Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.01.2005 18:56 | Jorma Rauhala | ||
| Junien määränpäätekstit ovat huvittavan pieniä pitkää 10-vaunuista junaa ajatellen. Ohjaamon kulmaikkunassa on osoitekilpi: se pieni valkea läpyskä. | ||||
|
09.01.2005 18:24 | Jorma Rauhala | ||
| Mikko: sähkövetureita ei tuolla ratasysteemillä ole koskaan ollut! Se on ollut aina puhdasoppinen Kaupunkirata, suomeksi sanottuna. Rautatieharrastussivut viroksi: http://www.hot.ee/transportation/est/elektrirong/liiniskeem/index.html ja Sähkörautatieyhtiön sivut: http://www.elektriraudtee.ee/ |
||||
|
09.01.2005 17:07 | Jorma Rauhala | ||
| Mitähän junan nimikilvessä kerrotaan? Muinoin oli tapana ylistää Puoluetta ja Johtajia ja 5-vuotissuunnitelmien tuotannollisia ylityksiä. Junan määränpääkilpi on pieni valkoinen tekstirulla ohjaamon sivuikkunan yläpuolella, eikä mitään muuta. | ||||
|
|
09.01.2005 14:42 | Jorma Rauhala | ||
| Jossain vaiheessa aikovat nostaa. | ||||
|
09.01.2005 14:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ja junan Sn on 200! | ||||
|
|
09.01.2005 14:01 | Jorma Rauhala | ||
| Tarkoitan, että jännite oli ajolangassa 1100 V tasasähköä. Ja tässävaiheessa 3300 V. Helsingin raitioteillä on 600 V ja metrorautatiellä 750 V. | ||||
|
09.01.2005 12:13 | Jorma Rauhala | ||
| Horisontissa näkyy Tallinnan vanhaa kaupunkia. | ||||
|
|
09.01.2005 12:12 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä on poltettu filmiä oikeassa paikassa, eikä siis ollut vaaraa joutua Siperiaan. Yleinen alue, tasoristeys ja Tondin seisake takana. Ihmisiä on liikkeellä ympärillä, niin ei korostu touhuamiseni. Pikainen kuvaus, kamera aikailematta kassiin ja ripeä kävely seuraavaan kohteeseen. Jos tässä olisi alkanut norkoilemaan, olisi jossain vaiheessa varmasti joku saattanut "kiinnostua" tekemisistäni. | ||||
|
|
09.01.2005 00:55 | Jorma Rauhala | ||
| Buslovskaja oli jo olemassa, eli siis sinne sitten. Ihan Vainikkalan kupeeseen. | ||||
|
08.01.2005 23:45 | Jorma Rauhala | ||
| Turussa on vielä käytössä kaksi "isoa" Kisko-Kallea, Trr 359 ja Trr 370. Ovatkin VR:n vanhimmat käytössä olevat veturit, vuosilta 1958 ja 1959. Tosin nuo Tampellan höyryveturikonepajan valmistamat ainoat moottoriveturit ovat olleet pois kirjanpidosta jo aikaa, mutta töitä niillä kuitenkin tehdään edelleenkin vaunuhallin ympäristössä. Aivan alkuvuosina Kisko-Kalleilla on ajettu linjalla keveitä järjestelyjuniakin, mutta ei ne voimat oikein riitteet. | ||||
|
08.01.2005 21:46 | Jorma Rauhala | ||
| O nii vaarallise näkööstä, kute kirjootuksessaki kerrotaa, et o paree kuvatakki kauvempaa. No vitsi-vitsi... | ||||
|
|
08.01.2005 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Kiva kuva Pikku-Kallesta, ensimmäinen sarja. Siinä on suorat ikkunat. (Omat luokitukseni). Isossa-Kallessa, vaikkei muuten olekaan isompi, on kaarevat ikkunat "nokalla" ;) | ||||
|
08.01.2005 17:43 | Jorma Rauhala | ||
| Kylläpä Suomi on tässäkin kohtaa pusikoitunut. Se on surullinen totuus, että kaikki aukeat näkymät ovat katoamassa pikkuhiljaa. Vaihteenasetinkin on kannibalisoitu. | ||||
|
08.01.2005 16:11 | Jorma Rauhala | ||
| Samiin voi luottaa tässä asiassa! Niinkuin sameihin lähiliikenteessä. | ||||
|
08.01.2005 15:12 | Jorma Rauhala | ||
| Olikos kova Meteli? Vai vieläkö siellä on oikein liikennemerkki, että "Meteli, Seis.". | ||||
|
08.01.2005 10:08 | Jorma Rauhala | ||
| Rautatiehakemisto 1963: Y.p.asemamestarin ja asemamiehen hoitama pysäkki. Pkh:n asuntona 2 h ja k ilman mukavuuksia. Lähteviä lähetyksiä 1700, mistä 50 vaunukuormia, ja saapuvia 330 kpl/kk. Tavarajunia 1 pari/vrk. Paikkakunnalla n. 20 pienteollisuuslaitosta, pääasiassa maatalouskone- ja koriteollisuutta harjoittavia. Keskikoulu on. Elokuvateatteri. | ||||
|
08.01.2005 01:12 | Jorma Rauhala | ||
| Oliskos se niin, että Deeveekahtatoista ei suositella katsojille? | ||||
|
08.01.2005 01:07 | Jorma Rauhala | ||
| Sehän se, eli alunperin yksityisrata "Oulunkylän-Herttoniemen Rautatie", jonka on aina omistanut Helsingin kaupunki. Aluksi satamalaitos ja nykyään, se mitä on jäljellä, liikennelaitos. Henkilöliikenteellä tämä rata oli muuten 21.12.1962-5.1.1963, juttua on ollut Raitiossa 1 ja 2/1988. | ||||
|
08.01.2005 01:00 | Jorma Rauhala | ||
| Nurmikolle laitettuna mittasuhteet heittävät häränpyllyä. Tähän piipun alle kun kuvitellaan vielä se oikea höyryveturi, niin on se todella iso! Eräällä tosi höyryveturiharrastajalla on muuten "ovikellona" höyryveturin paineilmakello, ja sehän on kanssa kooltaan kuin alakoululainen. Kyllä sitten naapuritkin tietää vieraita tulevan, jos sitä vahingossa soittaa ;) | ||||
|
07.01.2005 19:57 | Jorma Rauhala | ||
| Ei se ole kuin pelkästään maalattu (Miranolilla?). Määräaseman osoitelappu on rautalangalla hytin kaiteen alajuuressa. Logistista 70-lukua... | ||||
|
07.01.2005 19:53 | Jorma Rauhala | ||
| tks:lle: Kyllä tulee jossain vaiheessa keltanokkaisenkin kuvia. | ||||
|
07.01.2005 00:57 | Jorma Rauhala | ||
| Koko sarja oli vissiin maalattu heikolla maalilla. Kaikki olivat tuolloin kauhtuneen näköisiä. | ||||
|
06.01.2005 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tietysti vaihteenkielet. Ja ne loksahtavat aukiajettaessa asentoonsa, eli eivät ole mitään lerppuja. Vaunulla umpivaihteen aukiajon kuulee hyvin loksahdusäänestä. Tavallansa ne ovat aivan samanlaisia kuin vastavaihteetkin, mutta ilman kääntölaitteita. Asennossansa pysyvät kielet tarvitaan tietysti etenkin siksi, jos on tarve lähteä peruuttelemaan tällaisen vaihteen yli takasin päin. Jos ei olisi kieliä, peräytyminen oikeaan suuntaan olisi tuurissa. Ja vaihteenkielistä yleensä: yhdelläkin kielellä pärjättäisiin alkeellisissa oloissa, kun käytetään urakiskoa. | ||||
|
|
06.01.2005 20:22 | Jorma Rauhala | ||
| Periaatteessa systeemi käy muillekin rautateille - raitiotiehän on rautatiejärjestelmä, joka toimii katuliikenteessä autojen ja jalankulkijoiden joukossa. Nopeudet ovat vain hieman pienemmät. Mutta nopeisiin juniin ja kiihkeisiin aikatauluihin tämä ei oikein luonnistu. Sähkömagneettivaihdetta lähestytään jotain Sn 20 vauhtia ja pitää pystyä pysähtymään tarvittaessa ennen vaihdetta noin 7 m:n matkalla. | ||||
|
|
06.01.2005 19:56 | Jorma Rauhala | ||
| Lyhyesti vastavaihteen pääpiirteet: Sähkökääntölaite toimii 600 V:n ajojohtojännitteellä, tasavirtaa. Ohjaamossa on kääntökytkin, jolla ohjataan edessä ohjaamon lattian alla olevaa vaihteenkääntömagneettia. Noin 10 m ennen vaihdetta on kiskojen välissä maalaatikossa kääntörele. Se toimii magneettikentän vaikutuksesta ja ohjaa releistöä vaunun kulkiessa yli. Vaihde kääntyy siihen suuntaan mihin kytkin on ohjaamossa käännetty. Kääntöasennossa kytkin pitää piipitystä. Keski- eli vapaa-asennossa se ei käännä. Jos sähkökääntö ei onnistu, on vaihde käännettävä ohjaamosta löytyvällä vaihderaudalla, joka muistuttaa rautakankea. Kiskojen välissä vaihteessa on kolo, johon vaihderauta työnnetään ja sitten vain väännetään kielet oikeaan suuntaan. Vaunun nopeus pitää ennen vaihdetta olla niin alhainen, että ehditään pysähtyä tarvittaessa ennen vaihdetta, sillä kuljettaja toteaa vaihteen asennon silmillään sitä lähestyessään. Myötävaihteet ovat aukiajettavaa tyyppiä. | ||||
|
06.01.2005 18:26 | Jorma Rauhala | ||
| Se lähtee aamulla Ilmalasta ja Kouvolan kautta ajelee Pieksämäelle. Ei se heti huomenna Joensuun radalle lähde, mutta sitten lähiaikoina kuitenkin. Pm-Jns -välillä asuvat kuvaajat, olkaapa nyt keväällä valppaina! | ||||
|
|
06.01.2005 17:39 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo vaunu 75 oli viimeinen punaharmaa. Se sai uudet värit loppuvuonna 1995. Vaunu 45 oli keltahelmaisena v. 1993-2004. Ja ennenkuin kukaan kysyy, niin ensimmäinen keltavihreä oli vaunu 59 v. 1986, ja se sai värit peruskorjauksen yhteydessä. | ||||
|
|
06.01.2005 15:58 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunut 31-103 olivat alunperin "porkkana-arkkitehtien" suunnittelemissa puna/harmaa-väreissä. Vaunut 104-112 tulivat Valmetilta kelta/vihreä-väreissä, joka on alkuperäisempi stadin sporien väri. Ja näitä vaunusarjojahan on kaksi, eli 31-70 (1973-75) ja 71-112 (1983-87). Vaunu 45 on experimental ja ainokainen kokeilukappale. Nykyään kaikki vaunut ovat keskimmäisen kaltaisia. | ||||
|
06.01.2005 15:22 | Jorma Rauhala | ||
| Kiva kun Ilkkakin tuli mukaan kuvaajana! Autossahan ei ole muuten keulaa juuri ollenkaan. Hyvä kuvausautoksi, kun ei jää konepeltiä kuva-alalle ;) | ||||
|
|
06.01.2005 14:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvan 45:ssä on keltaista enemmän kuin 110:ssä. | ||||
|
|
06.01.2005 12:31 | Jorma Rauhala | ||
| Huomenna "kiskoauto" siirtyy Pm:lle uuden kotiratansa testauksiin. | ||||
|
01.01.2005 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva vaikkapa myydä RZD:n kiskoliikennekalenterista vastaavalle ;) | ||||
|
01.01.2005 22:37 | Jorma Rauhala | ||
| Etualalla oleva vaihde on Sn 35 poikkeavalle ja loitonpana on poikkeavalle Sn 80. Kannattaa siis olla Mierontien suuntaan raidegeometria näinpäin. | ||||
|
01.01.2005 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Upea kuva, tyylikäs isolla iillä. | ||||
|
29.12.2004 20:16 | Jorma Rauhala | ||
| Warren Beatty filmasi amerikkalaisesta lehtimiehestä John Reedistä kertovaa elokuvaa Reds (Punaiset). Senaatintorilla kuvattiin Pietaria ja Moskovaa bolsevikkivallankumouksen aikaan, ja tämä jenkki 165 ja ruotsalainen perävaunu 615 olivat mukamas pietarilaisia ratikoita. Viereinen kuorma-auto on rekvisiittamobiili, taisi olla brittiläinen. Lumisohjo, mitä kadulla näkyy, on tuotu pohjoisesta kuorma-autoilla, koska etelässä ei sellaista vielä ollut satanut. Filmi on tullut joskus Suomen TV:stäkin. Filmauksissa oli muitakin kiskoliikenneaktiviteettejä: Pikku-Jumbolla ajeltiin Herttoniemen radalla sekä Katajanokalla. | ||||
|
29.12.2004 17:33 | Jorma Rauhala | ||
| Korjasin kuvausvuoden ja veturin numeron kuvan esittelytietoihin. | ||||
|
28.12.2004 19:17 | Jorma Rauhala | ||
| Ennen tosiaan tehtiin luokkaretkiä junilla ja lentokoneillakin. Taisi olla tästä seuraavana syksynä kun lennettiin Seutulasta Poriin Convair Metropolitanilla katsomaan lintujen syysmuuttoa Yyterin hiekkarannoille. Takaisin tultiin samana päivänä Dm4:n vetämällä kiitojunarungolla. Bussi kelpasi meidän luokalle vain Porin paikalliskuljetuksia varten. Eikä sitä retkeä linja-autolla ehtisi päivässä tehdäkään. | ||||
|
28.12.2004 19:09 | Jorma Rauhala | ||
| Veturi on muutettu täysin sähköttömäksi, koska pienikin kipinä saattaisi aiheuttaa kemikaalisatamassa tuhoisat seuraukset. Paineilmalla lähtee kone käyntiinkin. Puskinvalot on umpioitu, ettei joku luule siinä lamppuja olevan. Otso on Haminassa tuskin koskaan käytössä, ainakaan nykyään. Veturinkuva Mäntässä vähän aiemmin https://vaunut.org/kuvasivu.php/10793.html?pvm=22.12.2004&kuvaaja=515&x= | ||||
|
|
28.12.2004 13:50 | Jorma Rauhala | ||
| Tarkoittaisikohan Kimmo sitä, että tämä olisikin otettu jo syksyllä 1967. Ei sekään ole mahdotonta. | ||||
|
|
28.12.2004 13:09 | Jorma Rauhala | ||
| Jussi voipi olla oikeassa, että tämä on vuoden 1968 keväältä. Ompi mulla hieman surkeat päivämäärätiedot näistä vanhemmista kuvistani. Lähdetään siis siitä, että kyseessä on kevät 1968. | ||||
|
28.12.2004 10:41 | Jorma Rauhala | ||
| Kaita on laita, tietysti. | ||||
|
|
28.12.2004 10:40 | Jorma Rauhala | ||
| Kun on keskusteltu kaiteista, tässä on päätyjen askelman kohdalla "tikut", joista voi ottaa tukea. Eikä ole kuormalavalla kaitoja. Äkkispurtti ja kamat on pitkin penkkaa levällään :) | ||||
|
|
28.12.2004 10:37 | Jorma Rauhala | ||
| Jotain tapahtui kai, kun nyt teksti näyttää oikeaa vuotta 1967, enkä ainakaan itse tehnyt mitään. | ||||
|
28.12.2004 00:22 | Jorma Rauhala | ||
| Ei mitään, Ilkka, nro 506 on tilattu alunperin Outokumpu Oy:lle Harjavaltaan, ja on sitten myöhemmin siis siirretty käyttöön Poriin. | ||||
|
|
27.12.2004 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Hassu tämän ohjelman oletus! Kun ilmoittaa nollapäivän, oikean kuvauskuukauden ja -vuoden, se tekee näemmä näin "vanhalle" kuvalle tällaisen näytön, 1967=>2067. Viereisillä "päivättömillä" kuvilla, jotka on kuvattu vasta 1969, ei ole tällaista väärää näyttöä. Ne ohjelma osaa ilmoittaa oikein. Tämä on siis liian vanha kuva tänne. Enpä enää laita näin kulahtaneita kuvia, kun... en ossoo niithä oikeen ilimoithaa :) | ||||
|
|
27.12.2004 19:07 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellämainittu nro 506 oli siis Harjavaltaan mennyt ja nro 521 Outokumpuun mennyt kone. | ||||
|
23.12.2004 23:29 | Jorma Rauhala | ||
| Liikkuvan kaluston mittausvaunu A17 valmistui punaisena 1969 ja muuttui keltaiseksi 1986. Sen toisen telin kolmas, mittausakseli, poistettiin joskus 70/80-luvun vaiheilla ja myöhemmin teli vaihdettiin ihan oikeaksi kaksiakseliseksi. Virroitinkin on katolle sittemmin laitettu. | ||||
|
|
23.12.2004 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| On se, eli kolmiakselinen teli on tuolla loitompana. Päädyissä katolla on hauskat valvontaerkkerit. | ||||
|
23.12.2004 20:55 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on henkisesti parempi :) - hyvä kuva se toinenkin on. | ||||
|
23.12.2004 20:21 | Jorma Rauhala | ||
| Tommi H: Tämä raide päättyy ihan kohta kuvan oikealla puolella. Tästä on vielä pieni matka Sassin korjaamolle, se tiilitalo, josta aiemmin mainitsit. Siinä toimi uutena kapearaidekaluston rakennuskonepaja ja sitten kun tehdasalueelle oli valmistunut GAS:n konepaja, tämä rakennus toimi paikallisena työpajana. Tätä nosturiraidetta kauemmaksi Sassin puutavarasatamaa kohti ei leveäraidetta koskaan mennyt. Kapsut kulkivat kyllä ihan järven pohjaan asti. Lentokenttä on siis entistä puutavaralaania, jolla oli paljon kapsuraiteita. Voin laittaa myöhemmin kuvia Sassin pajasta tänne, kunhan etenen näissä skannaushommissa. Negakuvaajan "harmina" on tämä kuvien esiinlaittohitaus. Nyt sattui olemaan kesän 70 liuskat esillä ja siksi näitä kuvia oli helppo panna muillekin harrastajille näytille. | ||||
|
|
23.12.2004 09:11 | Jorma Rauhala | ||
| Tarkoitatkohan sitä rannan laituria? Tämä ei ole se. Tämä on silloisen rataverkon päässä ja lentokentän kaupungin puoleinen reuna tulee aivan tähän viereen. Näillä raiteilla oli kentän ollessa kukoistuksessaan erikoinen puomiviritys. Silloin kun lentotoimintaa oli (metsänlannoituskone), puomilla suljettiin rataliikenne. Lentsikan ajoreitti kulki näet rautatien aukean tilan ulottuman sisällä! Tämä raide erkaantuu siis siltä nykyäänkin paikalla olevalta uusille paperivarastoille menevältä raiteelta, zig-zag. Rannassa olevalle nosturille ei ole koskaan mennyt leveäraiteista raidetta. Btw: Sinne paperivarastolle ajaa muuten tehtaalta yhä edelleen Syversenin mustakilpinen Scania-rekka paperia. Taitaa olla maan vanhimpia ammattikäytössä olevia autoja? | ||||