suurinpiirtein tässä https://vaunut.org/kuva/31134. Paikalle ilmestyi aina "salaa" pölkkyjen väliin santaan piirretyt kolme ristiä. Turmapaikka oli Merisataman puomilaitoksen ja silloisen Rakennustaiteen museon ylikäytävän välillä. | ||||
|
16.01.2009 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Ttk-Rto 5 luuraa ainakin täällä https://vaunut.org/kuva/33186 ja esiintyy myös SRS:n http://raitio.org/metro/kalusto/kalusto2.htm sivulla. | ||||
|
16.01.2009 00:42 | Jorma Rauhala | ||
| Resiinassa nro 16-17 (v. 1972) on artikkeli noista aikatauluista. Siitä kopioiden, lyhentäen: H2501 Änl-Syv, Pn 48/44, vet H9, B2, jp 350/300 t, ja sitten ajat: Änl 9.30, Karamäki 9.42/43, Onoila x9.53, Orsi x10.11, Kylänen 10.28/29, Päsi x 10.47, Nyrkki x10.59, Latva 11.14/25, Karsikko x11.43, Paja 11.56/57, Revonselkä x12.07, Tokari 12.19/46, Vatsjärvi x13.00, Salma x13.06, Syv 13.30. Ja sitten juna H2451, Änl-Karh, Pn 48/44, vet H9, H11, jp 380 t. Ajat: Änl 9.20, Tomitsa 9.33/35, Suoju 9.53/54, Uksi x10.15, Sunu 10.31/41, Kontupohja 11.10/22, Mäkiselkä x11.55, Ilmaselkä 12.10/11, Tarisma x, Lisma 12.43/13.03, Ketro x13.20, Viiksjärvi x13.43, Käpyselkä 14.04/08, Uunitsa x14.28, Perälahti 14.52/53 ja Karh 15.18. | ||||
|
|
15.01.2009 00:38 | Jorma Rauhala | ||
| Onko kuvanottoaika aivan varma? Laittaisin tämän hieman esitettyä vanhemmaksi. | ||||
|
11.01.2009 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä linkissä http://comboios.web.simplesnet.pt/ jossa on myös Funchalin raitiovaunukuvia, on sisäkuva tuosta Livramenton läpiajettavasta asemasta. Onpa siellä katossa savutorvikin, niin kuin veturitallissa konsanaan. | ||||
|
|
11.01.2009 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo "reki" on Funchalille tyypillistä julkista liikennettä, edelleenkin. Siellä lasketellaan kivikatuja alas mukavasti tuollaisilla seslongilla istuskellen. Kaksi kuskia ohjastaa mutkat kohdilleen ja jarruttavat vaunun haluttuun paikkaan minne kyyti halutaan. Siis vain alasuuntaan. Ukot vetävät reet sitten tyhjänä yläkaupungille. Sanovat noiden kulkevan tarvittaessa varsin liukkaasti alaspäin. Hammasratalinkki päättyy muuten yllättäen kuvaan: explosão 1919. | ||||
|
|
11.01.2009 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| Katsoin aseman tarkan nimen kirjasta "Transportes na Madeira", julkaissut Governo Regional da Madeira v. 1983. Siinä on nimittäin ihan sama kuva. Voisi siis paikallisten osanneen nimetä kuvan oikein, tai voihan siinä olla heillä toki virhe. Kirjassa on 10 kuvaa hammasradalta. Yläasemalta vaikuttava komea maisema on kirjassa sijalla 10. ja kuvatekstillä: "Terminal do Caminho-de-Ferro do Monte no terreiro da luta". Tämä kuva on sijalla kaksi, eli lienee aika alkuvaiheessa väliasemien sarjassa. Ehkä tuosta vain mennään asemarakennuksen läpi ja jatketaan, matkaahan näkyy olevan ylöspäin vielä reippaasti. | ||||
|
11.01.2009 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Öööh.. alavierityspalkkia siirtämällä, vai? | ||||
