Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.09.2007 22:06 | Jorma Rauhala | ||
| Nopeasti tuli ensimmäiset vastaukset - mutta nix-nax | ||||
|
21.08.2007 22:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kiuaskiviassosiaatio tuli juuri tällaisesta kivilaadusta. Jos kuvassa olisi ollut vanhalta ratapenkalta avoklosetti-radan hienoksi jauhautunutta sepeliä, tuskin olisin tähän kuvan alle mitään tällaista raapustanutkaan :) | ||||
|
21.08.2007 22:54 | Jorma Rauhala | ||
| Noin 16 km pitkä systeemi, raideleveys Kap-spoor 1067 mm eli kuten Tallinnan ratikoillakin, kalustona 161 tämänkaltaista kaksiakselista vaunua 1930-luvulta (toki vahvasti kuluneiden 70 vuoden aikana kunnossapidettyjä), liikennetiheys ruuhka-aikaan 90 sekuntia, matkustajia 84.000.000 vuodessa eli rutkasti enemmän kuin Helsingin metrossa :) | ||||
|
|
21.08.2007 22:38 | Jorma Rauhala | ||
| Vastaavan näköistä tavaraa myydään K-Raudassa pienissä pahvilaatikossa kiuaskivi-nimikkeellä ja hyvään hintaan. On usein käynyt mielessä, että kun ylitän tasoristeyksen, voisi aina sujauttaa yhden jöötin taskuun ja säästää loppupeleissä sievoisen summan huomaamattaan. Tuossa edessä on vielä arvokkaampaa isokokoista Aito-kiuas -kiveä, joka voisi kelvata myös savusaunaan. Käytön jälkeen kiuaskivien vaihtovuonna tietysti palautan kivet lainapaikkaansa. | ||||
|
15.08.2007 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisia laajoja karttoja ei kyllä ole noista paikoista koskaan julkaistu, jos sellaisia haet. Toki myöhemmin on tehty A5-lappusia kaikista liikennepaikoista. | ||||
|
15.08.2007 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvun alkupuolella Järvenpään ikioma järjestelijäveturi oli Trr-sarjan kone. Tampellan ainoaksi moottoriveturisarjaksi jäänyt pikkupässi eli Kisko-Kalle. Tässä kuvausajankohdassa se on jo pantu pataan. | ||||
|
15.08.2007 22:17 | Jorma Rauhala | ||
| Zimba kysyi A17-kuvaa. Tässä vaunut.orgin kuvapalvelusta https://vaunut.org/kuvasivu/10814 kuva tuosta vaunusta sen viisiakselisajalta. Kuva on tosin heikko (mallinrakentajallekin) ja etenkin sen spesiaaliteliä ajatellen. Minkäs sille voi kun aikoinaan ajattelee, että sehän on ihan normaaliteli sillä vaunulla ja sitä ehtii kuvaamaan sitten myöhemminkin, jos olisi tarvetta. | ||||
|
15.08.2007 00:42 | Jorma Rauhala | ||
| Siitä pari vaunua oikealle on Kiskoteekki https://vaunut.org/kuvasivu/12715. Siis selkeä A-luokan vaunujen säilytysraide. Hienoja puisia Rautatiehallituksen salonkivaunuja upeine sisustuksineen siinä kahta puolen. Aijai ja makeat muistot! | ||||
|
13.08.2007 23:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten "Savonmuan Hilima" yllä kertoo, "saloja" on paljon: on Kanga-salan lisäksi Ruotsin Up-sala ja tietysti sieltä keskivaiheilta löytyy pelkkä Sala. Suomessa voi pohtia Ylitornion, Tornion ja Alatornion maantieteellistä sijaintia ja yllättyä. Entäs Ylistaro ja Alastaro. Kuka panee kartalle oikeaan kohtaan peruspitäjän eli Staron? Taisi nyt mennä jo hieman aiheesta sivuun? | ||||
|
13.08.2007 22:12 | Jorma Rauhala | ||
| Sorry! Tämähän olikin se traverssi, joka on Sturenkadun puoleisella osalla. Traverssikuja tulee sijaitsemaan tuolla kauempana pääradan suunnalla. | ||||
|
13.08.2007 22:10 | Jorma Rauhala | ||
| Pasilan konepajan traverssia näkyy ainakin tässä https://vaunut.org/kuvasivu/19602 kuvassa. Tähänhän tehdään pikapuoliin raitiotie ja kadun nimeksi tulee "Traverssikuja". | ||||
|
|
13.08.2007 20:32 | Jorma Rauhala | ||
| Vielä nimestä "Kaleton". Muistelen lukeneeni joskus jostain, että Kaleton on jonkun 1890-luvun ruotsinkielisen ratatirehtöörin päätös kaunistaa pysäkin nimi mukavammaksi. Siinä lähellä olisi ollut pieni lampi, jota kutsuttiin syystä "Kalattomaksi". Pysäkin nimeksi olisi myös otettu tuo "Kalaton", mutta koska se ei ollut kovin mairitteleva nimi, insinööri väänsi sen uuteen muotoon. Jos joku muistaa missä dokumentissä tästä asiasta mainitaan, niin kertoo sen meille muistamattomille. | ||||
|
|
13.08.2007 15:15 | Jorma Rauhala | ||
| No eikös oikea muoto ole juurikin "Laukaassa". | ||||
|
12.08.2007 20:58 | Jorma Rauhala | ||
| Suomalainen vaunuversio vastaavasta: https://vaunut.org/kuvasivu/31140 . | ||||
|
10.08.2007 00:00 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä tekee Ruhasta "entisen"? | ||||
|
09.08.2007 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Pääraiteen oikealla puolella tuolla loitompana näkyy yhä jäljellä olevat asematalo ja tavaramakasiini. Asematalon tällä puolen radan ylittää aiempi Valtatie n:ro 3 Helsingistä Vaasaan. Historiallinen kuvasarja, kiitos kuvaajalle ja "kuvaajalle". | ||||
|
08.08.2007 23:03 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä venäläisen Ust-Katavin vaunutehtaan valmistamat KTM-ratikat ovat jollain tavalla sympaattisia "aaltopahvimaisuudessaan". Euroopan Unionissakin on yksi kaupunki, jossa tällaisia voi nähdä: Väinänlinna. | ||||
|
08.08.2007 21:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ei kuitenkaan vanha Puotinharjun ostoskeskus Helsingissä ;) | ||||
|
08.08.2007 21:00 | Jorma Rauhala | ||
| Mutta pian kapearaiteinen sähkörata kulkee konepaja-alueen halki Traverssikujaa pitkin. | ||||
|
23.07.2007 23:46 | Jorma Rauhala | ||
| Koska tuo "kisko" ei mielestäni ole aivan laillista kiskoa, sopii radan termiksi mielestäni hyvinkin tuo erikoinen sana funikulaari https://vaunut.org/kuvat?kuvaus=&paikka=koli&kuvaaja=0 Suomeksi sanotaan "köysiradoiksi" myös tällaisia riippuvia "ilmaratoja" https://vaunut.org/kuvasivu/12562 jollainen kuvan yläilmoissa kiikkuu. Helsingin eräillä metroasemilla on liikenteessä vastaavia "vinohissejä", joiden kuvia jäämme tänne kohta odottamaan. Lohjalla on Suomen ainoa "oikea" eli VR-leveäraiteinen funikulaari. Matkustajakäytössä ja on Tytyrin kaivosmuseossa. Ei ole siitäkään täällä kuvia, vielä. Suomeksi ei osata riittävän hyvin eritellä köysi/ilma/yms. liikkuvia kulkuneuvoja: ratakiskoilla kulkevia, metallipalkkien päällä vedettäviä tai köysien varassa roikkuvia. | ||||
|
23.07.2007 23:28 | Jorma Rauhala | ||
| Petäjäveden asemalle kulki IVO:n tuhti leveäraide https://vaunut.org/kuvasivu/31176 eli tämä pieni kapeasysteemi on ollut vain ns. rullavaunuilla liikennöitävissä. Sinänsä harvinaista, että jollain liikeyrityksellä on vielä jäljellä tällaisia ns. rilliratoja. Ei taida olla enää kylläkään käytössä: laippaurat näyttävät olevan vuosien aikana umpeutuneet sannasta eivätkä kiskotkaan kiillä... | ||||
|
19.07.2007 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Virtasalmen silta toiselta puolelta näyttää muuten tällaiselta: https://vaunut.org/kuvasivu/26151. |
||||
|
02.07.2007 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Liekö tuo Humppilan vanhan asematalon luona oleva linjuri Jokioisten-Forssan Rautatieosakeyhtiön vuoro Vorssaan? Niin ja tämän mainion paikkurikuvan jälkeen jäämme odottelemaan sitä Huru11-pikurikuvaa :) | ||||
|
21.06.2007 14:38 | Jorma Rauhala | ||
| Kongressi pidettiin Finlandia-talossa ja ulkonäyttelyalue oli talon takana pysäköintialueella. Juna on siis Töölön ratapihalla. Takana näkyvät vanhat Gb:t tuotiin näkösuojaksi, ettei ruma ratapiha näkyisi vieraille. Gb-letka oli harmoninen vaikkakin hieman outo verhous. | ||||
|
20.06.2007 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Loppuvatkohan nämäkin yksityiset vaihtotyöt jo ensi vuonna? Veturi kelpaa sitten vaikka mille liikennöitsijälle... | ||||
|
20.06.2007 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Kääntöpöytä on varastossa vai olisiko se hävinnyt jonnekin? Minkiölle museosiirrettiin Mäntästä GAS:n 12,6 metrin pitkän kääntöpöydän lava ja kaarikiskot 1980-luvun lopulla. Suomen jyrkin rautatiemäki (23 metriä nousua kilometrin matkalla) eli Huhdinmäki Palomäen ja Kermalan välissä estää mahdollisuuden ajaa höyryvetureita muuta kuin piippu kohti Humppilaa. Siksipä ei kääntöpöytää oikeastaan tarvita, kun savuvetureiden pitää olla aina samassa asennossa. GAS:n pöytä on yhdistetty 1524/600 mm -leveyksille eli olisi sopinut kapearaidemiljööseen. Siis täällä ei vetureita käännetä edes nostureilla, sillä se on turvallisuusriski. | ||||
|
20.06.2007 08:39 | Jorma Rauhala | ||
| OTK:n Kantolan myllyn ratapihaltahan tämä. | ||||
|
19.06.2007 22:12 | Jorma Rauhala | ||
| OTK:n Kantolan tehdas on oikein. Vaunu on lastattu jauhosäkeillä. | ||||
|
14.06.2007 23:28 | Jorma Rauhala | ||
| Maalattu peltikilpi ja tietokoneella tulostettu paperi, teippiä, liimapuikko? Ei kai tällaisia vaan missään nimessä laiteta junaan! HMVY neuvoo oikean menettelytavan. | ||||
|
14.06.2007 23:21 | Jorma Rauhala | ||
| Esitesarjasta puuttuvat seuraavat tyypit: Move 35, 51, 66, 67, 80, M-juna 1 (Dm8 sinisenä), M-juna 2 (Dm9), Geoab, EFiab, FPoab sekä uudempina eli kaksilehtisinä esitteinä painetut Sm1, Sm2, M1-M6 -juna (metro) ja NrI (raitiovaunu). Nynny: Odotin riittävän pitkään ja laitoin vasta VALtion METallitehtaat Oy:n liiketoiminnan hiipumisen jälkeen uusiseelantilaisesta rautakaupasta ostamani kilven "no junk mail" postilaatikon viereen. Kesti tosin noin vuoden ennenkuin se alkoi vaikuttamaan. No selväähän toki on, ettei Suomessa juuri osata uuttaseelantia... | ||||
|
13.06.2007 00:35 | Jorma Rauhala | ||
| "Aakkosellisesta rautatieliikennepaikkojen luettelosta" ei moista "Alahärmän" asemaa löydy nyt eikä ole koskaan maailmanhistorian aikana löytynyt. Viitaus on siis reilusti vain HÄRMÄn asemaa koskeva. Yleisessä kielenkäytössä Yli- ja Alahärmän kylät ovat yhdessä "Härmät". Joskus aikoinaan linja-autoliikennelupia katsoessani se se vasta näytti erikoiselta paikannimeltä, kun monikkomuotoiset paikkakunnat ovat kuitenkin sangen harvinaisia Suomenmaassa. Härmän ras. on verrattain lähellä Alahärmän nk. tappitoria, hämäläisittäin ilmaistuna, jos se sallitaan. | ||||
|
12.06.2007 08:35 | Jorma Rauhala | ||
| Tver (entinen Kalinin) on helppo käyntikohde suomalaisille. Tännehän pääsee Helsingistä, Pasilasta, Tikkurilasta, Lahdesta ja Kouvolasta suoraan perille tuovalla matkustajajunayhteydellä. | ||||
|
12.06.2007 00:21 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno tapaus! Tuo kuminan kasvaminen halkopiipussa kuitenkin hieman ihmetyttää: "Kumina (Carum carvi) on tillin sukuinen kaksivuotinen kasvi, jonka siemeniä käytetään mausteena. Ruutu-näkkileipä ja Akvavit-viina saavat omaleimaisen makunsa nimenomaan kuminasta." Ja sitten vielä :) | ||||
|
12.06.2007 00:12 | Jorma Rauhala | ||
| Ymmärtääkseni Tasavallan Presidentti on silloin talossa, kun lippu on salossa. Mikäli hän on omakotitalossaan Tamminiemessä, lippua ei nostettu. Mitä tuo U.l.:n alueen viittaus tarkoittaa? Silloinhan lippu olisi ollut alvariinsa ylhäällä. Tosiasiassa Urkin aikana lippu oli salossa varsin harvakseltaan. Manun aikana tapa muuttui, kun hän joutui asumaan tuolla, kunnes uusi kortteeripaikka Mäntyniemi valmistui. | ||||
|
11.06.2007 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| "Kymen metro". Toisaalta tässä on varsin pikaraitiomainen tunnelma. H-linjan ratikka kadunvarrella jonkin arvostetun kaupunginosan rauhassa. Ja vieläpä odotuskatosten liikennelaitosmainen tyyppi... | ||||
|
11.06.2007 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Jt-ilmoituksessa luki varmaankin jotain seuraavaa junanlähetysväliä koskevaa tietoa, esim. tilapäinen nopeusrajoitus tms., tai sitten seuraavaa junasuorituspaikkaa koskeva tieto, esim. junakohtaus tai sellaisen peruminen tms. Voisin myös melkein väittää, että Kirkniemelläkin tässä 1960-70 -lukujen näytelmässä junanlähettäjä eli junasuorittaja käyttäisi virkapuvun takkia oli sää millainen tahansa :) Onhan kyse tuolloin vielä matkustajajunarataosasta. | ||||
|
07.06.2007 17:00 | Jorma Rauhala | ||
| Toijalan satama. | ||||
|
05.06.2007 22:14 | Jorma Rauhala | ||
| Pitää vielä palata tähän muistorikkaaseen kuvaan, vaikken Trr-sarjaa nähnytkään töissä täällä Koiviston (alkup.) eli Humppilan (myöh.) asemalla. Oli jo oman näkemisen aikaan nimittäin saatu tänne väkivahva SISU-veturi (170 hv) sarjaa Tka3 tekemään näitä vastaavia hommia. Kuvan veturi on vanhempaa "Pikku-Kalle" -mallia, jonka tunnistaa neliskanttisista päätyikkunoista. Uudempi "Iso-Kalle" eroaa ulkonaisesti mm. kaarevista päätyikkunoistaan. Kisko-Kallet olivat aika iso veturisarja Suomessa, yli 40 kpl VR:llä sekä yksityisellä sektorilla. Höyryveturivalmistaja-Tampellan ainoat moottoriveturit sikseen. | ||||
|
05.06.2007 21:56 | Jorma Rauhala | ||
| Nätti kuva ja sopii tähän vallitsevaan ilman alaan! | ||||
|
05.06.2007 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| "Kesä yllätti rautatiet" (trad.). Näitä hellekäyriä ei juuri enää tapaa, kun nämä santaradat ovat vähissä, mutta uutta ovat nyt ajolankojen helleheltymiset. | ||||
|
05.06.2007 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| JFR:n gabariitti oli tosiaankin suurempi kuin SVR:n. Sama tilanne on ollut Läskelän Rautatiellä ja Suomen Sokeritehtaan Töölön radalla. | ||||
|
05.06.2007 20:28 | Jorma Rauhala | ||
| PTJK? | ||||
|
|
05.06.2007 20:28 | Jorma Rauhala | ||
| Hevosvoimavertailua: Rautavaltion lokomoottorissa on 80 hv ja Vorssan pässissä 105 hv. Kuvassa on hieno tunnelma tuolta historialliselta rautatielogistiikan loppuajalta, jolloin sekalainen rahti kulki vielä kiskoilla. Rautalankaa, verkaa, kangaspakkoja, koksia, lautaa jne. vaihtoi tuolloin tällä koti-Suomen vilkkaimmalla siirtokuormausratapihalla raideleveyttä joko puolet kapeampaan tai kaksi kertaa leveämpään. | ||||
|
30.05.2007 23:29 | Jorma Rauhala | ||
| Ei tullut kuvattua täällä Lembergissä (saksalaisittain kirjoitettuna) yhtään raitsikkaa? Tämähän on Saksan vaikutuspiirin ajoilta, siis 1800-luvulta lähtien ollut metrinen systeemi. Raiteita tuossa oikealla hieman näkyy... Sähköraitiotien rakensi Siemens & Halske v. 1894. Kalustona lienee vielä kaiketi pääosin vanhat tsekkoslovakialaiset vaunut, elleivät myös länsisaksalaiset Duwagit ole myös tänne levinneet? | ||||
|
30.05.2007 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Kioskin katolla tyypillistä suomalaista valtiollisesti holhottua hössötystä. Tällä kertaa on kyse juoma-asioista. Kuten kaikki muistavat, oli sana "amiraali" aikoinaan vaarallinen, koska se oli tamperelaisen Oy Pyynikin valmistaman III ja IVA/IVB -veroluokkien mallasjuomien nimi. Pyynikki, kuten muutkin panimot, valmistivat mainonnan läpäisevää rapakaljaa eli I-olutta samoilla nimillä. Siksipä katon mainoksessa "kierretään" lakia ja asetusta ja se vaatii tuon tolppaykkösen "amiraalin" perään. Vaikkei missään mainitakaan sanallakaan, että kyseessä on mallasjuoma! Sinänsä mielenkiintoista, että Etelä-Savossa nautitaan manselaista-nääs. Muuten: Auran asemalla ei saanut koskaan antaa Jt-ilmoitusta junan sivulleotosta Aura kolmoselle tai neloselle, kun se "Aura" oli turkulaisen Oy Aura Ab:n olutmerkki. Siis aina vain Aura Ykkönen :) | ||||
|
29.05.2007 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä on! Ja kuka ei oikein hahmota tätä välilaituria nykypäivään, eli kuvan raiteet 2 ja 3, niin se on kutakuinkin sama kuin nykyään raiteet 3 ja 4. Vanha aika on vielä läsnä, vaikka kaukana jo nykyaika lentää "lepakkona" paikalle. | ||||
|
24.05.2007 23:14 | Jorma Rauhala | ||
| Ei kai nyt puhdasta alumiinia sentään, tai rautaa? Esim. Variotram on terästä, ja ruostumatonta sellaista tietysti. Ennenvanhaan tehtiin junia myös ruostuvasta teräksestä, kuten Sm1. Alumiinista ei saa kovin kestävää rakennetta. Vain pieni kolhio, niin se on rutussa. On kenties parempi kuitenkin kuin pinkopahvi... | ||||
|
14.05.2007 23:09 | Jorma Rauhala | ||
| RVI:n matkalipuntarkastajat olivat ystävällisesti VR:n kondyktööreiden lisäapuna neuvomassa kulkijoita ja myymässä lippuja junamatkustajille mennessä Helsingissä ja paluussa Pasilassa. Syy ei siis ollut noin katala, kuin tirehtööri Nyman arveli. Ihan vain veljellistä apua, jotta YTV saisi jotain tulojakin näistä tilaamistaan junista. | ||||
|
14.05.2007 21:25 | Jorma Rauhala | ||
| Ylläoleva on siis kuvattu 11.5. klo 17.00. Seuraavana aamuna 12.5. klo 7.30 tapahtui Alppilassa reilu mälli ja videon http://www.hs.fi:80/videot/1135227201911 loppupuolella nähdäänkin miltä juuri tämä nurkka 213:sta näyttää sen jälkeen, kun on kohdattu iso Volvo. | ||||
|
13.05.2007 22:57 | Jorma Rauhala | ||
| Varmasti näin onkin. Puutalo Oy:n tms. valmistuotantoa. Pointtini onkin se, että Ruotsista ei ole tuotu mitään taloja poislukien tuo rauhan aika 1940-41. | ||||
|
13.05.2007 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Mätäpuro on hyvä nimi. Se laskeutuu Pieneen Huopalahteen. Läheiseen Isoon Huopalahteen laskee puolestaan Mätäjoki, hieno nimi sekin! Kumpikin ovat muinaisia Vantaan (nimi ei ole siis Vantaanjoki!) mereenlaskuhaaroja, jotka ovat menettäneet liitosyhteyden Vantaaseen aikojen kuluessa maankohoamisen johdosta. No vettä riittää vielä joistakin lähteistä ja katuojista näihinkin uomiin. Mätäjoki alittaa valtionrautatien kahdesti (Rantarata ja Martinlaaksonrata) ja Mätäpuron alkulatva nykyisin ainakin henkisesti kerran (Rantarata). Martinlaaksonradan ratasillan kohdalla kaavoittaja halusi 1970-luvulla muuttaa joen nimeksi Piijoki, osoittaen siten samalla suuren tyhmyytensä. | ||||