3560-134894 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.12.2006 22:21 Jorma Rauhala  
  "Lähtölupaopastimilla L1 ja L2 junanlähettäjä antaa junille lähtö- tai ohikulkuluvan sytyttämällä vastaavan lupaopastimen painamalla ratapiha-ilmaisintaulun alapuolelle sijoitettuja painonappeja yläkerroksessa sijaitsevasta toimistostaan. Junanlähettäjäntoimistossa on ilmaisintaulu, jonka avulla junanlähettäjä, joka muutoin ei itse näe ratapihalle, voi valvoa kulkuteiden varmistumista, pää- ja lähtöopastimien toimintaa ratapihalla sekä Pukinmäen laiturivaihteen varmistuslukitsemislaitteiden käyttämistä." (VR 1912-1937, II-osa, sivu 340 ja on hyvät kuvatkin). Kuvassa vasen on L2 ja oikea L1. Kuvassa systeemi on jo sammutettuna ja lakkautettuna. Ratahan on jo linjasuojastettua ja käytössä on Siemensin asetinlaite, jossa ei ole moisia junanlähetysnappeja, mutta opastimet ovat vielä katoksessa roikkumassa. "Monitoreiden" alareunassa voi havaita L:n alaviivaa ja oikeassa myös hieman L:n yläviivasta (jää muutoin varjoon). Numerot 1 ja 2 olivat opastimien oikeassa kulmassa L:n huomassa indeksinumeroiden tapaisesti. Opastinlaatikoissa oli samankaltaiset L1 ja L2 -valonäytöt kumpaankiin ilmansuuntaan. Todetaan vielä tuosta VR:n historiikista, että Oulunkylästä päin tulo-opastin oli A ja juuri ennen kuvassamme näkyvää maantiesillan alitusta oli pääopastin B. Tikkurilasta päin tulo-opastin oli C ja hieman asematalon pohjoispuolella seisoi pääopastin D. Helsingin ev-lut. srk:n tarpeita varten aikoinaan rakennetun Malmin hautausmaan radan tulo-opastin oli E. Kaikki tolpat olivat valopääopastimia.
kuva 13.12.2006 08:56 Jorma Rauhala  
  Ajattelin, että tähän https://vaunut.org/kuvasivu/31842 liittyen laitan esille muutkin tietämäni puhelukortit. Jos on enemmän ilmestynyt, niin kertokaa ihmeessä. Toivottavasti tässä koosteessa on enemmän informaatiota, kuin pelkissä kirjanselkämyksissä :) Kuvassa on Telen, Soneran ja HPY:n puhelukortteja lankapuhelinkoppeja varten. Alimpana olevat ovat VR:n ravintolavaunujen yleisöpuhelimia varten. Ne puhelimet käyttivät NMT-verkkoa. Punaisessa mallissa oli myös 30 mk:n arvoisia kortteja sekä yleensäottaen useita variaatioita järjestysnumerofonteissa.
kuva 11.12.2006 17:34 Jorma Rauhala  
  Oikeat toteamukset olette tehneet ovien puolista. Mikähän täällä päässä on pätkinyt ja tuon voi ajatella kahdella tavalla :) Korjataan!
kuva 10.12.2006 23:20 Jorma Rauhala  
  Tiedoksi muuten vain: kyseinen Porvoon Konepaja valmisti Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Oy:lle pari kapearaiteista lumiauraa 1930-luvun alussa.
kuva 10.12.2006 23:08 Jorma Rauhala  
  Mainio kuva ja mukana myös Glückauf http://www.seurahovi.fi/gluckauf.htm Sääli, että junaa ei tänne Porvoon keskustaan enää haluta :(
kuva 08.12.2006 23:23 Jorma Rauhala  
  Tämä IVO:n kyllästyslaitos sijaitsi siis tämän https://vaunut.org/kuvasivu/31176 radan päässä. Imatran Voiman käyttämät pylväät kyllästettiin aikoinaan täällä omassa tehtaassa.
kuva 08.12.2006 12:41 Jorma Rauhala  
  Täällä https://vaunut.org/kuvasivu/12101 näkyy entinen Porvoon keskusta ja sen asematalo.
kuva 06.12.2006 21:11 Jorma Rauhala  
  Ennen oli 3X tällaista https://vaunut.org/kuvasivu/12563 silloin ennen Jukkaa...
kuva 06.12.2006 01:13 Jorma Rauhala  
  Taisikin AriP kiinnittää huomionsa tuohon markuksen "kuvausvuoteen" eli vuoteen 2031. No tulipa kerrottua sitten turhaan tuosta lipussa esiintyvästä vuosiluvusta "18" :)
kuva 06.12.2006 00:54 Jorma Rauhala  
  Japanissa käytetään omaa vuosilukusysteemiä. Vuosiluku ei ole nyt "suomalaisittain" 2006 vaan alkaa aina alusta uuden keisarin astuessa valtaan. Akihito taisi ryhtyä hommiin 7.1.1989. Matkalipun päättymisvuosi on 18, kuukausi 8 ja päivä on jokin ihme merkki. Ensimmäinen voimassaolopäivä on kuitenkin 18.8.31. (vv.kk.pv). Maassa maan tavalla! Esimerkiksi jos Resiina 4/2006 ilmestyisi nyt joulukuussa Uudessa Seelannissa, se olisi suuri kesänumero!
kuva 05.12.2006 21:46 Jorma Rauhala  
  Virallinen nimitys on nyt "osamatalalattiainen nivelraitiovaunu".
kuva 05.12.2006 21:44 Jorma Rauhala  
  Ai se on se sama. Onko sinulla tuo ohjaamokoppa tallessa?
kuva 05.12.2006 21:43 Jorma Rauhala  
  Virroitin on hassu nykyaikainen versio mallista "Lyyra".
kuva 05.12.2006 21:36 Jorma Rauhala  
  Mikäs on tämän Moven kohtalo? Tallessa jossain...
kuva 04.12.2006 23:54 Jorma Rauhala  
  Kuten Tapio kertoo, tähän vaunuun oli olemassa myös laivankuljetuslavetti. Valmistumisvuosi 1946. Kyseessä on silloin Osa-vaunu numerolla 199523, mutta telisysteemit ovat nämä samat. Vaunun eri numerot esiintyvät siis vain laveteissa!
kuva 04.12.2006 22:13 Jorma Rauhala  
  Tilkitseminen näyttää olevan tekemättä, eli taitaa olla kyseessä lämmönpitokyvyltään ns. harakanpesä. Ihan kaikki pölkyt eivät taida onneksi olla kreosoottikäsiteltyjä, lahoja kylläkin. Ajattelin, että rakennuttaja päällystää talonsa jollakin paikallisella "mineriittilevyllä" peittääkseen jäljet, mutta tuolla taaempanahan on selvästi valmista taloa ja aluslevyjen jäljet huutavat seinässä!
kuva 04.12.2006 21:53 Jorma Rauhala  
  Tulipahan selattua VR:n historiikkeja: tämä nimenomainen Osa on valmistunut vuonna 1937! Se on entinen 12-ax Oss. Tässä kuvassa uudistetussa vaunussa on siis upouusi matala suurkuorma-alusta.
kuva 04.12.2006 21:39 Jorma Rauhala  
  Reijon ajatus tuntuu uskottavalta. Kuka tuntee Pietarin monumenttien muodot? Vapaussota sai vaikuttavimmat ja suuret muistomerkkinsä vasta 1930-luvulla ja tämä on selkeästi vanhempi kuva. Osk:n "perinteiseksi" numeroksi kelpaisi 199501 tai -02. Vanhemmassa litteroinnissa ne olivat Os:iä 99501 ja -02 ja silloin pituus oli 22,44 m. Tämä Osk-rakenne on lyhyempi eli 18,45 m. Os-sarjassa eli myöhemmin Oss-sarjassa oli myös pari 12-akselista vaunua, joilla oli pituutta peräti 29,07 m.
kuva 04.12.2006 21:15 Jorma Rauhala  
  Selevä: Pasila ja 1938! kyllä tuolla ylempänä mainitsee, että Linke-Hofmann-Werke AG Breslausta (nykyään Wroclaw) omistaa tässä vaiheessa Füllnerin Bad-Warmbrunnin (nykyään Cieplice) tehtaan. Ilmeisesti tehdas on käyttänyt Osa-vaunun mainoskyltin esittämää nimimuotoa, siinähän ei ole mitään AG:tä tms. vaan vain "tehdas". Tuo L-H-W on vuodesta 1939 lähtien tuttu raitiovaunuvalmistaja Helsingissä. Sieltä tuli stadin ensimmäiset yksisuuntaiset raitiovaunut eli 24 kpl pehmeillä jousilla varustettuja perävaunuja vuoden 1940 Olympialaisia varten. Juhanilla on täällä v/orgissa varmasti värikuvia niistä vaunuista!
kuva 04.12.2006 17:30 Jorma Rauhala  
  Kallistun itse Juhanin ensinnä mainitun aseman kannalle, eli Pasilaan. Iltapäivän aurinko paistaa tyypillisesti. En kuitenkaan toppuuttele teitä paikan miettimisessä, sillä kuvan mukana ei ollut mitään tietoja mistään. Sama juttu on viereisen Osk-kuvan kanssa. En tiedä sen kuvauspaikkaa tai ottoaikaa senkään vertaa!
kuva 03.12.2006 22:28 Jorma Rauhala  
  Jätte fint! Katselin ilmakuvaa radaltasi http://f15.parsimony.net/forum25608/messages/709454.htm ruotsalaisella Postivaunu-foorumilla. Sivuraiteelle voi näemmä siirtyä kun kahvihammasta kolottaa :)
kuva 02.12.2006 01:15 Jorma Rauhala  
  Tällainen loittoneva höyrykuva se se vasta on nannaa! Ei saa kyllä samaa fiilistä dieselistä tai sähköstä.
kuva 02.12.2006 00:07 Jorma Rauhala  
  Moskovalainen eliitti (Moskvitsh Elite) on https://vaunut.org/kuvasivu/10817 tällainen (oikealla).
kuva 01.12.2006 23:16 Jorma Rauhala  
  Uuups kun on "vanha" v/orgilaisen omaottama kuva! Lienee esilläolevista kuvista ihan nestoriluokkaa, onhan tuosta laukaisusta jo yli 43 vuotta. Ja sitten asiaan: Kun ensimmäisen kerran olin itse tässä Hillon pöydän luona, olo oli jotenkin hassu, kun tähän systeemiin ei liity perinteisesti läsnäolevaa veturitallia. Harvinainen ilmiö Suomessa. Äkkinäisesti ei muistu vastaavia tallittomia (reilunkokoisia) pöytiä muuta kuin Haapajärven pöytä.
kuva 01.12.2006 08:35 Jorma Rauhala  
  Koskijan Solmiorakenne!
kuva 29.11.2006 23:22 Jorma Rauhala  
  Onpas nyt mielenkiintoinen kuvakollaashi näytteillä Imatralta rajanpinnasta! Tämä yksittäinen otos on kuin suuren ja mahtavan neuvostomaan propagandakuvia, jos saa leikkisästi sanoa. "Meillä on kaikki niin mahtavaa, että traktoristinkin alta ajaa suuret raskaat ikiroudan puujunat."
kuva 28.11.2006 21:26 Jorma Rauhala  
  Gb:n ja esimerkiksi Gbk:n kokoeroa voi tarkastella https://vaunut.org/kuvasivu/18611 kuvassa. Geebertta olisi selkeästi löydettävissä tästä junasta, jos siinä sellainen olisi.
kuva 28.11.2006 19:56 Jorma Rauhala  
  Matkustajajunia.
kuva 28.11.2006 19:54 Jorma Rauhala  
  Missä Gb? Ei n e ä. Geebertat eivät olleet (ainakaan enää) tuohon aikaan TK-junakelpoisia vaunuja.
kuva 28.11.2006 18:49 Jorma Rauhala  
  Tässä on aistittavissa kenttärataromantiikka, joka katosi Suomesta jo 1970-luvun alussa.
kuva 28.11.2006 18:48 Jorma Rauhala  
  Hieno sarja jälleen! Helsingistä ei mielestäni kylläkään ajettu TK-junaa Turkuun. Päivän ainoa Pasila-Turku -tavarajuna oli T1701 ja se ajettiin yön yli. Kohtasi yöllä Karjaalla päinvastaisen T3900:n. Töölöstä lähteneet TK-junat pohjoiseen kulkivat Psl astl I:n ja V:n kautta eli alapihan kautta, koska ei ole enää tuolla korkeudella Linnunlaulussa vaihdekujaa länsiraiteilta itäpuolelle. Siis olisiko tässä jokin pohjoisen TK?
kuva 23.11.2006 16:25 Jorma Rauhala  
  Tulee mieleen Posti- ja Lennätinlaitoksen postijunan PFh-konduktöörivaunu :)
kuva 22.11.2006 09:49 Jorma Rauhala  
  Vaikuttaa mielenkiintoiselta näyttelyltä: on siis noita isoja Live Steamejakin paikalla, Tr2 Truman ja Hangonradan A4, luulisin! Turun raitsikoitakin on noin sata vaunua paikalla.
kuva 16.11.2006 22:12 Jorma Rauhala  
  Kaikki Suomessa 1885-1978 toimineet tiilitehtaat luetellaan http://www.tiilitehdasperinne.com/ sivustolla. Luettelo löytyy menemällä ensin linkkeihin. Löytyy mielenkiintoisia tietoja! Suomen ainoa yhä ympärivuotisesti toimiva ja käsinlyötyäkin tiiltä valmistava tehdas on Potilan Tiilitehdas Hämeenkyrössä http://www.tiilitehdas.fi/ On Suomessa sitten myös isompiakin tehtaita vielä hengissä, mutta niissähän ei ole sellaista henkeä...
kuva 16.11.2006 08:51 Jorma Rauhala  
  Kyllä K-junavaunustosta pääsi kulkemaan Dm4:een. Viimeinen muistoni sellaisesta omakohtaisesta kävelystä on 1970-luvun alkupuolelta Pori-Hki -junasta, kun vaellettiin junarungon läpi. "Mummot" tuskin sillälailla Dm-nelkun pimeän takaohjaamon läpi tohtivat kulkea, olihan siellä korviahuumaava pauhukin jo heti ovella pelottamassa pois.
kuva 15.11.2006 08:49 Jorma Rauhala  
  Kansan säätornista vielä: Tosi hurjan kelin tullessa koko kolmielementtinen toteemi olisi siis ollut täysin punainen. Punaisen yhteydessä ei suunniteltu käytettäväksi muita värejä.
kuva 14.11.2006 22:28 Jorma Rauhala  
  Kyl määki tahro lisät tähä et kuva ol oikke hyvä! Paljasjalkkase hesalaise miält lämmit ko näki tämse Helsinkki menevä juna.
kuva 14.11.2006 22:16 Jorma Rauhala  
  Savonkadun sillalla myös Metsälän Linja Oy:n linja 69:n vaunu - lieneekös se Helko, kun on sen oloinen? (Tästä eivät muut bussilinjat kulkeneet kuin tuo Metsälä.)
kuva 14.11.2006 22:10 Jorma Rauhala  
  Sähköistys on vasta tekeillä rataosalle Pasilan rp-knp, tuo vasen raide. Pylväät ovat pystyssä, mutta lanka vielä uupuu. Savonkadun puukantinen katusilta kestää vielä tuonaikaisen vähäisen liikenteen. Mäkelän teollisuusalueen paikalle on kohta rakenteilla uusi ihannekaupunginosa "Itä-Pasila" ja silta käy heikoksi. Ihannekaupunginosa siksikin, että liikenne sinne ja sieltä hoidetaan ensisijaisesti rautateitse sekä ratikoilla. Pikkuautot parkkeerataan asuintalojen kellareihin pois silmistä ja jalankulku tapahtuu "toisessa kerroksessa" rauhallisilla ilmavilla kujanteilla ja silloilla. Ei lainkaan huono idea, oikeastaan.
kuva 14.11.2006 18:42 Jorma Rauhala  
  Vaunuvaa'an takana on jokin yksityinen pönttö. Kenelläköhän oli tuollainen sininen raita, TB? Huom: vaa'an nopeusmerkit 5 km/t.
kuva 13.11.2006 23:16 Jorma Rauhala  
  "Pienten junien" ystävää sykähdyttävä kuva. Katsoin äkkiä AB Slipmaterialin historiikista, että tämä on siis tehty Suomessa lisenssillä ja on Lokomo 5/1935. SOK:lle valmistui pari vuotta myöhemmin myös Viipuriin tätä Valkan konetta hieman painavampi Bjurström-lokomoottori. SOK:n Viipurin myllyn raide leikkasi raideristeysten muodossa Viipurin Kaupungin Sähkölaitoksen raitiotien halliradan Pontuksenkadulla/Tehtaankadulla.
kuva 13.11.2006 09:46 Jorma Rauhala  
  Liikenteen hiipuessa 70/80-luvun vaiheilla ainoa rautatietapahtuma oli enää päivällä yksinäisen kahvivaunun haku SOK:n paahtimolta. Umpivaunu taisi oli matkalla Ouluun tms. SOK:n keskusvarastolle. Kappaletavaraliikenne hoidettiin Töölön kautta kotiinkuljetusautoilla. Kuvassa olevat umpivaunut ovat kaikki SOK:n tarpeisiin. Tässä https://vaunut.org/kuvasivu/17656 yksi nuoruusmuisto.
kuva 12.11.2006 22:53 Jorma Rauhala  
  On bussi Hämeentiellä. Kansa-talossakin on säänennustustoteemi katolla. Kolmielementtinen rakennelma, jossa vihreän ja keltaisen valon erilaisilla määrillä (1-2-3 valoelementtiä) ilmoitettiin lähitulevasta säästä. Lähiseudun asukkaille jaettiin ohjelehtinen valomaston lukemista ja ymmärtämistä varten 60-luvun alussa, kun talo valmistui. Kolmaskin valo oli mahdollista, eli punainen. Silloin odoteltiin jo hirmumyrskyä. En ole kuullut että oliko se koskaan tosikäytössä. Ilmatieteellisen laitoksen eräs toimipiste oli naapuritalossa, matalampi talo keskustaa kohti.
kuva 12.11.2006 22:14 Jorma Rauhala  
  Alunperin 1975 tämä oli vain pelkkä musta lautakoppi. On siis jo tässä kehitetty huippuunsa katoksineen päivineen. Onkohan jollain siitä alkuperäisestä mallista kuvia. Ja koskahan noita muutostöitä pikkuhiljaa rakenneltiinkaan.
kuva 12.11.2006 21:57 Jorma Rauhala  
  Muistoja herättävä kuva. Liittyy lapsuusaikaan, jolloin Vallila oli vielä vilkas läpikulkuasema Sörnäisiin. Nuoruuteen, jolloin tätä (kuvauspaikka) Sturensiltaa tuli käveltyä oppikouluun. Työvuosien koitettua olin kerran täällä eräässä kuvassa näkyvässä paikassa jopa viikon töissäkin, komennuksella. Oikealla oleva tiilitalo on Suomen Autoteollisuuden Helsingin raitiovaunutehdas. Ratikoita ja raitsikoita vuodesta 1934.
kuva 11.11.2006 10:13 Jorma Rauhala  
  Sallittakoon Leppäkosken kaikkien vetureiden esittelyn johdonmukaisuuden vuoksi :)
kuva 11.11.2006 09:22 Jorma Rauhala  
  Tällaiset kapearaiteiset työradat, käyttäisikö termiä kenttäradat, elelivät noina vuosina viimeisiään. Niitä oli vielä jonkin verran olemassa, mutta lakkautuksia tehtiin kiihtyvässä tahdissa. Ratasysteemit olivat elintärkeitä omistajilleen, mutta kaipasivat monenmoista uudistamista. Siksipä siirryttiinkin käyttämään autokuljetuksia tms. Kaikista tuon ajan kapeista työradoista taitaa merkittävin olla vuorokauden ympäriinsä toiminut Nokian paperitehtaan systeemi. Joo, mielessä liikkui tietynlainen haikeus! Juuri kun näihin oli päässyt ihastumaan (etenkin ratalinjausten vapaus ja luonnonmukaisuus) niin näistä joutuu luopumaan ja tyytymään vain muistoihin. Leppäkosken ratalinjojen kuvia on tänne sivustolle muutama päivä sitten lisättynä.
kuva 11.11.2006 00:09 Jorma Rauhala  
  Petäjäveden kartassa http://www.petajavesi.fi/kartta/map.php laittamalla toiseksi suurimman suurennoksen, näkyy tämä ratapohja selkeänä kevyenä väylänä. Lähtee ratapihalta ja johtaa Petäjäveden Energian pihaan.
kuva 10.11.2006 19:10 Jorma Rauhala  
  HKL #14:n uusin mainoskeikka. Tapahtuma on eDomen ja Muropaketin NXL-yhteisön jäsenille, jotka liikkuvat 13.11. pitkin Helsinkiä klo 18-20. Ajelun teemana on Xbox 360:n Gears of War –peli, jota voi jopa pelata ratikassa. http://plaza.fi/edome/kilpailut/huristele-helsingissa-gears-of-war-ratikalla jos joku ei ymmärtänyt! The Voice ei ole siis teemana vaan Gears of War.
kuva 10.11.2006 11:56 Jorma Rauhala  
  Talon sisätiloissa on kerran maalattu pönttöuunin takana oleva rapattu muuri piimän ja liitujauhon sekoituksella. 1960-luvun talouspiimä sitoi liitujauhon hyvin ja tulos oli kauniin valkea eikä se irronnut tahraavasti.
kuva 10.11.2006 11:51 Jorma Rauhala  
  Itse olen maalannut yhden leikkimökin 1960-luvulla punamullalla siten että rautakaupasta ostettiin pussillinen punamultaa ja pulloon ostettiin maaliöljyä. Ne sekoitettiin ja siveltiin sitten seiniin. Kumpaakin ainetta myytiin irtotavarana. Tällainen punamultamaalaus kesti seinässä siedettävänä noin 10 vuotta. Punamultamaalauksessa idea on saada pysymään se jauho seinässä, mutta aika ja sää sitä tietysti kuluttaa pikku hiljaa. Mitään "oikeaa" maaliahan se ei ole.
<<   >>