Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	30.05.2005 21:17	Jorma Rauhala
		Kysymykset ei ole koskaan tyhmiä, mutta vastaus voi olla. Konejakso on sama kuin myöhemmin konepiiri, eli "veturiosaston" alueellisen osan nimitys. Jaksoon/piiriin kuului useita varikoita. Koneosastoon kuului useita jaksoja/piirejä. Vastaavia on esim. liikennejakso/piiri, ratajakso/piiri jne. Virkamiehen, siis myös veturinkuljettajan, piti käyttää virantoimituksessa määrättyä virka-asua ja lakki oli siinä yksi hyvin näkyvä symboli. Kokardin väristä, siipipyörämerkistä ja punoksen väristä pystyi jo kauempaa määrittelemään "arvon". Liikennepuolen virkamiehillä oli vielä hihamerkit. Oli siis syytä pitää lakista huolta, että se oli sitten ainakin ajon aikana päässä, ainakin asemien kohdalla :) Uuden JT:n mukaan ei junasuorittajan tarvitse enää pitää punaista lakkiakaan, saati "virkapukua". Kuljettajat ja konduktöörit pitävät kuitenkin pukuja erityisistä syistä.
	30.05.2005 21:06	Jorma Rauhala
		Vaunut valmistuivat 1971-72. M1 paloi oikosulun johdosta tammikuussa 1973, eli se runko putosi pois pelistä. Näillä kahdella muulla rungolla eli niin kuin metrorautatiellä sanotaan, vaunuparilla, sahattiin koerataa sitten hyvin uutterasti vuoteen 1977 saakka, jolloin tuli ensimmäiset "nokkajunat" M101-M106. Vaunut 1-6 olivat teknisiltä arvoiltaan heikompia kuin uudemmat eivätkä olleet yhteisajokelpoisia sata-sarjan kanssa. Siksi siis vuoden 1977 jälkeen niitä ei juurikaan käytetty ja nostettiin tyystin sivuun 1983. Ja sitten romutettiin, paitsi M3:n nokka.
	30.05.2005 20:00	Jorma Rauhala
		Tämä junatyyppi eli rungot M1+M2, M3+M4 ja M5+M6 eivät koskaan olleet oikeassa junaliikenteessä. Matkustajia ne ehtivät kuljettaa vain muutamilla yleisöajelupäivillä Siilitien suoralla eli ns. koeradalla.
	26.05.2005 23:55	Jorma Rauhala
		Lätät oli valmistettu vuosina 1952-58 ja kapearadan pituus kuin meillä Helsingistä Tampereelle! Matkassa oli todella fiilistä!
	26.05.2005 22:45	Jorma Rauhala
		Breikki oli tosiaan Hultsfredissä, jonne taidettiin saapua ensimmäisenä siellä kohdanneesta viidestä moottorivaunujunasta. Ja taidettiin sitten myös viimeisenä jatkaa matkaa. Naapurikuvassa << onkin otos tilanteesta.
	26.05.2005 21:22	Jorma Rauhala
		Selvisipä tuollainen ohuiden lankojen häviäminen vihdoinkin. Syy on "Auto Dust Brush" toiminto skannerissa. Se luulee, että ohut ajojohdin on pölyviiru, jota pitää yrittää häivyttää. Taitaa tuo apu olla kelvollinen vain höyryveturikuvia tehdessä. Syynä ei siis ollut dian vaalentaminen.
	26.05.2005 21:08	Jorma Rauhala
		Isokokoista erittäin vanhaa "Märkliniä" ennenkuin tuli käyttöön virroitusnastat ;)
	26.05.2005 21:05	Jorma Rauhala
		"Kolme ruotsalaista jalkaa" -alkotesti. Niin ja Forssassakin kappeen päälle tehtiin viinakauppa :)
	25.05.2005 23:58	Jorma Rauhala
		1-C-1 kankikonenostalgiaa tikkarein.
	25.05.2005 23:54	Jorma Rauhala
		Tämän viisipilttuisen tallin rakensivat neuvostoliittolaiset Porkkalan alueen vuokra-aikanaan 1940-luvun puolen välin jälkeen "Porkkalan merisotatukikohdan rautateitään" varten. Laatu taattua itästandardia. Ei ihme, että J.T. luuli sen olevan Venäjältä. Siis varsin nuori tiilitalli kuntoonsa nähden. Lahosi paikkaansa 80-luvulle tultaessa ja sitten purettiin. Paikalla on nykyään asuintaloja. Talli sijaitsi asematalosta jonkin matkaa länteen päin radan pohjoispuolella. Otso4 on Kemi-yhtiölle valmistumassa oleva nro 114, joka kävi myös kansainvälisessä rautatienäyttelyssä Moskovassa. Hytissä on mm. Tapio Saalasti, firman perustaja. Veturi on vielä hieman fiksausta vailla olevassa kunnossa. Myöhemmin tämä yksilö on ollut Simpeleellä.
	25.05.2005 23:27	Jorma Rauhala
		NKlJ on aina ollut eräs mielikkikapsuistani Ruotsissa. Oikeaa rautatiebisnestä kapeilla kiskoilla ja kunnon ratikkavoimalla sekä mahtavan kokoisella ratasysteemillä, joka sijaitsi Värmlannin "suomalaismetsissä" Filipstad/Hagfors-Karlstad-Skoghall. Ruotsin viimeisen "sadankilometrin" yksityisen kapsusysteemin omistajana oli Uddeholm-yhtiöt. Liikenne autoistettiin 90-luvulle tultaessa. Kuvassa lavettivaunujunaa.
	25.05.2005 21:28	Jorma Rauhala
		Oikein Otto! Kaksi minuuttia :D
	20.05.2005 23:45	Jorma Rauhala
		Kuulema istuinten alkuperäinen valmistaja keikahti ja siksi on vaihdettava mallia. Tuossa ensimmäisessä vaunussa pitäisi olla myös osaksi uuden toimittajan "penkkejä". Heinäkuussa vankka pitää huoltotauon, jolloin siis varmasti loputkin tuolit vaihdetaan. Onkos saatavana tänne kuvia istuinvariaatioista, ennen kuin on myöhäistä?
	20.05.2005 23:40	Jorma Rauhala
		Oulussa, Riihimäessä, Pieksämäellä, Imatralla, Turussa, Kotkassa, Kuopiossa, Vainikkalassa, Joensuussa ja Kouvolassa tapahtuu samanmoisia nimitysmuutoksia.
	20.05.2005 23:35	Jorma Rauhala
		Kartasta http://www.nettilinja.fi/~ahellman/metro/turva.htm joka on linkkisivun lopussa, näkee vihjeet raidenumeroinnista. Vain halleihin menevät laitimmaiset raiteet on tilansäästön vuoksi esitetty kaaviossa.
	20.05.2005 19:24	Jorma Rauhala
		Junan keula pysäytettävä laiturin keltaisten viivojen sisään ja kuljettajan sallittu seisoma-alue valkoisten viivojen välissä. Kuljettaja tulee ulos joka asemalla tarkastamaan lähtövalmiuden. Onkos asemilla lisäksi punalakkista "laiturisuorittaja"? Mitenkäs suhtautuvat valokuvaajiin?
	20.05.2005 19:07	Jorma Rauhala
		Roihupellon varikko on iso, huom. raidenumerointi!
	20.05.2005 19:03	Jorma Rauhala
		Sanottiin olevan ajossa hyvinkin usein yöaikaan, jolloin näitä rata-autoja yleensäkin lähtee töihin linjalle. Tätä Tka6:ta ei voi käyttää matkustajaliikenteen aikana, koska siinä ei ole yleisen liikenteen aikana välttämätöntä pakkopysäytyslaitteistoa (so. eräänlainen HKL:n JKV). Mutta kun ei muita kulkijoita ole, niin varatulle raiteelle voi huoletta lähteä tälläkin tavaravaunujen kanssa. Ne muut eli kaksi Tka7:aa (1 ja 3) ja Robel (4) on varustettu tällä laitteistolla ja voivat kulkea matkustajajunienkin seassa. Joka arkiyö varikolta lähtee huoltotöihin näitä Tka-junia eri puolille rataverkkoa. Metrorata ei nimittäin hiljene öiksikään. Omia tavaravaunuja huoltotöitä varten on sepelivaunuja ja avovaunuja, ex VR. Kiitos myös Eerolle retken organisoinnista!
	20.05.2005 18:51	Jorma Rauhala
		Järvensivu on "Tampere Järvensivu" (Jvs), Viinikka on "Tampere Viinikka" (Vka) ja Perkiö on "Tampere tavara" (Tpet). Henkilöaseman ratapiha on "Tampere asema" (Tpe) ja nämä kaikki kuuluvat Tampereeseen (Tre).
	20.05.2005 00:03	Jorma Rauhala
		ENSV! Tämä onkin ajalta ennen breshneviläisyyttä ja lopullista slaavilaisten invaasiota :) Aurinko paistaa ja paikat ovat suhteellisen siistissä kunnossa yksikielisessä Virossa. Moskovan komennon alla resurssit olivat rajalliset, eli ratikatkin olivat mikä minkäkin värisiä, koska sillä maalattiin mitä väriä oli riitävästi. Virolaisten päättäväisyydestä kertoo se, että Tallinnassa ei ole koskaan ollut ainuttakaan venäläisvalmisteista ratikkaa, vaan miehityksen aikana ensiksi 50- ja 60-luvuilla hankittiin itäsaksalaisia ja 70-luvulta lähtien tsekkoslovakialaisia vaunuja. Johdinautoliikenne alkoi muutamalla venäläisellä ZIU:lla, mutta kun ne todettiin heti alkuun surkeiksi, ostettiin kalusto Skodalta jo 60-luvulla.
	19.05.2005 23:38	Jorma Rauhala
		Ajojohdosta lähti pala pois, kun vaalensin alkuperäistä tummahkoa kuvaa. Puuttuvassa kohdassa lanka ilmeisesti kiiltää sen verran, että kävi näin. Huomasin tämän vasta jälkeenpäin. Asiasta toiseen, tässä eletään vielä yksikielisen Viron SNT:n rauhallista aikakautta. Viron Neuvostotasavallassa oli kuitenkin jo 80-luvun puolella menossa breshneviläinen henkilökulttiaika ja idästä muuttaneet slaavimuukalaiset olivat ottamassa maata lopullisesti haltuunsa. Kaksikielisyys näkyi silloin esim. ratikkapysäkkikilvissä. Tämäkin maisema muuttui venäläisen mentaliteetin aikana aivan toiseksi. Vieläkin itäläisten elintavat antavat oman leimansa kaupunkikuvaan, sillä osahan on integroitunut maahan.
	19.05.2005 14:36	Jorma Rauhala
		Viipurin raitioteille vastaanotettiin vuosina 1955-56 yhdeksän tämäntyyppistä Gothan moottorivaunua.
	19.05.2005 08:39	Jorma Rauhala
		SZD:n höyryt ovat lähinnä Su ja sitten L, otaksun.
	18.05.2005 23:58	Jorma Rauhala
		VR2 on tuollaisen riippulukon tunnus. Kaikkiin VR2-lukkoihin käy sama avain. Vanhempi malli oli VR1 ja on myös VR3:kin olemassa. Näitä on tehnyt joku kotimainen lukkotehdas, olisiko Björkboda? Mitään kovin arvokasta ei kannata lukita näillä yleislukoilla.
	18.05.2005 14:10	Jorma Rauhala
		Vaunuista vain ratikka on edelleen käytössä, viherkeltaisena. Gfo oli vuoteen 1969 saakka avonainen autovaunu Oe. Se taidettiin rakentaa vuotta aiemmin puisen matkustajavaunun alustalle. Ja sori rakennustyyliviittaukselleni. Mutta samoinhan puhutaan paljon myös neuvosto- tai DDR-tyylisistä asumalähiöistäkin, vaikkei niilläkään ole käytännössä mitään sidettä ko. maihin. Tämä talo nyt vain sopisi malliltaan hyvin aikakautensa Saksaan.
	18.05.2005 11:48	Jorma Rauhala
		Menee hieman ohi v-orgin teeman, mutta: Eduskunnan arkkitehtuurinen suuntaus on vaikeasti nimitettävissä. Olen jostain lukenut, että tämä todellakin vastaa sitä samaa mahtipontisuutta, mitä 3VK:n suosi 30-luvulla ja jota ehdittiin jossain määrin toteuttamaan esim. Nürnbergin puoluerakennuksissa. Kuka ensiksi keksi jne., saattaa esikuvat löytyä vaikkapa Rooman valtakunnasta :) Joka tapauksessa tämä on hyvin ainutkertaisen oloinen rakennus tyyliltään niin Suomessa kuin muuallakin.
	16.05.2005 23:35	Jorma Rauhala
		Nuo saksalaiset sähkölaiturivaunut (akut lattian alla) olivat minusta hienoja. Olikos niitä muualla käytössä kuin Helsingissä ja Tampereella? Mallia 30-lukukos tuo oli? Helsingissä oli Postilaitoksella omat keltaiset laiturivaunut, kun VR:n olivat sinisiä. Tuo näyttää myös keltaiselta, Tampereen postiako vai rautatielle käytettynä postilta hankittu?
	16.05.2005 22:31	Jorma Rauhala
		Surffaapa vaikka aluksi SRS:n Venäjän linkkisivuille. Siis ensin www.raitio.org ja sitten linkit.
	16.05.2005 22:28	Jorma Rauhala
		Vanhaa karttaa lainaten reitti kulki tehtaalta tarhalle näin: Itäinenkatu-Puuvillatehtaankatu-Kuninkaankatu-Pohjoinen Rantakatu (siitä oli sivurata varastolle Näsinkalliota vastapäätä)-Porin radan toiselle puolelle ja sen suunnassa Santalahteen.
	16.05.2005 21:04	Jorma Rauhala
		Ei ole alkuperäinen valonheittäjä. Veturi on vm 1909, jolloin on varmasti ollut toisenmalliset lyhdyt muodissa. Varoituskellot ikkunoiden välissä ovat hauskat. Painetaan sisällä näkyvää painiketta ja kellon kieli kilahtaa kupuun!
	16.05.2005 14:26	Jorma Rauhala
		Tyttö ja juna -ainesta :)
	16.05.2005 11:13	Jorma Rauhala
		Taas lähestyvät ajopäivät toukokuun lopulla http://www.ramsoo.fi/kowa.htm Veturi on saksalaisvalmisteinen Schienen-Kuli ja oikein sympaattinen otus. Rämsöön systeemi on Suomen harvinaisin museorata, esitteessä salanimellä "pienoisrautatie". Suositellaan!
	16.05.2005 08:39	Jorma Rauhala
		Varastoituna Tampereen Museokeskus Vapriikkia varten. Saattaa tulla näytteille lähivuosina? Kuvausta varten veturi riisuttiin pressun alta, muuten tämä on jemmattu museon varastoalueelle.
	16.05.2005 00:18	Jorma Rauhala
		Ja tämä Leningradin systeemi täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tyypillistä bolshevikkimaista pompöösiä tämäkin! Valmistunut aikaisintaa 1955, ei voisi uskoa.
	16.05.2005 00:14	Jorma Rauhala
		Eilen radiouutiset kertoi Moskovan metron täyttäneen 70 vuotta.
	13.05.2005 21:31	Jorma Rauhala
		Tuolla Viinijärvi-Siilinjärvi -radalla ei ole haaraliikennepaikkoja lyhenteillä kuin Outokumpu, Vuonos ja Kinahmi.
	13.05.2005 19:58	Jorma Rauhala
		Männyn vuosikasvainten perusteella ilmeisesti liikennöity puhtaalla raiteella yli kymmenen vuotta sitten? Äkkiä luonto ottaa kyllä omansa. Btw: Tämähän on kuin hylätty kaksoisraiderata jostain päin Suomea sen jälkeen kun määrärahat radanpidossa lopetettiin ja ajuriyhtiö Rautavaltiokin lopetti kannattamattomana viimeisetkin liikemiesjunansa. Vai olisiko väli Ri-Lh vuonna 2015?
	13.05.2005 18:11	Jorma Rauhala
		Ja lähellä on Vesikansa :) Tosin ei ole rautatiepaikka :(
	13.05.2005 09:32	Jorma Rauhala
		Joskus silloinhan noita paikkoja ilmestyi kuvioihin. Khg oli lukkovaihdepaikkana koko ajan ja Hvn taisi olla samoin. Tarkat vuodet tarvitsisivat tarkempaa perehtymistä...
	13.05.2005 09:21	Jorma Rauhala
		MarkoA: Ne muutamat 80-90 -luvuilla "keksimääni" lyhennettä olivat ennenkäyttämättömiä. Mitä sitä ennen ja sen jälkeen on otettu käyttöön, voivat olla muilla logiikoilla mietittyjä. Mainittakoon vielä, että esim. Bb = Bomba on erään toisen tunnetun henkilön eli Jartsin kehittelemä :)
	13.05.2005 00:13	Jorma Rauhala
		Nopossa oli kapearaidesysteemi Salpausselän Tiilitehtaalla ja heillä oli myös lyhyt sivuraide VR:n linjalta. Tiilitehtaan Move4 meni MRY:n varastoon ja entinen Riihimäen Paloheimon leveäraiteinen Move4N kunnostettiin myös siellä silloin kun Eljas Pölhö asusti tehtaanjohtajan tiilikartanossa. Sähköhärveleitä käytettiin, niinkuin usein tiilitehtailla oli aikanaan tapana, tehtaan sisällä vaunujen siirtelyssä. Malli: pystyynnostetty Heteka.
	12.05.2005 23:52	Jorma Rauhala
		Paikalla olleen pimeyden vuoksi tämänkin laatan sisältö paljastui vasta useiden päivien kuluttua, kun filmi oli kehitetty. Kameran apusalama löysi onneksi tarkkuuden, itse löysin hädin tuskin laatan sijainnin vaunun aluskehyksestä :)
	12.05.2005 23:34	Jorma Rauhala
		Museoon, joka on tehdasalueella vanhassa lankarullatehtaassa, saattaa olla joskus yleisöpäiviä, mutta tämä paikka, jossa vaunu on, ei kyllä sitten ole koskaan pääsyä. Se on pienen matkan päässä tehtaan ulkopuolella oleva salvoin lukittu varasto. Siellä ei ole oikeastaan muuta kuin tämä vaunu. Valaistustakaan ei siellä ole, joten se on ihan mahdoton paikka pitää mitään esittelyjä. Itsekin totesin vaunun olevan sininen vasta kun filmi oli kehitettynä käsissäni, paikanpäällä ei väritys minulle selvinnyt. Käsikopelolla siellä pimeydessä liikuttiin museosta vastaavan henkilön kanssa. Kameran apusalama etsi tarkennuksen pimeään kohteeseen enkä koskaan paikanpäällä nähnyt tätä kuvakohdetta sellaisena kuin se nyt tässä kuvassa on nähtävissä. Ei muuta kuin luja usko kuvien onnistumiseen ja lisäsalaman välähdystehoon.
	12.05.2005 23:09	Jorma Rauhala
		Tämä on hyvä dokumentti! Lisäksi jää historiaan "virkapostin" vaihto asemilla. Kukapa ottaa kuvan kun konduktööri vaihtaa kirjepostia asemahenkilökunnan kanssa. Kesäkuun 5. päivän jälkeen nekin kirjekuoret tuodaan Kusti-polkee -metodilla.
	12.05.2005 23:00	Jorma Rauhala
		Taitaa olla muuten myös. Logiikkani on ollut, että jos siitä ei saa "hauskaa ja nokkelaa", sen pitää (kolmikirjaimisena tietty) lyhenteenä lausuttuna olla ikäänkuin mutisten mongerrettu pitkäversio: Rrrjiipee = Rajaperkiö. Eikä saa olla ollut käytössä koskaan ennen SVR:n historiassa. Nykyään noiden "keksimiset" ovat RautatieHarrastusKeskuksen" virkamiesten hommia ja lopputulokset ovatkin sen mukaisia. Mitään ajatustakaan useinmiten niissä ole ei.
	12.05.2005 22:35	Jorma Rauhala
		On tuotakin tiilitaloa useasti tullut ohimennessä junasta katsottua. Pitää muuten kehaista (huom Jussi: tätäkin voi tapahtua), kun tulivat nuo mainitut asemat esille: Olenpahan ihan itse saanut keksiä 80-luvulla näiden uusien junakohtauspaikkojen lyhenteet Mtv ja Rio. Nuo toisethan olivat lukkovaihteisina paikkoina silloinkin olemassa ja lyhenteet olemassa. Toinen on maikkarille sympatiseerausta ja toinen siksi, että veisi ajatukset hieman kauemmaksi siitä korvesta, jossa liikennepaikka on. Kolmas aikaansaannokseni on tuolta ajalta muuten Eläinpuisto-Zoo = Epz, eli jos nimessä on vaikeita kirjaimia, niin kyllä se pitää myös "huudossa" näkyä.
	12.05.2005 22:22	Jorma Rauhala
		Mitäs toi nyt oli? :) Lehtinen ei nyt kuitenkaan itsekään tiedä puoliakaan vastauksistaan - mutta en minäkään - sen ohjelman... Mutta: Jos vain voisi joskus toivoa, niin tämä vaunu kuuluisi ehdottomasti Kovjoen pikkujunaan! Asiassa eteneminen pitää kuitenkin hoitaa "diplomaattisesti", koska vaunulla on ollut tietty tärkeä funktio Kaukaalla. Jotain yleisön ilmoille pääsystä jo vähän koetin siellä käydessäni tuoda esiin. Kaukaalla on hyvin hoidettu ja asiallinen tehdasmuseo, jonka varastoesineisiin tämä siis nyt kuuluu.
	12.05.2005 21:57	Jorma Rauhala
		Nythän mä tietenkin unhoitin Hirvinevan tuosta listastani. Kuuluu joukkoon.
	12.05.2005 21:56	Jorma Rauhala
		Tätä moottorivaunusarjaa tahtookin nähdä enempi juuri näillä epätyypillisillä liikennöintialueilla. Hyvä ja hieno kuva jo siksikin.
	12.05.2005 21:38	Jorma Rauhala
		Vastaus: Lauritsalan tehtaan ja Lappeenrannan aseman välillä liikennöineen O/Y Kaukas A/B:n tehdasradan matkustajavaunu. Arvailu kesti noin 21 tuntia! Saatoipi olla aika vaikea. Pääsin käymään katsomassa UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaan suosiollisella myötämielisyydellä tätä vaunua noin vuoden kuluttua ensi utelusta. Syy pitkään toimitusaikaan johtui vain siitä, että varasto on melko hankalassa paikassa eikä siellä käydä siitä syystä hetken mielijohteesta. Hyvä niin, jos vaunua ajatellaan varastoida vielä tästä eteenpäinkin! Joskus aiemmin tämä on ollut esillä yleisesti, siitä johtuvat rikotut ikkunat. Vaunu on kunnostettu 1973 Kaukaan tehtaiden 100-vuotisjuhlia varten. Ile "vanhana" konkarina ratkaisi arvoituksen. Eipä ole varmaan kyllä itse tätä koskaan nähnyt, mutta tietoahan tästä mysteeriovaunusta tämä vain tarvitsi. Top-Secret-vaunu etten sanoisi! Panen valmistajanlaattakuvan kohta esille, niin näette että tällä on ikää yli sata vuotta.
	12.05.2005 21:06	Jorma Rauhala
		Suomessa ollaan, huom. kuvauspäiväkin on aika tuore. Ei olla vielä lähelläkään oikeaa vastausta :D

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset