|
|
25.01.2005 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Iso kahden päivän kierros päättymässä: Pm-Ilm-Yv-Roi-Sk-Tpe-Sk-Tpe-Pm. | ||||
|
|
25.01.2005 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Valmistajankilvet suojassa ovisyvennyksessä! | ||||
|
|
25.01.2005 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitojunan matkustamon istuimet olivat 2.lk:ssa kahden istuttavia putkisohvia, pehmustettu vaahtokumilla ja päällystetty punaisella plyyshillä. 1 lk:ssa oli sinisellä plyyshillä päällystetyt jousipehmustetut NOJATUOLIT. Samoin 1 lk:ssa oli sähköistetty keittiö, josta tarjoiltiin koko junaan oikeita ruoka-annoksia jne. KEis-vaunussa oli sähkökeskus, dieselmoottorin käyttämä generaattori kehitti sähkövirran. Vesilämmitys ja ilmastointilaitteet. Lisää tietoa VR:n 100-v historiikista. Muistelen, että 1.lk:n nojatuoleja pystyi, ainakin päädyssä, kääntelemään hieman mieleiseensä suuntaan ja katsella vaikkapa peräpään maisemia kulmaikkunoista. Jokin kiva kuva on 1.lk:n päädystä julkaistu VR:n esitteessä. Kehtaisikohan sellaista skannata tänne, vai onko se epäsopivaa? Joka tapauksessa KIITOJUNA on ollut aikanaan paljon hienompi ilmestys kuin jokin nykyajan IC. | ||||
|
|
25.01.2005 21:32 | Jorma Rauhala | ||
| On joku heikko esitys, mutta ei färeissä. Vain myöhempi Jvj-junakombinaatio on färillinen. Näkyisiköhän Juhanilla jonkin höyryn takana Kiitojunaa? | ||||
|
|
25.01.2005 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tuleepi jotkut työmatkamuistot mieleen. On tullut vaunulla muutama reissu taitettua. Samoin kuin Hy museossa olevalla pressanvaunulla. Siinä on muistaakseni salongissa myös nopeusmittari, notta ei tarvihe km-tolppia kellon kanssa tihruta. Niin, nämä vaunuthan olivat viimeisinä käyttövuosikymmeninään rh:n virkavaunuina, joita välillä käytettiin maakuntakierroksilla hotellimajoituksen sijasta. | ||||
|
|
24.01.2005 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä palaa/palasi (riippuen milloin luet) Hämeen kautta Pieksämäelle. | ||||
|
|
24.01.2005 21:47 | Jorma Rauhala | ||
| Muistaakseni Iittalasta tullut maantie meni tasossa suurinpiirtein nykyisen alikulun paikkeilla. Uuden alikulun vaatima geometriamuutos tietysti tekee nykyiselle tielle pientä ylimääräistä lenkkiä siinä kohtaan. Asemayhteisö oli ylikäytävän pohjoispuolella ja asematalo radan itäpuolella. Vastapäätä asemaa on (vai onko enää?) Kuurilan kartanon jokin "paja". Siinä oli oikein iso "tehtaan" piippukin. Siitä luullakseni on lähtenyt Metsärautatie Pirttikoskelle. Kuvanoton aikaan siellä lojui vielä yksi kapsutavaravaunun alusta. | ||||
|
|
23.01.2005 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Lyhyen elämänsä lopussa se seisoi pitkät ajat tässä ennenkuin vietiin Hy konepajalle muutettavaksi takaisin dieseliksi. | ||||
|
|
23.01.2005 19:56 | Jorma Rauhala | ||
| Hieman Tommia ja aikamatkailua ajattelinkin kun tämä nega osui kohdalle. Noina vuosina kuvasin kaikki paikkakunnan rautatieliikenteeseen liittyneet rakennukset. | ||||
|
|
23.01.2005 19:53 | Jorma Rauhala | ||
| Juhana on oikeassa. Tämän veturin äänimaailma ei tehnyt sellaista vaikutusta minuun kuin esim. samanaikainen toinen uutuus Dr15. No tämähän on sähkö, eli eihän tästä nyt mitään erikoisen hienoja ääniä pitäisikään lähteä. Ääni oli jo ennestään tuttu juuri valmistuneista metrojunista, se on totta. Siis VR:llä kyllä erikoinen ääni, eikä sitten sellaista ole yhtiössä myöhemmin ollutkaan. | ||||
|
|
21.01.2005 23:46 | Jorma Rauhala | ||
| Itselläni ei ole muuta kuvaa Kuurilasta. Tässä vaiheessa rakennus oli jo melko raunio. Kävin junaa odotellessani katsomassa odotussalin tiloja rikotusta ovesta ja kuvassa onkin ovenpielessä koristeeksi löytämiäni kylttejä "naistenhuone" ja ylimääräisten junien "liitutaulu". Liikuin itse mihinkään koskematta. Purkumiehet lienevät tulleen melko pian, sillä niin lopunalulta kaikki näytti. | ||||
|
|
21.01.2005 23:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tai onhan tässä säpinää: odottelen lättää H 450, tulee pysähtymään tarvittaessa noin 16.30. Juna kulkee Tampereelta Riihimäelle ja on toinen jokapäiväisistä junista Kuurilasta etelään. Ma-pe menee vielä kolmaskin. Junatarjonta ovat sen ajan aikataulusuunnittelun "kukkasia", ne paikallisjunat jotka ovat vielä jäljellä, pysähtyvät logistisesti täsmäajatellen hämärästi: kaikki kulkevat nimittäin lähes peräkanaa eli Kuurilan ajat etelään ovat ma-su n.14.20, ma-pe n.15.35 ja ma-su n.16.30. Ruuhkahuippuja näin tasataan. Eikä sitten muita vaihtoehtoja. Etelästä tulee kaksi jokapäiväistä junaa: n.15.30 ja 16.48. Junat sopivat siis sukulointimatkoihin, mutta eivät muuhun. Kävinkin tällä reissulla onnittelemassa kummitätiä, kun täytti vuosia naapurikylässä Taljalassa. Oli välttämätöntä yöpyä paikkaseudulla, että pystyi käyttämään muuten niin ällistyttävän tiheää iltapäivään keskittynyttä junaliikennettä. Arkena viisi junaa 14.20-16.48 välillä eri suuntiin! | ||||
|
|
21.01.2005 21:40 | Jorma Rauhala | ||
| Lempäälä? | ||||
|
|
20.01.2005 22:59 | Jorma Rauhala | ||
| Ei taida olla? Toteutettaisiin käytännössä kolmella vaihteella, eli yksiraiteiselta ensin vaihde toiselle kaksariraiteelle ja heti perään kaksi vaihdetta kaksarin puolelta toiselle. Jos kysymys ajatellaan kolmioraidemaisesti, "yhteys kummankin suunnan linjaraiteeseen", niin taitaa olla vielä erikoisempi tapaus. | ||||
|
|
18.01.2005 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Voin sanoa (580 matkustuskm:n perusteella), että se ei tutise eikä vapise. Eikä muistuta paginaakaan. Onko se vaan Vakonkka... | ||||
|
|
18.01.2005 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Dm 12:n lempinimestä: Demari on mielestäni aivan liian politisoitunut nimi tälle vaunulle, koska SDP ei ole edes sotkeutunut hankintapäätökseen. Deemari ja Demppu kuulostavat vain väännökseltä Deeveristä ja Vempusta. Arvoisat harrastajakollegat: voisiko ajatella että lempinimi olisi johdettavissa valmistajasta eli VAGONKAsta tai Tsekistä, Ostravasta? Aivan niin kuin on ollut Alsthomin tehtaan veturistakin kehiteltyjä nimiä. | ||||
|
|
16.01.2005 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Ylihärmän rataan liittyvää kommentointia on valtavasti tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/3420.html | ||||
|
|
16.01.2005 14:47 | Jorma Rauhala | ||
| Sakari K Salon palttoo on sävytetty aika onnistuneesti vaunut.orgin taustaväreihin ~(:>) | ||||
|
|
16.01.2005 14:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsiin Haaparannalle lähdössä oleva Dm7. | ||||
|
|
16.01.2005 13:10 | Jorma Rauhala | ||
| Hintaan 2.35 mk. Oliskos jotain 40 senttiä ilman inflaatiokertoimia. | ||||
|
|
16.01.2005 13:05 | Jorma Rauhala | ||
| Junapainot eivät edellyttäneet moniajoa, eli varmaankin kaikki oikeassa liikenteessä nähdyt hurujen multippeliajot ovat pohjimmiltaan toisen veturin kätevää siirtoa varikolta toiselle. Niinhän tapahtuu usein tänäkin päivänä tämän päivän vetureille. | ||||
|
|
15.01.2005 21:26 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunuemännän päälle katsoo veli-venäläinen, ammatti - mikä?. Henkilökunta ei näytä tekevän elettäkään auttaakseen matkustajia. No nehän ovat myös venäläisiä, eli ovat varmasti tottuneet tämänlaiseen toimintaan. | ||||
|
|
15.01.2005 13:12 | Jorma Rauhala | ||
| Valtion Viljavaraston raiteella pilkottaa valkokulmainen Gbt-vaunu, joita käytettiin kalkin ja muun likaavan tavaran kuljetukseen. Ratapihan länsipää on tässä. Nykyään piha jatkuu vielä toisen mokoman verran Kouvolan suuntaan. | ||||
|
|
15.01.2005 00:00 | Jorma Rauhala | ||
| Tulevalla viikolla onnekas voi nähdä tuon Savossa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. | ||||
|
|
14.01.2005 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| On niinkuin pienoismalli, kun on niin hyvässä kiiltävässä maalissa ;) | ||||
|
|
14.01.2005 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä kummassakin maassa on "Jt". Suomalaiset eivät ylitä rajaa täällä, joten Vainikkalan ratapihan verran pitää RZD:n kuskien ainakin hallita meidän ohjeita. Suorittajat osannevat riittävästi naapurin termistöä, junanlähetyssopimuksissahan ei tarvitse turhia löpistä ja muistaakseni täällä on myös kirjalliset junanlähetykset, eli siinä on valmis kaavake faksattavaksi tms. Ja liikenne toimii pääasiassa aikataulunmukaisesti, eli tavaraliikennekin tulee jämptisti sovitun mukaisesti. Nykyisin Vainikkalan vastapelurina on Buslovskaja, joka on vanhaa Nurmia/Luzhaikaa lähempänä. | ||||
|
|
14.01.2005 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Saakos täällä muuten raitsikoita hyvällä mielin esittää? Ettei tule herneitä joidenkin nenään ;) No, onhan tämä vaunut.org ja ratikathan nyt ovat vaunuja kanssa. Risteilyongelma: Ajolangat olisivat varmasti kummallakin jatkuvat, ehkä rautatiellä pitäisi hieman laskea, raitiotiellä nostaa korkeutta, en nyt tarkkaan tiedä tässä. Mutta langat olisivat kuitenkin eristettyjä ja jännitteettömiä risteysalueella. Kummatkin siis rullaisivat virroitin ylhäällä. Raitsikalla voisi tietysti olla myös sellainen tapa, että virroitin vedetään alas, mutta miten sen varmistaisi. |
||||
|
|
14.01.2005 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan tässä ruostetta estävät tekstit kyljissä ja suurvisiirin kuva nokassa. Ei varmana pääse ruostumaan, kun sitä kilvan kiillotetaan! | ||||
|
|
14.01.2005 22:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä toimi siis kansainvälisen pikajunan veturina, tavarajunat tuotiin Suomeen vanhoilla kaksoisveturinlouskuilla. Kun jätämme huomioimatta neuvostoliittolaisten tavan "koristella" veturinsa, tämä on melko eurooppalaisen oloinen veturi. Sirppi- ja vasarayhdistelmä on sivulla keskellä. Ja näitten vihellykset, oi mikä sumusireeni se onkaan. | ||||
|
|
14.01.2005 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| Oikein! | ||||
|
|
14.01.2005 20:41 | Jorma Rauhala | ||
| Laatikkoaura on Linder-tyyppinen kärkiaura, eli suunnittelijansa mukaan nimetty, kummallekin puolelle auraava (sopiva siis erityisesti yksiraiteiselle radalle). VR on hävittänyt kaikki tällaiset aurat jo vuosikymmeniä sitten. Ne aurat, joita vielä jossain nähdään, ovat toisenlaisia, vain toiselle puolelle lunta heittäviä viistoauroja. Nekin ovat jo kohta sata vuotta vanhaa tyyppiä. Tämän auran on Mäntän GAS ostanut v. 1948 VR:n poistokalustosta. Se on entinen VR:n aura nro 16. Otsoon hankittujen auransiipien jälkeen tätä ei käytetty kuin esim. 1970-luvulla tehtaan kivihiilikentällä raiteen "esiinpuhdistukseen". Aura on erittäin harvinainen ja arvokas. Sääli kun se on alennettu tällaiseksi "Kotalan latuveikkojen vaatehuoneeksi". Viimeinen höyryveturi, mikä on tätä Linderin auraa työntänyt, on Tampellan nro 2/1900 eli G9-sarjan "Pikkurusko" 315. Se on nykyään Vapriikin pihalla surkeassa jamassa osittain ryöstettynä. Sehän veturi ostettiin GAS:lle v. 1937 ja oli Mäntässä työjuhtana v. 1955 saakka ja varakoneena v. 1963 saakka, jolloin sinne tuli Otso Moven seuraksi. | ||||
|
|
14.01.2005 11:47 | Jorma Rauhala | ||
| Mikäs sen estäisi. Jos ei haluta kuvattavan, niin laittakoon luukut vaunun ikkunoihin :) | ||||
|
|
13.01.2005 20:49 | Jorma Rauhala | ||
| Kumpi savuaa enemmän? | ||||
|
|
13.01.2005 18:05 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvattu tosiaan sillalta pohjoiseen ja taustalla "jossain" tavara-asema. | ||||
|
|
11.01.2005 09:08 | Jorma Rauhala | ||
| Mustavalkoisuus antaa oman tehosäväyksensä talvella otettuihin höyryveturikuviin. Ei ole kuin mustaa ja valkoisen eri sävyjä. Ihan niinkuin oikeastikin! | ||||
|
|
10.01.2005 21:38 | Jorma Rauhala | ||
| Kioski on arkkitehti Birger Brunilan tyyppiä. Ensimmäiset pystytettiin 1920-luvun alussa. Tässä on yksinkertaistettu katto, siis uudempi, ja sopii hyvin tuon 1930-luvun asematalon seuraan. | ||||
|
|
10.01.2005 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Imatra? Olikos siellä aumakatto joskus aikojen alussa? | ||||
|
|
10.01.2005 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman suuruus viittaisi muualle. | ||||
|
|
10.01.2005 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tuntuu tosiaan jatkosodan aikaiselta poseeraukselta jollain itäkarjalaisella SNTL:n entisellä asemalla. Ei ole suomalaisten rakentamia taloja. Mutta voisiko olla alempaa kuin Sallan-Kiestingin rata? Ollaanko Karhumäen suunnalla? | ||||
|
|
10.01.2005 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Pyöröhirsirakennuksesta tulee mieleen Valtakunnan rajantakaiset departementit jossain Itä-Karjalassa. Sotilaitakin on mukana. Olisiko asemasotavaihetta? | ||||
|
|
10.01.2005 18:05 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään ei saa Dv12:n rinnalle Eliteäkään. Se oli aikanaan varsin yle(ll)inen neuvostoliittolainen henkilöauto. Autot junien seurassa antavat oman mukavan säväyksensä. Etenkin kun autojen mallit muuttuvat tiuhaan, mutta nämä samat veturit vain puurtavat. Tulee kuviin lisää aikalaistunnelmaa. https://vaunut.org/kuvasivu.php/10817.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=40 | ||||
|
|
10.01.2005 17:47 | Jorma Rauhala | ||
| Ajojohtoripustusten tehokkuus kääntöpöydän päällä ja kessupelto montun pohjalla! | ||||
|
|
10.01.2005 17:41 | Jorma Rauhala | ||
| TGM23B-sarjaa numero 2895. Oliskos vertaus meikäläiseen Vv13/Vv14/Tve3/Move 51 parempi? | ||||
|
|
10.01.2005 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Onkohan tuo oikealla oleva kottero jokin antiikkinen pässi? | ||||
|
|
10.01.2005 17:36 | Jorma Rauhala | ||
| Harrastajille tuo ylikulkusilta voisi olla hyvä bongauspaikka. Kaupungin keskusta on horisontissa. | ||||
|
|
10.01.2005 17:34 | Jorma Rauhala | ||
| Pauke on tässä sanoinkuvaamattoman rajua ryskettä ja kirskuntaa. Raidejarrut toimivat auki/kiinni-periaatteella, mitään portaatonta vaihetta ei ollut. Vaunussa lukee "terästä". | ||||
|
|
10.01.2005 17:27 | Jorma Rauhala | ||
| Toisessa ruudussa on kuvayritys kyltistä. Mahoton paikka, oli pimeää kuin ryssän helvetissä, eikä salamaa mukana. Jotain valoa tuli paskasten akkunoitten läpi, onneksi. | ||||
|
|
10.01.2005 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Kertokaapa tietävät näitten varikolla olevien veturien sarjamerkinnät, ja myös muissa kuvissa olevien. | ||||
|
|
09.01.2005 20:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ja valkoiset pyöränkehätkin vielä hieman hohtavat. | ||||
|
|
09.01.2005 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Söötti! Tästähän saisi vaikkapa Porvoo kivan järjestelyveturin, tai jos se muunneltaisiin kulkemaan poikittain, vaikkapa Minkiö kapearaideveturin :D | ||||
|
|
09.01.2005 18:56 | Jorma Rauhala | ||
| Junien määränpäätekstit ovat huvittavan pieniä pitkää 10-vaunuista junaa ajatellen. Ohjaamon kulmaikkunassa on osoitekilpi: se pieni valkea läpyskä. | ||||