![]() |
26.01.2007 20:35 | Jorma Rauhala | ||
Kuvan nimi "sm4 4417" kaivannee pientä fixsaamista? Ainakin sivulta http://www.nettilinja.fi/~ahellman/vrlahi/vrtekn.htm löytyy tieto, että Sm4:n numerot ovat 6301+6401 - 6330+6430. | ||||
![]() |
25.01.2007 23:40 | Jorma Rauhala | ||
Dakkus: Pasilan asematalo siirrettiin vuonna 1984 kokonaisena ja kuorma-autokuljetuksella. Believe it or not! sanoisi tähän Ripley. | ||||
![]() |
25.01.2007 08:49 | Jorma Rauhala | ||
Ajokki on TKL 28 BTH/Valmet http://raitio.org/trolley/tampere/tkl28/tkl28mjr.jpg museobussi. | ||||
![]() |
24.01.2007 23:37 | Jorma Rauhala | ||
Suomen vaikeimmin käännettävän oikean ja alkuperäisen The Kääntösillan opastin näyttää junille lähes aina herkeämättä vihreää, oli purjehduskausi tahi ei... Täytyy vielä lisätä, että on kyllä hieno kuva noine kaikkine upeine näkyvine elementteineen! | ||||
![]() |
21.01.2007 22:28 | Jorma Rauhala | ||
Tässä kuvassa on valtion leveä- ja kapearaide mukavassa symbioosissa. 600 millisellä on potkuvaihteet, joiden kääntämisessä voi purkaa ylimääräiset höyrynsä pois ihan "luvan kanssa". | ||||
![]() |
20.01.2007 23:52 | Jorma Rauhala | ||
Tapio: Tätä santaa taidettiin levittää lähinnä perusparannettaville lähiradoille. Kontiomäen pohjoispuolisen Kostamusvaihteen, eli myöhemmältä nimeltään Matkalan lähellä oli Laajakankaan iso soraratapiha ja sieltä kaiketi suurin osa Vartiuksen radan pohjasta on lähtenyt liikkeelle. Saattaa kyllä olla, että täältäkin soraa on kulkeutunut Kostamuksenradalle, vaan en tiedä (tai muista). Ja siis termi "Kostamuksenrata" alkaa tuosta Kostamusvaihteesta... | ||||
![]() |
20.01.2007 23:37 | Jorma Rauhala | ||
Sivustolla on jo pitkään ollut esillä värikuvakin tästä veturista tässä samalla seisomapaikalla. Sen löytää kun hakee Kuvahaussa Vapaasanahaulla "Vr11". | ||||
![]() |
20.01.2007 17:46 | Jorma Rauhala | ||
Homma oli hyvässä vauhdissa jo aiemminkin https://vaunut.org/kuvasivu/12653 . | ||||
![]() |
20.01.2007 17:20 | Jorma Rauhala | ||
Syksyn lehti, maahan ehti, siinäkin soi blues. (Kärki & Helismaa). Onkos kalliolle jo kiivetty? | ||||
![]() |
20.01.2007 10:54 | Jorma Rauhala | ||
Nordens Järnvägar 1977 -vuosikirja muistaa (kuva 3.2.77), että uudet kilpisysteemit otettiin noihin aikoihin käyttöön. Jostain Resiinasta saattaa myös löytyä tarkempaa tietoa. | ||||
![]() |
20.01.2007 10:49 | Jorma Rauhala | ||
M-linjan pääteasemahan tämä - eli Martinlaakso. | ||||
![]() |
19.01.2007 23:22 | Jorma Rauhala | ||
Hiljaiseen aikaan oli puolen tunnin vuoroväli ja tungosaikaan vartti. Ensimmäinen lähtö ma-pe Hki 4.55 ja viimeinen la-su Mrl 1.56. | ||||
![]() |
19.01.2007 21:56 | Jorma Rauhala | ||
Taitaa olla näkymä kuvaajan kämpiltä. On kunnon Kulttuurimaisemaa ja valoisa suunta lounas/länsi. Junat ovat kulkeneet ikkunan alta jo vuodesta 1862 lähtien. Asunnon ainoa miinus: rautatie menee aivan vierestä, kertoo "huoneustokeskus". | ||||
![]() |
18.01.2007 01:10 | Jorma Rauhala | ||
Nynny: Älä murehdi, olet kuitenkin kekseliäämpi kuin mitä minä... | ||||
![]() |
18.01.2007 00:05 | Jorma Rauhala | ||
Sanoisin myös että kyseessä on P 71. | ||||
![]() |
17.01.2007 23:57 | Jorma Rauhala | ||
Nynny: automaattiajon käytännön palikoista kertokoot paremmin tietävät. H.K.Metrotsto:n toimintakertomus 1975 kertoo: "automaattisen liikenteenohjausjärjestelmän suunnittelua jatkettiin..." Muistan asiaan perehtyneiden aikalaisten kertoneen, että juna kyllä pysähtyi ainoalle tuolloin olemassaolleelle eli Siilitien asemalle melko nappiin, mutta oliko heittoa kuitenkin liikaa senteissä tai jotain muuta. Tuonakin vuonna oli VR:llä vielä höyryä yms. kivaa liikenteessä eli rajallinen harrastuskiinnostus oli suurimmalta osin ihan jossain muualla :) | ||||
![]() |
17.01.2007 21:13 | Jorma Rauhala | ||
Pehmeältä (siis siniseltä) penkiltä tuo ohjaamo-matkustamokin kyllä näyttää. Voi kun muistaisi tuosta ajelusta enemmän. Filmi oli silloin kallista, eikä "itsestäänselvyyksiä" kuvattu :( | ||||
![]() |
17.01.2007 19:35 | Jorma Rauhala | ||
Vasen on M4 ja oikea M5. Parillinen vaunu oli aina keskustaan päin. | ||||
![]() |
17.01.2007 19:27 | Jorma Rauhala | ||
Taitaa olla sitten M3-M4. En ole kuullut, että runkoja olisi sekotettu, mutta enhän minä kaikkea tiedä... | ||||
![]() |
17.01.2007 19:24 | Jorma Rauhala | ||
Hyvä huomio! Nordlju kertoo asiaa. Tännimmäinen on kovapenkkinen eli siis M5-M6. Taaimmainen on siis ainut toinen käytettävissä oleva runko eli M3-M4. Siihen on siis vaihdettu tuuletusikkunoita ensimmäisestä rungosta, sillä alunperin tässä oli umpilasit. Asiaan en olekaan aiemmin kiinnittänyt huomiota. Tulipalovaurion huomioiminen oli puhdas epähuomio. Siilitien asemalaituriin mahtui kunnolla oikeasti vain yksi runko. Kuvissa junan päittimmäiset vaunut ovat laiturin ulkopuolella. | ||||
![]() |
17.01.2007 16:42 | Jorma Rauhala | ||
Varokaa laiturin reunoja. | ||||
![]() |
17.01.2007 00:37 | Jorma Rauhala | ||
Jarkko: pintaväri on sama kuin nykyäänkin. Junassa M3-M4 oli oranssit pehmeät istuimet ja M5-M6:ssa oranssit kovamuoviset istuimet. Se oli kokeilua: valittiin pohtimisen jälkeen sitten varsinaiseen sarjakalustoon miellyttävimmät eli M5-M6-penkit. Leksa: linjakilpeen vaunujen väliin on jäänyt väärä teksti, juna on sahannut aikaisemmin koeliikenteessä "ilman ihmisohjausta, siis puhtaasti tietokoneen hallinnassa". Tässä yleisötapahtumassa junassa oli kuitenkin mukana "metrovalvoja" eli jos tämä olisi laillinen rautatie, niin "veturinkuljettaja". Linjakilpi oli tuolloin mallia läpsytin, eli keskeltä taittuva. Rullassa oli kaikenlaista "mielenkiintoista". Yksi tuollainen on tuolla omassa liiterissä jemmassa... | ||||
![]() |
16.01.2007 17:53 | Jorma Rauhala | ||
Tänään näin kauppakeskus Tikkurissa, jossa on samanlaiset monitorit, että Åminne on muutettu ruotsiksi Joensuuksi. Tämäkin kuva tuli siis harvinaiseksi kertaheitolla. | ||||
![]() |
14.01.2007 20:13 | Jorma Rauhala | ||
Nynny: Välivaunuja saa miljoonalla reilusti yli kymmenen kappaletta. | ||||
![]() |
14.01.2007 00:40 | Jorma Rauhala | ||
Saksa ja Leipzig. Juna koostuu Tatran vaunuista tyyppiä T4D+B4D. Taitaa olla asemakatua... | ||||
![]() |
13.01.2007 16:13 | Jorma Rauhala | ||
Eihän tämä mikään lipokas ole, kun kerran kuvassa oikealla lukee Vankka. | ||||
![]() |
08.01.2007 00:00 | Jorma Rauhala | ||
Otin hyllystä "GT-kartan" eli Suomen Tiekartta nro 2:n vuodelta 1938. Siinä on kunnantie-statuksella aivan radan vartta kulkien maantie reitillä Hyvinkää-Palojoki-Jokela-Nuppulinna. Taitaa olla tuo tie olemassa jo ammoisilta ajoilta. | ||||
![]() |
07.01.2007 23:27 | Jorma Rauhala | ||
Ai-ai-Aisenbahnromantik, sano saksalainen. Mikäs on muuten tuon kilometripylvään numero? Jotain selvästi yksinumeroista, eli tälle erikoiselle Iisveden nolla-radalle tyypillistä. | ||||
![]() |
06.01.2007 00:45 | Jorma Rauhala | ||
Vasemmalla ekonomi Tapio Simos, VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja. | ||||
![]() |
02.01.2007 21:12 | Jorma Rauhala | ||
Hauskinta ustkatavilaisten (huom. miten kirjoitetaan suomeksi) vaunujen levinneisyydessä on seikka, että niitä käytetään myös eräässä Euroopan Unionin raitiotiekaupungissa tänäänkin päivittäisessä joukkoliikenteessä: siis Väinänlinna ja Tramvaju uznemums AS. | ||||
![]() |
01.01.2007 22:42 | Jorma Rauhala | ||
Tuleepa mieleen eräskin linjakaavio elikä vastaava rimpsu tällälailla: ALSRHKTNP. Olisi muuten hyvä "rauta-tietie-täjä-kilpailukysymys", eikös vaan? | ||||
![]() |
31.12.2006 21:03 | Jorma Rauhala | ||
Tässä jotain https://vaunut.org/kuvasivu/24915 Hopealinja-kirjoittelua. | ||||
![]() |
31.12.2006 00:08 | Jorma Rauhala | ||
Ehkä tämä https://vaunut.org/kuvasivu/10999 voisi olla yksi keltaisen lisäyksen ratkaisu? Lisää väriä alas. Ikkunareunahan on nyt perinteinen. | ||||
![]() |
30.12.2006 19:28 | Jorma Rauhala | ||
Merkittävä höyryajan päätöskohta! Taitaa olla nimittäin viimeinen kerta kun Suomessa ratajuhlan juhlajuna on ollut tällainen. Tämä tapaus olisi sopinut hyvin kiskoautoille. | ||||
![]() |
27.12.2006 10:19 | Jorma Rauhala | ||
Kemijärven kaupungilla/kauppalalla/kunnalla ei ole ollut suomenruotsinkielistä nimeä. Kemiträsk viittaa Kemijoessa olevaan Kemijärvi-nimiseen järveen. Mitä vähemmän Suomessa on suomenruotsalaisia, sitä enemmän tulee esiin näitä kielihullutuksia. Mitenkä SFP on tällaisen silmänkääntötempun onnistunut saamaan aikaan? | ||||
![]() |
26.12.2006 23:18 | Jorma Rauhala | ||
Älkää murehtiko! Rautatievirasto saa tuoreessa Veturimiehessä 4/2006 vielä kovempaa kyytiä ja satikutia kuin joku junassa oikeasti matkalippunsa maksava valokuvaaja! Lue lehti http://www.veturimiesliitto.fi/ ja ota oikealta "ajankohtaista". Lipputoimistoissakaan eivät lipunmyyjät enää piiloudu pienen luukun taakse, niin kuin "ennen sotia". Miksi siis moottorivaunukuljettajat häpeilevät maisemakonttoriaan? | ||||
![]() |
26.12.2006 23:06 | Jorma Rauhala | ||
JSt on oikeassa. Nollakohta on Kaivokadulla ratikkapysäkkien paikkeilla. 1960-70-lukujen vaihteessa nollakohta oli merkitty ajorataan upotettuun metalliseen muistolaattaan, joka on hävinnyt sittemmin Kaivokadun lukuisten remonttien yhteydessä (olen siis sen nähnyt!). Silloin sen paikka oli merkitty sporapysäkin ja maailmankuulujen arkkitehtien Viljo Revell & Heikki Castrén suunnitteleman City Centerin liiketalon väliselle ratikkapysäkkiä lähinnä olleelle autokaistalle. Kunnianarvoisa "Skoha" on muuten lyhenne alkuperäisestä toiminimestä Suojeluskuntien Kauppa Oy - Handel Ab. Sotien jälkeen se oli vain Oy Skoha Ab. | ||||
![]() |
26.12.2006 15:21 | Jorma Rauhala | ||
AriP: En ole itse kuullut koskaan käytetyn Joensuun kaupungista tällaista soopanimitystä "Åminne". Oletkohan ollut tällaisen huumorin uhri niin kuin meillä on tässäkin kuvassa nähtävissä. Joku voi muistella tästä vuosien kuluttua, että Helsinki-Vantaan kentällä oli vielä 2006 käytössä Joensuun suomenruotsinkielinen nimitys, mutta että ei ole sen koommin sellaista nähnyt. Sitten: Kotka on ruotsiksi Örn eli pitää olla "till Örn öfver Borgå"... | ||||
![]() |
26.12.2006 15:04 | Jorma Rauhala | ||
Laatta on saksisankavirroittimen muotoinen ja keskellä ympyräkuvion sisällä on N-kirjain tehtaan nimestä. Kyrillisenä kirjaimena se näyttää H:lta. HELBin logo on http://www.helb.fi/ eli hieman sinnepäin. | ||||
![]() |
22.12.2006 23:30 | Jorma Rauhala | ||
Lähestyvän Kristuksen syntymäjuhlan sekä rautatieharrastajien vuoden ainoan lepoyön kunniaksi (24.-25.12. välisenä yönähän ei kulje missään juuri yhtään mitään) sopii tämä kuva: etualalla voimaa puhkuva Kristos-höyryveturi ja taustalla kaupungin pääkirkko! | ||||
![]() |
21.12.2006 23:18 | Jorma Rauhala | ||
Niin kuin Juhani tuossa kertoi "Velon Unionista" Mäkelänkadulla Velodromin mutkassa, se eli oikeastaan aika lyhyen elämän, vaikka ehtikin nousta siinä ajassa hyvinkin legendaariseksi paikaksi. Samoin tulee käymään tälle kuvan radalle. Kumpulan rata rakennettiin neitseelliseen kaupunkilais-maaseutuun vasta 1960-luvun puolivälissä ja sen käyttö tulee loppumaan Vuosaaren satamaradan valmistumisen myötä vuoden 2008 lopussa. Pari vuotta on siis vielä mahdollista kuvata tavarajunia näissä maalaismaisemissa lähes pääkaupungin ytimessä. | ||||
![]() |
21.12.2006 19:59 | Jorma Rauhala | ||
Tuosta siirtolapuutarhan nimestä vielä: Kumpulan siirtolapuutarha sijaitsee kuvan vasemmalla suunnalla ja sen ulkopuolella, eikä sitä siis n e ä. Oikealla radan lähellä olevat pikkutalot ovat Vallilan siirtolapuutarhaa. Ja tuota alamaassa olevaa aluetta kutsutaan oikeasti Vallilan laaksoksi. Radan toisella puolella oleva Kumpulan tilan päärakennus ja kauempana sijaitseva Kumpulan asujamisto sotkevat aina välillä tämän purolaakson nimeksi jotain muuta. Kumpulaa kutsuttiin esi-isiemme aikaan, kun maamme kielenhuolto ei vielä toiminut, Kumtähdeksi. Se on johdettu ruotsalaisesta nimestä Gumtäkt, Gumteckt, Gomtächt. | ||||
![]() |
21.12.2006 19:37 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä on nättiä! Kumpulan säteritilan päärakennuskin tuossa oikealla tönöttää ja vasemmalla kauempana on vanha puu-Kumpula. Sen edessä valkoinen arabikylä... Mikä siis oikeastaan sopiikaan suomalaiseen ns. kantakaupunkimaisemaan? No hyvä ettei tuota n e ä tässä enempää. Oletkos Juhana jossain Vallilan kerrostalossa "kylässä", kun on näin hyvä näkemä? | ||||
![]() |
17.12.2006 22:42 | Jorma Rauhala | ||
Sopisi tosiaan vaikkapa Pienoisrautatiekerhon Löylymäki-kirjaan mallikuvaksi, minkälaiselta esikuvarautatiet näyttävät. Tämä kuva on aivan uskomattoman moniulotteinen. Kaikenlaista detaljikamaa suorastaan pursuaa kuvassa. Eikä oikeassa maailmassa ole näin siistiä ja kuitenkin paljon yksityiskohtia... | ||||
![]() |
17.12.2006 22:31 | Jorma Rauhala | ||
Koivunoksakoristelusta päätellen on alkamassa lähes perinteiseen tapaan rauhallinen juhannusaaton vietto 23.6.1940. Erikoinen kesä sinänsä, Suomessa ei ollut tuolloin mitään sotatoimia käynnissä! Tässä olisi samalla v/orgin "tyttö ja juna" -kilpailuun ehdotonta parhaimmistoa! Tytöt ovat aina yhtä nättejä, mutta mitenkäs on noiden vetureiden kanssa :) | ||||
![]() |
17.12.2006 18:04 | Jorma Rauhala | ||
Perjantaina Helsingistä lähti P3 IC3:n sijasta. Taitaa olla se. | ||||
![]() |
16.12.2006 21:08 | Jorma Rauhala | ||
Kuvan tarkka päiväys on 23.4. ja ollaan SRS:n jäsenretkellä. | ||||
![]() |
14.12.2006 18:37 | Jorma Rauhala | ||
Hyvä dokumentti! Tähän tulee pieni raitiotieratapiha eli kuusi vaihdetta ja yksi raideristeys. Uusi linja 9 aloittaa liikennöimisen syksyllä 2008. | ||||
![]() |
14.12.2006 00:15 | Jorma Rauhala | ||
Novotsherkasskilaista rautapellin taitonaputtelua erilaisissa väreissä: Vasemmalla punaiseksi värjätty Helsingforskaja Shovhoskajan maitotehtaan vaatimaton vaihtotyökone, tarkoitettu pienille väliliikennepaikoille tai käy myös vähäliikenteellisille syrjäradoille jakelu- ja keräilyjunatoimintaan sekä oikealla puolikas suuresta ja mahtavasta Lokakuun Rautatien mannertenvälisestä tavarajunaveturista tyyppiä Vladimir Lenin '86 Future. Vetureihin on saatu paljon samaa näköä käyttämällä käyttövarmoja yleisliittolaisia osia. | ||||
![]() |
13.12.2006 22:39 | Jorma Rauhala | ||
Piti kanssa tuosta "vähä-älykytkinlaitoksesta" myös mainita. Vai meniköhan termi nyt oikein :) Näkyypä aseman yleisökäymäläkin vielä seisovan aikaa ja hajua uhmaten radan varressa. Se on asemataloa lähinnä olevan Sm1:n "yläpuolella", miesten puoli on tännepäin ja naiset saivat luvan kiertää talon taakse. Sinne ei tullut tietenkään vesijohtoa, koska se oli teknisesti puusee. Kaikki mitä syntyi, jäi niille sijoilleen. Milloinkahan muuten Helsingissä sijaitsevien VR:n yleisöpuuseiden tyhjennys jo mahdettiinkaan lopettaa, varmasti jo useita vuosia tätä aiemmin? Ja tuo mystinen armeijan salaisten luolastojen hissibunkkeri on vielä tuolla Linnanmäen vesisäiliön "alla". | ||||
![]() |
13.12.2006 22:21 | Jorma Rauhala | ||
"Lähtölupaopastimilla L1 ja L2 junanlähettäjä antaa junille lähtö- tai ohikulkuluvan sytyttämällä vastaavan lupaopastimen painamalla ratapiha-ilmaisintaulun alapuolelle sijoitettuja painonappeja yläkerroksessa sijaitsevasta toimistostaan. Junanlähettäjäntoimistossa on ilmaisintaulu, jonka avulla junanlähettäjä, joka muutoin ei itse näe ratapihalle, voi valvoa kulkuteiden varmistumista, pää- ja lähtöopastimien toimintaa ratapihalla sekä Pukinmäen laiturivaihteen varmistuslukitsemislaitteiden käyttämistä." (VR 1912-1937, II-osa, sivu 340 ja on hyvät kuvatkin). Kuvassa vasen on L2 ja oikea L1. Kuvassa systeemi on jo sammutettuna ja lakkautettuna. Ratahan on jo linjasuojastettua ja käytössä on Siemensin asetinlaite, jossa ei ole moisia junanlähetysnappeja, mutta opastimet ovat vielä katoksessa roikkumassa. "Monitoreiden" alareunassa voi havaita L:n alaviivaa ja oikeassa myös hieman L:n yläviivasta (jää muutoin varjoon). Numerot 1 ja 2 olivat opastimien oikeassa kulmassa L:n huomassa indeksinumeroiden tapaisesti. Opastinlaatikoissa oli samankaltaiset L1 ja L2 -valonäytöt kumpaankiin ilmansuuntaan. Todetaan vielä tuosta VR:n historiikista, että Oulunkylästä päin tulo-opastin oli A ja juuri ennen kuvassamme näkyvää maantiesillan alitusta oli pääopastin B. Tikkurilasta päin tulo-opastin oli C ja hieman asematalon pohjoispuolella seisoi pääopastin D. Helsingin ev-lut. srk:n tarpeita varten aikoinaan rakennetun Malmin hautausmaan radan tulo-opastin oli E. Kaikki tolpat olivat valopääopastimia. |