Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2015 13:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Lisäksi ainakin uudet portaat, kuten esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/98690. Näitä ei tosin ehditty asentaa kaikkiin Deevereihin. | ||||
|
21.01.2015 15:46 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Rahastajan koppi on tosiaan vakiovaruste Amsterdamin vaunuissa. | ||||
|
20.01.2015 23:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Haa/Hac-vaunujen, jotka puolestaan on tehty Ek-vaunujen alustoille. | ||||
|
15.01.2015 09:15 | Ylläpito | ||
| Kuvasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7919.0 |
||||
|
07.01.2015 20:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Alaratapihalta pääsi Pasila T:n kautta sekä suoraan Ilmalan varikolle (veturitalleille) että Käpylään pääradalle. Kuvan oikeasta laidasta nousi mainitsemasi raide rantaradalle. | ||||
|
05.01.2015 13:49 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Näitä samoja vaunuja on vielä jäljellä Haapamäen kyllästämöllä: https://vaunut.org/kuva/11429 | ||||
|
03.01.2015 09:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ei, se oli itäsaksalainen. | ||||
|
02.01.2015 17:58 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuva tästä samasta vaunusta: https://vaunut.org/kuva/98377 | ||||
|
|
02.01.2015 17:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kaivelin tämän kuvan originaalin esille, ja todennäköisesti tieto Eis-vaunusta on väärä. Kuvan laatta on ilmeisesti makuuvaunusta muutetussa virkatarvevaunussa numeroltaan 01686, littera ei ole tiedossani. | ||||
|
02.01.2015 13:17 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Juna on mielestäni ehdottomasti menossa Karjaalta Helsinkiin päin, sillä talvipäivän aurinko paistaa etelästä (=vasemmalta). Taustalla menee vähintään 110 kV voimalinja ukkosköysistä päätellen, joten mahdollisia paikkoja ei nykytilanteen mukaan ole Kirkkonummi-Karjaa-välillä kuin neljä kappaletta: Inkoon itäpuolella, Grundsjön ja Karjaan välillä, Siuntion itäpuolella sekä Kelan aseman itäpäässä. | ||||
|
30.12.2014 13:21 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Puuvaunut on korvattu CEmt-vaunusta muutetulla Emx-vaunulla. Tässä kuvassa näkyvät puuvaunut eivät kuitenkaan ole samoja, joita on käytetty Osg:n kanssa ainakin 2000- ja 2010-luvuilla. | ||||
|
30.12.2014 11:56 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ei 22764 ja 22794 ovat museovaunuina tänäkin päivänä: onkohan tämä jompikumpi niistä? | ||||
|
27.12.2014 16:29 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Näitä T2D-höyryvetureita on tehty vuosina 1950-62 kaikkiaan 390 kappaletta. TKp-litteraa käytettiin yleensä teollisuusradoille rakennetuille vetureille. http://pl.wikipedia.org/wiki/T2D_%C5%9Al%C4%85sk | ||||
|
22.12.2014 19:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Sivun http://www.aanimeri.fi/gallery2/main.php?g2_itemId=25912 mukaan Finn-Enso on kuvanottoaikaan ollut Yhdysvaltain itärannikon reitillä. Myöhemmin, vuonna 1992, laivasta löydettiin reilut 4 tonnia kokaiinia matkalla Kolumbiasta Yhdysvaltoihin. Laiva takavarikoitiin ja myytiin vuotta myöhemmin romuksi Meksikoon. | ||||
|
19.12.2014 18:50 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| 6061 eroaa muista mainosteipatuista Sameista, sillä junalle tehtiin samassa yhteydessä isompi peruskorjaus. Tämä remontoitu yksilö oli ilmeisesti esimerkkinä vaihtoehdosta Flirtien lisähankinnalle. Sm5-lisätilauksen myötä ilmeisesti näitä peruskorjauksia ei tulla tekemään Sm2-junille enempää. | ||||
|
|
19.12.2014 14:10 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Hyvin todennäköisesti näin, etenkin kun maalauskuvio ei noudata muuta vihertynyttä kalustoa. | ||||
|
|
19.12.2014 10:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Maalauskuvio on siis sama kuin punavalkoisissakin Sameissa. | ||||
|
|
19.12.2014 10:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Toki, mutta eihän se teippi muutenkin vihreästä keulasta juuri erotu. | ||||
|
|
19.12.2014 08:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| 6061 on vihertynyt, eikä se siis enää ole Iskun väreissä. | ||||
|
09.12.2014 10:00 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Pariisin metrolla pääsee lähes joka kulmalle - Moskovan ja Pietarin metroissa taas asemia on niin harvakseltaan että kävelymatkasta varsinaiseen kohteeseen tulee helposti pitkä matka. | ||||
|
30.11.2014 16:31 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Nämä ovat Modelan valmistamia Dv12:sia, joita omistaja on korjannut ja parannellut niin paljon kuin kohtuullisella vaivalla voi. Homma on vielä kesken, siksi mm. pakoputket puuttuvat. Näistä kuvista tosiaankin jää puuttumaan veturiparin hieno äänimaailma: toiseen Deevereistä on asennettu äänidekooderi jonka äänivalkoima muistuttaa erehdyttävästi oikeata Deeveriä. :) | ||||
|
19.11.2014 18:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuva löytyy SA-kuva-arkistosta hakusanalla eira, kuvan numero on 1644a. | ||||
|
18.11.2014 20:41 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Numeron alkuosa on sama kuin Shmmns-tw:llä, joten voisiko kyseessä olla vain tarroittajan virhe? Vaihtoiehtoisesti tämän vaunun huippunopeus on pienempi kuin mainitulla Shmmns-tw:llä, siis alle 100 km/h. | ||||
|
17.11.2014 14:37 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vorgissakin on pari kuvaa, joissa harjakattoinen teli-T-vaunu näkyy taustalla: https://vaunut.org/kuvat/?tag0=9|T| | ||||
|
17.11.2014 09:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mielestäni taas juuri heijastumat ovat tämän kuvan juttu ja tekevät kuvasta mieleenpainuvan. | ||||
|
01.11.2014 20:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ne ovat (surullisenkuuluisia) IC4-junia. Surullisenkuuluisuus selittyy junien valmistajan AnsaldoBredan nimellä. | ||||
|
30.10.2014 12:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä on taas hyvä hetki mainostaa Resiinan sivuilta löytyvää matkustajavaunulistaa: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 | ||||
|
29.10.2014 22:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mikko esittää nyt omia mielipiteitään faktoina. Oletko ehkä joskus asunut ulkomailla kokien paikallista arkibyrokratiaa? Entä miten mittaat eri maiden byrokratiaa kokonaisuutena ja vertaat sitä? Sulla varmaan on faktaa Suomen lisäksi myös kaikista 27 muusta EU-maasta väitteesi tueksi? | ||||
|
27.10.2014 13:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Rataa seuraileva huoltotie toki nykyään löytyy monesta paikasta. Tämä kuvan auto on kuitenkin kiskoauto, tuolla puskurin alla näkyvät ylösvedettävät teräspyörät. | ||||
|
27.10.2014 13:18 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Penkkinumeroita löytyi saneeraamattomista Sm2-junista vielä 2000-luvun loppupuolella. Voi olla että numeroita oli näkyvissä yhtä pitkään kuin saneeraamattomia juniakin. | ||||
|
14.10.2014 12:41 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| No niin lapset, rauhoittukaapa. | ||||
|
13.10.2014 23:53 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| V250-junia ehdittiin toimittaa yhdeksän vuoteen 2013 mennessä, jolloin NS päätti keskeyttää koko projektin. Ongelmina olivat mm. luotettavuus, normaalia korkeammat riskit junien turvallisuudessa, käyttöönottoaikataulu ja yhteensopivuus talviolosuhteiden kanssa. Nyt valmistaja AnsaldoBreda etsii Alankomaihin tarkoitetuille junille uusia käyttäjiä. | ||||
|
10.10.2014 16:54 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Filmipätkästä otettu kuvakaappaus rikkoi YLEn elävän arkiston käyttöehtoja, joten kuva jouduttiin poistamaan. Ikkunaluukullisista vaunuista löytyy kyllä kuvia täältä valmiiksi, esimerkiksi https://vaunut.org/kuva/23609 ja https://vaunut.org/kuva/78009. Porkkala-aiheinen filmipätkä löytyy toki myös alkuperäisessä muodossaan elävästä arkistosta: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/maailman_pisin_tunneli_1500.html#media=1502. | ||||
|
16.09.2014 21:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Prosenttilukuja voi esittää miten lystää, jos samassa yhteydessä ei ole absoluuttisia arvoja. Niinpä olisi kiva nähdä vertailun kohteena olevat hinnat, ja vielä mielellään hintojen vertailu kilpailevaan kuljetusmuotoon nähden. Pelkkä luku 25 % kun antaa kovin vähän tietoa todellisuudesta, vaikka en Mikon laskemaa arvoa sinänsä toki kiistäkään. | ||||
|
14.09.2014 15:58 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mainio selostus jälleen kerran, kiitokset siitä! Yleisesti ottaenhan yliaallot saavat alkunsa nopeista jännitetransienteista: niinpä myös tyristorikuormakytkin synnyttää yliaaltoja. Kuormakytkintä kuitenkin ilmeisesti käytetään jatkuvaan säätöön verrattuna niin harvoin ettei syntyvästä häiriöstä ole haittaa. Säröä voidaan nykyaikaisissa laitteissa suodattaa tehokkaasti pois, ja joissain sovelluksissa säröjen määrään voidaan vähentää myös invertteritopologian valinnalla jolloin esim. merkittävin harmoninen yliaalto kompensoituu itsestään pois. | ||||
|
|
14.09.2014 14:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| 110-sarjasta löytyy kolmea eri rakennetyyppiä, jotka ovat hieman erinäköisiä keskenään. Bügelfalte on lempinimi vain niille vetureille joista tämä "housunprässi" löytyy. Sivun http://www.bundesbahnzeit.de/page.php?id=Baureihe%20110 mukaan Bügelfalte-vetureita ovat sarjan numerot 288-307, 313-510 sekä pahemmin kolaroiduista vetureista uudelleenrakennetut 107 ja 271. Sininen on sarjan alkuperäinen väritys, mutta pilkunviilaajille tästäkin värityksestä löytyy ainakin kolmea eri varianttia: Stahlblau, Kobaltblau ja Freimannblau :) | ||||
|
|
13.09.2014 23:56 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä videossa BR 110:n käämikytkin kipinöi ja leimuaa normaalissa käyttöympäristössään: https://www.youtube.com/watch?v=tmxsEmIXSM8 | ||||
|
|
13.09.2014 23:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä 110-sarja tai Baureihe 110, kuten paikalliset näitä kutsuvat, oli aikanaan yksi Länsi-Saksan yleisimmistä veturityypeistä. Näitä on valmistettu yhteensä 415 kappaletta vuosina 1952-68. Saksassa esiteltiin 1940- ja 50-lukujen vaihteessa konsepti standardoidusta sähköveturista, johon kuului tämä kuvassakin näkyvä nopea pikajunaveturi E10 (myöhemmin sarjat 110 ja 112-115), tavarajunaveturi E40 (myöhemmin 139 ja 140), sivuratojen matkustajajunaveturi E41 (myöhemmin sarja 141) ja raskas tavarajunaveturi E50 (myöhemmin 150). Tekniikaltaan veturit eivät olleet erityisen mullistavia, mutta laadukkaat perusratkaisut ovat taanneet niille pitkän käyttöiän. Ajomoottorit kiinnitettiin teleihin kumivaimentimien avulla, josta voima välitettiin hammaspyörien ja kumijoustoisten akselinkäyttölaitteiden kautta pyörille. Ajomoottorien tehonsäätönä 110-sarjan alkupäässä käytettiin perinteistä sähkömekaanista käämikytkintä, mutta sarjan loppupäässä tehonsäätö perustui jo tehopuolijohteisiin. 110:ssä käämikytkin ei ollut yhtä äänekäs kuin sisarsarjassa 141, jota alettiinkin äänimaailman ansiosta kutsua lempinimellä Knallfrosch, suomeksi paukkusammakko. Äänimaailmaa voi ihastella vaikkapa näistä videoista: https://www.youtube.com/watch?v=cFjnAXOopwk ja https://www.youtube.com/watch?v=9XagE5M3gvg . | ||||
|
08.09.2014 23:57 | Ylläpito | ||
| Kuvasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7521.0 |
||||
|
01.09.2014 13:49 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä sama maisema reilut 10 vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/1541 . Raiteella 9 olevan junan tyyppi ei ole muuttunut vuosikymmenessä mutta etualan alaratapiha on toki autioitunut. | ||||
|
25.08.2014 20:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mikko: Ehdottamasi dokkari on ollut olemassa jo vuosia. Voit käydä katsomassa sitä täältä: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17. Lista on varsin hyvin ajan tasalla, vaikkei sitä pääsekään muokkaamaan vapaasti. | ||||
|
24.08.2014 18:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Veli Hyyryläisen firma (jonka Destia myöhemmin osti ja sulautti itseensä) osti noita entisiä Hk-vaunuja joltain tehtaalta, jossa vaunuja oli käytetty osana varaston lattiaa. Vaunut ovat siis päätyneet kiertoteitse VR:ltä kilpailevalle firmalle. | ||||
|
22.08.2014 21:26 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kaikkien IC2-vaunujen korit (Edo poislukien) ovat likimain samanlaisia ikkuna- ja ovijakoa lukuunottamatta. Ehkä suurimpana ulkoisena erona alkupään vaunuissa on toisen kerroksen päädyssä huomattavasti suurempi irroitettava yläosa kuin uusissa vaunuissa. Edo-vaunut ovat koriltaan metrin tavanomaista (26500 mm) pidempiä. Lisää infoa löytyy mm. artikkelista http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/73 . | ||||
|
08.08.2014 18:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Koivulan liikennepaikka on ollut juurikin tässä. | ||||
|
08.08.2014 17:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mysteerin sijasta kommentin poistuminen oli aivan inhimillinen moka, joka korjautaan pikapuolin. Pahoittelut mielipahan aiheuttamisesta ja verenpaineen nostattamisesta! :) | ||||
|
28.07.2014 12:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Hybridiveturissa dieselmoottorin tehosta tai tilavuudesta ei voida suoraan päätellä veturin kokonaistehoa, sillä välissä on akusto tai kondensaattoreita energiavarastona. Pieni dieselmoottori voi siis hiljalleen ladata akustoa, josta kuitenkin hetkellisesti saadaan ulos suuri teho. Tälläinen veturi soveltuu käyttöön, jossa täyttä tehoa tarvitaan vain lyhyehköjä aikoja esim. liikkellelähdössä ja matkanopeuden ylläpitoon riittää karkeasti alle puolet maksimitehosta. | ||||
|
28.07.2014 12:14 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mikon esittämä hintavertailu toki pätee ex tempore -lipunostossa. Jos asiakas ennakoi hieman löytääkseen edullisemman hinnan, saa lastenlipun samalle välille IC-junassa hieman alle 60 €:lla, siis edullisemmin kuin vuonna 1991. Tarjouksia hyödyntämällä (7 päivää ennakkoon ostettu lippu) aikuinenkin voi päästä suunnilleen samalla hinnalla edestakaisin Hki-Jy-Hki. | ||||
|
26.07.2014 19:26 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ainakin idän suunnan junissa Rx-vaunuja on havaittu vielä viime viikolla. Jos kalustopoistoilla spekuloidaan, tulevat loputkin Rkt-vaunut, sekä Rbkt- ja Rk-sarjat varmaankin poistumaan ennen Rx-sarjaa. | ||||
|
24.07.2014 23:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onko Leppävaarassa ollut näin monta raidetta ja makasiini? Kauniaisiin tämä sopisi mielestäni paremmin. | ||||
|
16.07.2014 23:41 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tuossapa yksi: https://vaunut.org/kuva/53124?tt=4&i1=Sm2&i2=6061 | ||||
|
09.07.2014 12:02 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Propaania tulenarkaa Nestemäistä kaasua |
||||