Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.12.2022 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Siksi koska kortit on painettu ulkomailla, tod.näk. Saksassa, eikä negatiivin mukana ole mennyt kirjapainolle tietoa väritysohjeesta. Valkoisen pitäisi olla keltainen ja punaisen vihreä. M/v-negasta voi väriä päätellä ja nyt on siis päätelty noin eli väärin. Samasta tilaajan välinpitämättömyyssyystä on esim. Turussa postikorteissa ollut Hesan värisiä ratikoita, kun Saksassa on ajateltu että keltavihreitä ratikoita on Suomessa kaikkialla. | ||||
|
18.12.2022 00:17 | Jorma Rauhala | ||
| Herra Esa - Kuoreveden, Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden kunnallisen uutis- ja ilmoituslehden, elikä Helsingin Sanomain nykyänsä omistaman KMV:n, pääkirjoituskirjoittaja rouva Eijan kirjoitus on kyllä maksumuurauksen ulkopuolella, joten muutkin sen voivat lueskella oheellisesta linkedistä: https://www.kmvlehti.fi/puheenvuoro/art-2000009270142.html Robertin kuva on muuten hieno ja historiallinen. Ratapiha on nykyään tyystin moderniseerattu, sepelöity ja raskain teräskiskoin, ja liikenteenhoidon rationalisoinnin alta on kaksi joutilainta oikeaa lajitteluraidetta poistettu. Mihinkä yhdenmiehenajossa oleva yksinäinen tavarajuna edes tarvitsisi moniaita sivuraiteita, kun juna kuitenkin muutaman tunnin kuluttua menee Viinikassa mäkeen. Metsän paperitehtaalla, raide vasenmalle, siellä koneet pantiin juuri uuteen huippuvireeseen https://www.metsagroup.com/fi/metsatissue/uutiset-ja-julkaisut/news/2022/metsa-tissuen-mantan-tehtaan-uusittu-pehmopaperikone-jatkuvaan-tuotantoon--tuotantomaara-kasvaa-ja-hiilijalanjalki-pienenee/ Lopuksi ilmatieteellisen laitoksen säätiedoituksen mukaan tällä ratapihalla on lumen syvyys nyt kuta kuinkin 25 centtimetriä. Eikä pihaa tarvi aurata. |
||||
|
25.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Suomessa on vain yksi "Saustila" ja se on Sauvon kunnassa. Onko tämä Raiskionojan rumpu? Se laskee radan alitettuaan Lähdeojaan ja se puolestaan meijerin takana Jänhijokeen. | ||||
|
25.11.2022 18:25 | Jorma Rauhala | ||
| Käykö tuossa Minkiön linja-autosilmukassa nykyään mikään linja kääntymässä? | ||||
|
14.11.2022 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiotie sijaitsi tuollalailla vain 22.8.1935-10.11.1938, siis Kaivokatu-Keskuskatu/Rautatientorin länsireuna. Ei ole siis vuosi 1933, ja vuonna 1935 etualla olevat Kaivokadun upouudet raiteet ja katualue "pitäisi" näyttää juuri valmistuneen uusilta. Vuosi 1937 jää jäljelle oikeana kuvausvuotena. Seuraavana vuonna raitiotiet jatkettiin Ateneumin editse Kaivokadulla ja nyt kierrettiin torialue kumpaankin suuntaan Mikonkadun suuntaisena. | ||||
|
14.11.2022 20:16 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntästä kääntölava lähti tosiaan rekkakuljetuksella suoraan Minkiölle, ettei kenellekään tule ajatusta että se olisi käynyt välillä Haapamäellä. | ||||
|
14.11.2022 19:13 | Jorma Rauhala | ||
| MWR:n nro 1. | ||||
|
14.11.2022 19:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kattovalokorokkeet on vaunuista poistettu. | ||||
|
14.11.2022 19:09 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on 1920-luvun ensimmäiseltä puoliskolta, koska vaunuissa on valokattokorokkeet, mutta GAS-siipipyörälogot. | ||||
|
14.11.2022 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on vuodelta 1926 ja julkaistu ensimmäisen kerran jo 1928, kirjassa "Mäntän tehdas 1868-1928". | ||||
|
14.11.2022 19:06 | Jorma Rauhala | ||
| Veturi nro 5 on valmistunut 1920. | ||||
|
14.11.2022 19:05 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa on toisen luokan, eli siis ylemmän matkustusluokan sisustukseltaan ja rakenteeltaan uusittu matkustajavaunu 1920-luvun puolivälissä. Valokattokoroke on esim. muutettu kuperaksi rakenteeksi. | ||||
|
14.11.2022 18:59 | Jorma Rauhala | ||
| Veturi on MWR:n nro 1. | ||||
|
14.11.2022 18:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on 1927. | ||||
|
14.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Yksityisrautatien asematalo sai liikenteen päätyttyä nimen Heimola, asemapäällikkö Heimolaisesta. Talon sijainti katuverkkoon nähden oli normaali, mutta kun rata oli tehty "vinoon", se oli siihen nähden "vekkuli". Tuolloin vuonna 1927 otettiin paljon lentokuvia. | ||||
|
14.11.2022 18:30 | Jorma Rauhala | ||
| Rakennukset ja rannat ovat kuvan ajoista moneen kertaan muuttuneet. Jopa Emil Wikströmin tekemä GAS:n tehtaan 50-vuotismuistomerkki on nykyään eri paikassa kuin tuossa ilmakuvassa. | ||||
|
14.11.2022 18:15 | Jorma Rauhala | ||
| Virtasalmen ratasilta sijaitsee kuva-alan ulkopuolella jonkin matkaa vasemmalle. Valtion maantietä ei olla vielä ryhdytty rakentamaan radan kupeeseen. Rantaviivaa on jo täytetty monessa kohtaa ja vielä enemmän rantoja suoristettiin ja täytettiin 1930-luvulla. Rautatien penkere on tehty Keurusselän Hideninsaaren läpi. Nykyään tuo on täysin täytettyä aluetta. Kapearaiteinen ratakietaisu valtionradan ali ja sen pohjoispuolella kulkee järveen tehtyä sorapenkerettä pitkin mutta pian nuokin alueet täytettiin maalla. Kuva on otettu vuonna 1927. | ||||
|
01.11.2022 10:28 | Jorma Rauhala | ||
| Odotussalista on jäänyt mieleen kuviollinen kivilaattalattia, jotain täysin epätyypillistä Suomen rautatieasemilla. | ||||
|
14.10.2022 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikka on LM-57 joita valmistettiin Leningradin raitiovaunutehtaassa 1957-1968. | ||||
|
06.09.2022 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka tämä tästä: https://www.google.fi/maps/@60.2088638,24.9495027,3a,47y,251.68h,81.75t/data=!3m6!1e1!3m4!1sO4n5dBcnaEPvAS_94bxTew!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi | ||||
|
30.08.2022 14:54 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo ole päreverhous? Näyttäisi enemmän päreeltä kuin paanulta. | ||||
|
30.08.2022 14:49 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa vaunussa nro 1 on kahden Kulosaarenvaunun koreista kaikki puuosat mitä niistä pystyttiin kunnostuksen yhteydessä uudelleenkäyttämään. Samoin vaunun metallinen aluskehys on alkuperäinen. Kyllä tämä on ihan kunnon museovaunu. Vaunusta oli ASEA:lla jäljellä kaikki rakennepiirustukset, joten se mitä piti uudelleen tehdä, pystyttiin tekemään alkuperäisin mittapiirustuksin. Telit ovat Tampellan 1950-lukuiset ja ajokytkin Strömbergin 1940-lukuinen, asianmukaisesti naamioituina. Helsingissä on myös toinen "replikavaunu". Vielä ennen pandemiaa liikenteessä ollut avoperävaunu. Se on täysin uudestaan rakennettu vaunu, ja ainoa mikä on alkuperäistä, on vaunussa oleva Hietalahden telakan valmistuskilpi. Alkuperäisestä vaunusta ei pystytty käyttämään mitään osaa uuteen vaunuun. |
||||
|
24.08.2022 22:11 | Jorma Rauhala | ||
| Tuomas: ei se ole pilkunviilausta vaan osoitus kieliopista. | ||||
|
10.08.2022 12:51 | Jorma Rauhala | ||
| Ei Lenin Suomelle mitään itsenäisyyttä antanut, senhän suomalaiset ottivat ja päättivät itse. Neuvosto-Venäjän bolsevikkijohtaja Lenin vain tunnusti jälkikäteen, noin kuukauden päästä, itsenäistymisen, ja sitten muutkin valtiot uskaltautuivat antamaan tunnustuksen. | ||||
|
Kuvasarja: Metroilua Helsingissä 11.7. - 13.7.2022 |
01.08.2022 19:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä mainitaan että Unto Valtanen ei olisi saanut "juuri mitään tuomiota". Saihan hän 1¾ vuotta ehdotonta vankeutta ja 170.000 mk lahjoman maksua valtiolle, ja tuomionsa hän istui tammikuusta 1988 alkaen Keravan nuorisovankilassa. Kahdeksan muuta kaupungin silmäätekevää sai ehdollista vankeutta, kahdeksan sakkoja ja kaksi pantiin viralta. Valtasen laittomat touhut alkoivat jo 1974 kun jättimäinen M100-sarjan vaunukauppa (84 vaunua) Metrovaunut Ay:n kanssa tehtiin ilman kilpailutusta, ohittaen kaupunginvaltuusto ja kauppojen asiakirjat myös salattiin - eli kaikki väärin perin. Sen jälkeen kuvioihin tuli vielä turvalaitevalmistaja Siemens AG, jolta saattoi pyytää kaikenlaista kylkiäistä... |
||||
|
17.07.2022 11:07 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän tuohon aikaan pyörätuoleja ollut käytössä juuri muualla kuin muutama kappale sairaaloitten sisäisessä käytössä toipilaitten siirtoihin. Rollaattoreita ei ollut (vielä keksitty). Suurkaupungissa saattoi jollain rammalla olla kolmipyöräinen istuttava ja käsinveivattava invaliidipolkupyörä. Yksityiset peruspyörätuolit olivat toki mahdollisia, mutta äärettömän harvinaisia, koska ne vaativat yleensä aina avustavan työntäjän. Lähes ainoa liikkumisrajoitteisten kulkemisen apuväline oli isot puiset kainalosauvat, siis kaksinkappalein, ja niitähän ei nyt puolestaan näe missään. Sellaisella tuostakin sillasta on päässyt "hyvin" kulkemaan. | ||||
|
11.07.2022 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Dr25, Otso 4, Saalasti 113/1975. Entinen Kemi-yhtiön veturi Kemissä ja sittemmin käytössä Metsä-Botnialla Joutsenossa. | ||||
|
23.06.2022 12:23 | Jorma Rauhala | ||
| Joskus takavuosina tuolla tornin juurella toimi kesäkahvila. Pääsin käymään myös ylhäällä metallisen vesisäiliön luona, johon omistaja haaveili joskus tekevänsä saunan. | ||||
|
16.05.2022 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| TAE. | ||||
|
16.05.2022 17:31 | Jorma Rauhala | ||
| Itse näin tuon junan tuolla samaisella minuutilla oikealla aitojen takana sijaitsevan MRYK:n ikkunasta. Taisi olla luokassa tuuletusikkunat auki kun tuffen kova puhina herätti koko luokan. Ohimenosta jäi mieleen erityisesti nuo komeat höyrypilvet, sillä eihän tuolla radalla liikkuneet kuin Veeveet. Tapsa on ottanut kuvan Kumpulan tunnelin suuaukon luota. | ||||
|
27.04.2022 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Sama kuva on Pentti O. Savolaisen "Sähkökulkuneuvot" kirjan kansipaperissa. Hieno juna-, ratikka- ja johdinautokirja vuodelta 1959. | ||||
|
18.04.2022 12:40 | Jorma Rauhala | ||
| Eräs osuvimmista kuulemistani junakuulutuksista takavuosilta: seuraavana Puistola - nästa Barackstad. (Radan länsipuolella oli ns. Tapulikaupunki.) |
||||
|
18.04.2022 10:38 | Jorma Rauhala | ||
| Asemaravintola ei ole "vanha" vaan VAIHA-ravintola. | ||||
|
|
18.04.2022 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| Fastbölestä ei ole tehty vielä Parkstadia. | ||||
|
13.04.2022 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvitusasemana on Kolho. https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000006827334.html | ||||
|
26.03.2022 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
22.03.2022 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsinlaiva. | ||||
|
15.03.2022 09:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Fol ja naapurikuvassa on FoL. Onkos kyse samasta vaunusta, eri puolilta? Tässä on postiosastokin. | ||||
|
06.03.2022 19:00 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli hienoa aikaa kun vaunun seinässä luki vain suomeksi ja ranskaksi! | ||||
|
|
06.03.2022 11:36 | Jorma Rauhala | ||
| Ravintola-teksti vain suomeksi ja englanniksi, ei ruotsiksi. | ||||
|
28.02.2022 09:13 | Jorma Rauhala | ||
| Jos tuossa Reissujunassa oli mukana myös heppoinen Kas-tavaravaunu, niin eihän se juna nyt kovin lujaa saa kulkea. | ||||
|
27.02.2022 11:14 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman kellotornihan se on ja maisema sieltä näytti runsas kuusi vuotta sitten tältä: https://vaunut.org/kuva/104144 |
||||
|
21.02.2022 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Kauniainen eli Grankulla AB:n huvilakaupunki on tosiaan maamme talviurheilun alkukehtoja. Ensimmäinen slalom-mäki aloitti täällä 1934. | ||||
|
20.02.2022 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Päätyikkunat levytetty umpeen ja osa ovistakin kai poissa, ilmastoinnin ja tuuletusikkunoiden puutteen takia. Voi surkeuden surkeutta. Moottorit on myös ilmeisesti poistettu ja ohjaamot? | ||||
|
17.02.2022 16:03 | Jorma Rauhala | ||
| TK-junan Po:hon kirjeen postitus onnistui joko luukun kautta, tai jos se oli suljettu, niin koputtamalla ulko-ovea. Postileimat olivat muotoa PV ja nro, pariton nro "ylös" ja parillinen nro "alas". | ||||
|
|
15.02.2022 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Silloin kun postivaunun postiluukku oli "suljettu", siinä tuon peltikannen takana oli sisältäkäsin postiljoonin eteentyöntämä estolevy, jossa oli näkyvä teksti "suljettu-stäng". Muutoinhan kun tuosta sujautti kirjeen, se putosi sisäpuolella olevaan koriin josta postiljooni sen heti huomasi ottaa leimattavaksi. Tavarajunissa olleisiin miehitettyihin postivaunuihin saattoi postittaa myös aivan normaalisti. Olen itse, kerätessäni PV-leimoja, laittanut Helsinki-Töölöstä lähteneisiin TK-junien postivaunuihin kirjeitä, ja saanut niistä asianmukaiset PV-leimaukset. Tavarajunien ollessa kyseessä, piti junat ensin selvittää ratapihan sokkeloista että missä mikin on. Tavarajunassa seuranneeseen postivaunuun ei junan pysähdyspaikkojen epämääräisten sivuraidepysähdysten takia varmaan kukaan koskaan mitään "oikeasti" postittanut. Postivaunujen pääideologia oli aivan muuta kuin toimia asemilla satunnaisten kortinlähettäjien liikkuvana postilaatikkona. Joskus laitoin Toijalassa seisseeseen PFoab-postilaatikkoon kuoren ja odotin jännityksellä koska se tulee kotia ja millä leimoilla. Kyllä se vaunu sitten "viikon" sisällä jo oli liikenteessä Turun lättäpostijunassa ja sain sen oikeilla PV-leimoilla leimattuna. |
||||
|
10.02.2022 09:46 | Jorma Rauhala | ||
| Olikos niin että tätä käytettiin Ulkomainos Oy:n varastona viimeisenä käyttöaikanaan. Juliste- ja mainosvarasto mielenkiintoisine kokoelmineen. | ||||
|
09.02.2022 09:58 | Jorma Rauhala | ||
| Lienee aukiajettava vaihde. Etuallakin on sellainen, keltainen lunssi. | ||||
|
05.02.2022 18:23 | Jorma Rauhala | ||
| Olkiluodossa on ollut yksi tuulivoimala. Kuvasin sen vielä kesällä 2018, liekö jo purettu? https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2017/hFLS3zj9w.html |
||||
|
31.01.2022 18:49 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään ratakuilu on täytetty kadun tasalle. Ja entisen leveäraideradan sijaan tässä on kapearaiteinen kaksiraiteinen sähkörata. | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 11:05 | Jorma Rauhala | ||
| Uutta tietoa löytyy sitä mukaa kun tutkimukset edistyvät. Onkohan Djurgården ylipäänsä ensimmäinen liikennepaikka joka on lakkautettu? Lakkautuksen toimintatavat voivat siksi olla vielä hapuilevia. Omalta ajaltani mainitsen että esim. 1980-luvulla seisakkeen lakkauttaminen eteni kaksiportaisesti; ensin otettiin nollapaikan pysähdykset pois ja liikennepaikka siirtyi "valvontaan". Jos ei mitään moittimista tai palauttamispyyntöjä noussut esille, niin liikennepaikka voitiin myöhemmin lakkauttaa. Mikäli olisi tullut tarve palauttaa pysähdyksiä, ne olisi voinut laittaa voimaan saman tien. Pysähdysten poisjäännin ja lakkauttamisen välillä oli siis pitkähkö aikaväli. Djurgårdenin tapauksessa lakkauttamisesta kerrottiin sanomalehdessä 6.1.1914 eli yli vuotta ennen. Ja syynä oli Hki-Psl -rataosan tulevat ratatyöt ja seisakkeen säilyttämisen vaikeus ja hankkeen kalleus. Alppilan läheisyyteen oli jo avattu raitiotielinja. Raitiovaunut kulkivat tiheästi ja lipunhintakin oli edullisempi. Djurgårdenissa pysähtyivät paikallisjunat läpi vuoden, viimeinen liikennepäivä oli 30.4.1914. Aikataulussa 1.5.1915 liikennepaikka on jo poistettu. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Hki-Psl olivat päivittäin: x7.24, 8.11, 9.25, 11.24, 12.05, x13.06, 13.20, 14.17, la 14.35, 15.26, 16.25, 17.26, 18.30 ja 19.41. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Psl-Hki olivat päivittäin: ma-la 6.26, x7.28, 7.36, 8.40, 9.32, 10.44, 11.40, 12.32, 13.25, 14.46, 16.40, 17.35, 18.36, 19.22, 20.54 ja 23.47. Tarvittaessa pysähtyvät Rantaradan junat (x) olivat aikataulussa ilman kelloaikaa. Muut junat olivat Pääradan junia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/817554?page=3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961076?page=69 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963249?page=69 |
||||