3106-174926 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.03.2005 13:54 Jorma Rauhala  
  Tässäpä Juhana N:lle vaunujen välisiä kaapelointeja. Näyttää olevan hyvin pitkälti sähkökaapeleita nuo. Vaunut on kytketty toisiinsa yksinkertaisella Albert-kytkimellä, eikä siis käytetä mitään monimutkaisia automaattikytkimiä. Kaksiakselisessa perävaunussa on tavallisten levyjarrujen lisäksi kiskojarrut.
kuva 13.03.2005 00:08 Jorma Rauhala  
  Lyypekissä oli myös 1100, mutta eikäs se loppunut vasta 1959.
kuva 13.03.2005 00:00 Jorma Rauhala  
  Raideleveys Kielissä oli eriskummallinen 1100 mm.
kuva 12.03.2005 23:59 Jorma Rauhala  
  Tällöin Kielissä liikennöitiin enää tätä yhtä 4-linjaa. Pian sille tehtiin "turkulaiset".
kuva 12.03.2005 23:57 Jorma Rauhala  
  Tuo ilmarata oli (ja voi olla vieläkin) erään mattoliikkeen! Heillä oli liiketiloja kahta puolen katua eli mikäs sen mukavampaa matonostajalle kuin poiketa kadun toisella puolella olevalle osastolle ilmaradan vaunulla katsomaan minkälaisia kynnysmattoja siellä onkaan. Radalla on yksi vaunu ja se liikennöi itsepalveluna napinpainalluksella A:sta B:hen.
kuva 12.03.2005 23:25 Jorma Rauhala  
  Odotellaan yhä asiantuntijoiden luettelointia samankaltaisuuksista suhteessa SNCF/VR.
kuva 12.03.2005 21:08 Jorma Rauhala  
  Metsän syvyys on vaikuttavan mahtava näissä keskisuomalaisissa maisemissa.
kuva 12.03.2005 21:05 Jorma Rauhala  
  Pysähdys-äksien poistopointti onkin siinä viisaudessa, että junan kulku pitää olla nykyajan suomalaisella veturinkuljettajalla etukäteen selkeästi tiedossa. Pysähdytään jos niin on määrätty ja ajetaan ohi jos taas niin on määrätty. Ei sallita mitään ehdollisia X-vaihtoehtoja. "Suhmuran Santra" ei anna seisakkeella enää tarvittaessa pysähtyvälle ohikulkujunalle muutosilmoitusta liikennepaikan ohittamiseen pelkällä rukkasen ojennuksellaan. Jokin vuosi sitten kaikkiin silloisiin äksäpaikkoihin tuli kellonajat, jotta ne voitiin ilmoittaa tietokonepohjaisissa aikatauluhauissa.
kuva 12.03.2005 20:49 Jorma Rauhala  
  Yksivaunuisuus on kaunista!
kuva 12.03.2005 16:42 Jorma Rauhala  
  Yksivaunuisuus tenhoaa!
kuva 12.03.2005 16:41 Jorma Rauhala  
  Yksivaunuisuus tehoaa!
kuva 12.03.2005 16:39 Jorma Rauhala  
  Onko Sl?
kuva 11.03.2005 22:23 Jorma Rauhala  
  Todella hienon näköinen juna. Matkustustasoa löytyy moneen makuun. Tuossa 1+2 -istuinosastossa kelpaavat myös halvemmat liput. Yhden vaunun veturivetoiset tavara- ja matkustajajunat ovat suuri innostukseni! Asemarakennus on myös hieno ja näyttävä kuin aateliskartano eli kuten Karjalassa sanotaan: Hovi :)
kuva 11.03.2005 22:04 Jorma Rauhala  
  GAS:n vek V.Tarttanen kerran kertoi reissuistansa Move51:llä. Tehtaat kävivät Valtionvirkailijain Yhteisjärjestön neliviikkoisen lakon aikana normaalisti maaliskuussa 1963, mutta kun eivät VR:n junat kulkeneet, saivat luvan käydä omalla junalla Mäntästä Mäntyluodossa laivoilla ja Virkkalassa Lohjan Kalkilla hakemassa kalkkikiveä prosessiin. Riihimäessä oli tullut vastaan YPT:n Move51 (Vi tai Jsk) samoissa merkeissä. Jossain Kangasalan paikkeilla kotiinpalatessa oli nafta loppunut kesken kaiken ja hän kävi jossain radanvarren torpassa soittamassa jonkun vanhanpiian kotipuhelimesta Mänttään, että järkkäävät sinne löpöä hiienkyytiä autolla. Eukko oli kahvitellut kuskia ja siunaillut, että ensimmästä kertaa joku veturinkuljettaja poikkeaa ohimennessään hänellä kylässä. Noista lakon aikaisista tapahtumista olisi kiva lukea joskus vaikkapa Resiinasta! Sen verran erikoista yksityistä rautatieliikennettä on ilmeisesti ollut tuolloin ympäri Suomea. Itse olin silloin hiihtoloman vietossa Kalvolassa ja sain paluukyydin Iittalasta Helsinkiin Elannon meijeriin tuoneesta maitoautosta repsikan paikalta vihreän Norttiaskin hinnalla. Kyllä ujostutti ensikertalaista, kun aikuiset komensivat osuuskauppaan ja ostamaan yhden röökiaskin 9 vuotiaana, tosin sehän oli silloin laillista puuhaa!
kuva 11.03.2005 18:03 Jorma Rauhala  
  Kun poistuin paikalta, näin kaksi siviilipukuista miestä menevän tomerana tätä kohti. Jos ja kun HKL:n Tka-kuskit ovat tenttineet Jt:n, niin ei kai tuo ajo olisi mahdotonta? Ja koska kyseessä oli siirtoajo, eikä kaupallista suhaamista. Joku saisi tarkistaa asian HKL:n Tka-tallilta. /Muinoin 1960-luvulla virkamieslakon aikana YPT:n ja GAS:n veturit ovat tehneet pitkiä reissuja tavarajunillansa satamiin. No, tämä nyt oli ihan eri aihe ja syy./
kuva 10.03.2005 23:42 Jorma Rauhala  
  Tässä on tuulilasin pyyhkimetkin käsinveivattavia. Kaksisuunta-ajoilta on vielä vasemman puolen kummatkin ovet jäljellä, tosin jäykistettyinä ja astinlaudat poistettuina. Valonheitin on uusittu ja punavalo tietysti tästä nykyisestä etupäästä poistettu. Puisten istuinten selkänojat ovat käännettävissä ahtaaseen "seurusteluasentoon".
kuva 10.03.2005 23:15 Jorma Rauhala  
  Katsoin sitä juuri. Se on julkaistu brittiläisessä Modern Tramway -lehdessä (Apr.1965). Mitenkähän on nuo copyright-jutut...
kuva 10.03.2005 22:34 Jorma Rauhala  
  Päädyssä olevat helyt ja vipstaakit poikkeavat jossain määrin Oy VR-Rata Ab:n käyttämästä varustelusta. Tässä kävi VRR:n pari rataheppua ihmettelemässä jotain kohtaa, jota eivät ole omiin koneisiinsa saaneet tällaisena toteutuksena vaikka ovat sellaista pyytäneet. Jäi epäselväksi mikä kohta se oli. Neättekös te?
kuva 10.03.2005 22:19 Jorma Rauhala  
  Kuljettajat (kaksi) kävivät pullakahvilla asemakuppilassa. Olivat tulossa Kuopijjosta ja menossa Helssinkiin.
kuva 10.03.2005 21:43 Jorma Rauhala  
  Tai 4. Luntakin!
kuva 10.03.2005 21:29 Jorma Rauhala  
  Kupittaan Saviosakeyhtiön 600 mm:n rata valmistui 1922 ja liikenne loppui 1963-64. Linjan pituus oli noin kaksi kilometriä Kupittaan aseman lähellä olleelta tehtaalta savennostoalueille. Päätepaikka oli Aurajoen toisella puolella ja joen yli oli iso pukkisilta. Vanhalla Hämeentiellä oli tasoristeys raitiotien kanssa. Tiedän yhden lehtikuvan, missä savijuna odottelee raitiovaunua.
kuva 10.03.2005 17:50 Jorma Rauhala  
  Kiinnostaako tällaiset kapsu-reality-radat (ei siis ns. huvilaitteet) muuten katselijoita, eli pannaanko joskus tätä lajia lisää?
kuva 10.03.2005 17:45 Jorma Rauhala  
  Suomen vissisti uusin veturi, joka on tosiaankin saanut yhden tikkarin etupäähänsä. Tässä veturimallissa etupään merkintä onkin erittäin puolusteltavaa. Etupään osoittaa toisaalta messinkinen valmistajanlaatta :)
kuva 10.03.2005 08:48 Jorma Rauhala  
  Se on varmasti totta, että 50- ja 60-luvulla, kun teliperävaunulla on täällä joskus liikennöity, raide on ollut lyhyempi. Mitoitus varmasti kaksiakselisten vaunujen mukainen. Mutta tässä raideversiossa telijuna mahtuisi vallan mainiosti kääntymään. Jos ja kun tässä ajetaan pitkäksi on silloin kyseessä puhdas huolimattomuus.
kuva 09.03.2005 21:37 Jorma Rauhala  
  Silmällähän sen näkee vaikka helsinkiläinen kiskoliikennealan ammattilainenkin, että kyllä tuolle raiteelle nyt yksi mv+pv mahtuu mukisematta. Juhanalle tiedoksi, jos ei ole täällä liikenteen aikana tilannetta seurannut, että pysähdysilmoituksen (siis perä selvä) antoi rahastaja, ja jos sen antaminen "myöhästyi", saattoi vaunu ajaa tarpeettoman pitkälle. Perävaunuajossa signaalin antaminen oli tietysti ongelmallisempaa, kun ei voinut vain huutaa "punaista" peräsillalta, vaan oltiin soittokellon varassa. Ja jos oli talvi ja lunta katu ja urakisko täynnä, niin kuin ennen vanhaan oli tapana kun talvikunnossapito oli kevyempää, ja signaali myöhästyi, niin helpostihan siinä olisi asvalttia ollut kyntämässä jos ei linjan lopullista päätä n e ä lumen alta. Mutta mutta: ohiajot ovat kyllä täydellisesti henkilökunnan (perävaunurahastajien tähystysvelvollisuus) huolimattomuudesta johtuneita tapahtumia. Raide on selkeästi riitävän pitkä.
kuva 09.03.2005 19:08 Jorma Rauhala  
  Kyllä se telivaunujuna tuohon mahtuu, mutta kuljettaja ei saa tietenkään ajaa vallattomasti. Vaunun varjosta näkee sen pituuden ja jälkivaunuhan oli saman mittainen, eli pelivaraakin vielä jää. Kuvan "aavevaunu" on jo seisauksessa valmiina peruuttamaan jousivaihteen yli. Se tuli Vanhalta Hämeentieltä vasemmalta ja painaa sitten sinne takaisin, tosin oikealle. Siellä on vielä yksi jousivaihde, ja sitten ollaankin jo taas valmiina kaupunkia kohti. Suomen ainoa kolmioraiteella hoidettu päätepysäkki: ei mahdu silmukkaa mihinkään. Nummenmäen päätteen jättöpysäkki on juuri tässä, pysäkkitolppa on hämäränä vasemmalla pensaassa. Kääntöoperaatiossa ei ollut matkustajia mukana. Päätteen ottopysäkki on V.Hämeentiellä kuvasta vasemmalle.
kuva 08.03.2005 23:06 Jorma Rauhala  
  Koskapa katuraitiotielle on "hankalaa" laittaa päätepuskinta, saattaa joskus vallaton vaunu ajaa pitkäksi. Tässäkin oli himmeästi nähtävissä, että joskus on menty asvaltille.
kuva 08.03.2005 22:31 Jorma Rauhala  
  Etupäänmerkin tyyppi!
kuva 08.03.2005 21:58 Jorma Rauhala  
  VR:n ainoa - telikankikone! Kuvataide Oy on tehnyt tästä tyypistä 1950-luvulla karkeasti tyylitellyn leikkaa-liimaa-pahvimallin.
kuva 08.03.2005 19:42 Jorma Rauhala  
  Jäisen hyytäväää..
kuva 08.03.2005 18:01 Jorma Rauhala  
  Mainio otos. Dieselvetureiden todellista "höyryfiilistä" vanhalla tallilla. Nuo kun olisi vielä nivelöity toisiinsa, niin siinäpä meillä olisi hieno Suomi-krokotiili.
kuva 08.03.2005 17:57 Jorma Rauhala  
  Korkealaituri mallia "vanha".
kuva 07.03.2005 21:58 Jorma Rauhala  
  Kummankin kiskokulkineen ulkoasusta eli väreistä vastaa sisustusarkkitehti Olavi Hänninen, jos en nyt läpiä päähäni jaarittele. Siinä on syy tyyppien erittäin läheiseen veljeyteen. Hauska pointti on, että porkkanoista suunniteltiin aluksi siniharmaita ja saranoista viherkeltaisia. Nämä kuvan vaunujen värit ovat siis oikean arkkitehdin luomuksia. Ratikat ovat saaneet myöhemmin perinteisen värin, jonka nykyisestä suunnittelusta vastannee Vallilan maalaamo. Ainakin ratikan punaharmaa väri perusteltiin aikanaan liikenneturvallisuudella. Itse asiassa, jos minä pidän porkkanan väristä, pidän minä tuosta alkuperäisestä saranan väristäkin :)
kuva 07.03.2005 20:46 Jorma Rauhala  
  Nuo kaksi seisaketta olivatkin loppuaikoina vain Haapamäen Yhteiskoulun koululätän pysäkkejä. Sitten kun uusi yhdystie etelästä Haapamäelle valmistui ja Liikenne Mäkelä sai linjaluvan, lättäliikenne Vilppulasta Haapamäelle loppui. Kolhon eteläpuolen Halla-ahosta kulki yksittäisiä koululaisia ja pohjoispuolen Kaarelasta paljon enemmän, olihan se kätevä Loilan runsaalle asujamistolle. Jonkin verran tuli koululaisia tietysti myös Kolhon asemalta. Ratapihan pohjoispäässä virtaavassa Kolhon virrassa on kylien raja, eteläpuoli on Kolhoa ja pohjoinen Loilaa. Siinä on ollut myös Ruoveden ja Keuruun kuntien raja sekä myös Hämeen ja Vaasan läänien raja. Merkittävä kohta siis. Nyt seutu on hallinnollisesti yhtä "Kolhoa" ja Vilppulan kuntaa.
kuva 07.03.2005 19:29 Jorma Rauhala  
  Juna kulki Helsingin asemalta Kauppatorille ja hieman Katajanokan puolellekin. En muista muuta kuin että kyseessä oli jokin "lastenajelu".
kuva 07.03.2005 18:36 Jorma Rauhala  
  Ensiksi sori kun pärähti noita susiakin tänne mukaan, no Calm ne saanee pian pois. Keltaisessa liikennemerkissä on nuoli alaviistoon, rekan kuva ja tekstit Ulosajo Utfart Ausfahrt Exit.
kuva 07.03.2005 11:10 Jorma Rauhala  
  Välimatka keskustan asemalta päärautatieasemalle oli 0,7 km. Tälle välille ei ollut saatavana matkalippuja.
kuva 06.03.2005 20:01 Jorma Rauhala  
  Posti- lennätinlaitoksen varastovaunu sarjaa Pg. Seitsemän vaunua numerosarjassa 1251-1257. Numeroa tälle en nyt muista/tiedä, se oli jemmassa vaunun runkopalkissa. Tämä seisoi "aina" Virroilla. Ja oli siis punaruskea jo silloin kun umpivaunut olivat muuten mustia.
kuva 06.03.2005 18:44 Jorma Rauhala  
  Eipä ollut, siis helpotetaan: viimeinen kirjain on g.
kuva 06.03.2005 18:23 Jorma Rauhala  
  Eipä ollut BG.
kuva 06.03.2005 17:38 Jorma Rauhala  
  Vaunun väri on punaruskea ja litterassa on kaksi kirjainta.
kuva 06.03.2005 17:06 Jorma Rauhala  
  Eipä ollut Gbp.
kuva 06.03.2005 17:05 Jorma Rauhala  
  Olisiko ollut Härkösissä joku purun tuottaja? Siellä taisi olla kuormaussilta.
kuva 06.03.2005 14:06 Jorma Rauhala  
  Tässä näkyy hyvin päädyn epäonnistunut muotoilu. Sisäänvedetty perä kerää lunta ja tuulilasi on jäätynyt sumeaksi. Palautuksen pääsyiksi mainittiin aikanaan lähinnä ylipaino ja äänekkyys. Muutenhan näissä ei tainnut olla sellaista vikaa, etteikö niitä olisi voinut viilata sisäänajovaiheessa pois eli rakenne on varsin perinteinen. Petolinnut ja vauriotramit sensijaan ovat toisessa maailmassa liikkuvia teknisten uutuuslaitteiden koelaboratorioita.
kuva 05.03.2005 21:15 Jorma Rauhala  
  Lipunmyyjä oli keskusta-asemalla vain junien lähtöaikana, muulloin hän työskenteli päärautatieasemalla muutaman sadan metrin päässä. Odotussali (lasiseinäinen halli) oli auki pitkin päivää. Ja ainakin 1970-luvun puolivälissä asema oli jo aina suljettu.
kuva 05.03.2005 14:40 Jorma Rauhala  
  En käynyt. Tässä tämä "juna" lähenee Sompasaarta eli on liikkuvaa laatua. Dv15 1982 muuten työntää tätä viiden Dm11:n roikkaa tuon viimeisen vaunun perässä. Sisällä en käynyt, kun olen siellä aiemmin ollut ihan linja-ajossa. Sisäkuvahan 4401:stä on jo vaunut.orgissa.
kuva 05.03.2005 13:25 Jorma Rauhala  
  Vempussa kiinni oleva Mandolino on numeroltaan 4401, ainoa keltanokkaiseksi muutettu. Muut motit voidaan kuvitella olevan 4402-4405 eli ne jotka tänne tuotiin, mutta eivät koskaan päässeet Helsingin ulkopuolelle.
kuva 04.03.2005 21:05 Jorma Rauhala  
  Ilkalle kiitokset hyvistä tarkennuksista, siis "viitosen" tilap.talli oli tuo takana oikealla oleva ja vasemmalla kauempana oli yhtiön dieseltalli. Sinnempänä on myös näkyvissä JFR:n lumiaura, joka kulki talvella mukana tavarajunissa ja siinä saattoi myös matkustaa. Henk.koht. olen kerran tullut sillä "rautatieharrastajan ominaisuudessa" vakiotavarajunan kyydissä Humppilasta Forssaan. Istua siinä ei voinut, syy: aura on 2-akselinen ja kauhea tärryyttely koko matkan. Lämmin se tosin oli, koska siinä oli kamina, mutta koko mukana ollut vaihtotyösakki kyllä seisoi eli nojaili seiniin ja kuka mihinkin. Sanoisin, että elämys vailla vertaansa! Eikä taatusti toistu. Jokioisissa tehtiin vaihtotöitä ja kerran kytkimetkin aukesivat linjalla veturin ja muun junan väliltä. Kuljettaja huomasi tilanteen kuitenkin jonkin ajan kuluttua (5-10 m ajettuaan yksistään) ja rullaava junarunko kytkeytyi takaisin veturin hieman hiljennettyä vaunhtiaan.
kuva 04.03.2005 17:55 Jorma Rauhala  
  Sähkö- tai muu ilmajohto leikkaa kuvan yläkulman niin kuin joku olisi rikkonut lasikehyksisen diansa. Mutta oikea piuha se on. Veturitalli on "viitosen" takana oleva pitkä vaja.
kuva 04.03.2005 17:43 Jorma Rauhala  
  Wecksellintien tasoristeyksessä on ainakin kerran ollut js, koska olin itse hän. Silloin ajettiin tilausporkkana Helsingistä Kaivohuoneelle. Radan pääte oli tuolloin jo Kaivopuiston tunnelin länsipäässä, joten tilausjunat (joita oli joskus) piti hoitaa porkkanalla. Wecksellintien tr:n luona oli radan viimeinen vaihdekoppi, joten jsp oli luonnikkaasti siinä. Myös Tehtaankadun pitkät puomit ja Kalliovälin vaihde oli miehitetty. Aiemmin kun rata oli vielä Katajanokalle, Kaivohuoneen tilausjunat vedettiin veeveellä ja salonkivaunulla. Kerran (eli viimeisenä) Katajanokan js:nä hääräsin punainen lakki päässä siellä missä nyt on kakkosen päättäri. Skatalla ajettiin pitkät pätkät, että saatiin veturi ympäri.
kuva 28.02.2005 23:20 Jorma Rauhala  
  Kuva on jo "tuntemattomassa" paikassa. Valmistin tämän jo jokin aika sitten tätä kolmen-kuvan-teemaa varten. Säilytysteknologiani on ehkä huonoa huono: diat "lattialle" ja sitten umpimähkään kampaan mihinkä rakoon sopivat. Näitä tänne skannatessa tulee samoin esille ihan mitä-vaan-ilman-päätä-tai-häntää. Huono puoli on ettei dioista löydä mitään tarkkaan, ellei käy kaikkea läpi. Hauska metodi, jos pitää "diaillan", kukaan ei tiedä mitä seuraavaksi tulee. Ehkä Sm4 tai Hr1 :) Tässä kuvassa ei kyllä ollut haisuakaan päiväyksestä, harmi. Sen aikajakson voimme tietysti haarukoida paremmalla ajalla keskenämme. Laitan vielä tämän illan extraksi yhden m/v:n tuosta mainitsemastasi Kauppahallin opastimesta, jonka löydän sattumalta aika helposti alikansiosta "kaasuvalopääopastimet".
<<   >>