|
|
05.12.2005 23:26 | Jorma Rauhala | ||
| Unelias. | ||||
|
|
05.12.2005 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Suojapressun jämät on näemmä mytyssä vieressä. Joku halunnut tutustua kulkineeseen? Tämä yksilö kuuluu harvinaiseen VR:n Vilppulan varikon (Vilppulan satamassa, entinen PLM:n asevarikko) uudelleenkorittamaan sarjaan Teijon Tehtaitten Moreja (=moottoriresiina). Tässä pystyy matkustamaan sisällä selkä suorana ja vaikka sylinterihattu päässä. Toivon mukaan joskus ajokuntoisena PMR:n rataverkolla? | ||||
|
|
05.12.2005 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| KÄÄÄÄK!! Mihinkäs sen pressu on hävinnyt? Ostimme sen 1979 Seinäjoelta ja se oli pitkään säilytyksessä Toijalan tallissa (myöhemmin siis myös Veturimuseossa). Sieltä se sai kenkää ja tuotiin Porvooseen ajatuksella kunnostaa siitä hyvä radantarkastusvaunu PMR:nkin tarpeisiin. | ||||
|
|
05.12.2005 22:32 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan siellä lahoomassa "Teijon Tehtaat-Tyko Bruks / VR Vilppulan korjaamo / VW" MORE Tre-Rto 147 vuodelta 1955, jossa olen parin muun saamattoman kanssa omistusporukassa. Sekin painaa mieltä... | ||||
|
|
05.12.2005 22:22 | Jorma Rauhala | ||
| Näitä kuorma-automallisia Suomen Autoteollisuuden valmistamia ratakuorma-autoja valmistui Valtionrautateiden yhtäaikaa Radanrakennusosastolle, Rataosastolle ja Koneosastolle. Liikenneosasto hankki teholtaan samantasoisia, mutta malliltaan pienvetureita SAT:ltä eli Sisulta (Tka2 ja Tka3). Koneosaston ainut Tka oli alunperin Tka-Ko 1 ja kun kaikkien osastojen tekarit pantiin yksiin kansiin 70-luvulla, oli käynyt niin, että niin Rro:n kuin Rto:nkin Tka:t numeroilla 1 oli jo romutettu. Siksipä tämä varsin uusi saikin pitää Ko:n aikaisen järjestysnumeronsa eli ykkösen. Rro:n 1 oli ajossa 1954-68 ja Rto:n 1 puolestaan 1955-66. Koneosasto kai käytti tätä jossain varikkohommassaan. Hallinto-osastollakin oli omat veturi: Kisko-Kalle Pasilan konepajalla, Trr-Hto jne. Ja Varasto-osastollakin on ollut ainakin rata-autoja Rau-Vo yms. jne.. | ||||
|
|
05.12.2005 21:52 | Jorma Rauhala | ||
| Entäs Dr16:n yksivalonheittäjäisyys? https://vaunut.org/kuvasivu.php/11919.html?kuvaus=Dr16+2801&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=0&x= | ||||
|
|
05.12.2005 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Pohjoisessa talvella. | ||||
|
|
05.12.2005 21:14 | Jorma Rauhala | ||
| Jotenkin tämä "tuomiokirkko, rautatieasema ja välissä juna" -asetelma tuntuu nykymaisemassa aivan mahdottomalta yhtälöltä. Onkos se Jussi niin eli onnistuuko tämänlainen kuvaus vaikka ensi suvena? Vai onko tässä taas yksi Suomen miljoonista umpeenkasvaneista maisemista ja pusikko-slummien suojelijat ovat saaneet kulttuurimaiseman hävitetyksi. | ||||
|
|
05.12.2005 19:15 | Jorma Rauhala | ||
| Oy Merkonomi-Mainos Ab:n myymä mainospaikka on Marlboro-mainos. Porvoosta on toki muitakin kuvia, pannaan asia muistiin. Tästä 23 kpl m/v-kuvalatauksesta sen verran, että olen ne skannannut joskus ihan jotain muuta varten ja lähinnä vedosmielessä. Siksipä valitankin laadun puuttumista. Vuosi lähestyy loppua ja pitää saada tasattua saldoa! Siksipä koska kuvat olivat jo olemassa, ajattelin teitä näillä kuitenkin ilahuttaa! | ||||
|
|
05.12.2005 15:53 | Jorma Rauhala | ||
| Juhana päätteli oikein. Kyseessä on vaunu 29. | ||||
|
|
05.12.2005 14:04 | Jorma Rauhala | ||
| Varkauden B-tolppa on idän suunnan tulo-opastin. Kärrynpyörä on siksi, koska Könönpellon vaihteet eivät ole valvonnassa asetinlaitteelta. Könönpelto on ollut aiemmin oma liikennepaikka, josta satamarata Akonniemeen menee edelleen. Öljysatamassa käynti oli aiemmin linjalle menoa ja varasi siis linjan junaliikenteeltä. Siksi tulo-opastin siirrettiin tänne, että Akonniemessä käynnin aikana saattoi kuitenkin lähettää junan vaikkapa Viinijärveltä kohti Varkautta. Tässä B:n kohdalla taisi olla aiemmin Taipaleen kanavan ja Varkauden pääopastimen esiopastin. Kanavan esiopastin viheriöi kuvassa sillan alla. | ||||
|
|
05.12.2005 13:53 | Jorma Rauhala | ||
| Koppnäsin raide johtaa muutamien kilometrien päähän Hangon pohjoisrannalle Koppnäsinniemelle, jossa on Levator Oy:n konepaja. Kuvanoton aikaan se oli Kone Oy:n nimissä. Siellä tehdään erikoisnostureita yms., mutta näkyvät tehneen venäläisten säiliövaunujenkin muutostöitä. Linkki http://www.levator.fi/page3.html mainitsee noista VGobo-hommista. | ||||
|
|
05.12.2005 13:25 | Jorma Rauhala | ||
| Ensimmäisenä vaununa näyttää olevan A90. Oviaukossa Rautatiehallituksen aikataulusuunnittelijoita. | ||||
|
|
04.12.2005 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Huom: Matkustajat pystyivät tarkistamaan kuljettajan "solmiorakenteen" reilusta peilistä! | ||||
|
|
04.12.2005 22:25 | Jorma Rauhala | ||
| Niinpähän onkin :) | ||||
|
|
04.12.2005 22:18 | Jorma Rauhala | ||
| Tuota 339:ä voi muuten kuka tahansa vuokrata omiin ajeluihinsa http://www.stadinratikat.fi/ | ||||
|
|
04.12.2005 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kilpitelineessä on kranssi - havuja ja punaista nauhaa kiinnitettynä peltikilpeen. Juhlan kunniaksi! | ||||
|
|
04.12.2005 16:18 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosaaren satamahankkeen seuraava avointen ovien yleisötilaisuus on projektitoimistolla ke 7.12.2005 klo 15-18. Osoite on Laivanrakentajantie 2 B, 3. krs. Telakka-alueella oleva siniharmaa toimistorakennus. Lisäinfoa radasta http://www.vuosaarensatama.fi/satamarata/ | ||||
|
|
04.12.2005 00:48 | Jorma Rauhala | ||
| Talvi ja talvi... Kuvauspäivänä tein itsekin loppusyksyn pihatöitä kotipuutarhassa Vantaalla: haravoin pihaa ja sain kolme kottikärryllistä lehtiä kompostoitavaksi. Perinteisesti oikea talvi tulee Helsinkiin juuri joulun alla ja tämä Porvoonratahan ei täältä kaukana ole. | ||||
|
|
04.12.2005 00:27 | Jorma Rauhala | ||
| Siis aurattuna. Onhan tuossa kolmas sähköraidekin, jolla ei kukaan ole viimeisen lumisateen jälkeen kulkenut ja lisää raiteita tuolla tavararatapihalla loitompana. | ||||
|
|
04.12.2005 00:25 | Jorma Rauhala | ||
| Eikun kommenttia heti perään :) Kun Tsekissä ei sikäläisen pikku-Vankka -junan kapasiteetti riitä omana moottorijunana kulkemiseen (meillä 3xDm12), pannaan sikäläinen deeveri vetämään junaa, jossa on vaikka kuinka paljon noita moderneja lättähattuja. Ei ole vaunuista toiseen läpikulkua, eikä taatusti tässä junassa ole viittä konduktööriä. Vai oliko tuo vain ratapihavekslailua? | ||||
|
|
03.12.2005 16:22 | Jorma Rauhala | ||
| SAT-vaunulla 169 (vm. 1941) tehtiin toukokuussa 1977 tosiaankin ajelu mm. Pasilan asemalle. | ||||
|
|
03.12.2005 16:19 | Jorma Rauhala | ||
| Liittymättä mihinkään. Pylväässä lukee Bingo! | ||||
|
|
03.12.2005 00:34 | Jorma Rauhala | ||
| Luulenpa Senioriharrastajalle ja Jonnelle, että Kemijärveltä ei kulje ensi syksystä lähtien mitään junaa Rovaniemelle, vaan yhteydet hoidetaan linjureilla. Se lienee loppujenlopuksikin järkevintä. Talvikuvat kannattaa ottaa sillä välillä juuri nyt tänä talvena! | ||||
|
|
02.12.2005 23:15 | Jorma Rauhala | ||
| Siiskö, että VR olisi jättänyt näitä jemmaan jollekin tod.näk. ulkomaalaiselle liikennöitsijälle, myynyt sitten niille helppoon hintaan ja todennut kirjoittajan toivoman kilpailutuksen häviämisen jälkeen, että kuinkas näin pääsi käymään. Ei todellakaan! Parempi panna pataan viimeistä pulttia myöten. Tässä toimii kapitalismi niinkuin kaikessa muussakin suomalaisessa liike-elämässä. Ja sikseen ihan liikkeenhoidollisesti oikein toimittu! | ||||
|
|
02.12.2005 22:59 | Jorma Rauhala | ||
| IH: Jos saan arvata, niin talliin on ollut ennen vanhaan kulku vain pöydän kautta. Jossain vaiheessa, kun on ruvettu käyttämään vain sen toista pilttuuta ja toiselta revitty kiskot pois, on vedetty suora raide ohi pöydän tuohon jäljellejätettyyn pilttuuseen. Pöydän yli suoraanajettaessa on aivan varmasti ollut tuossa edessäolevassa koivikossa vaikka mitä raiteistosysteemejä. Suomessa nyt vain kaikki annetaan pusikoitua heti käytön hiivuttua, eikä huolehdita saavutetusta kulttuurimaisemasta. Ennemminkin pidetään hyvänä sitä, että "ei saa taittaa raitaakaan" ja lopputulos on sitten pelkkää luonnonslummia. Niinkuin Juhani toisen kuvan yhteydessä mainitsi, höyryliikenne päättyi n. 1966, eli sen jälkeenhän pöydän funktio on hävinnyt. Nuo koivut ovat sellaisia parikymppisiä ympäristöradikaaleja. Kaikki te joilla on vähääkään maa-alaa, nyt mars ulos ja katkotte pusikot ja puut pois, että syntyisi sitä aukeaa näkymää, jonka eteen ovat isiemme ja äitiemme vesurit ja sahat aikoinaan tehneet suuren työn. | ||||
|
|
02.12.2005 22:06 | Jorma Rauhala | ||
| Veikkaanpa, että on kuvattu junasta 677 eli klo on n. 9.42. Liikennepaikan nimi on kuin suoraan "Löylymäestä". | ||||
|
|
02.12.2005 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Empulle: Minullekin lätät ovat ne oikeimmat Ugin junat. Porkkanat ovat sellainen lopun ajan erikoisuus. 1980-luvun kiivaassa lättäajassa oli sellainen hyväksyttävissä ollut porkkana-aika, eli suora puolipäivän moottorijuna Hki-Uki. Porkkana tuli pikajunana Turkuun ja hetken stopin jälkeen se jatkoi henkilöjunana Ukiin. Saattoipa ostaa suoran 1. tai 2. lk:n paikkalipunkin Hki-Uki! Se ei tainnut pysähtyäkään kuin suuremmilla paikkakunnilla Ugin radalla. | ||||
|
|
02.12.2005 20:29 | Jorma Rauhala | ||
| Joskus muinoin on näemmä käytetty rasvaisia veturijunia, kun on tuota kömyä kertynyt laiturin eteen kuvitellulle veturin seisontapaikalle. Onko peräisin höyryistä vai kiisseleistä? | ||||
|
|
02.12.2005 09:04 | Jorma Rauhala | ||
| Suomenkielisiä kaupunkien nimiä Baltiassa ovat mm. pääkaupungit Tallinna, Riika, Vilna sekä Väinänlinna (Daugavpils). | ||||
|
|
30.11.2005 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Se on totta, että varsin monet matkarahat jäävät päivittäin keräämättä asiakkailta lukuisissa junissa, kun kond ei ehdi käydä läpi junaansa jokaisen pysähdyspaikan välillä. Nykyinen myyntilaite on nopeudeltaan ala-arvoinen. Pysähdyspaikoilla ei Suomessa lähtökohtaisesti ole lipunmyyntiä lainkaan. Kaikenmoiset A4-valokopiot, joilla jotkut saavat matkalippuja, jumittavat kond:in minuuteiksi paikalleen. Kuljettajia tarvitaan yksi, mutta kondyktöörejä sen verran, että kaikki matkustajat saadaan oikeasti "rahastettua". Joskus yksi, mutta jos kalusto on tuollaista, niin sitten määrät tarpeen mukaan. Jos kulj rahastaisi, juna seisoisi vielä lähtöasemallaan :) | ||||
|
|
30.11.2005 21:26 | Jorma Rauhala | ||
| Valmistusnumerot on veturien kylkilaatoissa. | ||||
|
|
28.11.2005 19:30 | Jorma Rauhala | ||
| Alunperin tämän nimi oli Nokka ja Luoma oli tuolla vähän matkan päässä oleva toinen seisake. Sitten päätettiin lakkauttaa Nokka, mutta Luomaa ei. Asutus on kuitenkin enemmän tässä ja Nokka lakkautettiinkin, mutta ovelasti Luoman nimi siirrettiin tähän. Jotenkin näin karu totuus meni. | ||||
|
|
28.11.2005 14:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo vaikea katu kirjoitetaan muodossa Nordenskiöldinkatu. | ||||
|
|
28.11.2005 14:25 | Jorma Rauhala | ||
| Ristimäen asemarakennus oli oikein pieni ja se siirrettiin liikennetarpeen jälkeen Lylyn asema-alueelle, asemahuoneen eteläpuoleiselle alueelle. | ||||
|
|
28.11.2005 10:48 | Jorma Rauhala | ||
| A26 eli Ammattienedistämislaitoksen opetusvaunu on entinen dieselsähköinen moottorivaunu Ds2 nro 10. | ||||
|
|
27.11.2005 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Katsokaapas vaikka tuota Pasilan aseman puutarhan erityisen matalaa pensasaitaakin. Sen eteen on tehty hurjasti töitä. Nimimerkki omat tuhkapensaatkin ovat ruokottoman näköisessä kunnossa. Ei noita detaljeja huomaa ennenkuin niitä tuijottaa. Mutta ne näkyvät heti aivolohkon yleisvaikutelmassa, vaikka niitä ei siis erikseen noteeraakkaan. Tänään on täällä toisaalla tullut esille Mantilon aseman nykykuva, ja se on "nykyaikaa" hyvin pitkälti myös muualla rataverkolla. | ||||
|
|
27.11.2005 23:52 | Jorma Rauhala | ||
| Tästä tulee itselle jotenkin mieleen Tervakosken Paperitehdas Oy:n kapearaiteinen ratalinja, tosin leveänä versiona. Palataanpa siihen tunnelmaan kuvien kera joskus myöhemmin. Tunnelmamieltymykseni on sitäpaitsi kesältä, mutta fiilis on tässä ihan niinkuin joltain "saviradalta". | ||||
|
|
27.11.2005 23:46 | Jorma Rauhala | ||
| Nyt vissiin minä ja muut puhuvat eri Ristimäestä? Oma Ristimäkeni on entinen sen niminen rautatieasema, eikä se ole lähelläkään Raholaa tai Tesomaa, ennemminkin Halla-ahoa ja Kaarelaa :) | ||||
|
|
27.11.2005 23:33 | Jorma Rauhala | ||
| Kainuutahan tuo Ruotsin Lappi on. Katsoo karttaa niin heidän Lappinsa on meidän Pohjanmaan korkeudella. Halpa läntinen plagiaatio. Oikea Lappi on Suomessa. Meidän kielinen oli "harkitsematon" suomennos meänkielestä, joka on suomen eräs murre. | ||||
|
|
27.11.2005 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| VR:llä ei ole enää missään puutarhoja ja sen voi huomata kesäisin asemilla. Yhtiöittämisvaiheessa kymmenen vuotta sitten turhat rönsyt leikattiin pois ja puutarhakasvatus nyt ei etenkään ole bisnestä ajuriliikkeelle. Nuppulinna ajettiin heti alas. | ||||
|
|
27.11.2005 23:23 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä uskoisi sveitsiläiseksi ratapihaksi, mutta sielläkin on se "slaavilainen" aika-hoitaa-ei-tarvi-itse-tehdä-mitään-alue ja siellähän puhutaan ranskaa. Svytserdytsissä ei tällainen holtiton maisema olisi päivääkään sallittua! | ||||
|
|
27.11.2005 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä T46:t (4 kpl) ovat kylläkin vain MTBA:n vaihtopässejä Kiirunassa. Siis vertaus Suomeen olisi, että RR:lle mallia Raahen vaihtotöihin. Eikä enää Move 66:ia... | ||||
|
|
27.11.2005 22:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kannattaa muistaa, että tämänkin harjavaunun kaksiakselinen taival on alkanut matkustajamoottorivaununa jo Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiön aikaan vuonna 1928. Vuonna 1963 se muutettiin matkustajaliikennekäyttöön vanhentuneena päistään lyhennettynä harjavaunuksi. Sen jälkeen sille on tehty muutama tekninen ehostus ja laitteistoa on toki paranneltu tekniikan kehityksen myötä. Vaunun alusta on 70-luvulla vaihdettu uudempaan, mutta sekin on peräisin 40-luvulta. Sanotaan että: still going strong! | ||||
|
|
27.11.2005 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Vielä kun tuo koivikko, männikkö ynnä muu ryteikkö asematalon edustalta viidenkymmenen metrin säteeltä kaadetaan ja hävitetään, voidaan sanoa että on tehty kulttuuriteko. Sitä ennen ei! On sen verran törkeän näköistä tuo maisema tässä. Maisema auki ja ryteiköt pois! | ||||
|
|
27.11.2005 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Asemapuutarhassa on VR:n keskuspuutarhan risteyttämiä aivan ainutlaatuisia koristeomenapuita eli Rautatieomenapuita. Olikos ne latinaksi jotain Hyvingiensis... Ne ovat syntyisin siis muinaiselta ajalta kun puutarha sijaitsi Hyvinkäällä. Onkos se kloonausta vai mitä? Rautatieomenapuita on Suomessa ainakin, vai pitäisikö sanoa vielä, Helsingin aseman edustalla. Rautatieomenapuut voinee laskea maailmassa yhden tai kahden käden sormilla vai olisiko niitä elossa vielä enemmänkin. | ||||
|
|
27.11.2005 22:35 | Jorma Rauhala | ||
| Pääradan terässillat ovat huomattavan paljon korkeammalla kuin alaratapihan betonisillat. Sen huomaa tässä kuvassa varsin hyvin. Alla Nordenskiöldinkadulla kulkevan kolmoslinjan sähköraitiotien ajolankojen ristikkopylväät törröttävät kuvan louheikkokivien takana. Louhe enteillee radan lähivuosina alkavaa moniraiteistamista. Pasilan tulo-opastin näyttää, että seuraavalle junalle on tehty kulkutie sivulle eli rannikkoradalle. Nopeusrajoitusmerkki näyttäisi olevan Sn 45 ja jotain lisätekstiosuutta, siiskö lännen suuntaan? | ||||
|
|
27.11.2005 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kolmikerroksinen tummahko Helsinki astl I on tässä niillä sijoilla, jossa on nykyään Helsingin suurasetinlaite, keskusasetinlaite eli kauko-ohjauskeskus, ja nimi vaihtelee eri vuosikymmeninä. Hauskasti on tuo Linnunlaulun yksi huvila, joka nykyään on lähes kaatumassa ratakuiluun, tuossa vielä sankan metsä takana. Pienempi koppi tännempänä on Vaihdekoju 12. Tapion juna on juuri ohittanut valopääopastimen G 2/3 eli huom lamppujen määrä! Semaforit ovat niinkuin jo edellä on todettu, satamaradan siipiä ja Pasilan suuntaan on nimeltään C ja satamaan puolestaan M1/2 eli se jossa on mustavalkoinen siipi (värithän ovat erilaiset edestä tai takaapäin katsottuna) | ||||
|
|
27.11.2005 21:55 | Jorma Rauhala | ||
| Opastinsillan alla eli heti takana on Helsingin asetinlaite IV. Ei mikään mahtava torni niinkuin ykkönen ja kakkonen, mutta tämä hoiti kaiken ratapihan itäpuolen liikenteen Linnunlauluun saakka. Täältä oli ilmeisesti maata pitkinkin hyvä näkyvyys reviirille, koska ei tarvinnut rakentaa korkeaa rakennusta! Junanlähetys- ja junansiirto-opastimet (kolme vasemmaista), kolme pääopastinta ja kolme junanlähetys- ja junansiirto-opastinta, joissa näkyy olevan järjestelyopastinominaisuudetkin eli vasemmalla ylhäällä lamppu, näyttävät seis'tä. Tietävämmät korjatkoot. | ||||
|
|
27.11.2005 21:28 | Jorma Rauhala | ||
| Kallion virastotalokin (valm. 1965) jo töröttää paikallaan, mutta Ympyrätalon rakentaminen taitaa olla meneillään (valm. 1966), kun siellä suunnalla näkyy nostorana. Vaalea asetinlaitetorni Katajanokan satamaradan lähtösemaforin takana on Helsingin asetinlaite II. Kaikkea kivaa detaljia lapsuudenmaisemasta löytyy tosiaan nyt tänne sivuille tallennettuna. Oikein paljon keitoksia Tapiolle! | ||||
|
|
27.11.2005 21:19 | Jorma Rauhala | ||
| Raiteella 59 on eräs entinen puumoottorivaunu, joka on epämotorisoituna nyt alennettu virkavaunukastiin. Ja kiinnittäkääpä huomiota plootujen erivärisiin kattoihin. Ei niin vanhoja, mutta jotkut jo aika hiilipölymustia. | ||||