![]() |
17.02.2005 23:04 | Jorma Rauhala | ||
Syyskuun alussa alkoi sitten ässämmä-liikenne pääradalla Sandikseen asti. Tässä vaiheessa ajellaan vielä näin sekä lätillä ja kenties veeveen, ässärrän ja äsveen vetämillä puuvaunujunilla. Laitoinpa tähän senaikaisin nimityksin. Nuo naarmut kuvassa ovatkin siis ajojohtimia. Kolmas raidekin näkyy olevan jo "jossain vaiheessaan". Pekan käyttämä raide tulee kyllä suoraan Pasilan ykköslaiturista. Kolmas raide otettiin liikenteelle Diksiin saakka vasta 1972. | ||||
![]() |
17.02.2005 21:50 | Jorma Rauhala | ||
Tietoahan taas löytyi ja nopeasti! Ollaan Turussa ja tarkemmin Turun satamassa. Vr2 on 964. Koululaisten kesälomat alkoivat juuri ja heti piti päästä Helsingistä ajelemaan koko päiväksi Turun raitsikoilla. Menomatkalla Karjaalla oli alkupaloiksi kanaa ja ris(ot)toa, sitten Turussa tämä ankka hääräili laajoilla satamaraiteistoilla. Olin tämän kyydissä mukana pari tuntia. Satamassa ja yleensä lähistöllä oli kaikennäköistä lafkaa, joissa piti käydä tekemässä vaununvaihtoja. Toimi vielä myös rautatehdaskin, jolla oli tavaraköysiratakin käytössä. Sen linja kulki myös radan ylitse. Raitsikoillakin ehti sitten myös ajella. Oli hieno kesäloman alku! | ||||
![]() |
17.02.2005 19:43 | Jorma Rauhala | ||
Kumpulan tunneli herättää 60-luvun koulumuistoja. Tuossa vieressä yllä olevassa Mäkelänrinteen yhteiskoulussa ei ainakaan tuolloin ollut aitaa ja välitunneilla usein notkuttiin tässä juuri valmistuneen Sörnäisiin vievän radan lähellä. Joskus siitä veevee-vetoinen junakin porhalsi. Kerran luokkahuoneen ikkunasta näin, että nyt meni höyryvetoinen matkustajajuna. Se oli ruotsalaisten eli SJK:n Suomen retki, tulivat Tukholman autolautalla Sompasaareen. Silloin oli semmoisiakin reittejä. | ||||
![]() |
17.02.2005 19:29 | Jorma Rauhala | ||
Oletko laskeutumassa aamukoneella Helsinki-Vantaan kentälle :) | ||||
![]() |
17.02.2005 18:17 | Jorma Rauhala | ||
Mainion näköistä, kuin ajelisi huoltotiellä! | ||||
![]() |
17.02.2005 11:59 | Jorma Rauhala | ||
Onpa rupsahtanut :) siis harvinaisehko Tatran ratikkatyyppi eli nivelvaunu! Tämä B&H taitaa olla muuten nykyään maailman ainoa valtio, jossa rahana on markka. | ||||
![]() |
16.02.2005 21:48 | Jorma Rauhala | ||
Mitenkä on mieleen jäänyt, että Astl I olisi vielä 70-luvun alussa ollut kankiasetinlaite. Kävin joskus sen parvekkeelta ottamassa jonkin junakuvan, jota en ole sen koommin löytänyt :( | ||||
![]() |
16.02.2005 21:15 | Jorma Rauhala | ||
Deeverit... | ||||
![]() |
16.02.2005 21:13 | Jorma Rauhala | ||
Psl astl I:n taulusta ei varmaan kellään olekaan kuvaa? Ilmalan astl 1-3 taulujen kuvat, löytyykö? | ||||
![]() |
16.02.2005 20:23 | Jorma Rauhala | ||
Pakollinen iltasanomalehti kuvan kulmassa! Onko muuten Psl astl I:ssä enää mitään taulunraamiakaan jäljellä? Tämähän lienee kuitenkin sieltä tänne Psl astl V:een kokonaisena roudattu. | ||||
![]() |
16.02.2005 08:48 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä Parkanossa on vielä vaaka raiteella 6, ehkä ei kylläkään enää käytössä. | ||||
![]() |
15.02.2005 23:18 | Jorma Rauhala | ||
Tämä raide on jätetty nimikkeellä "vetotie" jäljelle. Horisontissa näkyy pätemättömyysristitty tulo-opastinkin. Liekö turvalaitetekniikkaa, että Ristonahon kaivosrata on tästä katkaistu. Yhtäkaikki, tästä on hyvä aloittaa Pohjanmaan kaksoisraiteen laajennustyöt, kun on pelit ja vehkeet jo kaapeloitu. Tähän vain vaihde niin olisi taas kaksaria vähän valmiina! | ||||
![]() |
15.02.2005 23:12 | Jorma Rauhala | ||
VTad-hoppereita on aina mukava nähdä. Niin itäamerikkalaisia vaunuja että.. | ||||
![]() |
15.02.2005 23:01 | Jorma Rauhala | ||
Ennenhän ne olivat kaikki käsikäyttöisiä. Muovitetuilla kettingeillä oli varmistettu junan sisällä olleet ovet aukiasentoon ja päädyissä olevat oli kolmioavaimella kiinnilukittuja. Kuvassa näkyy hyvin pienet lukitusluukut ovipuoliskojen alaosissa. Vastahan nuo muutettiin nappikäyttöisiksi ja perusasennoltaan kiinnioleviksi :) | ||||
![]() |
15.02.2005 22:11 | Jorma Rauhala | ||
Väittäisin, että jos tuosta nyt Olisi Oikeasti annettu Jt-ilmoitus, niin Sn ei olisi ollut 35. Tuo nopeushan koskee vain tätä käyrille johtavaa tulovaihdetta. Se mitä tuolla loitonpana on, etenkin tukkipinojen takana olevilla sulkupuomien takana olevilla raiteilla, on kyllä max Sn20. Kiskot ovat K30, koiranpäänauloilla kiinni alkuperäisissä vuoden 1960 kreosoottimäntypölkyissä. Kuljettaja varmasti "hurautti" oikeasti alle 20:ä. Se vain tuntuu "hurjalta", tiedän sen. | ||||
![]() |
15.02.2005 20:59 | Jorma Rauhala | ||
Lienee Kaipio Oy:n valmistama taitto-ovi? Kaipio tekee nykyään vain kassakaappeja jne., mutta ennen myös turvaovia, raitiovaunuja ja linja-autoja. Tamperelaisen yhtiön valmistama ratikka on muuten yleisölle esillä Sara Hildenin taidemuseon pihassa http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/ruuhkara/rushtram.htm | ||||
![]() |
15.02.2005 20:00 | Jorma Rauhala | ||
Senioreista en tiedä, mutta minulla olisi malmijuna kaivoksella tupla-deeveen vetämänä. Kestää kuitenkin oman aikansa kun nekin diat jostain pelmahtavat. Säilytys ei nimittäin perustu mihinkään "järjestykseen". | ||||
![]() |
14.02.2005 23:59 | Jorma Rauhala | ||
Jos puhutaan loppuajoista, niin Kankaanpäässä oli junasuoritus. Siellä oli sunnuntaisin myös lättien kohtaus. Muutenhan näiden lättien kohtaukset oli osutettu Parkanoon. Kairokoskella oli myös asemahenkilökuntaa, mutta ei suorittajaa, siellä piti majaa Tka3. Parkanon ja Haapamäen välillä oli sitten vain Virrat js-paikkana. Virroilla oli myös aikaisemmin Tka3, jolla hoidettiin lähiasemien JK-tavaraliikenne. Ja näitä hiipuneita aikoja ennen miehitettyjä paikkoja oli vaikka kuinka paljon. Joka paikassa, missä on jonkinlainen asematalo, siellä on ollut miehityskin. | ||||
![]() |
14.02.2005 23:39 | Jorma Rauhala | ||
1970-luvun loppupuolella oli parittomat Porista Haapamäelle. Junasuoritusmielessä oli mielenkiintoista päiväajan ulkopuolella, silloin kun Virrat ei valvonut välissä, pitkät junanlähetysvälit. Haapamäki oli sopinut tästäkin junantulosta jo yli puolitoistatuntia aiemmin Parkanon kanssa. Ja ryhtynyt sitten vain odottelemaan sen saapumista... | ||||
![]() |
14.02.2005 23:26 | Jorma Rauhala | ||
EFiab:ia oli ihan viimeiseen asti joissain junissa käytössä. Ja oli 2Dm7:aa ja yksinäistä mottiakin. | ||||
![]() |
14.02.2005 23:14 | Jorma Rauhala | ||
Näyttää mun arvuuttelut olevan "liian" helppoja, kun parin tunnin sisään tulee jo oikea vastaus. Kuvassa on Pori-Haapamäki iltajuna H495, tulo Hpk:lle klo 19.10. 1950-luvun karttakirja kertoo järven nimeksi Petäjäisenjärvi, uudemmissa ei nimeä enää ole. Juna on juuri kiviholvisillan päällä. Raide eli raiteet tässä etualalla ovat sahan raiteita, virallisesti Haapamäen soraraiteet. Juna tulee jyrkkää ja pitkää lähes Yltiältä alkanutta alamäkeä suurinta nopeuttaan eli 95 km/h, sora vain pöllyää kuivasta A-penkasta junan perään. Voi sitä äänimaailmaa, minkä tuossa sai kokea. Joku minuutti oli jo kuulunut pätkäkiskon ja lätän vauhdikasta rallatusta muuten täysin hiljaisessa maisemassa. Ensin vain tuskin kuultavasti ja sitten yhä vain voimistuen. Edessäni se oli vain ohikiitävän hetken ja kohta kuultiin tulovihellys siipiopastimella ja sitten ajo rauhallisesti laituriin. Matka meren rannikolta oli kestänyt ajassa 3.40. Kuva on 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. | ||||
![]() |
14.02.2005 20:17 | Jorma Rauhala | ||
Vainikkalan "matkahuolto". Linjakas kulkee tänne kaupungin keskustasta (siis Lappeenrannan). Vainikkalassa voi kuvata junia myös tuolta ylikulkusillalta. RZD:n koneapulainen muuten tuossa moikkailee iloisesti! | ||||
![]() |
14.02.2005 13:29 | Jorma Rauhala | ||
Lienee jokin vaihtotyöhön liittyvä normaalitapa naapurilla. | ||||
![]() |
13.02.2005 23:19 | Jorma Rauhala | ||
Nämä Vladimir Leninistä VL-lyhenteen saaneet VL82m-veturit ovat kaksineuvoisia sähkön suhteen. Toimivat 25 kV ac 50 Hz (Suomessa) ja 3000 V dc (Venäjällä). | ||||
![]() |
13.02.2005 19:39 | Jorma Rauhala | ||
Tuffe. | ||||
![]() |
12.02.2005 23:09 | Jorma Rauhala | ||
Onko muuten kellään ulkokuvaa tästä Mäntsälän radan komeimmasta sillasta? Sehän on vaikuttava rakennelma. Keväisin kun Porvoonjoen sulamisvedet ovat levinneet rannan vesijätöille, vaikutelma on kuin järveä ylitettäisiin. Muulloin joki on vain mitätön uoma keskellä rantaheinikkoa. | ||||
![]() |
12.02.2005 22:48 | Jorma Rauhala | ||
Nythän tuan lamppujen eron maallikkokin tajuaa, kun on näin hiano värikartta eressä. Kiitos! | ||||
![]() |
12.02.2005 22:39 | Jorma Rauhala | ||
Totta tosiaan! Tämä on Luhdanmäen ratasillan sisältä. Sehän ylittää Porvoonjoen latvat Hollolassa Orimattilan rajan tuntumassa. Tässä käytävän päällä kulkee kaksiraiteinen rata ja sillan "palkissa" on tällainen käytävä koko matkalla. Lukitut ovet ovat päissä. Tämä on lämmintä tilaa, tarvittaessa valaistu ja onkohan Suomen ainoa tällainen sillan sisus kaiken kaikkiaan? Pientä kaarretta käytävässä on, joten ei ihan näytä rautatiehallituksen käytävältä :) Kertoivat, että jos sillalla tapahtuu jokin nestejunan vuoto, niin mömmöt saadaan kerättyä tänne sillan sisään. Ei pilaannu Natura-alueet Porvoonjoessa. Arvauskuva liittyi siis läheisesti naapurikuvaan, jossa oli saman uudisradan Kytömaan silta. | ||||
![]() |
12.02.2005 21:37 | Jorma Rauhala | ||
Tämän käytävän pituus on noin 548,4 metriä. Nappaappas joskus kuva niistä käytävistä tänne, niin saadaan vertailla. Niin ja tämä kuvan käytävä liittyy siis olennaisesti Suomen rautateihin. | ||||
![]() |
12.02.2005 21:01 | Jorma Rauhala | ||
No onkos tämä sitten muka se? | ||||
![]() |
12.02.2005 20:43 | Jorma Rauhala | ||
Olettekos siellä kävelleetkään? | ||||
![]() |
12.02.2005 11:30 | Jorma Rauhala | ||
Oikeastaan aika harvinainen kuva, jossa vuoden 1959 ja 1967/70 raitiovaunut kohtaavat toisensa linja-ajossa ja vieläpä talvella. Suurinpiirtein vuosi sitten edellisillä lumilla tällaisesta ei osattu uneksiakaan. Ei tullut mieleenkään. Kuva on nokkelan upea ja voisi esittää tyypillistä Helsinkiä 70-luvun alusta eteenpäin, jos tapahtumat olisivat kulkeneet toiseen mahdolliseen suuntaan. | ||||
![]() |
11.02.2005 23:34 | Jorma Rauhala | ||
Se tarkoittaa sellaista sodankäyntivaihetta, että ollaan melko vakiintuneissa "asemissa", eikä "rynnitä" vaan odotellaan... | ||||
![]() |
11.02.2005 22:29 | Jorma Rauhala | ||
Taas tällä viikolla on 150 ollut ajossa linjalla 1A. Samoin kolme vuoden 1959 vaunua: 8, 13 ja 14. | ||||
![]() |
11.02.2005 21:32 | Jorma Rauhala | ||
No sitä minäkin, notta sinun kuviisi on kyllä voinut täytellisesti luottaa! Kiitos myös mielenkiintoisista kuvakulmista. | ||||
![]() |
11.02.2005 21:21 | Jorma Rauhala | ||
Eikun onhan hänkin kuvassa. Prkl kun huonosti ensin katsoin. Turhaa kommentointia - siis. | ||||
![]() |
11.02.2005 21:12 | Jorma Rauhala | ||
n mainitsemaa solmiorakennetta ei kuvassa näy, mutta kylläkin koulukaverinsa. Enkä se ole minä :) | ||||
![]() |
11.02.2005 21:05 | Jorma Rauhala | ||
Mielellään toivoisin ainakin että manipulaatioita ei-kiitos. Pysyy tämä galleria sillälailla uskottavana! Yhden manipuljongin olen itse kerran tehnyt m/v-kuvalle. Siinä yhdistin samalla seisomisella noin minuutin välein otetuista kahdesta kuvasta saksilla ja liimalla yhden "täydellisen". | ||||
![]() |
11.02.2005 20:58 | Jorma Rauhala | ||
Asemarakennus (ja mahdollinen junanlähettäjä) pitäisi olla saarrettuna raiteitten väliin. Pm ei siis kelpaa. Malmin "silta-asemat" ovat olleet sellaisia. [Nykyistä Pasilaa en laskisi mukaan, koska siellä ei ole sitä jnl:ää koskaan ollut.] Sotkamo on sitten ollut vielä semmoinen saarrettu, jossa raiteet ovat menneet asematalon kahtapuolta. Voisinkin joskus panna siitä kuvan tänne. | ||||
![]() |
11.02.2005 18:39 | Jorma Rauhala | ||
Moottorivaunussa on vielä alkuperäinen antiikkinen lyyra-virroitin. Suurtehovalonheittäjät johtuvat puolestaan pimeistä olosuhteista: esikaupunkeihin johtaneet radat olivat usein omilla linjauksillaan, eikä tuolla neuvostojenmaassa valaistus nyt katuverkostossakaan ollut koskaan parhainta mahdollista. Kaksi työläisnaista on juuri ylittämässä prospektia hyvin merkittyä suojatietä pitkin. | ||||
![]() |
11.02.2005 18:26 | Jorma Rauhala | ||
Kuvaamiseen vielä: Kerran Puolassa 1980-luvulla, kun sinne oli julistettu maan sisäinen "sotatila", eräässä kaupungissa kaksiakselisen vaunun kuljettaja ryhtyi puimaan nyrkkiään minut nähdessään ja otti selvästi yhteyttä liikenteenohjaukseen radiopuhelimellaan. Silloin nostin kytkintä, kaupungissa massoihin häviäminen on onneksi helppoa. Kiskoliikenneharrastaja on saanut kyllä kokea kaikenlaista "jännitystä" noissa entisissä sosialistimaissa. Siellä kun on selkeästi tiennyt liikkuvansa harmaalla alueella. Mutta: ainoa kerta kun olen joutunut keskustelemaan poliisin kanssa tapahtui Haagin asemalla Alankomaissa. Siellä ratikat kulkevat asemarakennuksen kautta ja salamavalo paljasti minut. Joku hullu muija luuli, että kuvaan häntä ja hätyytti asemapoliisin. Toisaalta nykyään tuntuu, että valokuvaaminen on muuttunut kielletyksi "länsimaissa" samalla kun se on "idässä" vapautunut. Suomessakin on tyyli muuttunut huonompaan suuntaan, etenkin teollisuusratapihoilla. | ||||
![]() |
11.02.2005 17:58 | Jorma Rauhala | ||
Sai olla mukana yksi kamera ja kuvauskieltokohteethan oli listattu jo maahantullessa jossain lapussa. Esim. sotilaskohteita ei saanut kuvata ja kaikki rautatiethän olivat sellaisia. Siksi olikin turvallista kuvata kaupungissa vaikkapa raitiovaunuja. Ne olivat ainakin sallittuja. Ehkä varikot eivät kuitenkaan olleet? | ||||
![]() |
11.02.2005 09:05 | Jorma Rauhala | ||
Paikka on Hangon ratapiha (siis Hyvinkäällä). Vasemmalla on kapearaiteisen HKR-rautatien yhdysliikenneratapihan pohjaa ja oikealla tulevan rautatiemuseon aluetta. Tuttuja taloja nykyaikanakin! Kapsupiha on jo parissa vuodessa ehditty purkaa, ainoastaan ratapihan Karkkilan puoleisessa päässä olleesta Rauhalan seisakkeesta oli jäljellä kaadettu nimikilpi tolppineen ja odotuspenkin betoniset jalat. Nimikilpi on tallessa :) | ||||
![]() |
10.02.2005 20:56 | Jorma Rauhala | ||
Eikös tuo ole höyryä... | ||||
![]() |
09.02.2005 15:07 | Jorma Rauhala | ||
Tka2 ja Tka3 olivat etenkin "vanhaan aikaan" ihan JK-junaliikenteessäkin. Pitkiä linjoja niillä on ollut esim. Kurikka-Kristiinankaupunki. Se että niitä kutsutaan ratakuorma-autoiksi, johtuu hevosvoimamäärästä (jää "veturin" alarajan alle) ja siitä että niitä ei ajanut VML:n vaan RL:n kuljettaja. | ||||
![]() |
08.02.2005 22:39 | Jorma Rauhala | ||
Vetopyörät ovat kukin miten sattuu! Kankien puuttumisen takia puuttuu järjestelmällisyys. Jos tuo pystyisi kulkemaan ilman niitä, meno saattaisi olla vallatonta. Onkos tähän veturiin tallessa kanget ja kammet? | ||||
![]() |
08.02.2005 22:12 | Jorma Rauhala | ||
Taitaa vennään-pojat katsoa ihmetellen, kun he ensin tuovat tavanomaisella linjaveturikolmikollaan ison malmijunan yhdysliikenneasemalle, niin sitten siellä suomalaiset kolleegat tulevat "vaihtovetureillaan" vastaan ja aikovat jatkaa niiden kanssa matkaa. Tosihan on, ettei Suomessa ole olut pitkään aikaan enää oikeita linjadieseleitä, vaan niinkuin Amerikoissa sanotaan, pelkkiä switchereitä (johan sen ulkonäkökin paljastaa). Osoittaahan tuon sekin, että nuo oikean puolen tractorit joutuvat jossain lähivaiheessa suurelta osin laskumäkihommiin. Ehkä ne sinne oli alunperin tarkoitettukin. Muistohetki Suomen linjadieseleille! | ||||
![]() |
08.02.2005 19:03 | Jorma Rauhala | ||
Hieno kuvasarja! Kyllä nuo M62:t ovat aikamoisia möhkäleitä. Tuo asianmukaista virkapukua kantava vaihtotyönjohtajakin näyttää varsin pikkumieheltä. | ||||
![]() |
08.02.2005 08:59 | Jorma Rauhala | ||
Tämän raideleveys on 1524 mm. Alunperin se oli 1435 mm. | ||||
![]() |
08.02.2005 08:45 | Jorma Rauhala | ||
Veturi on nykytietämyksen mukaan alunperin Preussin kuninkaallisten rautateiden T9.3, sittemmin Saksan Valtionrautateiden 91.978 ja sitten Neukölln-Mittelwalder rautatien nro 5. Valmistanut Hohenzollern 1908 (nro 2277). Vuonna 1944 se toimitettiin Belgiaan Tubizen tehtaalle korjattavaksi. Ostettiin Suomeen 1949 leveäraiteistettuna Yhtyneille Paperitehtaille Valkeakoskelle (nro YPT 1). Lahjoitettiin myöhemmin Veturien Ystäville, sitten MRY:lle ja on nyt Haapamäellä. | ||||
![]() |
07.02.2005 22:44 | Jorma Rauhala | ||
"Vankan" osastot ovat pienempiä (kolme), käytävä kapeampi ja istutaan nokikkain niinkuin lättähatussa kuuluukin. Pieni ikkunapöytäkin on, jonka alla on kansainväliseen tapaan integroitu roskalaatikko. |