Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2005 08:21 | Kimmo Säteri | ||
| Nämä tasokkaat 4010 -sarjan sähkömoottorijunat ovat kohta uhanalaisia, sillä ÖBB suunnittelee näiden edelleenkin tasokkaiden junien korvaamista uudella kalustolla. Kuvassa monipäisenä näkyvä "Taurus" -sähköveturi on "pääsyyllinen" siihen, että Itävallan raiteilta on kadonnut ja tulee katoamaan varsin paljon vanhaa kalustoa. | ||||
|
02.11.2005 14:52 | Kimmo Säteri | ||
| Samaa mieltä Lari Nylundin kanssa. Joskus on huvittavaa katsella aamuruuhkassa Puistolan asemalla, kun laiturille nousevat matkustajat huomaavat K-junan olevan laiturilla lähdössä kohti Helsinkiä. Siihen junaan on sitten juostava, vaikka ovet ovat jo sulkeutumassa. Ja seuraavan I-junan lähtöön kohti Helsinki Hbf:ää on aikaa peräti 3 minuuttia... | ||||
|
28.09.2005 22:57 | Kimmo Säteri | ||
| Mistä lienee Jouni ssanut moisia päättömiä havaintoja...? :) Olihan siellä Tsendolinon matkustamossa pari tyyppiä, jotka olivat kovin kiinnostuneita tietokoneista. Varsin koeajomainen tilanne siis. | ||||
|
26.09.2005 15:24 | Kimmo Säteri | ||
| pjh: Arvaapa ketä Lari kuvaa korkeassa polviasennossa? :D | ||||
|
11.09.2005 16:01 | Kimmo Säteri | ||
| Muistan itsekin nähneeni ainakin vaunut 101-104 samassa junassa - ja jopa oikeassa numerojärjestyksessä. Eli enpä usko, että nokkajunaparin yhteenkytkemiselle olisi mitään estettä. | ||||
|
09.09.2005 12:29 | Kimmo Säteri | ||
| Reeverikin näyttää olevan 26-sarjasta eli totta kai tällaiseen kiiltokuvamaiseen mainokseen on pitänyt laittaa talon uusin mahdollinen veturi. | ||||
|
15.08.2005 15:56 | Kimmo Säteri | ||
| Heh, kuvahan näytti äkkiä katsottuna olevan jostain pienoismallista. Onhan tuo Huru niin pienoismallimaisen puhdas - vielä toistaiseksi. | ||||
|
11.08.2005 14:13 | Kimmo Säteri | ||
| Kuvan laatu on hyvä ottaen huomioon, että kuvaushetkellä päivänvaloa on ollut tarjolla rajoitetusti. Itse en ole saanut kuvattua pimeään aikaan juuri mitään muuta kuin paikallaan olevaa kalustoa. | ||||
|
04.08.2005 15:58 | Kimmo Säteri | ||
| 143 -veturit ovat valmistuneet vuosina 1984-90, joten Deutsche Bahn tai edesmennyt Deutsche Bundesbahn ei ole voinut tilata niitä lisää. Sen sijaan hyvin samannäköiset 112 -sarjan veturit tilattiin puoliksi silloisen DR:n ja DB:n kesken. | ||||
|
01.08.2005 20:06 | Kimmo Säteri | ||
| Eikä 219 -sarjan "luotettavuuskaan" käy kateeksi. Taisivat nämä "Ceausescun kosto" -lempinimen saaneet dieselveturit olla melko epäluotettavia. Niinpä nämä poistuivat melko varhain liikenteestä - näitä romanialaisvetureita valmistettiin 1977-85... | ||||
|
01.08.2005 20:02 | Kimmo Säteri | ||
| Nyt kesällä 2005 "puhvelit" ovat poistumassa: http://www.lokmagazin.de/magazin/lokmagazin.asp (Sieltä otsikko "Weltweit") |
||||
|
01.08.2005 19:59 | Kimmo Säteri | ||
| Joona Kärkkäinen: Neljän veturin protosarjassa 103.0 vuosimallia 1965 oli saksisankavirroittimet. Varsinaisessa sarjassa 103101-245 oli yksipolviset virroittimet lähes koko niiden "elämän" ajan. Noita yksipolvisia virroittimia saatiin 111 -sarjan vetureista päittäin vaihtamalla. | ||||
|
16.07.2005 23:19 | Kimmo Säteri | ||
| Savun määrän perusteella tässä tapauksessa on käynyt niin, että MAV:n M62 on vain naamioitu Huruksi.:) | ||||
|
13.07.2005 22:28 | Kimmo Säteri | ||
| Juho Sjöberg: Niin olikos myös kapiaisilla oma, teräksinen makuuvaunu? :) Heh, tässähän tulee omat muistot mieleen matkasta Rovajärvelle tammi-helmikuussa 1997. Junaamme veti parin Reeverin lisäksi myös ihan ranskalainen veturi. Eli Dr13 2302. |
||||
|
13.07.2005 22:22 | Kimmo Säteri | ||
| On se Rasi vain asiallinen peli. Kaiken sen älyttömän - no Torni-touhun - tuoksinassa on ihan hauskaa kuunnella Cumminsin dieselmoottorin tuottamaa korvamagiaa. | ||||
|
13.07.2005 22:19 | Kimmo Säteri | ||
| Pekka Siiskonen: Niitä valmiiksi painettuja, vioittuneista ovista kertovia lappuja on käytössä myös Saksassa. Ehkä meillä pitäisi painaa valmiiksi lappuja vioittuneista P***olinoista...? :D | ||||
|
29.06.2005 21:44 | Kimmo Säteri | ||
| Eräissä piireissä kuuluisa rautatieharrastaja kiteytti taannoin asian hyvin: "Tässä maassa ainostaan viinanjuonti ja urheilu on hyväksyttävää." Tämä oli siis hieman ironinen kannanotto häneltä. | ||||
|
28.06.2005 19:54 | Kimmo Säteri | ||
| Täällä Pääkaupunkiseudullakin on ollut/on sellaisia mainosteipattuja busseja, joista ulos näkeminen marraskuisina pimeisinä ja sateisina aikoina oli oma taiteenlajinsa. Onneksi raitiovaunujen kyljet eivät rapaudu yhtä helposti kuin busseissa... | ||||
|
26.06.2005 22:17 | Kimmo Säteri | ||
| Jukka2: 110121 on museoitu ja erittäin alkuperäisessä asussa. Itse asiassa veturin numerokin taitaa siis olla E10 121. | ||||
|
26.06.2005 22:15 | Kimmo Säteri | ||
| Dakkus: Jos Saksasta etsit Sm1:n ulkonäöllistä sukulaista, niin katsopa dieselmoottorivaunuja sarjoista 624 ja 634... | ||||
|
26.06.2005 22:13 | Kimmo Säteri | ||
| Kotoisasta DV12 -veturistamme löytyy kyllä jonkin verran samoja osia kuin esim. DB:n sarjasta 218, vaikka veturit ovatkin koreiltaan täysin erilaisia. Dv12:n teleissä saattaa sen sijaan lukea jotain tyyliin "Krupp"... | ||||
|
26.06.2005 20:25 | Kimmo Säteri | ||
| Oliko hieman kohtalon ivaa, että hieman tuon Lätän lähdön jälkeen Helsingistä lähti kaksi Pendolinoa (S45 Ouluun sekä S279 Iisalmeen): Nuo molemmat Pendolinot lähtivät aikataulustaan myöhässä...:) | ||||
|
26.06.2005 20:22 | Kimmo Säteri | ||
| Sami Lehonmaa: 23-sarjalaiset eivät ole kaksivirtavetureita. Useampijännitteiset sähköveturit on Belgiassa numeroitu niin, että veturin ensimmäinen numero on 1. Tällä hetkellä säännöllisessä käytössä ovat sarjat 11 (Amsterdam-Bryssel -junissa) 12 (lähinnä vain tavarajunissa) sekä 13 (SNCB:n/NMBS:n "lippulaivoja", käytetään sekä tavara- että pikajunissa). Sarjat 15 ja 16 ovat jo poistumaan päin. | ||||
|
12.05.2005 18:35 | Kimmo Säteri | ||
| Juha: Olet oikeassa. Ehkä Hr11, Dm3 ja Dm4 ovat suurine lyhtyineen lähempänä tuon volkkarin keulan ulkonäköä kuin pienilyhtyiset DB:n V200:t. | ||||
|
|
11.05.2005 20:51 | Kimmo Säteri | ||
| Jonze: Vai olisiko "junakeulapaku" nimi tullut Saksanmaalta saakka? Mikäli tuo myös "natsipakastin" -nimelläkin tunnettu pakettiauto on ollut kaksivärinen, niin sehän on kummasti muistuttanut ainakin V200.0 ja V200.1 (myöhemmin BR220 ja BR221) -vetureita. | ||||
|
28.04.2005 18:33 | Kimmo Säteri | ||
| Katselin läpi omia kuviani viime helmikuulta ja varsin usein NS:n sähköveturissa oli kaksi virroitinta ylhäällä. Toisinaan jopa seisomassa olleissa sähkövetureissa oli molemmat virroittimet ylhäällä. Myös eteläisessä naapurimaassa eli Belgiassa näkyi tätä kahden virroittimen ylhäällä oloa seisovissa veturi(letkoi)ssa. | ||||
|
27.04.2005 09:42 | Kimmo Säteri | ||
| Vastakkainasetellut penkit saanevat suuren suosion helsinkiläisten matkustajien keskuudessa. Vieruskaveriin katsominen tai jopa hänen kanssaan jutteleminen kun on tunnetusti niin suosittua huvia meille juroille suomalaisille... | ||||
|
26.04.2005 21:54 | Kimmo Säteri | ||
| JR: Välillä vain tuntui näiden kyydissä, että kulkuominaisuudetkin (tai pikemminkin niiden puute) ovat Sm1:stä tuttuja. :) Vaikka ajokilometrejä ja palvelusvuosia on takana jo melkoinen määrä, niin kyllähän nämä ovat edelleenkin ihan asiallisia perustyökaluja. (Anteeksi zättimäinen viestittely) |
||||
|
|
26.04.2005 21:50 | Kimmo Säteri | ||
| Vaikka muu infrastruktuuri kehittyy ja muuttaa muotoaan, koirankuonon ulkoasu se pysyy samana vuodesta toiseen. Valtaosa koirankuonoista on tosiaan kaksivaunuisia, nelivaunuisia yksiköitä on http://www.railfaneurope.net/list/netherlands/netherlands_nsr.html mukaan "vain" 30 yksikköä. Ne taitavat liikkua pääosin Hollannin eteläosassa. | ||||
|
|
26.04.2005 17:12 | Kimmo Säteri | ||
| Ahaa. Epäilykseni vain heräsivät, kun esim. tuossa "Puhvelin" yläpuolella on vain yhdet ajolangat. Pystyykö muuten vain joltain tietyltä raiteelta sulkemaan sähkövirtaa helposti? Eli olisiko se edes teoriassa mahdollista vaihtaa tuon saksalaisjunan raiteen jännitettä aina silloin kerran tunnissa, kun saksalaisjuna vierailee Venlossa? (Anteeksi tyhmät kysymykseni, mutta sähkötekniikan opiskeluni rajoittuu siihen, kun kersana työnsin pistorasiaan pätkän ohuehkoa sähköjohtoa. "Kokeen" tulos: sulake paloi ja minä sain pienen tärskyn.) | ||||
|
26.04.2005 16:49 | Kimmo Säteri | ||
| Perttu Karttunen: Muka kuka maksaisi itsensä kipeäksi mainoksesta, joka näkyy enimmäkseen vain Vallilan korjaamon henkilökunnalle? :) Vakavasti puhuen: ehkä mainosteippaaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin alkuperäisasuun jättäminen. Niin asjanmukaista kuin olisikin nähdä norsunluun värisiä ratikoita ajossa Helsingissäkin. Mutta jätettäköön mitä ihmeellisimmillä värityksillä olevilla kulkuneuvoilla liikennöinti eräälle ranskalaiselle linja-autoliikennöitsijälle. |
||||
|
|
26.04.2005 16:44 | Kimmo Säteri | ||
| Perttu Karttunen: ...Ja keltaiset ajovalot. (Ei näy juuri tällä hetkellä kovin hyvin kuvassa, mutta on ne hollantilaiset omaperäisiä) :) Hollantiin toimitetut Siksak -Alstikat eroavat patonkimaan sisaruksistaan myös siinä, että ranskalaisissa vetureissa ei ole otsalamppua. | ||||
|
|
26.04.2005 16:42 | Kimmo Säteri | ||
| Kyllä tuolta lähtee sähköjunia myös Hollantiin. Ainakin tuossa DB:n 111 154:n molemmilla puolilla olevat raiteet ovat hollantilaisella jännitteellä. Taitaa olla juuri tuo 111 154:n käyttämä raide ainoa saksalaisille vetureille sopiva kulkuväylä. Joku joka tajuaa sähkötekniikasta edes jotakin - eli siis enemmän kuin mitä minä tajuan - voisi selittää, miksi tuossa 111 154:n yläpuolella näyttäisi olevan kaksi ajolankaa? Kulkeeko toisessa langassa hollantilainen (1500 V)ja toisessa saksalainen (15 kV, 16,7 hZ) virta? Hieman kuvaajasta takavasemmalle kohti Saksan rajaa ratapihalla seisoo muuten usein varsin paljon saksalaisia yksijännitteisiä tavarajunavetureita, mm. sarjasta 151. Eli ratapihan itäpääty taitaa olla jo melko saksalaista: "Achtung! Hochspannung!" :D | ||||
|
26.04.2005 16:28 | Kimmo Säteri | ||
| Näissä junissa matkustamotkin ovat kieltämättä hieman elähtäneen oloisia - vaikkakin siistejä, mutta remppaaminen on tehnyt näille sähkömoottorijunille ihmeitä. Varsinkin sisustus on kohentunut huomattavasti. Kumma juttu, että ne rempatut yksilöt liikkuvat lähinnä Rysselin...ei kun Prysselin...ei kun siis Brysselin seudulla. :) | ||||
|
|
26.04.2005 16:26 | Kimmo Säteri | ||
| Kiva, että tälle sivustolle tulee myös kuvia ulkomailta. Valitettavasti NS:n kalusto on tosiaan melko yksipuolista, vaikka tietenkin yksipuolisessa kalustossa on taloudellisiakin etuja. Olikos muuten Venlossa Railionin Ludmilla -vetureita liikenteessä? Helmikuussa käydessäni samalla laiturilla sain ihailla muutamaakin Railionin Ludmillaa. | ||||
|
25.04.2005 11:15 | Kimmo Säteri | ||
| Tässä tavarajuna-aikatauluja Saksanmaalta: http://www.gueterzugkursbuch.de/GzFahrzeiten.htm | ||||
|
25.04.2005 11:02 | Kimmo Säteri | ||
| Voi "Mustanaamio" 6x39-parkaa! Taitaa olla nykypäivinä kohtalokasta olla R-junan kalustona. Myös perjantaina 22.04.2005 klo 09.54 Riihimäeltä kohti Helsinkiä lähtenyt R-juna hyytyi matkan varrelle. Onko kenelläkään muuten tietoa, mikä oli hyytyneen junan kokoonpano? | ||||
|
07.04.2005 11:15 | Kimmo Säteri | ||
| okeskira: Pitää paikkansa. Keskiosassahan minä istuskelin erään toisen harrastajan seurassa. | ||||
|
04.04.2005 11:48 | Kimmo Säteri | ||
| Nuo EN71 -sähkömoottorijunat ovat kyllä melkoisen asiallisia kulkupelejä. Sähkömoottorit alkavat olla jo melko vanhanaikaista tekniikkaa eli korvamagiaa riittää. Tutustuin itsekin tuohon valitettavan kuuluisaan paikkakuntaan noin kuukausi tämän kuvan ottamisen jälkeen. Vierailu Auschwitz 1:ssä pisti hiljaiseksi. :( | ||||
|
|
04.04.2005 11:42 | Kimmo Säteri | ||
| Joo-o. Olin itsekin tuon vaunun kyydissä, kun se vieraili Vallilan hallilla. Ehkäpä jollain muullakin sivustolla tulee näkymään kuvia tästä vierailusta...? :) | ||||
|
21.03.2005 11:11 | Kimmo Säteri | ||
| Sami Lehonmaa: Tätä Desiro -tyyppiä on myös Unkarissa ja Sloveniassa. Tosin ainakin slovenialaiset ovat sähkökäyttöisiä. | ||||
|
21.03.2005 11:09 | Kimmo Säteri | ||
| Eikös tuo NMVB ole nykyään jaoteltu kahdeksi eri yhtiöksi? Flaaminkielisellä alueella se on "De Lijn" (värityksenä valkoinen, keltainen sekä harmaa) kun taas ranskankielisen alueen paikallisliikenteestä huolehtii "TEC" (värityksenä punainen, keltainen sekä harmaa). De Lijn huolehtii ainakin Antwerpenin raitiovaunuliikenteestä ja TEC puolestaan ainakin Charleroissa. Molemmat edellä mainituista firmoista ovat todella isoja. Molemmilla firmoilla on raitiovaunujen lisäksi myös bussikalustoa rutkasti ja toimialueet ovat todellakin jaoteltu maan tavan mukaisesti kielialueen perusteella. :( | ||||
|
21.03.2005 10:45 | Kimmo Säteri | ||
| Veturilla saattaa olla saman verran ikää kuin alkuperäisellä Dr15:lla eli Dr12 2239:llä. | ||||
|
21.03.2005 10:43 | Kimmo Säteri | ||
| JR: Muistaakseni SNCB/NMBS on sekin hiljattain siirtynyt savuttomalle linjalle. Matkatavaraosasto on kyllä jätetty paikalleen remontoinnin jälkeen - vertaa esim Sm1 -junaan. | ||||
|
13.03.2005 00:05 | Kimmo Säteri | ||
| Matkustus"mukavuus" onkin samaa luokkaa kuin VR:n IC2:ssa. Tosin näissä Deutsche Bahnin RE -junissa ei peritä mitään lisämaksuja ja kulkunopeus saattaa olla samaa luokkaa kuin kotoisella IC:llämme... | ||||
|
13.03.2005 00:03 | Kimmo Säteri | ||
| Braunschweig lienee viimeinen "tonnisatasen" edustaja. Ja lieneekö enää kauan? Oliko Lyypekissäkin sama 1100 mm? Lyypekkihän lupui raitiovaunuista jo 1957. :( |
||||
|
12.03.2005 23:56 | Kimmo Säteri | ||
| Ehkä raitiovaunut olivat liian tyylikkäitä vempeleitä rumaan Kielin kapunkiin. :) | ||||
|
12.03.2005 23:55 | Kimmo Säteri | ||
| Heh, minulla on kuva, kun Ludmillan perässä on Talgo-runko. Korkeusero on melkoinen... Joka tapauksessa hyvä veturi+vaunu -yhdistelmä! Taatusti taloudellista liikennöintiä! |
||||
|
12.03.2005 20:48 | Kimmo Säteri | ||
| Suomessa vain ajetaan liian varovaisesti. (No, ehkä Reeverit ovat kestäneet juuri mm. noiden varovaisten kiihdytyksien ansiostakin.) DB:n kuljettajien suosima luukutustyyli pääsee aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun yksi BR218 -dieselveturi vetää kolmea lähiliikennevaunua ja toinen BR218 on junan perässä työntämässä. :) | ||||
|
12.03.2005 20:35 | Kimmo Säteri | ||
| Pekka7: Nyt täytyy tunnustaa, etten tajunnut tehdä paikan päällä mitään vertailua, koska olin niin haltioissani 72-sarjalaisen jylinästä. Ja totta kai ääntä tuli taltioituakin! :D | ||||
|
12.03.2005 20:30 | Kimmo Säteri | ||
| DB:n BR181 toimii kahdella eri jännitteellä. Tietenkään en tajua jännitteiden teknisten ykistyiskohtien päälle mitään, mutta BR181 -sarja hankittiin juuri sitä varten, että niillä voidaan ajaa Saksan lisäksi myös Luxembourgissa ja Ranskassa, joissa siis on sama jännite. Belgiassa oli muistaakseni eri jännite, ainakin osa Belgian rautateiden "Kuminaamoista" on kaksijännitteisiä. | ||||