![]() |
01.11.2007 22:17 | Jorma Rauhala | ||
Tässä 1930-luvun kortissa todentuu kyllä SNTL:n tuonaikainen Stalin-dynaamisuus. On kuin jonkin nykyaikaisen mainostoimiston suunnittelema rakennelma tuo Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoon peremmälle houkutteleva tervetuloportti. Eivät ole loikkaukset olleet teknisesti todellakaan vaikeita. Hru¨t¨ovin aikana siirryttiin taaksepäin näissä markkinointijipoissa, verrataanpa vaikka tuttua Kirkkonummen aseman maantieporttia Porkkalan palautuksen yhteydessä 50-luvulta. Sitten asiasta toiseen: Rajajoki-kuvien paikannimeämisessä suosittelisin lisäksi mainittavaksi asemanimen Valkeasaari. Sehän on oikeasti tuo rautatieasema jota tässä kuvataan. Suurin osa "Rajajoki" nimisistä postikorteista on oikeasti "Valkeasaarta", joka sijaitsee, ja on aina sijainnutkin, ihan eri valtiossa kuin meillä. Tosin Valkeasaaren aseman on rakentanut VR, mutta lukekaa ne asiat historioista... Valkeasaari on muuten risteysasema. Sieltä lähti ensimmäinen SVR:n kanssa yhdysliikennesopimuksen tehnyt yksityinen rautatie Siestarjoelle. Tuo tapahtui jo ennen Hangö-Hyvinge Jernvägiä, joka oli vasta toinen yksityisrata, joka teki SVR:n kanssa yhdysliikennesopimuksen. | ||||
![]() |
27.10.2007 00:00 | Jorma Rauhala | ||
Se on todellakin Tornio ja näkyy tuossa Tornionjoen keskellä puksuttavan Valtionrautateitten ainoa matkustajahöyrylautta "Tornionjoki" reitillä "Tornion rautatieasema - Tornion kaupunki". [Tuo oli halvempi ratkaisu kuin rakentaa rata- tai maantiesilta joen yli kaupunkiin.] Nykyään tuossa on kyllä maantiesilta. Tämän nykyisen tiiliaseman https://vaunut.org/kuvasivu/29620 seinässä olevassa muistolaatassa kerrotaan aseman kautta saapuneen erään itämaan tietäjän. Tällä kertaa ei kyllä valelämmittäjänä... Mutta siis ettei vain olisikin ollut tuo kuvan puuasema kyseessä, kun tuo kaikkien tuntema bolshevikki palasi tätä reittiä Sveitsistä kohti kotia ja Petrogradia. | ||||
![]() |
25.10.2007 22:19 | Jorma Rauhala | ||
Jorvas: Labor-yhtiön iso viljavarasto on tuossa kohtaa https://vaunut.org/kuvasivu/19816 - ja sivuraide sinne oli käytössä vielä 1970-luvulla. Tuo rakennus oli varmasti 1920-luvullakin Laborin varasto. | ||||
![]() |
24.10.2007 23:45 | Jorma Rauhala | ||
Vaunu on ajokuntoinen; lisäkuvia koeajolta http://www.raitio.org/news/uutiset.htm Ja tiedoksi tuntemattomalle kommentoijalle (ks. alla), että silloin kun tämä vaunu aloitti kulkunsa Helsingin ja Kulosaaren välillä, Sörnäisten salmen yli oli jo olemassa silta. Puurakenteinen ja kääntösilta mahdollisti laivaliikenteen Vanhankaupunginlahdelle. | ||||
![]() |
24.10.2007 21:31 | Jorma Rauhala | ||
Pelästyin hieman kun katsoin, että onpas Liperin asema komistunut sitten viimeisestä tapaamisesta. Eli - oma mielipiteeni on edelleenkin: paikannimenä vain liikennepaikan nimi. Pitäisiköhän mahdollinen Liperin liikennepaikan kuva kirjoittaa muodossa "Liperi, Liperi" ;) | ||||
![]() |
24.10.2007 21:26 | Jorma Rauhala | ||
Tällaiset yksisuuntavaunut tarvitsevat kääntösilmukan. Vaihtotyötä (peruuttamista) varten näissä on yksinkertainen ajopöytä takaosassa suojakannen alla. | ||||
![]() |
24.10.2007 21:22 | Jorma Rauhala | ||
Mihin-asema on hyvin "selvästi" Kokkola ja tie-merkintöinä on Lyly ja Lapua. Ei, en itse ole rautatielääkäri... | ||||
![]() |
24.10.2007 19:06 | Jorma Rauhala | ||
Linjakartan http://www.raitio.org/ratikat/turku/liikenne/linjat5.htm mukaan matkalippu näyttäisi ajoittuvan 1.5.1951-5.11.1956 väliseen aikakauteen. Ja kyseessä on (sarja)alennuslippu (A-kirjain). Matkustaja on noussut ykkös-raitsikkaan kuukauden 2. päivänä kello 12.15-12.30 Linnankadulla ja sitten on vaihdettu Kauppatorilla kolmoseen. Jos tuon vaihdon oikein oivalsin. | ||||
![]() |
24.10.2007 18:53 | Jorma Rauhala | ||
Vasemmalla on jokin Porkkanan vaunu, niinhän on tämä CEiv:kin. Kuvan esittelytekstissä on hieman huumoria... Silloin kun ryhdyttiin suunnittelemaan tulevien EXP- ja sittemmin IC-vaunujen ulkoasua, tämä romutusta odottanut Porkkanan välivaunu sai kokeeksi tällaisen maalauksen konepajan pihalla, jotta käytännössä nähtäisiin miltä siihenastiseen käytäntöön verrattuna täysin uudenlainen maalaustyyli oikeasti näyttäisi. Maalaus tehtiin vain tälle sivulle. Mitään ravintolaakaan ei tässä vaunussa siis ole. | ||||
![]() |
22.10.2007 19:46 | Jorma Rauhala | ||
Eltelin joukot ovat tulleet ratapihalle maantietä pitkin. Täällä on töissä myös Eltelin moottorivaunu Elmer sekä MVH:n kiskokaivinkoneita. Rata täältä Saviolle ei ole vielä läpiajettavissa. | ||||
![]() |
07.10.2007 01:15 | Jorma Rauhala | ||
Ei tämä olekaan oikeasti "raitiovaunu" vaan metrojuna eli "U-bahn". Helsingissä "metro" tarkoittaa samaa kuin Saksassa "S-bahn". Helsingin metro ei ole oikeasti mikään "metro", vaan ihan rehellisesti "sähköjuna". Muualla Euroopassa "metrot" ovat useinkin hyvin ratikkamaisia! Meidän yhden linjan metro-operaattori (HKL) on vain eri instanssi kuin muuten kotimaisilla sähköjunilla on tapana (VR). Perussotkun saa aikaan se seikka, että HKL liikennöi kahdenlaista raideliikennettä: ratikoita sekä sähköjunia saman toiminimen alla. Ja että VR:llä oli jo ns. sähköjunia entuudestaan. Pitäähän niillä HKL:n kunnallisilla sähköjunilla olla jokin eri brändi erottuakseen valtion junista! Vertailukuvia "ratikoista" hieman Helsinkiä suuremmasta Frankfurtista löytyy << ja << nappuloilla. Kuvan vaunussa on muuten korkean sähköjunalaiturin ja matalan kadunvarsipysäkin ovirakenne. (Käyttäjä muokannut 07.10.2007 01:16) | ||||
![]() |
06.10.2007 21:09 | Jorma Rauhala | ||
Omasta, ja VBBr:nkin, mielestäni Brandenburg an der Havelissa on kyllä raideleveys 1 m. Engelsmannit sotkeentuvat nyt pahan kerran Braunschweigiin (englanniksi Brunswick). Siellä on 1,1 m raideleveytenä. Vorgista löytyy 1,1 m:n ratikkakuvia ainakin Kielistä, ja ehkä joskus muualtakin. | ||||
![]() |
06.10.2007 18:21 | Jorma Rauhala | ||
"Move on" kokeili ja tiesi oikein. Vilppulan kolmipilttuinen veturitalli on taustalla. Nopeusrajoitus koskee Vilppulan satamarataa, jonka pituus oli 2,82 km. | ||||
![]() |
27.09.2007 14:19 | Jorma Rauhala | ||
Kuvan erikoisuus ovat Kantaja-Porter -miehet: vasemmalla oleva mies sekä vaaleatakkinen mies Dv12:n edessä ison matkatavarakärryn kanssa. Lippalakissa on iso kyltti, jossa on Porter-teksti. Tämä oli yksityistä pienimuotoista liiketoimintaa, siksi kantajat käyttävät omia vaatteitaan. Montaa vuotta tästä eteenpäin ei mennyt, kun tällainen yleisönpalvelutoiminta päättyi Suomesta. Kantajat kävivät useimpien saapuvien kaukojunien luona odottamassa asiakkaita. Samoin taksien tuloalueella he päivystelivät odottaen junalla lähteviä matkustajia. Olikohan taksa 1 mk/kolli. Kantajilla oli oma pieni kaluvaja ns. Postitunnelissa nykyisen sämpyläkioskin paikkeilla. | ||||
![]() |
26.09.2007 00:53 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä vain. Asema sijaitsi edempänä kuin tuo nykyinen, siinä Nycanderinkadun-Kauppatorin vaiheilla, ja ratalinjan kaakkoispuolella. Hangon Konepajan raiteistoakin on tässä kuvassa näkyvissä vasemmalla. Minkäs sarjojen kattiloita siellä on? Entäs tämä Hyvinkäältä tulleen junan veturin sarja? | ||||
![]() |
20.09.2007 20:00 | Jorma Rauhala | ||
Kuvan juna on juurikin kahdeksan vaunun mittainen... | ||||
![]() |
11.09.2007 22:42 | Jorma Rauhala | ||
tane: No ei tosiaankaan! Yksi tuollainen vinkin vaunun tapainen on ajokunnostettu ja löytyy Majorstuenin varikolta. Nuo HkB:n radat sisältyvät nykyään Oslon T-bane -verkostoon, eli kalusto siellä on kaksivaunuisia metrojunia. | ||||
![]() |
11.09.2007 22:34 | Jorma Rauhala | ||
Olen T2000:n ohjaamossa, mutta en osaa sanoa aseman nimeä. Kyseessä on tilausjuna, joka ajoi sikäläistä kehärataa "Ringeniä" Nydalenista Majorstueniin. Olisiko Jernbanetorget, Stortinget tai Nationaltheatret? | ||||
![]() |
11.09.2007 22:14 | Jorma Rauhala | ||
Haa - Yep! Oslo Sporveien - binder byen sammen. Kuvattu harvinaisen T2000-tyypin ohjaamosta ja näkyvät junat ovat jotain yleisistä vanhoista sarjoista T1-T8. | ||||
![]() |
11.09.2007 22:06 | Jorma Rauhala | ||
Nopeasti tuli ensimmäiset vastaukset - mutta nix-nax | ||||
![]() |
21.08.2007 22:59 | Jorma Rauhala | ||
Kiuaskiviassosiaatio tuli juuri tällaisesta kivilaadusta. Jos kuvassa olisi ollut vanhalta ratapenkalta avoklosetti-radan hienoksi jauhautunutta sepeliä, tuskin olisin tähän kuvan alle mitään tällaista raapustanutkaan :) | ||||
![]() |
21.08.2007 22:54 | Jorma Rauhala | ||
Noin 16 km pitkä systeemi, raideleveys Kap-spoor 1067 mm eli kuten Tallinnan ratikoillakin, kalustona 161 tämänkaltaista kaksiakselista vaunua 1930-luvulta (toki vahvasti kuluneiden 70 vuoden aikana kunnossapidettyjä), liikennetiheys ruuhka-aikaan 90 sekuntia, matkustajia 84.000.000 vuodessa eli rutkasti enemmän kuin Helsingin metrossa :) | ||||
![]() |
21.08.2007 22:38 | Jorma Rauhala | ||
Vastaavan näköistä tavaraa myydään K-Raudassa pienissä pahvilaatikossa kiuaskivi-nimikkeellä ja hyvään hintaan. On usein käynyt mielessä, että kun ylitän tasoristeyksen, voisi aina sujauttaa yhden jöötin taskuun ja säästää loppupeleissä sievoisen summan huomaamattaan. Tuossa edessä on vielä arvokkaampaa isokokoista Aito-kiuas -kiveä, joka voisi kelvata myös savusaunaan. Käytön jälkeen kiuaskivien vaihtovuonna tietysti palautan kivet lainapaikkaansa. | ||||
![]() |
15.08.2007 22:33 | Jorma Rauhala | ||
Tällaisia laajoja karttoja ei kyllä ole noista paikoista koskaan julkaistu, jos sellaisia haet. Toki myöhemmin on tehty A5-lappusia kaikista liikennepaikoista. | ||||
![]() |
15.08.2007 22:28 | Jorma Rauhala | ||
1970-luvun alkupuolella Järvenpään ikioma järjestelijäveturi oli Trr-sarjan kone. Tampellan ainoaksi moottoriveturisarjaksi jäänyt pikkupässi eli Kisko-Kalle. Tässä kuvausajankohdassa se on jo pantu pataan. | ||||
![]() |
15.08.2007 22:17 | Jorma Rauhala | ||
Zimba kysyi A17-kuvaa. Tässä vaunut.orgin kuvapalvelusta https://vaunut.org/kuvasivu/10814 kuva tuosta vaunusta sen viisiakselisajalta. Kuva on tosin heikko (mallinrakentajallekin) ja etenkin sen spesiaaliteliä ajatellen. Minkäs sille voi kun aikoinaan ajattelee, että sehän on ihan normaaliteli sillä vaunulla ja sitä ehtii kuvaamaan sitten myöhemminkin, jos olisi tarvetta. | ||||
![]() |
15.08.2007 00:42 | Jorma Rauhala | ||
Siitä pari vaunua oikealle on Kiskoteekki https://vaunut.org/kuvasivu/12715. Siis selkeä A-luokan vaunujen säilytysraide. Hienoja puisia Rautatiehallituksen salonkivaunuja upeine sisustuksineen siinä kahta puolen. Aijai ja makeat muistot! | ||||
![]() |
13.08.2007 23:34 | Jorma Rauhala | ||
Kuten "Savonmuan Hilima" yllä kertoo, "saloja" on paljon: on Kanga-salan lisäksi Ruotsin Up-sala ja tietysti sieltä keskivaiheilta löytyy pelkkä Sala. Suomessa voi pohtia Ylitornion, Tornion ja Alatornion maantieteellistä sijaintia ja yllättyä. Entäs Ylistaro ja Alastaro. Kuka panee kartalle oikeaan kohtaan peruspitäjän eli Staron? Taisi nyt mennä jo hieman aiheesta sivuun? | ||||
![]() |
13.08.2007 22:12 | Jorma Rauhala | ||
Sorry! Tämähän olikin se traverssi, joka on Sturenkadun puoleisella osalla. Traverssikuja tulee sijaitsemaan tuolla kauempana pääradan suunnalla. | ||||
![]() |
13.08.2007 22:10 | Jorma Rauhala | ||
Pasilan konepajan traverssia näkyy ainakin tässä https://vaunut.org/kuvasivu/19602 kuvassa. Tähänhän tehdään pikapuoliin raitiotie ja kadun nimeksi tulee "Traverssikuja". | ||||
![]() |
13.08.2007 20:32 | Jorma Rauhala | ||
Vielä nimestä "Kaleton". Muistelen lukeneeni joskus jostain, että Kaleton on jonkun 1890-luvun ruotsinkielisen ratatirehtöörin päätös kaunistaa pysäkin nimi mukavammaksi. Siinä lähellä olisi ollut pieni lampi, jota kutsuttiin syystä "Kalattomaksi". Pysäkin nimeksi olisi myös otettu tuo "Kalaton", mutta koska se ei ollut kovin mairitteleva nimi, insinööri väänsi sen uuteen muotoon. Jos joku muistaa missä dokumentissä tästä asiasta mainitaan, niin kertoo sen meille muistamattomille. | ||||
![]() |
13.08.2007 15:15 | Jorma Rauhala | ||
No eikös oikea muoto ole juurikin "Laukaassa". | ||||
![]() |
12.08.2007 20:58 | Jorma Rauhala | ||
Suomalainen vaunuversio vastaavasta: https://vaunut.org/kuvasivu/31140 . | ||||
![]() |
10.08.2007 00:00 | Jorma Rauhala | ||
Mikä tekee Ruhasta "entisen"? | ||||
![]() |
09.08.2007 21:59 | Jorma Rauhala | ||
Pääraiteen oikealla puolella tuolla loitompana näkyy yhä jäljellä olevat asematalo ja tavaramakasiini. Asematalon tällä puolen radan ylittää aiempi Valtatie n:ro 3 Helsingistä Vaasaan. Historiallinen kuvasarja, kiitos kuvaajalle ja "kuvaajalle". | ||||
![]() |
08.08.2007 23:03 | Jorma Rauhala | ||
Nämä venäläisen Ust-Katavin vaunutehtaan valmistamat KTM-ratikat ovat jollain tavalla sympaattisia "aaltopahvimaisuudessaan". Euroopan Unionissakin on yksi kaupunki, jossa tällaisia voi nähdä: Väinänlinna. | ||||
![]() |
08.08.2007 21:02 | Jorma Rauhala | ||
Ei kuitenkaan vanha Puotinharjun ostoskeskus Helsingissä ;) | ||||
![]() |
08.08.2007 21:00 | Jorma Rauhala | ||
Mutta pian kapearaiteinen sähkörata kulkee konepaja-alueen halki Traverssikujaa pitkin. | ||||
![]() |
23.07.2007 23:46 | Jorma Rauhala | ||
Koska tuo "kisko" ei mielestäni ole aivan laillista kiskoa, sopii radan termiksi mielestäni hyvinkin tuo erikoinen sana funikulaari https://vaunut.org/kuvat?kuvaus=&paikka=koli&kuvaaja=0 Suomeksi sanotaan "köysiradoiksi" myös tällaisia riippuvia "ilmaratoja" https://vaunut.org/kuvasivu/12562 jollainen kuvan yläilmoissa kiikkuu. Helsingin eräillä metroasemilla on liikenteessä vastaavia "vinohissejä", joiden kuvia jäämme tänne kohta odottamaan. Lohjalla on Suomen ainoa "oikea" eli VR-leveäraiteinen funikulaari. Matkustajakäytössä ja on Tytyrin kaivosmuseossa. Ei ole siitäkään täällä kuvia, vielä. Suomeksi ei osata riittävän hyvin eritellä köysi/ilma/yms. liikkuvia kulkuneuvoja: ratakiskoilla kulkevia, metallipalkkien päällä vedettäviä tai köysien varassa roikkuvia. | ||||
![]() |
23.07.2007 23:28 | Jorma Rauhala | ||
Petäjäveden asemalle kulki IVO:n tuhti leveäraide https://vaunut.org/kuvasivu/31176 eli tämä pieni kapeasysteemi on ollut vain ns. rullavaunuilla liikennöitävissä. Sinänsä harvinaista, että jollain liikeyrityksellä on vielä jäljellä tällaisia ns. rilliratoja. Ei taida olla enää kylläkään käytössä: laippaurat näyttävät olevan vuosien aikana umpeutuneet sannasta eivätkä kiskotkaan kiillä... | ||||
![]() |
19.07.2007 23:55 | Jorma Rauhala | ||
Virtasalmen silta toiselta puolelta näyttää muuten tällaiselta: https://vaunut.org/kuvasivu/26151. |
||||
![]() |
02.07.2007 22:58 | Jorma Rauhala | ||
Liekö tuo Humppilan vanhan asematalon luona oleva linjuri Jokioisten-Forssan Rautatieosakeyhtiön vuoro Vorssaan? Niin ja tämän mainion paikkurikuvan jälkeen jäämme odottelemaan sitä Huru11-pikurikuvaa :) | ||||
![]() |
21.06.2007 14:38 | Jorma Rauhala | ||
Kongressi pidettiin Finlandia-talossa ja ulkonäyttelyalue oli talon takana pysäköintialueella. Juna on siis Töölön ratapihalla. Takana näkyvät vanhat Gb:t tuotiin näkösuojaksi, ettei ruma ratapiha näkyisi vieraille. Gb-letka oli harmoninen vaikkakin hieman outo verhous. | ||||
![]() |
20.06.2007 23:06 | Jorma Rauhala | ||
Loppuvatkohan nämäkin yksityiset vaihtotyöt jo ensi vuonna? Veturi kelpaa sitten vaikka mille liikennöitsijälle... | ||||
![]() |
20.06.2007 23:00 | Jorma Rauhala | ||
Kääntöpöytä on varastossa vai olisiko se hävinnyt jonnekin? Minkiölle museosiirrettiin Mäntästä GAS:n 12,6 metrin pitkän kääntöpöydän lava ja kaarikiskot 1980-luvun lopulla. Suomen jyrkin rautatiemäki (23 metriä nousua kilometrin matkalla) eli Huhdinmäki Palomäen ja Kermalan välissä estää mahdollisuuden ajaa höyryvetureita muuta kuin piippu kohti Humppilaa. Siksipä ei kääntöpöytää oikeastaan tarvita, kun savuvetureiden pitää olla aina samassa asennossa. GAS:n pöytä on yhdistetty 1524/600 mm -leveyksille eli olisi sopinut kapearaidemiljööseen. Siis täällä ei vetureita käännetä edes nostureilla, sillä se on turvallisuusriski. | ||||
![]() |
20.06.2007 08:39 | Jorma Rauhala | ||
OTK:n Kantolan myllyn ratapihaltahan tämä. | ||||
![]() |
19.06.2007 22:12 | Jorma Rauhala | ||
OTK:n Kantolan tehdas on oikein. Vaunu on lastattu jauhosäkeillä. | ||||
![]() |
14.06.2007 23:28 | Jorma Rauhala | ||
Maalattu peltikilpi ja tietokoneella tulostettu paperi, teippiä, liimapuikko? Ei kai tällaisia vaan missään nimessä laiteta junaan! HMVY neuvoo oikean menettelytavan. | ||||
![]() |
14.06.2007 23:21 | Jorma Rauhala | ||
Esitesarjasta puuttuvat seuraavat tyypit: Move 35, 51, 66, 67, 80, M-juna 1 (Dm8 sinisenä), M-juna 2 (Dm9), Geoab, EFiab, FPoab sekä uudempina eli kaksilehtisinä esitteinä painetut Sm1, Sm2, M1-M6 -juna (metro) ja NrI (raitiovaunu). Nynny: Odotin riittävän pitkään ja laitoin vasta VALtion METallitehtaat Oy:n liiketoiminnan hiipumisen jälkeen uusiseelantilaisesta rautakaupasta ostamani kilven "no junk mail" postilaatikon viereen. Kesti tosin noin vuoden ennenkuin se alkoi vaikuttamaan. No selväähän toki on, ettei Suomessa juuri osata uuttaseelantia... | ||||
![]() |
13.06.2007 00:35 | Jorma Rauhala | ||
"Aakkosellisesta rautatieliikennepaikkojen luettelosta" ei moista "Alahärmän" asemaa löydy nyt eikä ole koskaan maailmanhistorian aikana löytynyt. Viitaus on siis reilusti vain HÄRMÄn asemaa koskeva. Yleisessä kielenkäytössä Yli- ja Alahärmän kylät ovat yhdessä "Härmät". Joskus aikoinaan linja-autoliikennelupia katsoessani se se vasta näytti erikoiselta paikannimeltä, kun monikkomuotoiset paikkakunnat ovat kuitenkin sangen harvinaisia Suomenmaassa. Härmän ras. on verrattain lähellä Alahärmän nk. tappitoria, hämäläisittäin ilmaistuna, jos se sallitaan. | ||||
![]() |
12.06.2007 08:35 | Jorma Rauhala | ||
Tver (entinen Kalinin) on helppo käyntikohde suomalaisille. Tännehän pääsee Helsingistä, Pasilasta, Tikkurilasta, Lahdesta ja Kouvolasta suoraan perille tuovalla matkustajajunayhteydellä. |