Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.01.2005 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan tässä ruostetta estävät tekstit kyljissä ja suurvisiirin kuva nokassa. Ei varmana pääse ruostumaan, kun sitä kilvan kiillotetaan! | ||||
|
|
14.01.2005 22:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä toimi siis kansainvälisen pikajunan veturina, tavarajunat tuotiin Suomeen vanhoilla kaksoisveturinlouskuilla. Kun jätämme huomioimatta neuvostoliittolaisten tavan "koristella" veturinsa, tämä on melko eurooppalaisen oloinen veturi. Sirppi- ja vasarayhdistelmä on sivulla keskellä. Ja näitten vihellykset, oi mikä sumusireeni se onkaan. | ||||
|
14.01.2005 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| Oikein! | ||||
|
14.01.2005 20:41 | Jorma Rauhala | ||
| Laatikkoaura on Linder-tyyppinen kärkiaura, eli suunnittelijansa mukaan nimetty, kummallekin puolelle auraava (sopiva siis erityisesti yksiraiteiselle radalle). VR on hävittänyt kaikki tällaiset aurat jo vuosikymmeniä sitten. Ne aurat, joita vielä jossain nähdään, ovat toisenlaisia, vain toiselle puolelle lunta heittäviä viistoauroja. Nekin ovat jo kohta sata vuotta vanhaa tyyppiä. Tämän auran on Mäntän GAS ostanut v. 1948 VR:n poistokalustosta. Se on entinen VR:n aura nro 16. Otsoon hankittujen auransiipien jälkeen tätä ei käytetty kuin esim. 1970-luvulla tehtaan kivihiilikentällä raiteen "esiinpuhdistukseen". Aura on erittäin harvinainen ja arvokas. Sääli kun se on alennettu tällaiseksi "Kotalan latuveikkojen vaatehuoneeksi". Viimeinen höyryveturi, mikä on tätä Linderin auraa työntänyt, on Tampellan nro 2/1900 eli G9-sarjan "Pikkurusko" 315. Se on nykyään Vapriikin pihalla surkeassa jamassa osittain ryöstettynä. Sehän veturi ostettiin GAS:lle v. 1937 ja oli Mäntässä työjuhtana v. 1955 saakka ja varakoneena v. 1963 saakka, jolloin sinne tuli Otso Moven seuraksi. | ||||
|
14.01.2005 11:47 | Jorma Rauhala | ||
| Mikäs sen estäisi. Jos ei haluta kuvattavan, niin laittakoon luukut vaunun ikkunoihin :) | ||||
|
13.01.2005 20:49 | Jorma Rauhala | ||
| Kumpi savuaa enemmän? | ||||
|
13.01.2005 18:05 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvattu tosiaan sillalta pohjoiseen ja taustalla "jossain" tavara-asema. | ||||
|
11.01.2005 09:08 | Jorma Rauhala | ||
| Mustavalkoisuus antaa oman tehosäväyksensä talvella otettuihin höyryveturikuviin. Ei ole kuin mustaa ja valkoisen eri sävyjä. Ihan niinkuin oikeastikin! | ||||
|
10.01.2005 21:38 | Jorma Rauhala | ||
| Kioski on arkkitehti Birger Brunilan tyyppiä. Ensimmäiset pystytettiin 1920-luvun alussa. Tässä on yksinkertaistettu katto, siis uudempi, ja sopii hyvin tuon 1930-luvun asematalon seuraan. | ||||
|
|
10.01.2005 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Imatra? Olikos siellä aumakatto joskus aikojen alussa? | ||||
|
10.01.2005 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman suuruus viittaisi muualle. | ||||
|
10.01.2005 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tuntuu tosiaan jatkosodan aikaiselta poseeraukselta jollain itäkarjalaisella SNTL:n entisellä asemalla. Ei ole suomalaisten rakentamia taloja. Mutta voisiko olla alempaa kuin Sallan-Kiestingin rata? Ollaanko Karhumäen suunnalla? | ||||
|
10.01.2005 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Pyöröhirsirakennuksesta tulee mieleen Valtakunnan rajantakaiset departementit jossain Itä-Karjalassa. Sotilaitakin on mukana. Olisiko asemasotavaihetta? | ||||
|
10.01.2005 18:05 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään ei saa Dv12:n rinnalle Eliteäkään. Se oli aikanaan varsin yle(ll)inen neuvostoliittolainen henkilöauto. Autot junien seurassa antavat oman mukavan säväyksensä. Etenkin kun autojen mallit muuttuvat tiuhaan, mutta nämä samat veturit vain puurtavat. Tulee kuviin lisää aikalaistunnelmaa. https://vaunut.org/kuvasivu.php/10817.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=40 | ||||
|
10.01.2005 17:47 | Jorma Rauhala | ||
| Ajojohtoripustusten tehokkuus kääntöpöydän päällä ja kessupelto montun pohjalla! | ||||
|
10.01.2005 17:41 | Jorma Rauhala | ||
| TGM23B-sarjaa numero 2895. Oliskos vertaus meikäläiseen Vv13/Vv14/Tve3/Move 51 parempi? | ||||
|
|
10.01.2005 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Onkohan tuo oikealla oleva kottero jokin antiikkinen pässi? | ||||
|
10.01.2005 17:36 | Jorma Rauhala | ||
| Harrastajille tuo ylikulkusilta voisi olla hyvä bongauspaikka. Kaupungin keskusta on horisontissa. | ||||
|
10.01.2005 17:34 | Jorma Rauhala | ||
| Pauke on tässä sanoinkuvaamattoman rajua ryskettä ja kirskuntaa. Raidejarrut toimivat auki/kiinni-periaatteella, mitään portaatonta vaihetta ei ollut. Vaunussa lukee "terästä". | ||||
|
10.01.2005 17:27 | Jorma Rauhala | ||
| Toisessa ruudussa on kuvayritys kyltistä. Mahoton paikka, oli pimeää kuin ryssän helvetissä, eikä salamaa mukana. Jotain valoa tuli paskasten akkunoitten läpi, onneksi. | ||||
|
10.01.2005 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Kertokaapa tietävät näitten varikolla olevien veturien sarjamerkinnät, ja myös muissa kuvissa olevien. | ||||
|
09.01.2005 20:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ja valkoiset pyöränkehätkin vielä hieman hohtavat. | ||||
|
09.01.2005 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Söötti! Tästähän saisi vaikkapa Porvoo kivan järjestelyveturin, tai jos se muunneltaisiin kulkemaan poikittain, vaikkapa Minkiö kapearaideveturin :D | ||||
|
09.01.2005 18:56 | Jorma Rauhala | ||
| Junien määränpäätekstit ovat huvittavan pieniä pitkää 10-vaunuista junaa ajatellen. Ohjaamon kulmaikkunassa on osoitekilpi: se pieni valkea läpyskä. | ||||
|
09.01.2005 18:24 | Jorma Rauhala | ||
| Mikko: sähkövetureita ei tuolla ratasysteemillä ole koskaan ollut! Se on ollut aina puhdasoppinen Kaupunkirata, suomeksi sanottuna. Rautatieharrastussivut viroksi: http://www.hot.ee/transportation/est/elektrirong/liiniskeem/index.html ja Sähkörautatieyhtiön sivut: http://www.elektriraudtee.ee/ |
||||
|
09.01.2005 17:07 | Jorma Rauhala | ||
| Mitähän junan nimikilvessä kerrotaan? Muinoin oli tapana ylistää Puoluetta ja Johtajia ja 5-vuotissuunnitelmien tuotannollisia ylityksiä. Junan määränpääkilpi on pieni valkoinen tekstirulla ohjaamon sivuikkunan yläpuolella, eikä mitään muuta. | ||||
|
|
09.01.2005 14:42 | Jorma Rauhala | ||
| Jossain vaiheessa aikovat nostaa. | ||||
|
09.01.2005 14:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ja junan Sn on 200! | ||||
|
|
09.01.2005 14:01 | Jorma Rauhala | ||
| Tarkoitan, että jännite oli ajolangassa 1100 V tasasähköä. Ja tässävaiheessa 3300 V. Helsingin raitioteillä on 600 V ja metrorautatiellä 750 V. | ||||
|
09.01.2005 12:13 | Jorma Rauhala | ||
| Horisontissa näkyy Tallinnan vanhaa kaupunkia. | ||||
|
|
09.01.2005 12:12 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä on poltettu filmiä oikeassa paikassa, eikä siis ollut vaaraa joutua Siperiaan. Yleinen alue, tasoristeys ja Tondin seisake takana. Ihmisiä on liikkeellä ympärillä, niin ei korostu touhuamiseni. Pikainen kuvaus, kamera aikailematta kassiin ja ripeä kävely seuraavaan kohteeseen. Jos tässä olisi alkanut norkoilemaan, olisi jossain vaiheessa varmasti joku saattanut "kiinnostua" tekemisistäni. | ||||
|
|
09.01.2005 00:55 | Jorma Rauhala | ||
| Buslovskaja oli jo olemassa, eli siis sinne sitten. Ihan Vainikkalan kupeeseen. | ||||
|
08.01.2005 23:45 | Jorma Rauhala | ||
| Turussa on vielä käytössä kaksi "isoa" Kisko-Kallea, Trr 359 ja Trr 370. Ovatkin VR:n vanhimmat käytössä olevat veturit, vuosilta 1958 ja 1959. Tosin nuo Tampellan höyryveturikonepajan valmistamat ainoat moottoriveturit ovat olleet pois kirjanpidosta jo aikaa, mutta töitä niillä kuitenkin tehdään edelleenkin vaunuhallin ympäristössä. Aivan alkuvuosina Kisko-Kalleilla on ajettu linjalla keveitä järjestelyjuniakin, mutta ei ne voimat oikein riitteet. | ||||
|
08.01.2005 21:46 | Jorma Rauhala | ||
| O nii vaarallise näkööstä, kute kirjootuksessaki kerrotaa, et o paree kuvatakki kauvempaa. No vitsi-vitsi... | ||||
|
|
08.01.2005 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Kiva kuva Pikku-Kallesta, ensimmäinen sarja. Siinä on suorat ikkunat. (Omat luokitukseni). Isossa-Kallessa, vaikkei muuten olekaan isompi, on kaarevat ikkunat "nokalla" ;) | ||||
|
08.01.2005 17:43 | Jorma Rauhala | ||
| Kylläpä Suomi on tässäkin kohtaa pusikoitunut. Se on surullinen totuus, että kaikki aukeat näkymät ovat katoamassa pikkuhiljaa. Vaihteenasetinkin on kannibalisoitu. | ||||
|
08.01.2005 16:11 | Jorma Rauhala | ||
| Samiin voi luottaa tässä asiassa! Niinkuin sameihin lähiliikenteessä. | ||||
|
08.01.2005 15:12 | Jorma Rauhala | ||
| Olikos kova Meteli? Vai vieläkö siellä on oikein liikennemerkki, että "Meteli, Seis.". | ||||
|
08.01.2005 10:08 | Jorma Rauhala | ||
| Rautatiehakemisto 1963: Y.p.asemamestarin ja asemamiehen hoitama pysäkki. Pkh:n asuntona 2 h ja k ilman mukavuuksia. Lähteviä lähetyksiä 1700, mistä 50 vaunukuormia, ja saapuvia 330 kpl/kk. Tavarajunia 1 pari/vrk. Paikkakunnalla n. 20 pienteollisuuslaitosta, pääasiassa maatalouskone- ja koriteollisuutta harjoittavia. Keskikoulu on. Elokuvateatteri. | ||||
|
08.01.2005 01:12 | Jorma Rauhala | ||
| Oliskos se niin, että Deeveekahtatoista ei suositella katsojille? | ||||
|
08.01.2005 01:07 | Jorma Rauhala | ||
| Sehän se, eli alunperin yksityisrata "Oulunkylän-Herttoniemen Rautatie", jonka on aina omistanut Helsingin kaupunki. Aluksi satamalaitos ja nykyään, se mitä on jäljellä, liikennelaitos. Henkilöliikenteellä tämä rata oli muuten 21.12.1962-5.1.1963, juttua on ollut Raitiossa 1 ja 2/1988. | ||||
|
08.01.2005 01:00 | Jorma Rauhala | ||
| Nurmikolle laitettuna mittasuhteet heittävät häränpyllyä. Tähän piipun alle kun kuvitellaan vielä se oikea höyryveturi, niin on se todella iso! Eräällä tosi höyryveturiharrastajalla on muuten "ovikellona" höyryveturin paineilmakello, ja sehän on kanssa kooltaan kuin alakoululainen. Kyllä sitten naapuritkin tietää vieraita tulevan, jos sitä vahingossa soittaa ;) | ||||
|
07.01.2005 19:57 | Jorma Rauhala | ||
| Ei se ole kuin pelkästään maalattu (Miranolilla?). Määräaseman osoitelappu on rautalangalla hytin kaiteen alajuuressa. Logistista 70-lukua... | ||||
|
07.01.2005 19:53 | Jorma Rauhala | ||
| tks:lle: Kyllä tulee jossain vaiheessa keltanokkaisenkin kuvia. | ||||
|
07.01.2005 00:57 | Jorma Rauhala | ||
| Koko sarja oli vissiin maalattu heikolla maalilla. Kaikki olivat tuolloin kauhtuneen näköisiä. | ||||
|
06.01.2005 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tietysti vaihteenkielet. Ja ne loksahtavat aukiajettaessa asentoonsa, eli eivät ole mitään lerppuja. Vaunulla umpivaihteen aukiajon kuulee hyvin loksahdusäänestä. Tavallansa ne ovat aivan samanlaisia kuin vastavaihteetkin, mutta ilman kääntölaitteita. Asennossansa pysyvät kielet tarvitaan tietysti etenkin siksi, jos on tarve lähteä peruuttelemaan tällaisen vaihteen yli takasin päin. Jos ei olisi kieliä, peräytyminen oikeaan suuntaan olisi tuurissa. Ja vaihteenkielistä yleensä: yhdelläkin kielellä pärjättäisiin alkeellisissa oloissa, kun käytetään urakiskoa. | ||||
|
|
06.01.2005 20:22 | Jorma Rauhala | ||
| Periaatteessa systeemi käy muillekin rautateille - raitiotiehän on rautatiejärjestelmä, joka toimii katuliikenteessä autojen ja jalankulkijoiden joukossa. Nopeudet ovat vain hieman pienemmät. Mutta nopeisiin juniin ja kiihkeisiin aikatauluihin tämä ei oikein luonnistu. Sähkömagneettivaihdetta lähestytään jotain Sn 20 vauhtia ja pitää pystyä pysähtymään tarvittaessa ennen vaihdetta noin 7 m:n matkalla. | ||||
|
|
06.01.2005 19:56 | Jorma Rauhala | ||
| Lyhyesti vastavaihteen pääpiirteet: Sähkökääntölaite toimii 600 V:n ajojohtojännitteellä, tasavirtaa. Ohjaamossa on kääntökytkin, jolla ohjataan edessä ohjaamon lattian alla olevaa vaihteenkääntömagneettia. Noin 10 m ennen vaihdetta on kiskojen välissä maalaatikossa kääntörele. Se toimii magneettikentän vaikutuksesta ja ohjaa releistöä vaunun kulkiessa yli. Vaihde kääntyy siihen suuntaan mihin kytkin on ohjaamossa käännetty. Kääntöasennossa kytkin pitää piipitystä. Keski- eli vapaa-asennossa se ei käännä. Jos sähkökääntö ei onnistu, on vaihde käännettävä ohjaamosta löytyvällä vaihderaudalla, joka muistuttaa rautakankea. Kiskojen välissä vaihteessa on kolo, johon vaihderauta työnnetään ja sitten vain väännetään kielet oikeaan suuntaan. Vaunun nopeus pitää ennen vaihdetta olla niin alhainen, että ehditään pysähtyä tarvittaessa ennen vaihdetta, sillä kuljettaja toteaa vaihteen asennon silmillään sitä lähestyessään. Myötävaihteet ovat aukiajettavaa tyyppiä. | ||||
|
06.01.2005 18:26 | Jorma Rauhala | ||
| Se lähtee aamulla Ilmalasta ja Kouvolan kautta ajelee Pieksämäelle. Ei se heti huomenna Joensuun radalle lähde, mutta sitten lähiaikoina kuitenkin. Pm-Jns -välillä asuvat kuvaajat, olkaapa nyt keväällä valppaina! | ||||
|
|
06.01.2005 17:39 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo vaunu 75 oli viimeinen punaharmaa. Se sai uudet värit loppuvuonna 1995. Vaunu 45 oli keltahelmaisena v. 1993-2004. Ja ennenkuin kukaan kysyy, niin ensimmäinen keltavihreä oli vaunu 59 v. 1986, ja se sai värit peruskorjauksen yhteydessä. | ||||
|
|
06.01.2005 15:58 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunut 31-103 olivat alunperin "porkkana-arkkitehtien" suunnittelemissa puna/harmaa-väreissä. Vaunut 104-112 tulivat Valmetilta kelta/vihreä-väreissä, joka on alkuperäisempi stadin sporien väri. Ja näitä vaunusarjojahan on kaksi, eli 31-70 (1973-75) ja 71-112 (1983-87). Vaunu 45 on experimental ja ainokainen kokeilukappale. Nykyään kaikki vaunut ovat keskimmäisen kaltaisia. | ||||