|
|
31.12.2005 20:43 | Jorma Rauhala | ||
| Oulujoen Uittoyhdistyksen rautatiellä oli käytössä Move 5 ja Move 51m. Rautatie oli käytössä 1950-luvun alusta 1980-luvulle. Siis ennemminkin Tve3-tyylisiä kankikoneita. | ||||
|
|
31.12.2005 19:10 | Jorma Rauhala | ||
| Juhanin kysymys: Vk11 102 on tosiaan Rautatiemuseossa olevan Vk11 101:n sisar, mutta ei ole kuitenkaan jämptisti samanlainen. Ihan oma ainutlaatuisuutensa. Laitapa vaan värikuva joutessasi tuosta 1930-luvun moottoriveturista tänne. Itselläni on siitä m/v-kuva lumihangessa Pieksämäellä, ja laitan sen myös katsottavaksi. | ||||
|
|
31.12.2005 17:04 | Jorma Rauhala | ||
| Hieman kun mainitsi, että täällä ei ole Tve2:n kuvia, niin jopas tilanne muuttui. Hienoa! No - täällä ei ole vielä moottorivetureiden Vv11, Vv14, Vk11 eikä Vk13 kuvia. Löytyisikös? Tässä vuoden 1980 kuvassa on muuten Tve2:n Sn 45, kun se muutaman vuoden kuluttua oli nostettu seinämaalauksessa Sn 50:een. | ||||
|
|
31.12.2005 16:32 | Jorma Rauhala | ||
| Porvoon olosuhteissa lähes pikajunaveturi :) | ||||
|
|
31.12.2005 16:31 | Jorma Rauhala | ||
| Otanmäellä lienee edelleen Move 51, eli kiva kolmiakselinen kankikone! Nämä kuvan Otso-tyypit toimivat aina kettingeillä. | ||||
|
|
31.12.2005 16:25 | Jorma Rauhala | ||
| Etsin tunnuksella "HKL", enkä löytänyt. "Harjavaunulla" olisi näemmä löytynyt. Tämäkin osoittaa, että laittakaa arvon veljet ja sisaret kuvia lisätessänne esittelytekstiin aina kohteen tarkka tyyppimerkintä ja numero. Tänäänkin on tänne lisätty kuvia, joita ei kuuna päivänä kukaan enää löydä täältä miljoonalaatikosta, kun tarkka identifiointi puuttuu. Pankaa sarjamerkintä vaikka lauseittenne alkuun ja piste perään, kuten itse tein tämän HKL 2122:n kanssa. Esim. Dr16 2815 :) Tätä harjavaunukuvaa ajatellessani kävi kyllä mielessä, että olisin joskus jonkin harjavaunun täällä tosiaan nähnyt. | ||||
|
|
31.12.2005 00:25 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä JUSSI tietää! Tässä odotellaan filmausryhmän komentoja ja ollaan Runnin itäpuolella. Tätä ei siis näe ko. filmissä, mutta kylläkin vaunut-orgissa! Filmin kuvausryhmä odotteli seuraavassa "tylsemmässä" rinteessä junan ohiajoa, tosin myös järvenlahti oli heillä taustana. Harrastus-ammattikaverini kanssa tässä hyviä paikkoja aikamme pällisteltiin ja tämä lehmipolkuhan oli aivan ehdoton maisema muinaisuudesta. Tuleepa siitä mieleen täällä viimeaikoina usein esiintyneet RHK:n tasoristeysportaalit: siis tuo korkeusmitta-asteikko toistuu vielä meidän aikanamme. | ||||
|
|
30.12.2005 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Kannattaa siis olla jäsenenä Suomen Raitiotieseurassa! www.raitio.org | ||||
|
|
30.12.2005 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Ilmeisesti kaikki liikkuvat! Niin matkustajat kuin junatkin. Kohtaus hyvin junailtu, sanon ma. | ||||
|
|
30.12.2005 17:52 | Jorma Rauhala | ||
| VR sai esim. vuonna 2003 huiman summan eli 57.200.000,00 euroa pyytämäänsä tukirahaa valtiolta ja YTV-kunnilta ajaakseen ns. kannattamattomia junia "ostoliikenteenä". Ja jos ei tällaista rahaa tulisi vuosittain, niin liikennemonopoli ilmoittaa seuraavaksi lakkautettavat rataosat ja junavuorot... (Lähde: Rautatie on mahdollisuus, 2005) | ||||
|
|
30.12.2005 17:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tunnustan nähneeni käytössä! Silloin kaksirunkoisella sähköjunalla ajettiin tilapäisesti pikajunavuoroa Imatralle ja siksi, kun oli vain yksi konduktööri, piti hänen päästä matkan aikana käymään kummassakin vaunuparissa. | ||||
|
|
30.12.2005 00:31 | Jorma Rauhala | ||
| Turku-Itäinen muuttui Kupittaaksi 1946. | ||||
|
|
29.12.2005 23:02 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän se nykyjuna voi paljoa sen nopeampi olla kuin entinenkään. Mitä tuossa nyt on nopeuseroa, niin näyttäisi olevan vain verraten lyhyet Tampereen-Oriveden ja Jämsänkosken-Jyväskylän välit. Jälkimmäisellä välillä eron pitäisikin olla noin kolme minuuttia ja edellistä kohti on sitten vissiin tuo kaksi minuuttia. Tuolloin runsaat 10 vuotta sitten oli kaiken kaikkiaan Suomessa hiivatin nopeita matkustajajunia ja siitä innostuneena kai rautatienjohto nuo vieläkin nopeammat petolinnut tänne keksi hankkia. Luultiin ehkä, että samassa funktiossa vaan nopeudet kohoavat. | ||||
|
|
29.12.2005 18:05 | Jorma Rauhala | ||
| New Jersey Transitille menneitä sähköveturikoreja Transtechilta. NJ Transit toimii New Yorkin osavaltiossa ja muuallakin ja on siellä huomattava rautatieoperaattori. Firmaan kuuluu myös pikaraitiotieverkostoa Newarkissa. | ||||
|
|
29.12.2005 17:29 | Jorma Rauhala | ||
| Herra X:n lippu. Niin, vaimoväellähän oli tunnuksena O-kirjain. VR:n yksi erikoinen väärinkäytöstä vähentävä ja lipun oikeaa käyttöä edistävä "salakoodi". | ||||
|
|
28.12.2005 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| Wahlmanilla oli hattuliike Pohjoisella Esplanadilla. Sieltä pystyi kuka tahansa ostamaan lakin kuin lakin. Heillä oli valikoimissa myös tohtorinlakkeja jne. silintereitä ja erilaisia virkalakkeja kaikenmoisiin tarpeisiin eli oikeastaan kaikkea päähänpantavaa mitä voi vain kuvitella. VPu:n myymälästä saattoi myös ostaa lakkeja joka lähtöön, valtion virkalakkeja siis. Onkohan "Borealiksella" vielä varastossaan vanhaa tavaraa, vai onko moinen kauppa enää olemassakaan? | ||||
|
|
28.12.2005 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| MVH = Maansiirto Veli Hyyryläinen | ||||
|
|
28.12.2005 19:36 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen Kuusaa ja tässä Kilossa. | ||||
|
|
28.12.2005 00:56 | Jorma Rauhala | ||
| Ultrix: Eikös tämä nyt ole aivan tuiki tavanomaisen näköinen ilmiö, kun kauempana on ukkonen menossa ja tässä on päällä hyvä sää. Tilannehan vaatii vain, että maisemaa on vain hoidettu, eikä eletä nykyaikana niin tyypillisessä umpipusikossa kuin Suomessa on tänä nykyisenä Halosen hallintoaikana ollut tapana. Ei saa kai pienimpäänkään pajunvarteen koskea! Janne on ikuistanut säätilan hyvin. Kaunis koivukin radan varressa, kiitos radanvarren isännille. Huomaa myös, että ollaan Länsi-Suomessa. Itä-Suomessa tämä radan varsi olisi tod.näk. umpirisukkoa. Olen siihen päätelmään tullut vaunut.orgin mainioita nykyajan radanvarsikuvia katsellessani, että jossain Hämeen ja Pohjanmaan takana menee kulttuuriraja näissä asioissa :)) | ||||
|
|
28.12.2005 00:33 | Jorma Rauhala | ||
| Eikä ole mielestäni kauaakaan siitä, kun tämä rata suurin puhein rakennettiin. Joku omakin kuva on ajalta, kun radalla oli juuri maahanpannut uudet raiteet. | ||||
|
|
27.12.2005 21:31 | Jorma Rauhala | ||
| Venäjän Voi-Voi: https://vaunut.org/kuvasivu/11146 | ||||
|
|
27.12.2005 21:21 | Jorma Rauhala | ||
| Nostosilta ja sen idea selviää kyllä kuvasta. Aikamoiset jöötit ovat siltakannen vastapainoina: ovat nyt noissa torneissa ylhäällä ja jopa ilmailu-varoitusvalotkin rautatiesillalla! | ||||
|
|
27.12.2005 18:27 | Jorma Rauhala | ||
| Otsikossa mainittu ajoaika Hki-Lh on tosiaan 3:10. Tosin se sisältää 26 minuuttia seisontaa eri asemilla eli ajaen mennään kyllä alle kolmen tunnin. H8 ja H9 -sarjat ovat samat kuin myöhemmät Hv1 ja Hv2. Sarjojen suurin sallittu nopeus oli 95 km/t. Kun perusnopeus Vo on 64, niin kyllä tätä aikataulua on saanut ajaa ihan niin lujaa kuin koneista vain lähtee. | ||||
|
|
27.12.2005 18:18 | Jorma Rauhala | ||
| Ensimmäinen päiväpikajuna Helsingistä/Turusta/Tampereelta saapuu Suomen Ateenaan iltapäivällä kello 12.05. | ||||
|
|
27.12.2005 17:40 | Jorma Rauhala | ||
| Lihavoidut asemanimet: täydellinen matkalipunmyynti asemalla. Harvennetut asemanimet: matkalippujen myynti aseman toimistossa rajoitettua eli ei myydä erikoislippuja (perhe-, seurue- jne.). Tavallinen kirjoitus: seisakkeita. Piste (esim. Vaajakosken) nimen perässä tarkoittaa, että asemalla on Rautatiekirjakaupan kioski. | ||||
|
|
27.12.2005 09:51 | Jorma Rauhala | ||
| Hopeanvärinen nyöri puuttuu. Kiinnitetään sivulla oleviin messinkinappeihin. Tyypillinen Wahlmanin junasuorittajan lakki, kevyt ja hieman "lässähtänyt", mutta on helposti muotoiltavissa omintakeiseksi. Valtion Pukutehdas VPu oli toinen missä tehtiin lakkeja. Ne olivat halvempia, mutta eivät yhtä hienoja. Eivätkä myöskään muotoutuneet käyttäjän haluamiksi. VPu:lla ei ollut oikeaa junasuorittajan lakkia, vaan se tehtiin siniseen yleislakkiin, johon vain vedettiin päälle punainen irtopäällinen. | ||||
|
|
23.12.2005 00:31 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä tule tästä ensiksi mieleen Sörkkä! Helsingin kaupungin sillankaide-rakennushallinto tekee muuten varsin tasaista jälkeä. Täällä on nähty monenmonituista kuvaa, joissa samanlaisella telellä kuvatussa kutistetussa maisemassa RHK:n kiskot ympäri Suomea ovat lähinnä spagettia. | ||||
|
|
22.12.2005 22:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä lienee jostain Irboskan tuntumasta Petserinmaalta. Viron ensimmäinen tasavalta ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, jälkimmäisen ensimmäinen ja viimeinen versio. Kun kommunistit miehittivät 1940-luvulla Viron, tämä Petserin seutukunta liitettiin Venäjän Sosialistiseen Federatiiviseen Neuvostotasavaltaan. Oltiinhan silloin yhtä suurta ja mahtavaa neuvostokansaa. Taisipa muuten sitten Neuvostomaan romahtamisen aikaan 1990-luvulla olla sellainenkin hetki, että oli Viron toinen tasavalta ja sillä jonkin aikaa naapurina Neuvostoliitto, ennenkuin Moskovassa todettiin NL:n kuihtuneen ja yritystä jatkaa uusi itsenäinen Venäjä. Näiden maiden yhteinen raja on tästä lännempänä. Tämä seutu on Tarton rauhansopimuksen mukaan Viron aluetta, mutta sitä ei nyky-Venäjä palauta takaisin. Kuvatekstissä mainitaan, että kortti on hankittu Viljannista. Kannattaa muistaa, että se kaupunki on kaukana rajoilta ja sijaitsee keskellä Viroa. | ||||
|
|
22.12.2005 21:14 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvittelin, että 600 mm? Onkos siinä muuten itse rautatieparooni? | ||||
|
|
21.12.2005 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Keksintöjen kirja 1908: KÖYSIRATA. Kuten muistamme, oli suurin jyrkänne, jota junat hammaskiskon avulla voivat kiivetä 480 promillea (1:2). Mutta jos sidotaan vaunu teräsköyteen, jonka toiseen päähän on kiinnitetty vastapainoksi toinen vaunu tahi jota paikallaan seisova kone kerii telalle, niin päästään yhä pystympään. Silloin nimittäin poistuu se tuiki raskas työ, joka muuten veturiradoilla tarvitaan veturin itsensä nousemiseksi. -- Mitä köysiratojen jyrkkyyteen tulee, niin on siinä tähän asti pitemmillä nousuilla menty korkeintaan 634 promilleen (1:1,58), esim. Vesuvius-vuoren radalla. Lyhyemmillä radoilla on uskallettu aina 780 promilleen (1:1,3) asti (Pilar-Bahian köysirata). | ||||
|
|
20.12.2005 10:51 | Jorma Rauhala | ||
| Jos lättä kulkisi kolmeakymppiä, niin kuljettajanhan pitäisi juosta? Vielä kun ajatellaan ratapenkan epätasaisuutta ynnä muuta vaikeutta tuossa ajoasennossa - epäilen. | ||||
|
|
20.12.2005 09:59 | Jorma Rauhala | ||
| Yleensä ottaen kai kaikki laitoksen paperit olisivat juridisesti vain pääjohtajan allekirjoitettavia. Kuitenkin asioiden jouduttamiseksi yms. seikkojen takia on jo aikoja sitten tehty lukemattomia päätösten delegointimääräyksiä, eli siis päätösvaltaa on siirretty alemmille tasoille. Veturissa matkustaminen on sen verran rajoitettua muille kuin työtehtävissä oleville, että liikenneosaston päällikkö, jonka alaisuuteen veturit ja miehet kuuluivat, sai delegointimääräysten mukaan vain hyväksyä tai hylätä anomukset. Lko:n päällikkö oli arvoltaan ylijohtaja. Rataosaston päällikkö puolestaan hyväksyi ulkopuolisten radalla liikkumisluvat. Osastojen päälliköt hyväksyivät nämä ulkopuolisten henkilöiden luvat siksi, että kyseessä oli talon ulkopuolisten oleskelu muutoin kielletyllä alueella. Vastuu oli vedetty tarpeeksi korkealle, jotta anomuksen hakijakin hieman miettii, onko hakemus nyt todella tarpeellinen. Kyllä tässäkin tapauksessa Panu Haapala on lukenut lehtimiesten hyvin perustellun anomuksen ennen kuin on pyytänyt sihteeriään lupalappua kirjoittamaan. | ||||
|
|
19.12.2005 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tyyli on verraton: virkalakki ja omat kledjut sekä sallitut nautintoaineet. | ||||
|
|
19.12.2005 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Muuri! Ja jo on joku huligaani piirustanut tähänkin muutoin komeaan muuriin oman päänsä älykkyysosamääränsä kuvannon. Lisää piirustustunteja peruskoululaisille kouluihin! | ||||
|
|
19.12.2005 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Ulkoistettu veturinkuljettajatyöt! | ||||
|
|
19.12.2005 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä oli sitä aikaa, kun virka-asuksi veturinkuljettalle riitti vain mukaanotettu virkalakki. Tässä toisessa https://vaunut.org/kuvasivu/19691 kuvassa lakki on päässä, mutta kuteet ovat myös ikiomasta vaatekaapista. | ||||
|
|
19.12.2005 23:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ihan oikein: tämä on raide 1 ja pääraide on 5. Mutta on siellä vieläkin kauempana pari-kolme pistoraidetta. Noita oikealla olevia puukasoja kuormataan vaunuihin niillä raiteilla. | ||||
|
|
19.12.2005 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Benen lättäkuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/19691 suomalaisen henkilön kasvot näkyvät paljon paremmin kuin tässä ulkomaisessa. Vai onko Neuvostoliitossa syntyneillä jokin outo perimä? | ||||
|
|
19.12.2005 21:28 | Jorma Rauhala | ||
| Hämmästyttävää, mutta totta, että tänne pääsee Helsingistä päivittäin suoralla matkustajajunalla. Se ei ole hämmästyttävää, että täältä pääsee suoralla junalla pois Helsinkiin! VR:llä on vieläkin varsin monipuolisen näköiset junayhteydet, jossain. | ||||
|
|
19.12.2005 19:44 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo kuormuri ole brittiläinen? | ||||
|
|
18.12.2005 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| Kysymyksessä ovat kuitenkin Veturimiesten Liiton jäsenten puolisot. Liiton nimi, kuten Rautatievirkamiesliitonkin, on hieman "vanhahtava". Todennäköisesti "veturimies" voi olla myös nainenkin, kuten lautamies tai eduskunnan puhemies, eli naiskuljettajan mies olisi "veturimiehen mies". | ||||
|
|
18.12.2005 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Nyt kun VR:llä on naisveturinkuljettajiakin, pitäisiköhän olla myös yhdistys "Veturinaisten Miehet ry"? | ||||
|
|
17.12.2005 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Menestystä valitsemallasi v.org-uralla! Karkkuun tuleekin ensi syksyn suuressa liikennöimismuutoksessa parannusta, eli kaikki Porin junat pysähtyvät aina täällä. Muinoin lättien lopetettua kulkunsa, Karkku kuivatettiin, mutta Kristillisen Opiston hakemuksesta heidän opintoviikkovaihtoansa varten määrätyille perjantai-sunnnuntaijunille myönnettiin myöhemmin äksä-pysähdykset. Sittemmin muillekin junille palautettiin pysähdyksiä, sillä junia alettiin jälleen käyttää. Shokkihoito taitaa auttaa tässäkin kulkumuodon valintatapauksessa? Karkku on tunnettu "jouluasemakahvilastaan", kyltti aseman seinässä! |
||||
|
|
17.12.2005 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen VR:n Leukaluiden seisakkeen nimikilpi on näemmä saanut uuden elämän Sadan leukaluiden -saaritaajaman nimikilpenä. | ||||
|
|
17.12.2005 00:46 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä harmittaa. Kun en meinannut saada millään "puhallettua" diassa olleita pölyjä pois, vetäisin keltaisella fotoliinalla diaa ja sain aikaiseksi nuo naarmut. Pölykarvat kyllä lähtivät pois, että siis edes jotain hyvääkin! | ||||
|
|
17.12.2005 00:42 | Jorma Rauhala | ||
| Paikka ilman junaa https://vaunut.org/kuvasivu/13523 | ||||
|
|
17.12.2005 00:40 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä siis ollaan https://vaunut.org/kuvasivu/19257 ja Koivistonkylän puolen asutusta on tuolla radan toisella puolella näkyvissä. | ||||
|
|
16.12.2005 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Kun niistä negoista kerran tällaista löytyy, niin vastaan vilpittömästi ja luulenpa, että kaikki muutkin v-orgilaiset siihen yhtyvät, että harmillista kun et ole löytänyt kaikkia negojasi. Saakos kysyä muuten nuoren miehen ikää? | ||||
|
|
16.12.2005 00:02 | Jorma Rauhala | ||
| Lippusysteemi on ollut sellainen, että ylös mentäessä on maksullinen ja alasmentäessä ilmainen. Tämä on siitä erilainen funikulaari, että se on kaksiraiteinen koko matkaltaan. Ei siis tyypillisesti yksiraiteinen ja puolivälissä kohtausraide. Itseasiassa koko systeemihän näkyykin tässä. | ||||
|
|
15.12.2005 08:54 | Jorma Rauhala | ||
| Odota Seis - valkeaa siis. | ||||
|
|
13.12.2005 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä ole vuoden 1931 eikä 1963 Rautatiehakemistoissa luonnehdintaa Kiukaisten paikallisesta väestöstä. Vuonna 1931 Ii oli 4 lk. asema. Lähtevä tavara on kalaa ja makkaraa ja talvisin halkoja. Yöpalvelusta ei ole. Asemalla yleinen ja VR:n puhelin ja yksi lennätinkone. Yksityisasuntojen saanti vaikeaa. Sähkövalo on, samoin useita sekatavarakauppoja. Tavallisten ruokatarpeiden saanti on keskinkertaista, mutta hinnat korkeat. Lääkäri 2 km, apteekki, kätilö, kirkko ja pappila 5 km, kansakoulu 2,5 km, nimismies ja poliisi aivan aseman vieressä. Tehdaslaitoksia: makkaratehdas, 2 sahaa ja vesitehdas. Autobussi kerran päivässä Ouluun ja Simoon, laivayhteyksiä ei ole. Huvittelumahdollisuudet Suojeluskunnan ja Työväen taloilla, joissa silloin tällöin vierastelevat n.s. kiertueet ja myöskin paikalliset voimat järjestävät enemmän tai vähemmän sisältörikkaita iltamia. - Nämä vanhat Rautatiehakemistot ovat mainioita. Tähänkään en tilanpuutteen takia kaikkea Iistä paljastanut. | ||||