Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.08.2006 21:45 | Jorma Rauhala | ||
| Oletko aivan varma? Vai onko tämä kuva vain peräisin Kaukopään arkistosta, eli sinne joskus pyörimään jäänyt tarjouskuva :) Nimimerkki "tällaista olisi aiemminkin Elka:n kuvakokoelmissa esiintynyt". | ||||
|
31.08.2006 21:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ari: Seinäjoelta Eil:it palaavat jo melko pian sinne perjantai-iltana mentyään. Vaasan viikonlopun Eil-systeemit ovat nimittäin jo uusilla kokoonpanoilla eli niiden historia päättyi jo viime viikonloppuna. Joensuun yöjunalla on ylämaihin mentäessä ratatyökatko Jämsän suunnalla, eli sellaista junaa ei enää silloin siellä ole, bussilla matka katkeaa ja taajiksen päivävaunuissa loput. Lauantaina Helsingistä lähtevä Kemijärven juna onkin sunnuntain puolella enää Rovaniemen juna. Ynnä muuta... | ||||
|
|
30.08.2006 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Niin paljon tosiaan muuttuu "uuden juna-ajan" myötä, että tällaistakaan ei enää näe. Olettekos jo muuten kuvanneet riittävästi Sm4-junia ranta- ja Martsariradalla? | ||||
|
30.08.2006 15:08 | Jorma Rauhala | ||
| Virastomestarina näkyy olevan taannoisessa Miss Suomi -kilpailussa Miss Ystävällisyys -tittelin saanut neito. | ||||
|
30.08.2006 13:12 | Jorma Rauhala | ||
| Yksityiset liikennöitsijät käyttivät vihreää väritystä https://vaunut.org/kuvasivu/10787 perinteisesti hyvin usein aivan veturin käyttöajan loppuun saakka. | ||||
|
29.08.2006 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Timo: Hienoa että täällä on nyt kertoja, joka on työskennellyt Linnavuoressa! Jos voit vain kertoa meille muille, niin minkäkokoisen ratapihan muistat olleen sitten vuoren takana teollisuusrakennusten yhteydessä? Ilmeisesti vuoren sisään menneet tunnelin suut kummallakin puolella oli varustettu ovilla, vai? Kuinkahan pitkä tunneli oli? Oliko tunnelissa kuitenkin työskentelytiloja tai käyntiä sellaisiin vai olivatko maanalaiset "tunnelitilat" sitten ihan erikseen jossain toisaalla? Kaikenlaiset muistelut tästä Suomen tuntemattomimmasta rautatietunnelista järjestysnumerolla kuusi (rakennusajallisesti v. 1927 Halikon ja v. 1952 Kaivopuisto II:n välissä) kiinnostavat rautatiehistorioitsijoita. Sisu Dieselin verkkosivujen mukaan Linnavuoren toiminta alkoi v. 1943. Valmetin historiikin mukaan paikalla ryhdyttiin rakennustöihin jo v. 1942 ja työ sisälsi myös tunnelitiloja. Asiasta toiseen: tämän tunnelin lisäksi on sitten myös se toinen "tuntematon" tunneli (olisiko se sittenkin nro 6?) Turussa Pansion sotasatamassa. Kai siitä on jollain myös joitain käsityksiä? | ||||
|
29.08.2006 16:02 | Jorma Rauhala | ||
| Haminaan eli oikeaan suuntaan. Dr13 on keulilla. | ||||
|
|
28.08.2006 17:15 | Jorma Rauhala | ||
| Kai siellä nyt ainakin ympäriajoraide on ollut? Pitäisi jonkun haastatella Siuron entistä asemamiestä, joka siellä on käynyt ajelemassa Kisko-Kallella ja vienyt vaunuja... Itse en ole tuolla tätä pidemmällä käynyt. Jaa - olikohan Resiinan "Porin radan" artikkelissa mitään tuosta aiheesta? Tulee tästä vielä mieleen Pansion laivastoaseman vastaavanlainen salainen luolaratapiha. Siellä taisi olla sivuraidettakin ja olihan siellä oma dieselveturikin. Jossain vanhassa Turun ratapihakaaviossa on Pansion systeemit piirrettynä. | ||||
|
|
28.08.2006 14:06 | Jorma Rauhala | ||
| Suoraan edessä onkin jo Linnavuori, jonne rata jatkui ja jossa oli maanalainen pieni ratapiha. | ||||
|
27.08.2006 22:47 | Jorma Rauhala | ||
| Nordens Järnvägar 1978 -vuosikirjassa on kuva tästä veturista hieman ehjempänä. Sahalaitos sijaitsi Porista koilliseen, jossa se tod.näk. on itse rakennettu. Volvon liikemerkki näkyy siinä kuvassa veturin keulassa. | ||||
|
25.08.2006 08:11 | Jorma Rauhala | ||
| Eil:it palasivat välittömästi Ilmalaan, Gfot:it jäivät parkkiin Tampereelle. Ensi sunnuntaina pyöräilijät palaavat samanlaisella Eil+Gfot -junalla Tampereelta (klo 12.40) Helsinkiin. | ||||
|
18.08.2006 07:07 | Jorma Rauhala | ||
| Luulisin, että Helsingissä on navat poikkeuksellisesti "väärässä" järjestyksessä. Liekö ihan perua Kummerin ajoilta? Turussa oli niinpäin kuin yleensä kaikkialla muuallakin. Kun napaisuus muutetaan, se ei ole kovin vaikea juttu tehdä vaunulle. | ||||
|
17.08.2006 11:18 | Jorma Rauhala | ||
| Tuon toisen Ssl:n kuva on esillä ansioituneilla "Seisakkeen" sivuilla (Herttoniemen satamarata-artikkelissa) http://www.seisake.net/satamarata3/muukuva.php?ref=historia.php&img=hrtv_48.jpg . | ||||
|
10.08.2006 13:16 | Jorma Rauhala | ||
| jpl: Vähemmän se jäisi kokonaisuudessaan myöhään kuin epäilit. | ||||
|
|
08.08.2006 22:11 | Jorma Rauhala | ||
| Kello oli noin 16.38. | ||||
|
08.08.2006 20:45 | Jorma Rauhala | ||
| On eräs osoite, josta löytyy helpotusta moneen asiaan - eli SRS:n sivusto! Siellä on esimerkiksi jotain tietoa Helsingin ja ympäristön raitioteistä http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/hki1.htm ja tarkemmin sieltä löytyy mm. muisteltu kuva Haagan raitiotien ja rautatieseisakkeen luota. Paikkaa ei kyllä tottumaton osaa hahmottaa nykymaantieteeseen, mutta Pr1-juna on jokatapauksessa seisakkeen luona. Mainitaan vielä, että seisakkeen laituri oli pohjoisella eli kuvassa toisella puolella ja siellä olivat ne hiekkapolutkin alhaalta maasta seisakkeelle. http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/kuvitus/haaga.jpg elokuussa 1952. Tuona kesänä (Olympian kisat) Suomessa kävi moni ulkomainen harrastaja kuvaamassa junia ja ratikoita. | ||||
|
01.08.2006 20:17 | Jorma Rauhala | ||
| Mahtaako otsikon avainsana "junalauta" johdattaa perille. Sen kun laittaa googleen tms. | ||||
|
31.07.2006 23:49 | Jorma Rauhala | ||
| Huhdinmäen sanotaan olevan nykyisten Suomen rautateiden jyrkin mäki. Ylämäki on suunnassa etelästä pohjoiseen. Kilometrin matkalla noustaan 23 metriä ylöspäin! | ||||
|
29.07.2006 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Vorgissa osa kirjoittajista käyttää näytössä "nimimerkkiä" ja kun hiiren laittaa nimen päälle, näkyy "oikea nimi". Osa taas käyttää näytössä "oikeaa nimeä" ja hiiren päällelaitto näyttää "nimimerkkiä". Sitten on vielä kolmas laji: kummatkin ovat "oikeita nimiä". Mielestäni keskimmäinen tapa on aivan jonninjoutava ja asian voisi tehdä nätisti kolmannella tavalla eli käymällä omissa asetuksissaan. Ne jotka esiintyvät tekstissä "nimimerkillä" luultavasti olisivat tyytyväisempiä kun heille samalla näkyvällä nimellä myös vastataan. Itse olen tässä nyt vain JR enkä kukaan sen kummoisempi. Jos laitan näkyviin enemmän, sitten hyväksyn "nimittelyn" sen mukaisesti. | ||||
|
29.07.2006 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Silloin kun "Suomen Metsämuseo Lusto" http://www.lusto.fi/ tuonne aseman taakse rakennettiin, vaihdettiin aseman nimi matkailumielessä. Tällä rataosallahan on perinteitä liikennepaikkojen nimeämisessä matkailukohteiden mukaan: http://www.retretti.fi/ ja jo lakkautettu http://www.kultakivi.com/ | ||||
|
|
29.07.2006 21:00 | Jorma Rauhala | ||
| Juho-Matti: Hassut kiitokset voi myös osoittaa hra Ultrixille. | ||||
|
28.07.2006 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Riipan asematalo on hieman pohjoisen tulovaihteen pohjoispuolella eli jo lähes linjalla. Ratapiha on ikäänkuin valunut etelää kohti. Ah-Venus [:) on myös vastaavantapainen "asemarakennus-vaihdekopin-paikalla". Ahvenuksen nykyinen tiilitalo on tehty kylläkin tarkoituksella niin, vaan ei täällä. | ||||
|
27.07.2006 23:50 | Jorma Rauhala | ||
| Saalastin valmistusnumerot ja alkuperäiset liikennöitsijät: 106/5.1.1973 Palkki Oy, Puhos. 111/17.1.1975 Suomen Höyrylaiva Oy - Railship, Hanko (Nro 1). 119/1.6.1981 Enso-Gutzeit Oy, Pankakoski. Valmistenumero 73 on annettu vuonna 1972 Sunilan numerolle 5 (nykyään KSR), jonka kuva on tällä sivustolla tässä ihan lähellä ja kun miinustetaan VR:n Tka6:t ja HKL:n Tka6, niin niin Palkin nro 106 onkin silloin 75! Kiitos Heikille hyvästä ja ansiokkaasta päättelystä! Niin - tämä kone on siis viettänyt aikaisemman elämänsä Hangon junalauttasatamassa numerolla 1. | ||||
|
27.07.2006 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Punikkien 1918 räjäyttämän Pahankosken sillan jälkeen tehtiin tämä uusi ja entistä komeampi, etten sanoisi rakennusvuoden (1919) Suomen oloissa vallankumouksellinen rautabetonisilta, joka on sitten valkoinen! | ||||
|
27.07.2006 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa taas uljaita kuvia. Kiitosta vaan! Nämä Oriveden puujunat olivat varsin lyhytaikainen ilmiö, kun teräslätät oli päästetty jo menemään romutarhaan, eikä vielä ollut lupaa lopettaa näitä tarpeettomia "tyhjävaunujunia". Näitä junia pyöri jonkin aikaa seudulla, ennenkuin uskallettiin todeta, että henkilökuntaa on niissä enemmän kuin kulkijoita ja tällainen touhu on syytä lopettaa hyvän sään aikana. | ||||
|
|
27.07.2006 09:21 | Jorma Rauhala | ||
| "Neljä raideparia"? Tarkoitatko, että esimerkiksi yksiraiteinen raide on jo "raidepari"? :) | ||||
|
26.07.2006 23:13 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos kukaan käynyt Viron Kohtla-Nõmmessa sijaitsevassa kaivosmuseossa eli Kohtla Kaevanduspark-Muuseumissa? Siellä on toimiva maanalainen sähköistetty museokaivosrata ja kaivosjunamatkustamisen lisäksi tunneleissa voi polkea myös nelipyöräresiinalla. Linkistä http://www.kaevanduspark.ee/ löytyy kuvia nykytilanteesta ja joitain historiallisia kuvia tästä Viron ensimmäisen tasavallan aikaan vuonna 1937 avatusta palavankiven kaivoksesta. | ||||
|
26.07.2006 21:45 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuvasatsi Jaakolta tämä ja naapurikuvat! Taitaa olla Outokummun malmirunko kyseessä? | ||||
|
25.07.2006 22:24 | Jorma Rauhala | ||
| MTV kysyi vielä, että missä näitä yleensä käytettiin. Suurin asiakaskäyttäjäryhmä taisi olla varuskunnat ja toki VR:n asemat omassa yleissilmäyskäytössä. Tämä kuvan schemaattinen on nyt valitettavasti esihistorialliselta ajalta, mutta jos ajatellaan nykyaikaa, niin yhdellä schemaattisella A4:llä voidaan osoittaa koko Suomen rautatieverkosto ja sen tarjoamat yhteydet. Toki Helsingin lähiliikennettä siinä ei esitettäisi eikä aikanaan 1980-luvulla esim. Haapamäen Yhteiskoulun koulujunia Vilppulasta, mutta kaikki kaukoliikenteeseen nivoutuva liikenne kyllä. Siis tämänpäivän "taskuaikataulun" sisältö mahtuisi suuremmitta ongelmitta yhteen A4:ään ja olisi tosiasiallinen "taskuaikataulu". Siinä esitettiin aikanaan myös poikkeuspäivät ja sesonkijunien erikoiset kulutkin! | ||||
|
|
25.07.2006 22:14 | Jorma Rauhala | ||
| Schemaattisia aikatauluja tehtiin VR:llä johonkin noin vuoteen 1987 saakka. Silloin josssain vaiheessa jäi eläkkeelle R.Nissinen, jonka tehtäviin kuului myös valmistaa näitä tällaisia yleisöaikatauluja. Kokoelmissani pitäisi olla vihonviimeinen suomalainen schemaattinen taulumalli ja laitetaanpa se tänne esille, jos tulee joskus kaapista vastaan. Schemaattisen painokappale tehtiin tuolloin 1980-luvulla, ennen tietokoneita, paksulle läpinäkyvälle esipainetulle rataosaviivat ja asemalaatikot esittävälle muovikalvolle mehiläisvahalla kiinnitettävin siirtonumeroin. Kun henkilö jäi eläkkeelle, hänen esimiehensä päätti, että schemaattinen saa myös jäädä eläkkeelle. Mehiläisvahalla kiinnitetyn originaalin osasi tuolloin muuten painaa vain Maanmittauslaitoksen karttapaino. | ||||
|
25.07.2006 20:35 | Jorma Rauhala | ||
| Huom: veturin radio-ohjausantenni on katolla. Otson järjestysnumero 5 on KSR:n yksityisrautatiehen liittyvän Sunilan teollisuusrautatien omia järjestysnumeroita. Siis tämä on alunperin yksityisrautatiehen yhtyvän teollisuusradan veturi eli sangen ainutlaatuinen tapaus Suomessa! Sunilan liikemerkkikin näkyy vielä olevan ohjaamon seinässä eli näyttää alkuperäinen "Miranol" kestäneen hyvin tähän päivään. | ||||
|
25.07.2006 19:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on nyt tätä vorgissa ilmenevää häslinkiä. Vuosiluku on ollut kyllä alunperin oikein "1961", mutta muuttunut sitten itsestään "2061:ksi". Korjasin sen nyt oikeaksi. Kuvauspaikan yhteyteen olen alunperin kirjoittanut myös oikean valokuvaajan nimen eli "Heikki Laajakorpi" ja se on alunperin näkynyt hyvin. Nykyään ei vorg näemmä enää anna kirjoittaa noin pitkää kuvauspaikkaselostusta. Siinähän on nyt esillä erilaisia hakusanoja ajatellen melko paljon tietoa, mutta ilmeisimmin tänä päivänä siinä on liian paljon kirjoitusta. | ||||
|
24.07.2006 15:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kun pelataan "pienoisgolfia" tai "minigolfia" sääntöjä noudattaen ja kilpaillen, niin virallinen nimitys on "ratagolf". | ||||
|
23.07.2006 23:17 | Jorma Rauhala | ||
| Ohjelma on nyt jähmeä, eikä kuva tunnu siirtyvän tänne helpolla. Tämä on sitten kuitenkin aikanaan vertailukuva tälle https://vaunut.org/kuvasivu/26847 kuvalle. | ||||
|
23.07.2006 18:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä ajelu H-1:llä tehtiin 27.4.1997. SRS:n retkistä vuoteen 2002 asti on tietoa http://www.nettilinja.fi/~ahellman/historia/ajelut/ajelut.htm . Tämä H-1 on entinen matkustajavaunu HKL 344 ja tietoa siitä sekä muistakin työvaunuista on osoitteessa http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/hkl/hkltyo/hkltyo.htm . Saksalaiset Schörlingin hiomavaunut ovat alunperin ihan oikeita työkoneita, mutta harjavaunut puolestaan ovat vanhoja matkustajavaunuja ja tiedot niistäkin löytyvät tuolta työvaunusivustolta. Töölöntorin silmukkaa on liikennöinyt vain linja 5, jonka tiedot ovat osoitteessa http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja5.htm eli TT oli linjakäytössä vuosina 1958-85. Raidetta on yhä jäljellä, mutta hiljattain on silmukan tulovaihde purettu. | ||||
|
10.07.2006 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Leningradin Pioneerirautatie hyödyntää ratapohjana vanhoja ratapohjia. Pietarin höyryraitiotiet ovat tosin olleet normaaleja eli viiden jalan raideleveydellä. | ||||
|
09.07.2006 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Rikkain on tietenkin se jolla on korkein hattu. | ||||
|
|
09.07.2006 23:12 | Jorma Rauhala | ||
| 1920-luvun lukuisista julkaistuista postikorteista perin tuttu maisema. Tämä puolihan oli Suomea ja tuo toinen oli puolestaan bolshevikkien maata. Vasemmalla meidän puolella sijaitsi Rajajoen raja-asema. Rajajoen rantaa seuraili rata Siestarjoelle. Se oli alunperin ensimmäinen yksityisrata Suomessa (ennen jopa Hyvinkää-Hankoa) ja kulki siis Suomen puolta, mutta melko pian se muutettiin kuitenkin kulkemaan keisarikunnan puolelle. Siestarjoelta oli myös höyryraitiotie Pietariin, joka muutettiin myöhemmin oikeaksi rautatieksi. Eräitä mielenkiintoisia "lähes suomalaisia" ratajuttuja täältä http://around.spb.ru/maps/history/prim1912.jpg ja http://www.nlr.ru:8101/eng/petersburg/spbsuburbs/sestr/index.html katsottavaksi. | ||||
|
08.07.2006 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Ovat nuo rautatien tavara-autotkin vuosien vieriessä https://vaunut.org/kuvasivu/22942 hieman kasvaneet kokoa. | ||||
|
08.07.2006 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kukas ehtii ensinnä mainita, että minkä tyyppisen vaunun telejä tuossa Valmetin H-1 -hinurin hinauksessa on ainakin kolme kappaletta? | ||||
|
08.07.2006 22:27 | Jorma Rauhala | ||
| Postikortit satoine elleivät peräti tuhansine kopioineen ovat mielestäni erittäin vapaata riistaa tällaista epäkaupallista edelleenjulkaisua ajatellen. Kortti on selkeästi Veljekset Karhumäen ottama, osoite Kuorevesi-Halli, heidän ilmapostikorttinsa järjestysnumerolla 15019. Ovat veljekset paljon kuvanneet jo siihen asti saati sitten myöhemminkin... Hallin valokuvanäyttelyn osoite on http://www.veljeksetkarhumaki.fi/ johon kannattaa tutustua. | ||||
|
21.06.2006 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Siis tuo välissä matkannut veturi oli hinauksenomaisessa tilassa, eli vain lisäpainona. Vaasan IC:n (myöh. Botnia Express) veturilla onkin tässä aikamoinen ruoto vedettävänään, kun on kokonainen Savonia lisänä! Junat ajavat Pasilan pysähdyksen jälkeen suoraan Hyvinkäälle, jossa tapahtui erkaantuminen. IC:n ajoaika normaalisti oli tuolloin Hki-Tpe 1.40. Nämä junat lähtivät Helsingistä oikeasti neljän minuutin välein, siksi ne kannatti niputtaa, kun ei ollut suojastus käytössä Keravan liepeillä vaan pitkät suoritusvälit. | ||||
|
21.06.2006 08:37 | Jorma Rauhala | ||
| Mielenkiintoisemmaksi tämän tekee se, että kun Vaasan rata v. 1883 avattiin liikenteelle, nykyisen "Haapamäen" nimi oli "Keuru". Keuru nimettiin v. 1896 Haapamäeksi, kun Suolahden rata valmistui. | ||||
|
19.06.2006 23:05 | Jorma Rauhala | ||
| Mistään ei voi olla koskaan satavarma, mutta kannattaa varautua kaikenlaiseen. Ihan "Keraakin" myöten. | ||||
|
19.06.2006 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisia nämä olivat nuorina https://vaunut.org/kuvasivu/26295 vitaalisina. | ||||
|
19.06.2006 10:20 | Jorma Rauhala | ||
| Muuntaja-Osg saapuu noin 1.7. klo 23.00 Mankin muuntajaraiteelle. Tikkurilan muuntaja saapuu noin heinäkuun puolivälissä. | ||||
|
15.06.2006 22:13 | Jorma Rauhala | ||
| Ja vielä muistin Rantaradalla käytetyn pikajunasta, tosin epävirallisesti ainakin 70-luvulla, nimitystä "kurirtåg". | ||||
|
|
15.06.2006 21:56 | Jorma Rauhala | ||
| Semmoinenkin muoto kuin "iltåg" tuli nyt vääjäämättä mieleen. Ne junat ovat kyllä jo kiitojunia... | ||||
|
15.06.2006 21:36 | Jorma Rauhala | ||
| Painettu 600 kpl kesäkuussa 1950 kokoon A4. Nro 4706 on painotuotteen tunnusnumero. Mikä numero sitten plakaatin ylänurkassa on, sitä en arvaa. | ||||
|
|
15.06.2006 16:12 | Jorma Rauhala | ||
| Heinäkuussa. Juhannuksen tietämissä on tapahtumassa kuljetus Mankkiin. | ||||
|
|
15.06.2006 09:03 | Jorma Rauhala | ||
| Niin... jäähän Pasilaan tulevaisuudessa toki pienimuotoista tavaraliikennettä eli ns. yhdistetyt kuljetukset. | ||||
