916-149250 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.12.2007 12:55 Jorma Rauhala  
  Hyvin on saksalaistyyliset ikkunat hytissä. Veturi lienee 914 mm, kun lähistöllä on sellaista käytössä. Tältä asemalta liikennöidään junia kuitenkin normaalileveydellä. Eikä ole Saksasta.
kuva 02.12.2007 11:45 Jorma Rauhala  
  Ei Italia eikä Ranska.
kuva 01.12.2007 20:56 Jorma Rauhala  
  Tämä kulki näin: https://vaunut.org/havainto/3726
kuva 01.12.2007 15:43 Jorma Rauhala  
  Näitä ylikulkusiltoja pääsivät matkustajat vielä vuoteen 1988 eli liikenteen loppuun saakka kulkemaan ilman mitään nykyajan vouhotusta. Mukava se oli mennä noin satasen vauhdissakin vaunusta toiseen. Radan kolke tuli alta ja viima kävi sivuilta - lakista kannatti pitää kiinni! Silloin ihmiset olivat viisaampia ja ennakoivampia kuin mitä nykyaikana. Päätyovet antavat lisäksi sivusuojan: kun on avattu lähtöovi, sitten avataan seuraavan vaunun tulo-ovi ja sitten vasta lyödään lähtöovi kiinni. Nykyajan ihminen tarvitsisi tähän toimintatapaan varmasti kolmikieliset käyttöohjeet eikä se sittenkään onnistuisi oikeaoppisesti.
kuva 01.12.2007 00:32 Jorma Rauhala  
  30 grammaa painavia kiskoja? Sentiltä tms.?
kuva 27.11.2007 08:56 Jorma Rauhala  
  Tarkoitat varmaankin tätä: https://vaunut.org/kuvasivu/40891
kuva 23.11.2007 19:55 Jorma Rauhala  
  Täällä https://vaunut.org/havainto/3686 on ohjeet juhlimiselle.
kuva 23.11.2007 19:18 Jorma Rauhala  
  Toisen kuvan yhteydessä https://vaunut.org/kuvasivu/43558 on vinkkejä hankintaa ajatellen.
kuva 22.11.2007 23:01 Jorma Rauhala  
  Jos vain jostain löydätte, niin hankkikaa "Kaskimies" eli VR:n 75-vuotiskuvakirja vuodelta 1935. Tämäkin kuva on siinä korkeatasoisena syväpainokuvana ja teksti kuuluu: "Viipurin ratapihan länsipäässä, Kirkkosaaren kääntösillan läheisyydessä sijaitseva asetinlaitetorni (asetinlaite I), jonka yläkerroksessa on sähköasetinlaite ja alakerroksessa siihen kuuluvat voimalaitteet (Narag-uuni keskuslämmitystä varten). Asetinlaite otettiin käytäntöön v. 1930. - Etualalla näkyy n.s. tuulimyllylyhty, joka osoittaa kaksinkertaisen risteysvaihteen (täysenglantilaisen vaihteen) kulloinkin käytettävissä olevan kulkutien". Kirjassa on 450 syväpainokuvaa rautateiden siihenastiselta taipaleelta ja kuvatekstit ovat esimerkinmukaisesti hyvin seikkaperäisiä!
kuva 22.11.2007 22:49 Jorma Rauhala  
  Tämä kuva on Tietosanakirjassa esiintyvää kuvaa parempitasoisena "jokaisen" harrastajan kirjahyllystä löytyvässä Einari Kaskimiehen toimittamassa ja WSOY:n painamassa rautateiden 75-vuotisjuhlakuvakirjassa "Valtionrautatiet" eli "loistava kuvasto, sopiva lahjakirja - noin 300 suurikokoista sivua, 450 syväpainokuvaa" vuodelta 1935. Kirjan kuvat ovat sinipainotteisia. Tämän kuvan tekstinä on siinä: "Pasilan henkilöasema. Pasilan ratapihan 19 semafoorista sijaitsee henkilöaseman tulo- ja lähtösuunnilla 7 kpl, joista kuvassa etualalla nähdään kaksi motorisoitua lähtösemafooria Helsinkiin automaattiselle blokkiosuudelle lähteville junille. Henkilöaseman asetinlaite on sijoittu asemataloon junanlähettäjänkonttoriin ja on Suomen ensimmäinen sähköasetinlaite, otettu käyttöön v. 1926". Asematalohan on kierrätetty Vammeljoelta ja kuvassa se on varsin uusi paikallaan. Olisiko väri tummanruskea? Asematunnelirakennus on talon kanssa samaa väriä. Nurkat ovat kuitenkin valkeat.
kuva 16.11.2007 23:50 Jorma Rauhala  
  Tämäpä onkin harvoinnähdyn monijunainen kuva. Jossain suuressa maailmassa ovat ajaneet junia kuvattavaksi tällaisille silloille. Mutta tämä: on kaikinpuolin kymppi! Junia sinne ja tänne. Onneksi olkoon kuvaajalle hyvästä ajoituksesta, ja lisätään numeron perään vielä plussa!
kuva 16.11.2007 23:34 Jorma Rauhala  
  Täällä on Herttoniemen Rautatien paras tietopaketti: http://www.seisake.net/satamarata3/ Säiliöyhtiöitä oli lisäksi British Petroleum-Petko, Semptalin, Kamex ja mitä niitä nyt voisikaan olla.
kuva 16.11.2007 23:28 Jorma Rauhala  
  Itse tykkään käyttää vain sen liikennepaikan nimeä, joka kuvassa näkyy. Mutta ihan miten vaan, kun kerran kysyit. Tässähän oli alunperin muistaakseni "Liperi" vai oliko myös lisäksi himmeällä "Viinijärvi". Noi kuntarajat kun tuppaavat muuttumaan yhä kiihtyvässä tahdissa ja niitä nimetään hyvin epäinformatiivisestikin. Mutta siis Ollin kysymykseen: miksi siinä pitäisi olla lisäksi "Liperi"? Kohtahan siinä kai lukee "Joensuu", eli onko sillä informaatioarvoa? Ellei haluta osoittaa, että ollaan kaupungissa...
kuva 16.11.2007 23:05 Jorma Rauhala  
  Tämä on maailman pienin olutravintola (A-oikeudet): http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravintola_Kuappi Sisällä on yksi kahden hengen pöytä.
kuva 11.11.2007 18:47 Jorma Rauhala  
  Hieno kuvasarja Mikalta! Tuo kirkko on Suomen katolisten tuomiokirkko eli Pyhän Henrikin Katedraali vuodelta 1860 http://henrik.catholic.fi/historyf.htm Tämän kirkon edustalla oli 1890-luvulla hevosraitiolinjan Töölö-Kaivopuisto päätepysäkki ja se oli ratikkakuvien taustamiljöö jo silloin.
kuva 09.11.2007 22:59 Jorma Rauhala  
  Saitko tämän muistoksi tapahtuneesta? Siipipyörä ja kaksi kalashnikovia.
kuva 09.11.2007 22:56 Jorma Rauhala  
  Asjallinen lediopastelevy, toimii modernisti aurinkovoimalla. Valmistetaan Tarkk'ampujapatajoonan konepajalla...
kuva 06.11.2007 00:04 Jorma Rauhala  
  Haapamäellä se vaihto on ajateltukin tehtäväksi. Jos ei, se on poikkeama.
kuva 04.11.2007 19:17 Jorma Rauhala  
  Komea on tuo vaunu http://www.raitiovaunu.fi/kuvat/jumboseweb.jpg .
kuva 01.11.2007 22:17 Jorma Rauhala  
  Tässä 1930-luvun kortissa todentuu kyllä SNTL:n tuonaikainen Stalin-dynaamisuus. On kuin jonkin nykyaikaisen mainostoimiston suunnittelema rakennelma tuo Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoon peremmälle houkutteleva tervetuloportti. Eivät ole loikkaukset olleet teknisesti todellakaan vaikeita. Hru¨t¨ovin aikana siirryttiin taaksepäin näissä markkinointijipoissa, verrataanpa vaikka tuttua Kirkkonummen aseman maantieporttia Porkkalan palautuksen yhteydessä 50-luvulta. Sitten asiasta toiseen: Rajajoki-kuvien paikannimeämisessä suosittelisin lisäksi mainittavaksi asemanimen Valkeasaari. Sehän on oikeasti tuo rautatieasema jota tässä kuvataan. Suurin osa "Rajajoki" nimisistä postikorteista on oikeasti "Valkeasaarta", joka sijaitsee, ja on aina sijainnutkin, ihan eri valtiossa kuin meillä. Tosin Valkeasaaren aseman on rakentanut VR, mutta lukekaa ne asiat historioista... Valkeasaari on muuten risteysasema. Sieltä lähti ensimmäinen SVR:n kanssa yhdysliikennesopimuksen tehnyt yksityinen rautatie Siestarjoelle. Tuo tapahtui jo ennen Hangö-Hyvinge Jernvägiä, joka oli vasta toinen yksityisrata, joka teki SVR:n kanssa yhdysliikennesopimuksen.
kuva 27.10.2007 00:00 Jorma Rauhala  
  Se on todellakin Tornio ja näkyy tuossa Tornionjoen keskellä puksuttavan Valtionrautateitten ainoa matkustajahöyrylautta "Tornionjoki" reitillä "Tornion rautatieasema - Tornion kaupunki". [Tuo oli halvempi ratkaisu kuin rakentaa rata- tai maantiesilta joen yli kaupunkiin.] Nykyään tuossa on kyllä maantiesilta. Tämän nykyisen tiiliaseman https://vaunut.org/kuvasivu/29620 seinässä olevassa muistolaatassa kerrotaan aseman kautta saapuneen erään itämaan tietäjän. Tällä kertaa ei kyllä valelämmittäjänä... Mutta siis ettei vain olisikin ollut tuo kuvan puuasema kyseessä, kun tuo kaikkien tuntema bolshevikki palasi tätä reittiä Sveitsistä kohti kotia ja Petrogradia.
kuva 25.10.2007 22:19 Jorma Rauhala  
  Jorvas: Labor-yhtiön iso viljavarasto on tuossa kohtaa https://vaunut.org/kuvasivu/19816 - ja sivuraide sinne oli käytössä vielä 1970-luvulla. Tuo rakennus oli varmasti 1920-luvullakin Laborin varasto.
kuva 24.10.2007 23:45 Jorma Rauhala  
  Vaunu on ajokuntoinen; lisäkuvia koeajolta http://www.raitio.org/news/uutiset.htm Ja tiedoksi tuntemattomalle kommentoijalle (ks. alla), että silloin kun tämä vaunu aloitti kulkunsa Helsingin ja Kulosaaren välillä, Sörnäisten salmen yli oli jo olemassa silta. Puurakenteinen ja kääntösilta mahdollisti laivaliikenteen Vanhankaupunginlahdelle.
kuva 24.10.2007 21:31 Jorma Rauhala  
  Pelästyin hieman kun katsoin, että onpas Liperin asema komistunut sitten viimeisestä tapaamisesta. Eli - oma mielipiteeni on edelleenkin: paikannimenä vain liikennepaikan nimi. Pitäisiköhän mahdollinen Liperin liikennepaikan kuva kirjoittaa muodossa "Liperi, Liperi" ;)
kuva 24.10.2007 21:26 Jorma Rauhala  
  Tällaiset yksisuuntavaunut tarvitsevat kääntösilmukan. Vaihtotyötä (peruuttamista) varten näissä on yksinkertainen ajopöytä takaosassa suojakannen alla.
kuva 24.10.2007 21:22 Jorma Rauhala  
  Mihin-asema on hyvin "selvästi" Kokkola ja tie-merkintöinä on Lyly ja Lapua. Ei, en itse ole rautatielääkäri...
kuva 24.10.2007 19:06 Jorma Rauhala  
  Linjakartan http://www.raitio.org/ratikat/turku/liikenne/linjat5.htm mukaan matkalippu näyttäisi ajoittuvan 1.5.1951-5.11.1956 väliseen aikakauteen. Ja kyseessä on (sarja)alennuslippu (A-kirjain). Matkustaja on noussut ykkös-raitsikkaan kuukauden 2. päivänä kello 12.15-12.30 Linnankadulla ja sitten on vaihdettu Kauppatorilla kolmoseen. Jos tuon vaihdon oikein oivalsin.
kuva 24.10.2007 18:53 Jorma Rauhala  
  Vasemmalla on jokin Porkkanan vaunu, niinhän on tämä CEiv:kin. Kuvan esittelytekstissä on hieman huumoria... Silloin kun ryhdyttiin suunnittelemaan tulevien EXP- ja sittemmin IC-vaunujen ulkoasua, tämä romutusta odottanut Porkkanan välivaunu sai kokeeksi tällaisen maalauksen konepajan pihalla, jotta käytännössä nähtäisiin miltä siihenastiseen käytäntöön verrattuna täysin uudenlainen maalaustyyli oikeasti näyttäisi. Maalaus tehtiin vain tälle sivulle. Mitään ravintolaakaan ei tässä vaunussa siis ole.
kuva 22.10.2007 19:46 Jorma Rauhala  
  Eltelin joukot ovat tulleet ratapihalle maantietä pitkin. Täällä on töissä myös Eltelin moottorivaunu Elmer sekä MVH:n kiskokaivinkoneita. Rata täältä Saviolle ei ole vielä läpiajettavissa.
kuva 07.10.2007 01:15 Jorma Rauhala  
  Ei tämä olekaan oikeasti "raitiovaunu" vaan metrojuna eli "U-bahn". Helsingissä "metro" tarkoittaa samaa kuin Saksassa "S-bahn". Helsingin metro ei ole oikeasti mikään "metro", vaan ihan rehellisesti "sähköjuna". Muualla Euroopassa "metrot" ovat useinkin hyvin ratikkamaisia! Meidän yhden linjan metro-operaattori (HKL) on vain eri instanssi kuin muuten kotimaisilla sähköjunilla on tapana (VR). Perussotkun saa aikaan se seikka, että HKL liikennöi kahdenlaista raideliikennettä: ratikoita sekä sähköjunia saman toiminimen alla. Ja että VR:llä oli jo ns. sähköjunia entuudestaan. Pitäähän niillä HKL:n kunnallisilla sähköjunilla olla jokin eri brändi erottuakseen valtion junista! Vertailukuvia "ratikoista" hieman Helsinkiä suuremmasta Frankfurtista löytyy << ja << nappuloilla. Kuvan vaunussa on muuten korkean sähköjunalaiturin ja matalan kadunvarsipysäkin ovirakenne. (Käyttäjä muokannut 07.10.2007 01:16)
kuva 06.10.2007 21:09 Jorma Rauhala  
  Omasta, ja VBBr:nkin, mielestäni Brandenburg an der Havelissa on kyllä raideleveys 1 m. Engelsmannit sotkeentuvat nyt pahan kerran Braunschweigiin (englanniksi Brunswick). Siellä on 1,1 m raideleveytenä. Vorgista löytyy 1,1 m:n ratikkakuvia ainakin Kielistä, ja ehkä joskus muualtakin.
kuva 06.10.2007 18:21 Jorma Rauhala  
  "Move on" kokeili ja tiesi oikein. Vilppulan kolmipilttuinen veturitalli on taustalla. Nopeusrajoitus koskee Vilppulan satamarataa, jonka pituus oli 2,82 km.
kuva 27.09.2007 14:19 Jorma Rauhala  
  Kuvan erikoisuus ovat Kantaja-Porter -miehet: vasemmalla oleva mies sekä vaaleatakkinen mies Dv12:n edessä ison matkatavarakärryn kanssa. Lippalakissa on iso kyltti, jossa on Porter-teksti. Tämä oli yksityistä pienimuotoista liiketoimintaa, siksi kantajat käyttävät omia vaatteitaan. Montaa vuotta tästä eteenpäin ei mennyt, kun tällainen yleisönpalvelutoiminta päättyi Suomesta. Kantajat kävivät useimpien saapuvien kaukojunien luona odottamassa asiakkaita. Samoin taksien tuloalueella he päivystelivät odottaen junalla lähteviä matkustajia. Olikohan taksa 1 mk/kolli. Kantajilla oli oma pieni kaluvaja ns. Postitunnelissa nykyisen sämpyläkioskin paikkeilla.
kuva 26.09.2007 00:53 Jorma Rauhala  
  Kyllä vain. Asema sijaitsi edempänä kuin tuo nykyinen, siinä Nycanderinkadun-Kauppatorin vaiheilla, ja ratalinjan kaakkoispuolella. Hangon Konepajan raiteistoakin on tässä kuvassa näkyvissä vasemmalla. Minkäs sarjojen kattiloita siellä on? Entäs tämä Hyvinkäältä tulleen junan veturin sarja?
kuva 20.09.2007 20:00 Jorma Rauhala  
  Kuvan juna on juurikin kahdeksan vaunun mittainen...
kuva 11.09.2007 22:42 Jorma Rauhala  
  tane: No ei tosiaankaan! Yksi tuollainen vinkin vaunun tapainen on ajokunnostettu ja löytyy Majorstuenin varikolta. Nuo HkB:n radat sisältyvät nykyään Oslon T-bane -verkostoon, eli kalusto siellä on kaksivaunuisia metrojunia.
kuva 11.09.2007 22:34 Jorma Rauhala  
  Olen T2000:n ohjaamossa, mutta en osaa sanoa aseman nimeä. Kyseessä on tilausjuna, joka ajoi sikäläistä kehärataa "Ringeniä" Nydalenista Majorstueniin. Olisiko Jernbanetorget, Stortinget tai Nationaltheatret?
kuva 11.09.2007 22:14 Jorma Rauhala  
  Haa - Yep! Oslo Sporveien - binder byen sammen. Kuvattu harvinaisen T2000-tyypin ohjaamosta ja näkyvät junat ovat jotain yleisistä vanhoista sarjoista T1-T8.
kuva 11.09.2007 22:06 Jorma Rauhala  
  Nopeasti tuli ensimmäiset vastaukset - mutta nix-nax
kuva 21.08.2007 22:59 Jorma Rauhala  
  Kiuaskiviassosiaatio tuli juuri tällaisesta kivilaadusta. Jos kuvassa olisi ollut vanhalta ratapenkalta avoklosetti-radan hienoksi jauhautunutta sepeliä, tuskin olisin tähän kuvan alle mitään tällaista raapustanutkaan :)
kuva 21.08.2007 22:54 Jorma Rauhala  
  Noin 16 km pitkä systeemi, raideleveys Kap-spoor 1067 mm eli kuten Tallinnan ratikoillakin, kalustona 161 tämänkaltaista kaksiakselista vaunua 1930-luvulta (toki vahvasti kuluneiden 70 vuoden aikana kunnossapidettyjä), liikennetiheys ruuhka-aikaan 90 sekuntia, matkustajia 84.000.000 vuodessa eli rutkasti enemmän kuin Helsingin metrossa :)
kuva 21.08.2007 22:38 Jorma Rauhala  
  Vastaavan näköistä tavaraa myydään K-Raudassa pienissä pahvilaatikossa kiuaskivi-nimikkeellä ja hyvään hintaan. On usein käynyt mielessä, että kun ylitän tasoristeyksen, voisi aina sujauttaa yhden jöötin taskuun ja säästää loppupeleissä sievoisen summan huomaamattaan. Tuossa edessä on vielä arvokkaampaa isokokoista Aito-kiuas -kiveä, joka voisi kelvata myös savusaunaan. Käytön jälkeen kiuaskivien vaihtovuonna tietysti palautan kivet lainapaikkaansa.
kuva 15.08.2007 22:33 Jorma Rauhala  
  Tällaisia laajoja karttoja ei kyllä ole noista paikoista koskaan julkaistu, jos sellaisia haet. Toki myöhemmin on tehty A5-lappusia kaikista liikennepaikoista.
kuva 15.08.2007 22:28 Jorma Rauhala  
  1970-luvun alkupuolella Järvenpään ikioma järjestelijäveturi oli Trr-sarjan kone. Tampellan ainoaksi moottoriveturisarjaksi jäänyt pikkupässi eli Kisko-Kalle. Tässä kuvausajankohdassa se on jo pantu pataan.
kuva 15.08.2007 22:17 Jorma Rauhala  
  Zimba kysyi A17-kuvaa. Tässä vaunut.orgin kuvapalvelusta https://vaunut.org/kuvasivu/10814 kuva tuosta vaunusta sen viisiakselisajalta. Kuva on tosin heikko (mallinrakentajallekin) ja etenkin sen spesiaaliteliä ajatellen. Minkäs sille voi kun aikoinaan ajattelee, että sehän on ihan normaaliteli sillä vaunulla ja sitä ehtii kuvaamaan sitten myöhemminkin, jos olisi tarvetta.
kuva 15.08.2007 00:42 Jorma Rauhala  
  Siitä pari vaunua oikealle on Kiskoteekki https://vaunut.org/kuvasivu/12715. Siis selkeä A-luokan vaunujen säilytysraide. Hienoja puisia Rautatiehallituksen salonkivaunuja upeine sisustuksineen siinä kahta puolen. Aijai ja makeat muistot!
kuva 13.08.2007 23:34 Jorma Rauhala  
  Kuten "Savonmuan Hilima" yllä kertoo, "saloja" on paljon: on Kanga-salan lisäksi Ruotsin Up-sala ja tietysti sieltä keskivaiheilta löytyy pelkkä Sala. Suomessa voi pohtia Ylitornion, Tornion ja Alatornion maantieteellistä sijaintia ja yllättyä. Entäs Ylistaro ja Alastaro. Kuka panee kartalle oikeaan kohtaan peruspitäjän eli Staron? Taisi nyt mennä jo hieman aiheesta sivuun?
kuva 13.08.2007 22:12 Jorma Rauhala  
  Sorry! Tämähän olikin se traverssi, joka on Sturenkadun puoleisella osalla. Traverssikuja tulee sijaitsemaan tuolla kauempana pääradan suunnalla.
kuva 13.08.2007 22:10 Jorma Rauhala  
  Pasilan konepajan traverssia näkyy ainakin tässä https://vaunut.org/kuvasivu/19602 kuvassa. Tähänhän tehdään pikapuoliin raitiotie ja kadun nimeksi tulee "Traverssikuja".
kuva 13.08.2007 20:32 Jorma Rauhala  
  Vielä nimestä "Kaleton". Muistelen lukeneeni joskus jostain, että Kaleton on jonkun 1890-luvun ruotsinkielisen ratatirehtöörin päätös kaunistaa pysäkin nimi mukavammaksi. Siinä lähellä olisi ollut pieni lampi, jota kutsuttiin syystä "Kalattomaksi". Pysäkin nimeksi olisi myös otettu tuo "Kalaton", mutta koska se ei ollut kovin mairitteleva nimi, insinööri väänsi sen uuteen muotoon. Jos joku muistaa missä dokumentissä tästä asiasta mainitaan, niin kertoo sen meille muistamattomille.
kuva 13.08.2007 15:15 Jorma Rauhala  
  No eikös oikea muoto ole juurikin "Laukaassa".
<<   >>