Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.12.2021 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| "Kansainvälisessä" junassa ei ollut koskaan istumavaunuja. Päiväkäytössä makuuvaunujen hyttien laverit muokattiin istumapenkeiksi, eli matkustusmukavuus niissä oli surkea. | ||||
|
05.12.2021 12:04 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä kerrottiin "ravistelijasta". Minä muistan naista kutsutun "Pudistelijaksi". Hän matkusti yöt-päivät pitkin Suomea, kun sellainen oli vielä tuolloin helppoa ja mahdollista. Kaikkien ratojen kuukausilippu koko vuodeksi tuli edullisemmaksi kuin se että hän olisi ollut jossain kiinteässä osoitteessa. Olikohan vielä niin, että hänen rakkaat sukulaisensa kustansivat varmuuden vuoksi tuon huvin ettei hän olisi jäänyt pyörimään heidän nurkissaan. | ||||
|
01.12.2021 19:29 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen Kuvalehti nro 46/1921, siinä on kuva veturista Эш nro 4002 Viipurissa. | ||||
|
01.12.2021 19:22 | Jorma Rauhala | ||
| Koiviston Antin nykyleipurit laajentavat pilsneriin: https://www.forssapilsner.fi/ | ||||
|
27.11.2021 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunut valmistuivat 1977, olivat koeajossa metroradalla valmistajan piikkiin 1977-79 ja Helsingin kaupungin Metrotoimisto vastaanotti ne sitten hyväksyttyinä 1979. HKL tuli kuvioon vasta 1982 kun liikenne alkoi ja liikennöinti tuli sen vastuulle. HKL:llä nuo vaunut eivät siis ole olleet vuosina 1979-1982 ja tuo myyrämerkki ei liity mitenkään näihin vaunuihin. Se oli koejunien M1-M6 aikaa se. |
||||
|
27.11.2021 16:11 | Jorma Rauhala | ||
| Sound Center Museokadun tuntumassa myi Rocoa, Pilailupuoti oli Rivarossin myyjä, ja oliko se Audio-Center tms. jossain Uudenmaankadun suunnalla myi Liliputia. Noista kaikista olen ostanut mainittujen merkkien ratikkamalleja. Ranskalaista Jouefia toi maahan ja myi suoraan Teollisuuskadun konttorillaan Mercantile. Pikoa toi ja möi vantaalainen Veikat (Veikko Katajisto Oy.) | ||||
|
|
26.11.2021 01:42 | Jorma Rauhala | ||
| SRS:n arkistolehdistä varmaan löytyy päiväntarkka tieto. Nehän on netissäkin vapaasti luettavissa. | ||||
|
26.11.2021 01:37 | Jorma Rauhala | ||
| Röyttän ja Lahen ovat aivan oikeita muotoja. Pitäkää paikalliset kiinni niistä! | ||||
|
23.11.2021 13:57 | Jorma Rauhala | ||
| Erkillekin tiedoksi: 301-330 sarja tilattiin jo 9.6.1950 ja vaunutoimitukset vuonna 1955 eivät suinkaan olleet "määräajassa", kaukana siitä. Vaunut vastaanotettiin 11.2.-21.11.1955 välillä. Ne piti alunperin toimittaa elokuun alkuun 1952 mennessä, olympialaisiin, eli olivat siis noin kolme vuotta myöhässä sovitusta. Myöhästymiset johtuivat useista ulkomaisten osatoimitusten saamattomuuksista ja monenlaisista syistä, esim. ei saatu osille tuontilisenssejä oikea-aikaisesti. Vasta kesäkuussa 1954 Karia ilmoitti että kokoamistyöt ovat alkaneet, siis noin neljä vuotta tilauksesta. HKL määritteli korien ulkomitat ja SAT piirsi aluksi niiden pohjalta hyvin tukholmalaiskopioidun "mustangin" piirustukset, jopa kolmine takaovineen mutta hesalaisine aurinko-linjavaloineen. Sen piirustuksen pohjalta kesällä 1952 otettiin käyttöön uudet ratikkapysäkkikilvet, joissa oli siis tuo fiktiivinen ratikka etuviistosta nähtynä. Nykyaikaisia telivaunuja ei siis ollut liikenteessä vielä vuosiin kun merkki tuli käyttöön. Se oli komein pysäkkikilpi koskaan, käytettiin 1980-luvulle saakka, ennenkuin otettiin pallopäillekin sopiva lastenpiirrosraitsikka käyttöön. SAT:n fiktiivistä ratikkapysäkkimerkkiä käytettiin myös Turussa. Valmetin vaunut tilattiin 30.10.1953 ja samat HKL:n mitat koskivat tietysti niitäkin. Valmetin sarja oli päältäpäin paljonkin erilainen, sillä kun lopulliseen suunnitteluun päästiin, ei ollut SAT-Karian versiota vielä olemassa. Näiden vaunujen toimitukset olivat 1955-56, yhtäaikaa Karian kanssa. Karian perävaunut tilattiin 1956 ja 30 viimeistä moottorivaunua tilattiin 1957 puoliksi kummaltakin, toimitusten jouduttamiseksi, ja ne saatiin ajoon 1959. Edelleen noudatettiin samoja speksejä vuodelta 1950 kuin ensimmäisetkin. |
||||
|
17.11.2021 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Flaamit puhuvat hollantia ja valloonit ranskaa. Joitain omanlaisia "murresanoja" esiintyy toki kummassakin liittovaltion osassa, jolla voidaan erotella ns. belgialaiset alankomaalaisista ja ranskalaisista. Raitiovaununkuljettaja on Flanderissa "wattman" ja Alankomaissa "bestuurder", esimerkiksi. Kuitenkin kumpikin on hollantia. |
||||
|
|
17.11.2021 15:32 | Jorma Rauhala | ||
| Brysselin kaupunki on kaksikielinen (hollanti/ranska), mutta Flanderissa sijaitseva Antwerpen on vain Antwerpen. Vallonian asemilla laiturikilvissä lukee vain Anwers, jos juna olisi Hand-werpen´iin menossa. Maailmassa pitää tietää monta asiaa että menestyisi... |
||||
|
17.11.2021 12:34 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi mielenkiintoista nähdä miltä oikea 45 näyttäisi tuossa näytössä. Ero ei olisi suuri. Jokerin linjanumero on sitten aikanaan SSO (550). |
||||
|
|
17.11.2021 12:27 | Jorma Rauhala | ||
| Miksei Suomi voisi ottaa kieliasioissa mallia vaikkapa Sveitsistä tai Belgiasta? Kullakin kielialueella käytetään vain sen omaa kieltä/kieliä, eikä edes englantia laiteta sotkemaan tavallista tiedotusta. Vain harvinaisissa kohdin käytetään englantia lisänä. Kaikki informaatio on siten hyvin selkeää kun 5%-kielipuolueen jutut eivät täytä tiedotteista jättimäistä 50%:ia. |
||||
|
17.11.2021 11:48 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään Pasilan/Fredriksbergin konepajaa kutsutaan "Vallilan konepajaksi". | ||||
|
|
17.11.2021 10:48 | Jorma Rauhala | ||
| Linja 45. | ||||
|
17.11.2021 00:53 | Jorma Rauhala | ||
| Vastaavasti voitaisiin museoida pelkästään ohjausvaunu Eio 6201 edustamaan sähköjunia Hyvinkään Suomen rautatiemuseoon. | ||||
|
17.11.2021 00:11 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsin Move51 / Vv13 / Tve3. | ||||
|
|
16.11.2021 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Tampereella on aseman näyttötauluissa esiintynyt myös "ruotsinkielinen" hupimuoto: Keuru. Kokemäen kaupunki kirjoitti joskus 1990-luvulla VR:n herroille paperikirjeen että se ei halua nähdä missään juna-aikatauluissa vääräkielistä nimimuotoa "KUMO" koska se on negatiivinen ja VR poistikin sitten hetimmiten Kumon. Ruotsinkielinen nimimuoto juna-aikataulussa suomenkielisellä alueella ei perustunut mihinkään määräykseen. Se olikin sitten vain Kokemäki, kunnes tuli RHK. Ja samalla on hirveän vaikeaa muuttaa Sköldvikiä Kilpilahdeksi... Kieliasiat oli pantu Suomessa tasavallan mukaiselle ajantasalle jo 1920-luvulla, mutta ruotsinkieliset rinnakkaisnimet otettiin jostain ihmeen syystä uudestaan käyttöön VR:n aikatauluihin 1990-luvulla. Sitä ennen siis noudatettiin kielilakeja ja asetuksia. Matkalippupohjatkin olivat suomeksi valtaosalla maatamme ja vain kaksikielisellä kaistaleella eli asemat Prv-Nlä, Tkl-Hki-Kr-Pku/Hnk, Tku, Vs ja Pnä-Kok käytettiin kaksikielisiä matkalippuja. Yksikielisillä asemilla käytettiin suomenkielisiä nimiä. Kaksikielisillä oli kummatkin käytössä ja suomi ylinnä, sillä rautatien ja tasavallan pääkieli on kuitenkin suomi. Sitten myöhemmin 5%-kielipuolue kai painosti kovin ja sai aikaiseksi sen, että enemmistöltään ruotsikielisiksi ilmoitettujen kuntien rautatieasemat olivat ensiksi kuningaskunnan kielellä ja sitten vasta suomeksi. Eli tarkoitti että kaksi Suomen asemaa muuttuivat: Karis/Karjaa ja Bennäs/Pännäinen. |
||||
|
04.11.2021 17:02 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo ovat Töölön ratapihan raidepuskimia. | ||||
|
31.10.2021 22:43 | Jorma Rauhala | ||
| Alla virtaava vesistö kuuluun Keuruunselkään tai Keurusselkään, mitenkä minäkin vuosikymmenenä järveä kutsutaankin. Keurusselkää voisi kutsua sekakieliseksi sanaksi. Jos tuo Keuru olisi oikeasti ruotsia, niin Keurus olisi ruotsinkielinen genetiivi. Murreilmaisu "Keuru" on sama kuin "käyrä", järven yleisestä muodosta johdettu. Keuruulta Kolhoon on käyrä matka, lähes Mäntän kauttahan on kuljettava. Järven alue on ollut aikojen alussa myös "Vesikeuru". Ruotsinkielisen, Tukholmasta johdetun hallinnon nimiväännökset meidän supisuomalaisista paikannimistä ovat minua aina suuresti huvittaneet - ja ärsyttäneet. Kortissa voi olla myös ulkomaisen korttipainon latojan virhe, u on kiepsahtanut n:ksi. |
||||
|
29.10.2021 14:56 | Jorma Rauhala | ||
| Vuonna 1914 oli esillä myös laivayhteys Kapelskär-Korppoo ja Korppoosta sitten rautatie eteenpäin itään, uutta oikorataa pitkin kohti Riihimäkeä. Onneksi alkoi maailmansota ja nämä venäläisten touhuamat ratasuunnitelmat jäivät toteutumatta. Nämä olivat 1911 perustetun "Komitea Venäjän ja Ruotsin välisen meriliikenteen parantamista varten" juttuja. Asiat käsiteltiin ja suunniteltiin muualla kuin Suomessa, eli Pietarissa ja Tukholmassa. |
||||
|
|
29.10.2021 14:41 | Jorma Rauhala | ||
| Ugin ja H-hamnin väli on myös nopea koska koko matka on avomerta. | ||||
|
29.10.2021 14:31 | Jorma Rauhala | ||
| Se on Mätäjoki ja laskee Isoon Huopalahteen. Mätäoja laskee puolestaan Pikku Huopalahteen ja tunnetaan nyttemmin Mätäpurona ja Haaganpurona. | ||||
|
11.10.2021 09:46 | Jorma Rauhala | ||
| Seitsemänkymmenluvulla tuli tehtyä Masalassa "Kurren" sijaisena työpäivä kerran viikossa. Päivän pituus oli täällä 10 tuntia. Asetinlaite oli Suomen ainoa Westinghouse, eli jokseenkin erikoinen kun oli tottunut Siemensiin. Siinä oli keinukytkimiä niinkuin vanhoissa Erikssoneissakin (Lpv, Pjm ja Tkl) ja vedettäviä/painettavia nuppeja joita ei muissa tauluissa ollut. | ||||
|
01.10.2021 17:38 | Jorma Rauhala | ||
| Mökin näin viimeksi Vilppulassa: https://vaunut.org/kuva/51190 | ||||
|
24.08.2021 21:45 | Jorma Rauhala | ||
| Voin vahvistaa, että tuo oli Katajanokan rautatieasemarakennus. Olen ollut siellä ETYK:n aikaan 1975 lisävirkamiehenä, kun Töölön asema oli suljettu ja näille Hesan pienille tavara-asemille, Katajanokka, Länsisatama, Vallila, Herttoniemi, Pitäjänmäki, Malmi ja Tikkurila, lisättiin kapasiteettia. Mainittujen asemien päälliköt olivat muuten, eivät suinkaan näitten "asemanimien" päällikköjä, vaan nimitykseltään Helsingin apulaisasemapäällikköjä ja sijoituspaikka se sitten missä olivatkin. | ||||
|
22.08.2021 07:47 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä mainittu Frankfurt a. M. on täysin eri kaupunki kuin kuvaan liittyvä Frankfurt a. O. | ||||
|
06.08.2021 17:10 | Jorma Rauhala | ||
| Asematalon ja vasemman pikkuhuoneen välisen "kolmen elementin" seinän takana ei ole mitään, sehän on vain kulissiaita. Antaa asemalle enemmän mahtipontisuutta kylläkin. | ||||
|
30.07.2021 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Vain kaksi akselia, kelvoton kyllä linja-ajossa. | ||||
|
30.07.2021 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Ilkivaltaa olisi nähtävillä heti kuvasta vasemmalle, jossa seinässä rikottu ja revitty sähkökaappi. | ||||
|
23.07.2021 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Raitio-lehti, tietysti. | ||||
|
|
22.07.2021 15:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa ei kerrota 50 km/h rajoituksesta. On 25 ja 40. | ||||
|
|
20.07.2021 18:43 | Jorma Rauhala | ||
| Punaisin numeroin merkitty nopeus on 25 km/h. Se ei tarkoita tätä: "Kaksi kertoo nopeuden, jolla vaihdetta voi lähestyä näkemättä vaihteen asentoa. Viisi kertoo nopeuden jolla voi jatkaa asennon varmistamisen jälkeen." |
||||
|
30.06.2021 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Mat oli eräs harjapohjasoravaunukokeilu https://vaunut.org/kuva/80199 | ||||
|
17.06.2021 13:12 | Jorma Rauhala | ||
| Ilmeisesti juurikin niin. Oikeassa päädyssä lienee soikea valmistajankilpi, jossa siis olisi vastaus. | ||||
|
|
17.06.2021 09:09 | Jorma Rauhala | ||
| Esa: Vaunu on rakennettu Suomessa, Varkaudessa, AA:n konepajassa. Se ei siis ole "tullut" Suomeen. No, telit kyllä U.S.A:sta. | ||||
|
31.05.2021 09:20 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on osa Koskelan kunnalliskodin rakentamisessa käytettyä hevosrautatien linjausta. Venäjän armeijan kenttärakennushallinto anasti radan kalustoineen vapaussodan yhteydessä. Kaupunki rakensi sen uudestaan uudestaan ja myöhemmin sitä käytettiin materiaalin toimitukseen Kansanasunnot-yhtiön työmaalle. (En tiedä mitä Hesari kirjoittaa maksumuurinsa suojassa, mutta lähtökohtaisesti en pitäisi lehden tarinoita uskottavina. Samaa koskee wikipediaa.) | ||||
|
29.05.2021 17:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tilapäinen siirtoraide on Kovjoelta ja siis oikeaa leveyttä. | ||||
|
29.05.2021 14:07 | Jorma Rauhala | ||
| III lk. | ||||
|
29.05.2021 10:52 | Jorma Rauhala | ||
| Itse huomaan lippalakkimiehen kasvoilla koskenkorvan nousuvaikutuksen. Tyyliin sopii myös palamaton savuke suupielessä, unohtunut sytyttää... | ||||
|
24.05.2021 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Lavetti JFR 21 pidennettynä 12 m kuljetti Gbk, Gbkk ja Hkk vaunuja. | ||||
|
16.05.2021 22:56 | Jorma Rauhala | ||
| NRC Group näyttää olevan liikennöitsijä. Norjalainen konstruktööri. | ||||
|
21.04.2021 21:55 | Jorma Rauhala | ||
| Joko sitä on nukuttu 1701:n aikana? Sehän on siis ennen puoltayötä. | ||||
|
12.04.2021 15:52 | Jorma Rauhala | ||
| Muistaakseni Kilpiö oli kiinnostunut tämän moottorivaunuaihion säilyttämiseen Veturimuseota varten. | ||||
|
12.04.2021 15:49 | Jorma Rauhala | ||
| Kerrotaanpa myös että on vielä päinvastaistakin. Lähimmässä kaupungissani on ainakin yksi parturi-kampaamo sekä yksi kahvila, joissa voi maksaa vain käteisellä eli oikealla rahalla. Ei siis minkäänlaisilla korteilla. | ||||
|
19.03.2021 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Hannu, kyllähän vorgissa Russlaaksin lättäkuvia on. Ainakin tämä jolla tuli ajeltua aikoinaan: https://vaunut.org/kuva/68842 | ||||
|
16.03.2021 19:01 | Jorma Rauhala | ||
| Keuruun pioneerit sen sillan tosiaankin tekivät, asevelihinnalla. | ||||
|
11.03.2021 22:52 | Jorma Rauhala | ||
| Muistelen että höyryveturitallien katto on aina "irti" seinästä, se lepää siinä päällä. Tiivistäähän sen tietysti voi nurkista, mutta ei naulata kiinni. Siis jos sattuu vaikka kattilan räjähdys, niin katto antaa myöten hypähtäen ja seinät pysyvät pystyssä. |
||||
|
08.03.2021 18:35 | Jorma Rauhala | ||
| 1. lk:n tupakkaosastoissa oli seinäkiinnityksellä ympyränmuotoiset komeat valkeat posliiniset tuhkakupit. 2 lk:ssa vastaavat olivat harmaaksi maalattuja peltikuppeja. | ||||
|
|
08.03.2021 18:30 | Jorma Rauhala | ||
| "Työläislippu". Se oli aikoinaan tavallista edullisempi kuukausilippu eräitten isojen kaupunkien lähiympäristön paikallisliikenteessä. Ne kelpasivat vain määrätyissä junavuoroissa. Esimerkiksi 1970-luvun alussa Tampere-Haviseva-välillä oli työläisvuoroja aamulla kaupunkiin ja illalla takaisin, vaikka lättähattu ajoikin Tampere-Orivesi-väliä. Junassa ei siis ollut mitään erikoista "työläisvaunua". | ||||
|
08.03.2021 18:16 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan siinä tietysti Tampellan valmistajankilpi, kun on sen tehtaan uusin veturityyppi. | ||||