![]() |
12.06.2007 08:35 | Jorma Rauhala | ||
Tver (entinen Kalinin) on helppo käyntikohde suomalaisille. Tännehän pääsee Helsingistä, Pasilasta, Tikkurilasta, Lahdesta ja Kouvolasta suoraan perille tuovalla matkustajajunayhteydellä. | ||||
![]() |
12.06.2007 00:21 | Jorma Rauhala | ||
Hieno tapaus! Tuo kuminan kasvaminen halkopiipussa kuitenkin hieman ihmetyttää: "Kumina (Carum carvi) on tillin sukuinen kaksivuotinen kasvi, jonka siemeniä käytetään mausteena. Ruutu-näkkileipä ja Akvavit-viina saavat omaleimaisen makunsa nimenomaan kuminasta." Ja sitten vielä :) | ||||
![]() |
12.06.2007 00:12 | Jorma Rauhala | ||
Ymmärtääkseni Tasavallan Presidentti on silloin talossa, kun lippu on salossa. Mikäli hän on omakotitalossaan Tamminiemessä, lippua ei nostettu. Mitä tuo U.l.:n alueen viittaus tarkoittaa? Silloinhan lippu olisi ollut alvariinsa ylhäällä. Tosiasiassa Urkin aikana lippu oli salossa varsin harvakseltaan. Manun aikana tapa muuttui, kun hän joutui asumaan tuolla, kunnes uusi kortteeripaikka Mäntyniemi valmistui. | ||||
![]() |
11.06.2007 22:44 | Jorma Rauhala | ||
"Kymen metro". Toisaalta tässä on varsin pikaraitiomainen tunnelma. H-linjan ratikka kadunvarrella jonkin arvostetun kaupunginosan rauhassa. Ja vieläpä odotuskatosten liikennelaitosmainen tyyppi... | ||||
![]() |
11.06.2007 22:33 | Jorma Rauhala | ||
Jt-ilmoituksessa luki varmaankin jotain seuraavaa junanlähetysväliä koskevaa tietoa, esim. tilapäinen nopeusrajoitus tms., tai sitten seuraavaa junasuorituspaikkaa koskeva tieto, esim. junakohtaus tai sellaisen peruminen tms. Voisin myös melkein väittää, että Kirkniemelläkin tässä 1960-70 -lukujen näytelmässä junanlähettäjä eli junasuorittaja käyttäisi virkapuvun takkia oli sää millainen tahansa :) Onhan kyse tuolloin vielä matkustajajunarataosasta. | ||||
![]() |
07.06.2007 17:00 | Jorma Rauhala | ||
Toijalan satama. | ||||
![]() |
05.06.2007 22:14 | Jorma Rauhala | ||
Pitää vielä palata tähän muistorikkaaseen kuvaan, vaikken Trr-sarjaa nähnytkään töissä täällä Koiviston (alkup.) eli Humppilan (myöh.) asemalla. Oli jo oman näkemisen aikaan nimittäin saatu tänne väkivahva SISU-veturi (170 hv) sarjaa Tka3 tekemään näitä vastaavia hommia. Kuvan veturi on vanhempaa "Pikku-Kalle" -mallia, jonka tunnistaa neliskanttisista päätyikkunoista. Uudempi "Iso-Kalle" eroaa ulkonaisesti mm. kaarevista päätyikkunoistaan. Kisko-Kallet olivat aika iso veturisarja Suomessa, yli 40 kpl VR:llä sekä yksityisellä sektorilla. Höyryveturivalmistaja-Tampellan ainoat moottoriveturit sikseen. | ||||
![]() |
05.06.2007 21:56 | Jorma Rauhala | ||
Nätti kuva ja sopii tähän vallitsevaan ilman alaan! | ||||
![]() |
05.06.2007 21:08 | Jorma Rauhala | ||
"Kesä yllätti rautatiet" (trad.). Näitä hellekäyriä ei juuri enää tapaa, kun nämä santaradat ovat vähissä, mutta uutta ovat nyt ajolankojen helleheltymiset. | ||||
![]() |
05.06.2007 21:03 | Jorma Rauhala | ||
JFR:n gabariitti oli tosiaankin suurempi kuin SVR:n. Sama tilanne on ollut Läskelän Rautatiellä ja Suomen Sokeritehtaan Töölön radalla. | ||||
![]() |
05.06.2007 20:28 | Jorma Rauhala | ||
PTJK? | ||||
![]() |
05.06.2007 20:28 | Jorma Rauhala | ||
Hevosvoimavertailua: Rautavaltion lokomoottorissa on 80 hv ja Vorssan pässissä 105 hv. Kuvassa on hieno tunnelma tuolta historialliselta rautatielogistiikan loppuajalta, jolloin sekalainen rahti kulki vielä kiskoilla. Rautalankaa, verkaa, kangaspakkoja, koksia, lautaa jne. vaihtoi tuolloin tällä koti-Suomen vilkkaimmalla siirtokuormausratapihalla raideleveyttä joko puolet kapeampaan tai kaksi kertaa leveämpään. | ||||
![]() |
30.05.2007 23:29 | Jorma Rauhala | ||
Ei tullut kuvattua täällä Lembergissä (saksalaisittain kirjoitettuna) yhtään raitsikkaa? Tämähän on Saksan vaikutuspiirin ajoilta, siis 1800-luvulta lähtien ollut metrinen systeemi. Raiteita tuossa oikealla hieman näkyy... Sähköraitiotien rakensi Siemens & Halske v. 1894. Kalustona lienee vielä kaiketi pääosin vanhat tsekkoslovakialaiset vaunut, elleivät myös länsisaksalaiset Duwagit ole myös tänne levinneet? | ||||
![]() |
30.05.2007 22:07 | Jorma Rauhala | ||
Kioskin katolla tyypillistä suomalaista valtiollisesti holhottua hössötystä. Tällä kertaa on kyse juoma-asioista. Kuten kaikki muistavat, oli sana "amiraali" aikoinaan vaarallinen, koska se oli tamperelaisen Oy Pyynikin valmistaman III ja IVA/IVB -veroluokkien mallasjuomien nimi. Pyynikki, kuten muutkin panimot, valmistivat mainonnan läpäisevää rapakaljaa eli I-olutta samoilla nimillä. Siksipä katon mainoksessa "kierretään" lakia ja asetusta ja se vaatii tuon tolppaykkösen "amiraalin" perään. Vaikkei missään mainitakaan sanallakaan, että kyseessä on mallasjuoma! Sinänsä mielenkiintoista, että Etelä-Savossa nautitaan manselaista-nääs. Muuten: Auran asemalla ei saanut koskaan antaa Jt-ilmoitusta junan sivulleotosta Aura kolmoselle tai neloselle, kun se "Aura" oli turkulaisen Oy Aura Ab:n olutmerkki. Siis aina vain Aura Ykkönen :) | ||||
![]() |
29.05.2007 21:09 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä on! Ja kuka ei oikein hahmota tätä välilaituria nykypäivään, eli kuvan raiteet 2 ja 3, niin se on kutakuinkin sama kuin nykyään raiteet 3 ja 4. Vanha aika on vielä läsnä, vaikka kaukana jo nykyaika lentää "lepakkona" paikalle. | ||||
![]() |
24.05.2007 23:14 | Jorma Rauhala | ||
Ei kai nyt puhdasta alumiinia sentään, tai rautaa? Esim. Variotram on terästä, ja ruostumatonta sellaista tietysti. Ennenvanhaan tehtiin junia myös ruostuvasta teräksestä, kuten Sm1. Alumiinista ei saa kovin kestävää rakennetta. Vain pieni kolhio, niin se on rutussa. On kenties parempi kuitenkin kuin pinkopahvi... | ||||
![]() |
14.05.2007 23:09 | Jorma Rauhala | ||
RVI:n matkalipuntarkastajat olivat ystävällisesti VR:n kondyktööreiden lisäapuna neuvomassa kulkijoita ja myymässä lippuja junamatkustajille mennessä Helsingissä ja paluussa Pasilassa. Syy ei siis ollut noin katala, kuin tirehtööri Nyman arveli. Ihan vain veljellistä apua, jotta YTV saisi jotain tulojakin näistä tilaamistaan junista. | ||||
![]() |
14.05.2007 21:25 | Jorma Rauhala | ||
Ylläoleva on siis kuvattu 11.5. klo 17.00. Seuraavana aamuna 12.5. klo 7.30 tapahtui Alppilassa reilu mälli ja videon http://www.hs.fi:80/videot/1135227201911 loppupuolella nähdäänkin miltä juuri tämä nurkka 213:sta näyttää sen jälkeen, kun on kohdattu iso Volvo. | ||||
![]() |
13.05.2007 22:57 | Jorma Rauhala | ||
Varmasti näin onkin. Puutalo Oy:n tms. valmistuotantoa. Pointtini onkin se, että Ruotsista ei ole tuotu mitään taloja poislukien tuo rauhan aika 1940-41. | ||||
![]() |
13.05.2007 22:53 | Jorma Rauhala | ||
Mätäpuro on hyvä nimi. Se laskeutuu Pieneen Huopalahteen. Läheiseen Isoon Huopalahteen laskee puolestaan Mätäjoki, hieno nimi sekin! Kumpikin ovat muinaisia Vantaan (nimi ei ole siis Vantaanjoki!) mereenlaskuhaaroja, jotka ovat menettäneet liitosyhteyden Vantaaseen aikojen kuluessa maankohoamisen johdosta. No vettä riittää vielä joistakin lähteistä ja katuojista näihinkin uomiin. Mätäjoki alittaa valtionrautatien kahdesti (Rantarata ja Martinlaaksonrata) ja Mätäpuron alkulatva nykyisin ainakin henkisesti kerran (Rantarata). Martinlaaksonradan ratasillan kohdalla kaavoittaja halusi 1970-luvulla muuttaa joen nimeksi Piijoki, osoittaen siten samalla suuren tyhmyytensä. | ||||
![]() |
13.05.2007 22:36 | Jorma Rauhala | ||
Eivätköhän ns. "ruotsalaiset" elementtitalot liity talvisodan jälkeiseen ajanjaksoon eli yli vuoden mittaiseen rauhanaikaan kevät 1940 -> kesä 1941. Silloinhan Suomi ei joutunut käymään sotaa arkkivihollisensa kanssa. Ruotsalaisia lahjataloja on olemassa ainakin Helsingin Pirkkolassa ja Mäntän Savosenmäessä (Sairaalantien varrella) ja lisää on varmasti monella muullakin tehdaspaikkakunnalla. Tämä Orimattila on selkeä VR:n arkkitehtien suunnittelema 1950-60 -luvun standardiasematalo tuon ajan uudisradoille. Näitähän on rataverkolla vaikka kuinka. Esim. Jyväskylän-Haapajärven ja Ilomantsin rata. | ||||
![]() |
13.05.2007 22:20 | Jorma Rauhala | ||
Jos on kellään mitään tiedontarvetta raitiotieliikenteen piiristä, esim. linjoista, niin apu löytyy SRS-netistä: 4T alkoi 4.4.2005: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja4.htm . |
||||
![]() |
13.05.2007 21:34 | Jorma Rauhala | ||
Hienoa nähdä Sotkamosta alkuperäisillä ulkoväreillä oleva asemakuva. Myöhemmin 70-luvulla väri vaihtui vaaleaksi. Nykyään asematalo siellä vieläkin seisoo, tosin hieman saneerattuna muihin tarkoituksiin. Kannattaa kiinnittää myös huomio suomalaisittain ainutlaatuiseen seikkaan, sillä raiteita kulkee asematalon kahta puolta: on siis SAARIASEMA. | ||||
![]() |
13.05.2007 21:18 | Jorma Rauhala | ||
Kenties tyylikkäin raitiovaunukuva vorgissa, tosiaankin! Ja joki on nimeltään Mätäpuro, ettei vain joku erehdy luulemaan kaupunginosan nimeä täksi vesistöksi. Kalastajat pyytävät todennäköisesti kutemaan nousevaa lohta... | ||||
![]() |
10.05.2007 22:00 | Jorma Rauhala | ||
VR:n matkahausta kyllä löytyy vielä henkilöjunayhteyksiäkin Kymin asemalle, joka on tanakasti pystyssä. Ja Kymissä on kuvattavissa jopa kahden eri kotimaisen rautatieoperaattorin vetureitakin päivittäin :) | ||||
![]() |
10.05.2007 19:25 | Jorma Rauhala | ||
Huoltoasema sijoittuu kuvan vasemmalle puolelle. Kuvanoton aikaan siinä oli legendaarinen Eläintarhan Union. Tuossa taustalla on muuten HKL:n Leyland-bussi, linjan 23 päätepysäkillä. Bussilinja meni Ilmalan vesisäiliöille, eli neljä välipysäkkiä Puu-Pasilassa. | ||||
![]() |
09.05.2007 00:03 | Jorma Rauhala | ||
![]() |
08.05.2007 23:52 | Jorma Rauhala | ||
![]() |
08.05.2007 22:46 | Jorma Rauhala | ||
Jotain kuvia tapahtumista on myös http://www.raitio.org/news/uutiset.htm täällä. | ||||
![]() |
08.05.2007 19:51 | Jorma Rauhala | ||
Totta on, että virroitin ei nyt ihan alkuperäistä vuosikertaa ole, mutta kyllä kai se kestetään. Eihän tähän ole enää tehty tupakkaosastoakaan, vaikka sekin kuuluisi asiaan :) Tampellan v. 1959 valmistamat telit on taitavasti naamioitu ja saatu alkuperäinen ilme alakertaan. Tämän puolen ovet eivät tule käyttöoviksi, koska vaunua ajetaan liikenteessä nyt yksisuuntaisesti. Vilkutkin on lisätty etukulmiin. | ||||
![]() |
08.05.2007 19:44 | Jorma Rauhala | ||
Eräs vanha postikorttikuva https://vaunut.org/kuvasivu/26900 myös löytyy. | ||||
![]() |
08.05.2007 18:52 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä tämä on se oikea paikka. Aiemmin puuhattiin pysähdyslaituria ravintola Ukonselän kohdalle, mutta paikka todettiin sittemmin ahtaaksi. Sitä aiemmin pysäkkiä kaavailtiin työväentalon lähelle Loilan puolella. Nyt palataan siis vanhan ratapihan maisemiin ja ollaan perinteisen Kolhon puolella. Kylien "raja" kulkee Kolhonvirrassa, vaikka kaikki onkin nykyään Kolhoa. | ||||
![]() |
06.05.2007 20:26 | Jorma Rauhala | ||
Eikös nuo kaikki kolme vihreää matkustajavaunua ole peräisin RLR:ltä? | ||||
![]() |
26.04.2007 23:37 | Jorma Rauhala | ||
Kuvassa SJ:n väliopastimen Hp 6/3 jälkeen oikealle johtava raide on suomalainen ja 5 jalan raideleveyttä. Risteyskohdassa vasemmalle johtava raide on kuninkaallista 1435 mm -leveyttä. Väliopastin on tarkalleen sanottuna 1311,012 km Tukholman Keskusaseman nollakohdasta. Hp 6/3:n takana on väliopastin Hp 6/8 ja sen kilometrit ovat 1311,006 Tukholmasta. Hp on Haaparannan lyhenne, sama kuin Suomessa Humppilalla! Helsingistä on Haaparannalle (huom. ei Haaparantaan!) matkaa 888,130 Haapamäen kautta. Pölkyt hoitaa kukin maa omalla tontillaan. | ||||
![]() |
26.04.2007 21:16 | Jorma Rauhala | ||
Pakkohan se on jakautua. Tornion tavarapiha on eri paikassa kuin asema ja laituriraiteet. Haaparannalla on eri asia kun H.M.Kuninkaallinen asematalo laitureineen on heti Valtakunnan rajalta saavuttaessa ensimmäisenä. Tavarajunatkin joutuvat kulkemaan siis Haparanda-Passarshirskajan läpi. | ||||
![]() |
26.04.2007 21:09 | Jorma Rauhala | ||
Aivan kuin olisin kävellyt joskus tuota lankonkia - Wesijärvi? | ||||
![]() |
26.04.2007 08:37 | Jorma Rauhala | ||
Sisartyyppi Ggy https://vaunut.org/kuvasivu/12948 on tässä. | ||||
![]() |
25.04.2007 23:19 | Jorma Rauhala | ||
Porvoossa. | ||||
![]() |
24.04.2007 23:42 | Jorma Rauhala | ||
Näyttää siltä, että tällaisella luotirautatiellä ei käytetä lainkaan ratapölkkyjä. Tulee mieleen Suomesta HKL:n metroradan silta tai Kannonkosken kolmas... | ||||
![]() |
24.04.2007 23:38 | Jorma Rauhala | ||
Eero yritti sanoa, että juna seisoo nyt Hanko-Pohjoisen seisakkeella ja lähtee tuossa tuokiossa Hankoon. Hangon tulovaihde on muuten tuossa viiden metrin päässä :) Santala on jäänyt taakse jo seitsemän minuuttia sitten... | ||||
![]() |
24.04.2007 21:55 | Jorma Rauhala | ||
Nonniin. Tämähän on Liikennöitsijänkatu, eli aikas hyvä kadunnimi sikseen. Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/27565 ollaan saman roikan kimpussa tuon rekan kohdalla radan toisella puolella. Pehmopaperijuna on nousemassa juuri Metsä Tissue Oyj:n tehtaalta (siis ent. G.A.Serlachius Oy) ja lähin etappi on nyt Mäntän ratapiha, jossa kulkusuunta vaihtuu ja lähdetään Tampereelle. Liikennöitsijänkadun nimi viittaa GAS:n Liikenneosastoon, jonka keskusvarikko toimi kuvan oikealla puolella. Oikeaa paikkatietoa tuolla tuli jo JukkaR:ltä ja Eero vahvisti asian. | ||||
![]() |
23.04.2007 23:59 | Jorma Rauhala | ||
Tässä on ihan kuin jotain, joka tapahtui joskus aiemmin https://vaunut.org/kuvasivu/21107 ... | ||||
![]() |
23.04.2007 22:54 | Jorma Rauhala | ||
UL100:n stipendin saanut oli alan harrastaja hänkin. Voittosummalla voisi olla 1,25 vuotta jäsenenä... | ||||
![]() |
23.04.2007 21:10 | Jorma Rauhala | ||
Käsikääntöisiä vaihteita on vähemmän kuin sähkövaihteita eli ei siis ole paljoa. Myötävaihteet kun unohdetaan laskuista, kun eivät ole sähköistettyjä. Nykyään kaikkein vähiten on vignol-kiskosta (rautatiekisko) olevia vaihteita. Hyvät sivustot http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/varikot/koskela.htm näyttävät minkälainen KH:n ratapiha on kaaviona. | ||||
![]() |
23.04.2007 09:45 | Jorma Rauhala | ||
Tämän vaunun äänimaailman hiivattimaisuus täydentyy kompressorin rummutuksella, jossa on hieman groovyakin mukana. | ||||
![]() |
22.04.2007 23:30 | Jorma Rauhala | ||
Äksöniä! Yksi sakki haahuilee oikealla pusikossa, joku on ryhmittyneenä peräti keskikaistalle ja lisää jengiä saadaan juuri vasemmalta käsin. | ||||
![]() |
22.04.2007 23:25 | Jorma Rauhala | ||
Vaunun väristä voi jo päätellä, että tämän omistaa VR-Henkilöliikenne. Yleensä kai VR-autot ovat VR-Radan ja sitten seuraavaksi VR-Cargon, eivätkä ne voi missään nimessä olla tämän värisiä. Esim. VR-Cargolla niissä on sinistä väriä. | ||||
![]() |
21.04.2007 23:31 | Jorma Rauhala | ||
USA:sta tulivat myös Vr4:t, myöhemmin Vr5. USA:sta on tullut vetureita Suomeen jo vuodesta 1872 lähtien, ratikoita vuonna 1920. | ||||
![]() |
21.04.2007 22:11 | Jorma Rauhala | ||
201:n auringossa oleva 2-numero on peräisin Turun raitioteiltä. Kiinnitysmetodi aurinkoon on poikkeava helsinkiläisiin verrattuna, mutta kuitenkin onnistui. Yläosassa näkyy numerolevystä tuleva piikki, jonkalaista tapaa ei Hesassa käytetty. HKL:llä oli yläosassa koukut. Huomenna SRS:n jäsenet näkevät linjanumeron 7 auringossa. | ||||
![]() |
21.04.2007 00:01 | Jorma Rauhala | ||
Siellähän se sisällä Viljavan raiteella viimeksi oli. Sininen vieläpä! | ||||
![]() |
20.04.2007 23:55 | Jorma Rauhala | ||
Alku ja loppu riippuu ihan miten kaksi baliisia rataan laitetaan. Baliisit toimivat karkeasti sanottuna siten, että ensin on nro 1 ja sitten perään nro 2. Siitä yhdistäen veturilaite saa tiedon. Jos ajetaan baliisien yli järjestyksessä 2-1, se ei reagoi mitenkään. Tämä kohta lienee sopivasti kilometreissä laskettuna ennen Nurmeksen esiopastinta ja noin kolmen kilometrin päässä itse Nurmeksen asemaa, että on jo syytä ruveta kertomaan bitteinä tulevista seikoista eli tulotolpan asennosta. Toisinpäin ajettaessa JKV:n loppu on tietysti järkevää ilmoittaa heti Nurmeksen aseman Porokylän päässä, koska siellähän se faktinen raja on. |