Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.05.2022 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| TAE. | ||||
|
16.05.2022 17:31 | Jorma Rauhala | ||
| Itse näin tuon junan tuolla samaisella minuutilla oikealla aitojen takana sijaitsevan MRYK:n ikkunasta. Taisi olla luokassa tuuletusikkunat auki kun tuffen kova puhina herätti koko luokan. Ohimenosta jäi mieleen erityisesti nuo komeat höyrypilvet, sillä eihän tuolla radalla liikkuneet kuin Veeveet. Tapsa on ottanut kuvan Kumpulan tunnelin suuaukon luota. | ||||
|
27.04.2022 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Sama kuva on Pentti O. Savolaisen "Sähkökulkuneuvot" kirjan kansipaperissa. Hieno juna-, ratikka- ja johdinautokirja vuodelta 1959. | ||||
|
18.04.2022 12:40 | Jorma Rauhala | ||
| Eräs osuvimmista kuulemistani junakuulutuksista takavuosilta: seuraavana Puistola - nästa Barackstad. (Radan länsipuolella oli ns. Tapulikaupunki.) |
||||
|
18.04.2022 10:38 | Jorma Rauhala | ||
| Asemaravintola ei ole "vanha" vaan VAIHA-ravintola. | ||||
|
|
18.04.2022 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| Fastbölestä ei ole tehty vielä Parkstadia. | ||||
|
13.04.2022 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvitusasemana on Kolho. https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000006827334.html | ||||
|
26.03.2022 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
22.03.2022 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsinlaiva. | ||||
|
15.03.2022 09:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Fol ja naapurikuvassa on FoL. Onkos kyse samasta vaunusta, eri puolilta? Tässä on postiosastokin. | ||||
|
06.03.2022 19:00 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli hienoa aikaa kun vaunun seinässä luki vain suomeksi ja ranskaksi! | ||||
|
|
06.03.2022 11:36 | Jorma Rauhala | ||
| Ravintola-teksti vain suomeksi ja englanniksi, ei ruotsiksi. | ||||
|
28.02.2022 09:13 | Jorma Rauhala | ||
| Jos tuossa Reissujunassa oli mukana myös heppoinen Kas-tavaravaunu, niin eihän se juna nyt kovin lujaa saa kulkea. | ||||
|
27.02.2022 11:14 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman kellotornihan se on ja maisema sieltä näytti runsas kuusi vuotta sitten tältä: https://vaunut.org/kuva/104144 |
||||
|
21.02.2022 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Kauniainen eli Grankulla AB:n huvilakaupunki on tosiaan maamme talviurheilun alkukehtoja. Ensimmäinen slalom-mäki aloitti täällä 1934. | ||||
|
20.02.2022 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Päätyikkunat levytetty umpeen ja osa ovistakin kai poissa, ilmastoinnin ja tuuletusikkunoiden puutteen takia. Voi surkeuden surkeutta. Moottorit on myös ilmeisesti poistettu ja ohjaamot? | ||||
|
17.02.2022 16:03 | Jorma Rauhala | ||
| TK-junan Po:hon kirjeen postitus onnistui joko luukun kautta, tai jos se oli suljettu, niin koputtamalla ulko-ovea. Postileimat olivat muotoa PV ja nro, pariton nro "ylös" ja parillinen nro "alas". | ||||
|
|
15.02.2022 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Silloin kun postivaunun postiluukku oli "suljettu", siinä tuon peltikannen takana oli sisältäkäsin postiljoonin eteentyöntämä estolevy, jossa oli näkyvä teksti "suljettu-stäng". Muutoinhan kun tuosta sujautti kirjeen, se putosi sisäpuolella olevaan koriin josta postiljooni sen heti huomasi ottaa leimattavaksi. Tavarajunissa olleisiin miehitettyihin postivaunuihin saattoi postittaa myös aivan normaalisti. Olen itse, kerätessäni PV-leimoja, laittanut Helsinki-Töölöstä lähteneisiin TK-junien postivaunuihin kirjeitä, ja saanut niistä asianmukaiset PV-leimaukset. Tavarajunien ollessa kyseessä, piti junat ensin selvittää ratapihan sokkeloista että missä mikin on. Tavarajunassa seuranneeseen postivaunuun ei junan pysähdyspaikkojen epämääräisten sivuraidepysähdysten takia varmaan kukaan koskaan mitään "oikeasti" postittanut. Postivaunujen pääideologia oli aivan muuta kuin toimia asemilla satunnaisten kortinlähettäjien liikkuvana postilaatikkona. Joskus laitoin Toijalassa seisseeseen PFoab-postilaatikkoon kuoren ja odotin jännityksellä koska se tulee kotia ja millä leimoilla. Kyllä se vaunu sitten "viikon" sisällä jo oli liikenteessä Turun lättäpostijunassa ja sain sen oikeilla PV-leimoilla leimattuna. |
||||
|
10.02.2022 09:46 | Jorma Rauhala | ||
| Olikos niin että tätä käytettiin Ulkomainos Oy:n varastona viimeisenä käyttöaikanaan. Juliste- ja mainosvarasto mielenkiintoisine kokoelmineen. | ||||
|
09.02.2022 09:58 | Jorma Rauhala | ||
| Lienee aukiajettava vaihde. Etuallakin on sellainen, keltainen lunssi. | ||||
|
05.02.2022 18:23 | Jorma Rauhala | ||
| Olkiluodossa on ollut yksi tuulivoimala. Kuvasin sen vielä kesällä 2018, liekö jo purettu? https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2017/hFLS3zj9w.html |
||||
|
31.01.2022 18:49 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään ratakuilu on täytetty kadun tasalle. Ja entisen leveäraideradan sijaan tässä on kapearaiteinen kaksiraiteinen sähkörata. | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 11:05 | Jorma Rauhala | ||
| Uutta tietoa löytyy sitä mukaa kun tutkimukset edistyvät. Onkohan Djurgården ylipäänsä ensimmäinen liikennepaikka joka on lakkautettu? Lakkautuksen toimintatavat voivat siksi olla vielä hapuilevia. Omalta ajaltani mainitsen että esim. 1980-luvulla seisakkeen lakkauttaminen eteni kaksiportaisesti; ensin otettiin nollapaikan pysähdykset pois ja liikennepaikka siirtyi "valvontaan". Jos ei mitään moittimista tai palauttamispyyntöjä noussut esille, niin liikennepaikka voitiin myöhemmin lakkauttaa. Mikäli olisi tullut tarve palauttaa pysähdyksiä, ne olisi voinut laittaa voimaan saman tien. Pysähdysten poisjäännin ja lakkauttamisen välillä oli siis pitkähkö aikaväli. Djurgårdenin tapauksessa lakkauttamisesta kerrottiin sanomalehdessä 6.1.1914 eli yli vuotta ennen. Ja syynä oli Hki-Psl -rataosan tulevat ratatyöt ja seisakkeen säilyttämisen vaikeus ja hankkeen kalleus. Alppilan läheisyyteen oli jo avattu raitiotielinja. Raitiovaunut kulkivat tiheästi ja lipunhintakin oli edullisempi. Djurgårdenissa pysähtyivät paikallisjunat läpi vuoden, viimeinen liikennepäivä oli 30.4.1914. Aikataulussa 1.5.1915 liikennepaikka on jo poistettu. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Hki-Psl olivat päivittäin: x7.24, 8.11, 9.25, 11.24, 12.05, x13.06, 13.20, 14.17, la 14.35, 15.26, 16.25, 17.26, 18.30 ja 19.41. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Psl-Hki olivat päivittäin: ma-la 6.26, x7.28, 7.36, 8.40, 9.32, 10.44, 11.40, 12.32, 13.25, 14.46, 16.40, 17.35, 18.36, 19.22, 20.54 ja 23.47. Tarvittaessa pysähtyvät Rantaradan junat (x) olivat aikataulussa ilman kelloaikaa. Muut junat olivat Pääradan junia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/817554?page=3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961076?page=69 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963249?page=69 |
||||
|
12.01.2022 14:38 | Jorma Rauhala | ||
| Punaiset "pallot" ovat varoitusvaloja (hehkulamppu on värikuvun sisällä), eivät siis mitään ilmapalloja. Paikkojen siisteys johtuu siitä että rakennus on vasta hiljattain valmistunut. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Djurgårdenin liikenne on lakkautettu 1.5.1915, ei vasta 1918. Syy oli Punaisen raitiotielinjan liikenteen aloittaminen Kajaaninkadulle saakka syyskuussa 1913. Se vei "Alppilassa" kävijät junista. |
||||
|
12.01.2022 13:45 | Jorma Rauhala | ||
| Breshnev oli vissiin käymässä täällä kun kerran Neuvosto-Eestin rautateitten nokivasara porskuttaa. | ||||
|
|
12.01.2022 13:42 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva pilattu typerillä höpötyksillä. | ||||
|
30.12.2021 16:47 | Jorma Rauhala | ||
| Erikoista on että Viro ei kuulu UIC:hen. | ||||
|
29.12.2021 14:59 | Jorma Rauhala | ||
| Heeresfeldbahn Hyrynsalmi-Kuusamo/Vanttaja oli tarkoitus jatkaa myöhemmin Kiestinkiin saakka. Kuusamon kenttäradasta tänä vuonna julkaistussa kirjassa on maininta myös parista muusta saksalaisten vuonna 1942 rakentamasta kapearaideradasta, Porin ja Kemin lentokenttien polttoaineradoista. Onkohan niistä jossain enemmän tietoa? | ||||
|
29.12.2021 13:10 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole Sm-kuljettajien ja kondareitten lepohuone. Illan kaksi viimeistä saapunutta L-junaahan jäi Kirkolle yöksi, ja henkilökunta myös. | ||||
|
|
27.12.2021 17:40 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten kai edellä selviääkin, niin saksalaiset olivat jo aiemmin lentopommittaneet tässä Veturipuron kohdalla kaksi venäläistä veturia tien sivuun ja sitten venäläiset olivat tehneet uuden väistöpenkereen niitten ohi. Näihin tuhoihin ja tien korjaukseen ei suomalaisilla ollut osuutta. | ||||
|
27.12.2021 17:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kiestingin ratapihalla tässä astellaan. Suomalaiset liikennöivät light-rail -junallansa osuudella Kiestingistä Kapustnajajoen mottiasemalle ja siitä eteenpäin Louheen ei ollutkaan meikäläisillä mitään asiaa. | ||||
|
27.12.2021 17:32 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirja "Kiestingin motti" kertoo että lätsämies on nimenomaan Aku Korhonen, viihdytyskiertueella Lapatossuna. | ||||
|
27.12.2021 17:29 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirjassa "Kiestingin motti", 1986, on tämä sama kuva ja sen kerrotaan olevan kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon valokuvakokoelmasta. Hän oli III Armeijakunnan komentajana mm. täällä suomalaisten elo-syyskuussa 1941 "liikennöimällä" n. 24 km pitkällä Kiestinki-Kapustnajajoki -rataosalla. Rata jatkui Louhen asemalle Muurmanninradalle. Vähän matkaa Kapustnajajoelta Louheen päin oli vaihde, josta erkani n. 6 km pitkä sivurata Pinkosalmelle Yläjärven/Kierettijärven rantaan. Suomalaisten saapuessa Kiestinkiin, siellä oli jäljellä vain neljä tavaravaunun alustaa ja epäkuntoinen pieni moottorivaunun tapainen vekotin. Se korjattiin Fordin moottorilla ja näin saatiin kuvan huoltojuna käyttöön. |
||||
|
12.12.2021 18:12 | Jorma Rauhala | ||
| VR:n virkakieli työntoimituksissa oli suomi, kuten on nykyäänkin. Keskenään saa sitten puhua vaikka esperantoa... | ||||
|
|
12.12.2021 09:20 | Jorma Rauhala | ||
| Esa: Tämähän on Valtionrautateiden virka-aikataulu veturinkuljettajalle, eikä tarkoitettu radanvarren ruotsinkielisten asukkien silmille. | ||||
|
05.12.2021 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| "Kansainvälisessä" junassa ei ollut koskaan istumavaunuja. Päiväkäytössä makuuvaunujen hyttien laverit muokattiin istumapenkeiksi, eli matkustusmukavuus niissä oli surkea. | ||||
|
05.12.2021 12:04 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä kerrottiin "ravistelijasta". Minä muistan naista kutsutun "Pudistelijaksi". Hän matkusti yöt-päivät pitkin Suomea, kun sellainen oli vielä tuolloin helppoa ja mahdollista. Kaikkien ratojen kuukausilippu koko vuodeksi tuli edullisemmaksi kuin se että hän olisi ollut jossain kiinteässä osoitteessa. Olikohan vielä niin, että hänen rakkaat sukulaisensa kustansivat varmuuden vuoksi tuon huvin ettei hän olisi jäänyt pyörimään heidän nurkissaan. | ||||
|
01.12.2021 19:29 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen Kuvalehti nro 46/1921, siinä on kuva veturista Эш nro 4002 Viipurissa. | ||||
|
01.12.2021 19:22 | Jorma Rauhala | ||
| Koiviston Antin nykyleipurit laajentavat pilsneriin: https://www.forssapilsner.fi/ | ||||
|
27.11.2021 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunut valmistuivat 1977, olivat koeajossa metroradalla valmistajan piikkiin 1977-79 ja Helsingin kaupungin Metrotoimisto vastaanotti ne sitten hyväksyttyinä 1979. HKL tuli kuvioon vasta 1982 kun liikenne alkoi ja liikennöinti tuli sen vastuulle. HKL:llä nuo vaunut eivät siis ole olleet vuosina 1979-1982 ja tuo myyrämerkki ei liity mitenkään näihin vaunuihin. Se oli koejunien M1-M6 aikaa se. |
||||
|
27.11.2021 16:11 | Jorma Rauhala | ||
| Sound Center Museokadun tuntumassa myi Rocoa, Pilailupuoti oli Rivarossin myyjä, ja oliko se Audio-Center tms. jossain Uudenmaankadun suunnalla myi Liliputia. Noista kaikista olen ostanut mainittujen merkkien ratikkamalleja. Ranskalaista Jouefia toi maahan ja myi suoraan Teollisuuskadun konttorillaan Mercantile. Pikoa toi ja möi vantaalainen Veikat (Veikko Katajisto Oy.) | ||||
|
|
26.11.2021 01:42 | Jorma Rauhala | ||
| SRS:n arkistolehdistä varmaan löytyy päiväntarkka tieto. Nehän on netissäkin vapaasti luettavissa. | ||||
|
26.11.2021 01:37 | Jorma Rauhala | ||
| Röyttän ja Lahen ovat aivan oikeita muotoja. Pitäkää paikalliset kiinni niistä! | ||||
|
23.11.2021 13:57 | Jorma Rauhala | ||
| Erkillekin tiedoksi: 301-330 sarja tilattiin jo 9.6.1950 ja vaunutoimitukset vuonna 1955 eivät suinkaan olleet "määräajassa", kaukana siitä. Vaunut vastaanotettiin 11.2.-21.11.1955 välillä. Ne piti alunperin toimittaa elokuun alkuun 1952 mennessä, olympialaisiin, eli olivat siis noin kolme vuotta myöhässä sovitusta. Myöhästymiset johtuivat useista ulkomaisten osatoimitusten saamattomuuksista ja monenlaisista syistä, esim. ei saatu osille tuontilisenssejä oikea-aikaisesti. Vasta kesäkuussa 1954 Karia ilmoitti että kokoamistyöt ovat alkaneet, siis noin neljä vuotta tilauksesta. HKL määritteli korien ulkomitat ja SAT piirsi aluksi niiden pohjalta hyvin tukholmalaiskopioidun "mustangin" piirustukset, jopa kolmine takaovineen mutta hesalaisine aurinko-linjavaloineen. Sen piirustuksen pohjalta kesällä 1952 otettiin käyttöön uudet ratikkapysäkkikilvet, joissa oli siis tuo fiktiivinen ratikka etuviistosta nähtynä. Nykyaikaisia telivaunuja ei siis ollut liikenteessä vielä vuosiin kun merkki tuli käyttöön. Se oli komein pysäkkikilpi koskaan, käytettiin 1980-luvulle saakka, ennenkuin otettiin pallopäillekin sopiva lastenpiirrosraitsikka käyttöön. SAT:n fiktiivistä ratikkapysäkkimerkkiä käytettiin myös Turussa. Valmetin vaunut tilattiin 30.10.1953 ja samat HKL:n mitat koskivat tietysti niitäkin. Valmetin sarja oli päältäpäin paljonkin erilainen, sillä kun lopulliseen suunnitteluun päästiin, ei ollut SAT-Karian versiota vielä olemassa. Näiden vaunujen toimitukset olivat 1955-56, yhtäaikaa Karian kanssa. Karian perävaunut tilattiin 1956 ja 30 viimeistä moottorivaunua tilattiin 1957 puoliksi kummaltakin, toimitusten jouduttamiseksi, ja ne saatiin ajoon 1959. Edelleen noudatettiin samoja speksejä vuodelta 1950 kuin ensimmäisetkin. |
||||
|
17.11.2021 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Flaamit puhuvat hollantia ja valloonit ranskaa. Joitain omanlaisia "murresanoja" esiintyy toki kummassakin liittovaltion osassa, jolla voidaan erotella ns. belgialaiset alankomaalaisista ja ranskalaisista. Raitiovaununkuljettaja on Flanderissa "wattman" ja Alankomaissa "bestuurder", esimerkiksi. Kuitenkin kumpikin on hollantia. |
||||
|
|
17.11.2021 15:32 | Jorma Rauhala | ||
| Brysselin kaupunki on kaksikielinen (hollanti/ranska), mutta Flanderissa sijaitseva Antwerpen on vain Antwerpen. Vallonian asemilla laiturikilvissä lukee vain Anwers, jos juna olisi Hand-werpen´iin menossa. Maailmassa pitää tietää monta asiaa että menestyisi... |
||||
|
17.11.2021 12:34 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi mielenkiintoista nähdä miltä oikea 45 näyttäisi tuossa näytössä. Ero ei olisi suuri. Jokerin linjanumero on sitten aikanaan SSO (550). |
||||
|
|
17.11.2021 12:27 | Jorma Rauhala | ||
| Miksei Suomi voisi ottaa kieliasioissa mallia vaikkapa Sveitsistä tai Belgiasta? Kullakin kielialueella käytetään vain sen omaa kieltä/kieliä, eikä edes englantia laiteta sotkemaan tavallista tiedotusta. Vain harvinaisissa kohdin käytetään englantia lisänä. Kaikki informaatio on siten hyvin selkeää kun 5%-kielipuolueen jutut eivät täytä tiedotteista jättimäistä 50%:ia. |
||||
|
17.11.2021 11:48 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään Pasilan/Fredriksbergin konepajaa kutsutaan "Vallilan konepajaksi". | ||||
|
|
17.11.2021 10:48 | Jorma Rauhala | ||
| Linja 45. | ||||