Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10. 21:24 | Ari Palin | ||
| Tässä kuvassa huomion kiinnittää myös aseman ykkösraiteella oleva ainakin tavarankuljetukseen soveltuva Lätän liitevaunu. Ajettiinko reittiä Riihimäki-Hämeenlinna mahdollisesti yhdistelmällä veto+liite ja moottorivaunu olisi kuvaushetkellä ollut kiertämässä liitevaunun ympäri? Tosin kuvasta en pysty varmaksi sanomaan, onko liitevaunu raiteella yksin vai onko sen edessä toinenkin vaunu. | ||||
|
18.10. 21:21 | Ari Palin | ||
| Tässä ilmeisesti sama paikka 37 vuotta myöhemmin ratalinjan kohdalta nähtynä: https://vaunut.org/kuva/31427 | ||||
|
17.08. 19:03 | Ari Palin | ||
| Tuossa on hyvin saatu vaihtoyhteys laiturin yli. Useimmiten vastaavissa tapauksissa idästä/pohjoisesta saapuva juna pysähtyy raiteella 1 ja pohjoiseen/itään lähtevä juna raiteella 4, jolloin vaihto tapahtuu alikulun kautta. Paljon riippuu liikennetilanteesta, miten kuvan mukaisen järjestelyn toteutus onnistuu. Tässä tapauksessa se on onnistunut, ja lisäksi K-juna (HL 9237/9244) on ohjattu pois tieltä raiteelle 6. | ||||
|
17.08. 17:49 | Ari Palin | ||
| Ja Suoniemen seisake sijaitsi eri puolella järveä kuin kirkko. | ||||
|
27.01.2021 20:48 | Ari Palin | ||
| Auringon suunnasta päätellen tässä ollaan menossa Turkuun päin. | ||||
|
27.01.2021 20:43 | Ari Palin | ||
| Tiedossani oli, että puisia ajojohtopylväitä käytettiin Tuomarilassa rataoikaisusuunnitelman vuoksi (ne olivat siellä aika pitkäänkin), mutta en tiennytkään, että niitä on ollut Espoon asemalla saakka. Mielenkiintoista nähdä näitä kuvia pääkaupunkiseudun rataosien sähköistyksen rakentamisen ajalta! | ||||
|
27.01.2021 20:34 | Ari Palin | ||
| Yksikkö on todennäköisesti 125+126. Jos seulastani ei ole päässyt yksiköitä livahtamaan ohi, se on ainoa, joka oli Pieksämäelle mennyt mutta ei ollut vielä tullut sieltä takaisin. Yksikkö siirrettiin Pieksämäelle 10.1. Tämä voi muuten hyvinkin olla sivuston ensimmäinen kuva metrosta järven rannalla! |
||||
|
20.12.2020 17:24 | Ari Palin | ||
| Junakohtaus meneillään? Vaunun ikkunasta näyttäisi heijastuvan veturin savupiippu. Korsohan toimi junakohtauspaikkana kaksoisraiteen valmistumiseen asti (1910-luvulla?). | ||||
|
13.12.2020 16:39 | Ari Palin | ||
| Kun Jätkäsaaren raitiotiet ovat valmiit, linja 7 jatkaa kuvassa näkyvän Atlantinkadun sillan yli uudelle päätepysäkilleen Atlantinkadun varteen rakennettavaan korttelin kiertävään Kanariankadun silmukkaan. Silmukan paikka saattaa juuri ja juuri näkyä kuvan oikeassa reunassa. Atlantinkadun sillan ylittävät silloin myös linjat 8 ja 9, jotka tulevat Jätkäsaareen Crusellinsillan kautta ja käyvät kääntymässä Tyynenmerenkadun varteen rakennettavassa Bunkkerin silmukassa Länsiterminaali T1:tä vastapäätä (kuvassa on T2). Linjan 6T liikenne loppuu, sillä linjat 7 ja 9 riittänevät kattamaan keskustan ja Länsiterminaalin välisen kysynnän. | ||||
|
13.12.2020 16:24 | Ari Palin | ||
| Tulevaisuudessa linjat 8 ja 9 tulevat käyttämään kuvan oikeassa reunassa olevia pysäkkejä jatkaessaan Jätkäsaaren ympäri ja Atlantinkadun sillan yli Tyynenmerenkadun varteen rakennettavaan ns. Bunkkerin silmukkaan. Hyvä kuva nykytilanteesta! | ||||
|
13.12.2020 16:14 | Ari Palin | ||
| Kuvan etualalla näkyy hyvin Veturitien tuleva linjaus kohti rantaradan ylittävää siltaa. | ||||
|
13.12.2020 16:13 | Ari Palin | ||
| Taustalla rakentuu entisen Maaliikennekeskuksen paikalle Postipuiston asuinalue. | ||||
|
12.12.2020 22:09 | Ari Palin | ||
| Kuvassa http://vaunut.org/kuva/18064 näkyvä paikka taitaa olla tuon mutkan takana? | ||||
|
01.08.2020 21:57 | Ari Palin | ||
| Sm5:ia on myös kolmea eri väriä. Yksiköt 01 ja 02 ovat eri sinistä kuin muut vanhemman sarjan yksiköt. Jonkin ajan päästä kaikki yksiköt 01-81 lienevätkin sitten samanvärisiä. | ||||
|
01.08.2020 21:00 | Ari Palin | ||
| Tämä siirtyikin paljon nopeammin kuin Järvenpään asema parikymmentä vuotta sitten. | ||||
|
07.07.2020 23:18 | Ari Palin | ||
| Pasila–Riihimäki -parannusprojektin kakkosvaiheessa rakennetaan lisäraide Lahden oikoradan varteen Sköldvikin radan ja Kytömaan ratasillan pohjoispuolella sijaitsevan raiteenvaihtopaikan väliselle noin 1,5 km pituiselle osuudelle. Raide tuo lisäkapasiteettia, kun Vuosaareen ja Sköldvikiin menevien junien ei tarvitse enää kulkea Kytömaalla vastavirtaan oikoradan itäistä raidetta. Ja toki raide helpottaa hieman ruuhkaa myös toisessa suunnassa. | ||||
|
|
07.07.2020 23:01 | Ari Palin | ||
| Tulevaisuudessa tässä kohtaa Vuosaaren ja Sköldvikin junia ajettaneenkin melkein kuvaajan jalansijoilla. | ||||
|
07.07.2020 22:42 | Ari Palin | ||
| Kiitos näistä tunnelmallisista yökuvista. Tästä hieman pohjoiseen on ratapihan valomastoissakin jo LED-valot. | ||||
|
07.07.2020 22:32 | Ari Palin | ||
| Timo: Aikoinaan mietin samaa, kun Lahdentien ja Nikkilän välillä maantie 152 kiemurteli paikoitellen siihen malliin, että välillä oli puutalo suoraan edessä kunnes tie kurvasi viime hetkellä vasemmalle sen ohi. | ||||
|
|
07.07.2020 22:25 | Ari Palin | ||
| Mielenkiintoista, että käytännössä keskellä Helsinkiä on säilynyt näin pitkään puupylväin, ilmajohdoin ja elohopeahöyrylampuin valaistu kevyenliikenteenväylä. Ja vielä vanhalla valaisinmallilla. Hieman syrjäisemmillä ulkoiluteillä nämä toki ovat hyvinkin yleisiä, joskin monessa paikassa jo LED-valot. | ||||
|
07.07.2020 22:13 | Ari Palin | ||
| Käytettiinkö ohjaamon ikkunalla ollutta irrallista linjatunnuskilpeä vain junan etupäässä, kun tässä sitä ei näy? Linjatunnusrullathan tulivatkin sitten jo seuraavana vuonna. Kylkikilpikin näyttäisi olevan vain etummaisen vaunun kyljessä. | ||||
|
07.07.2020 22:03 | Ari Palin | ||
| Minkähänlainen läpikulkevan henkilöliikenteen kysyntä Savonlinnan ja Huutokosken välillä mahtaisi olla? Eli esimerkiksi Lappeenranta–Jyväskylä -reitillä. Junamatkailuhan on nykyisin aika suosittua, mutta olisiko kysyntää Kaakkois-Suomesta Keski-Suomeen tai päinvastoin? Pääosin taitaa kuitenkin kysyntä keskittyä niille reiteille, joilla matkan alku- tai päätepiste on Helsinki, Tampere tai Turku. | ||||
|
07.07.2020 20:59 | Ari Palin | ||
| En osaa sen enempää ottaa kantaa "Mierontien" palauttamisen hyödyllisyyteen, mutta ajo "Mierontien" kautta Raumalle vaatisi kolmioraiteet Poriin ja Kokemäelle ollakseen sujuvaa. Jos Jämsän suunnalta Raumalle menevät junat käyttäisivät tuota reittiä, tarvittaisiin kolmioraide myös Orivedelle. | ||||
|
07.07.2020 20:48 | Ari Palin | ||
| Itse asiassa muistan nyt lukeneenikin tuosta hellekäyrästä. Oli jo päässyt unohtumaan. :) | ||||
|
07.07.2020 20:33 | Ari Palin | ||
| Ei toki tarkoita, mutta en toisaalta usko, että merkityksensä menettäneelle tasoristeyksen eristysjatkokselle olisi rakennettu huoltopolku. Ojan ylittävä huoltopolku näyttää selvästi uudelta eikä sitä tasoristeyksen olemassa ollessa olisi erikseen tarvittukaan. Vai onkohan kyseessä huoltopolku? Voiko tuolla penkereellä olla jokin muukin tarkoitus? | ||||
|
|
06.07.2020 23:06 | Ari Palin | ||
| Seis-levy on ollut tällä paikalla parina aiempanakin vuotena Hakkilan raiteella tehtyjen töiden vuoksi. Olisiko nytkin kyseessä vain väliaikainen sulku? | ||||
|
|
06.07.2020 22:14 | Ari Palin | ||
| Ensin katsoin, että onpa outoon paikkaan tehty ojarumpu vanhan tasoristeyksen kohdalle, kun ei siinä enää ainakaan laillista ylityspaikkaa ole. Tarkemmin katsottuna kiskossa näyttäisi olevan sen kohdalla eristysjatkos, joten ilmeisesti ojanylityspenger on rakennettu eristyskohdan huoltoa varten. Mitähän tuo jatkos tässä eristää? Tasoristeyksiä tuolla ei kaiketi enää ole eikä opastintakaan jatkoksen kohdalla näy. Vai onko kyseessä matala yhdistelmäopastin, joka on siten junan takana piilossa? Kokkolan ja Ylivieskan välihän on varustettu yhdistelmäopastimin, ja jos Ylivieskan liikennepaikka kuuluu siihen mukaan ja tämä on Ylivieskan pohjoinen tulo-opastin, niin se voisi olla selitys. |
||||
|
06.07.2020 21:46 | Ari Palin | ||
| Sm4 6302/6402 on ainoa ainakin omalle kohdalleni osunut Sm4-yksikkö, jonka vaunuista vain toinen eli 6402 on mainosteipattu. Sen verran monta kertaa eri mainosteipatut Sm4-yksiköt ovat tosin tulleet vastaan, että hyvin todennäköisesti tämä myös on ainoa vain puoliksi teipattu. | ||||
|
21.05.2020 21:50 | Ari Palin | ||
| Korso on ollut tuohon aikaan uusinta uutta. Asema on perustettu tasan vuosi ennen tämän aikataulun voimaantuloa eli 1.10.1889. Aikataulun mukainen liikenne Korsoon alkoi Radan varrella -kirjan mukaan seuraavana vuonna. Lieneekö tämä tarkoittanut sitä, että Korsossa oli ensimmäisen vuoden ajan vain junakohtauksia ja -ohituksia, ja tuo aikataulun mukainen liikenne tarkoittaa kaupallisia henkilöliikenteen pysähdyksiä. Toinen vaihtoehto on, että Korsoon ei aluksi määritetty pysähdysten kellonaikoja, vaan junat lähtivät asemalta eteenpäin heti, kun matkustajat oli otettu/jätetty. | ||||
|
24.11.2019 17:23 | Ari Palin | ||
| Onko tämä uusi raide tuleva etelän suunnan linjaraide? Se näyttäisi tulevan asemalta raiteelta 2, joten tulkitsen, että sitä pitkin Riihimäen pysähtymättä ohittavat junat pääsevät jatkossa kulkemaan ilman poikkeavalle raiteelle käännettyjä vaihteita. | ||||
|
14.09.2019 22:43 | Ari Palin | ||
| Viime (tai saattoi olla jo sitä edellisellä) viikolla katosi loputkin tuosta keltaisesta talosta. | ||||
|
26.01.2019 22:09 | Ari Palin | ||
| Kuopioon asti ajettiin tosiaan Eil-vaunuilla. Muistaakseni oli sellainenkin Eil-vuoro, joka kulki Kuopiosta Kotkaan. Taajamajunaliikenne loppui Kouvolan ja Kuopion väliltä kesäkuun 2002 alussa. | ||||
|
26.01.2019 22:03 | Ari Palin | ||
| Kuvasta näkyy hyvin vanhemman ja uudemman vaunusarjan ikkunoiden ero. Uudemman vaunun ikkunoissa on tummennus, joka tosin ei ole lähelläkään Sm4:n ikkunoiden tummennusastetta eikä taida yltää edes Sm5:n tasolle. Toki Sm4:n ja Sm5:n ikkunoiden tummennusastetta selittää verhojen puuttuminen. Mutta mikä selittää Sm4:n ja Sm5:n välisen eron? Onko syy siinä, että Sm4:llä tehdään keskimäärin pidempiä matkoja kuin Sm5:llä? | ||||
|
28.08.2018 19:13 | Ari Palin | ||
| Kuvassa olevaa kylttiä "Varoituslaitos ei toimi" näkee usein liikenteeltä suljetuilla raiteilla, kun varoituslaitos on kytketty pois päältä, esimerkiksi rataosuudella Rantasalmi - Savonlinna. Mielestäni teksti on siinä tilanteessa hieman harhaanjohtava, koska se antaa ymmärtää, että varoituslaitos olisi epäkunnossa ja radan ylityksessä olisi siksi oltava erityisen varovainen. Esimerkiksi teksti "Raide ei ole käytössä" olisi mielestäni kuvaavampi. Kuvan tapauksessa muistaakseni heti kuvan oikealla puolella tasoristeyksen jälkeen on seis-levy, jolloin tilanne on tässäkin samankaltainen. Toki tässä juna voisi periaatteessa ajaa tasoristeykseen asti. Tehdäänkö Hakkilan raiteella viimevuotiseen tapaan korjaustöitä, vai mikähän on syynä seis-levyyn? |
||||
|
28.08.2018 18:49 | Ari Palin | ||
| Tämä näyttää käyneen kääntymässä Riihimäen asemalla, mikä onkin ollut matkustajapalvelun kannalta järkevää. | ||||
|
26.08.2018 22:25 | Ari Palin | ||
| Kiitos Juhana kattavasta ja mielenkiintoisesta selvityksestä Porin raiteesta 3! Aivan kuin kuvassa olisi vielä pala välilaiturin luoteispäätä jäljellä yhdysraiteen takana, mutta se voi olla näköharhaa. | ||||
|
|
24.08.2018 21:03 | Ari Palin | ||
| Onko Porissakin välilaituri kaventunut Tampereen puoleisessa päässä siten, että raiteesta 2 on erkaantunut raide 3 kapeamman laiturinosan viereen Tampereen ja Pieksämäen tapaan? Tämä tuli mieleen kuvassa näkyvästä raidenumeroinnista. | ||||
|
24.08.2018 20:59 | Ari Palin | ||
| Saunakallion (ja Järvenpään) raiteet saanevat uudet matkustajaliikenteen raidenumerot lähitulevaisuudessa, kun läntinen lisäraide avataan lokakuussa liikenteelle. Ellei sitten entistä läntistä raidetta jätetä laiturittomana numeroimatta, jolloin matkustajaliikenteen raidenumerointi 2-4 säilyisi nykyisillä raiteilla. Liikenteenhoidollinen kolminumeroinen raidenumero toki tulee myös laiturittomalle raiteelle. Taustalla rakennetaan uutta laituria uuden läntisen raiteen länsipuolelle. Kuinkahan monta kertaa kuvassa näkyvässä raiteen 4 raidenäytössä on ollut lähtevän junan tiedot? |
||||
|
24.08.2018 20:39 | Ari Palin | ||
| Merkittävin ero asema-alueiden perusparannuksissa Suomessa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin on omien havaintojeni mukaan se, että Suomessa vanha asemarakennus jätetään kokonaan näkyviin, kun Ruotsissa sen eteen yleensä rakennetaan katos. Molemmissa on toki omat hyvät ja huonot puolensa. | ||||
|
20.08.2018 22:13 | Ari Palin | ||
| Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvä makasiinin oikeaan etukulmaan kiinnitetty lyhtykin näkyy ilmeisesti myös vasemmanpuoleisessa kuvassa. Makasiinin takaa pilkottavasta rakennuksesta: Näkyykö oikeanpuoleisessa kuvassa rakennuksen paikalla kivijalka vai onko se aita? Olisiko rakennus palanut vasemmanpuoleisen ja oikeanpuoleisen kuvan välillä, ja rakennettu uudelleen vanhan kivijalan päälle kuvaan http://vaunut.org/kuva/127855 eli vuoteen 1909 mennessä? |
||||
|
16.08.2018 19:13 | Ari Palin | ||
| Keravan liityttyä YTV:hen vuonna 2006 pääradalle tuli jälleen YTV-alueen puuasema, jolla oli lipunmyynti. Keravalta tämä ei kuitenkaan ole. Siellä lipunmyynnin henkilökunnan työtilat olivat samaa huonetta asiakastilojen kanssa, matalalla lasilla varustetulla myyntitiskillä toisistaan erotettuina. | ||||
|
|
16.08.2018 19:07 | Ari Palin | ||
| Tässä mennään todennäköisesti rantaradan puolelle. Vuonna 1996 YTV-alueen ainoa pääradan puuasema, jolla oli lipunmyynti, oli Korso. En muista tarkkaan, minkälainen Korson aseman lipunmyynti oli, mutta tämä ei vaikuttaisi olevan sieltä, päätellen lasista heijastuvasta tuulikaapin ovien hahmosta. Radan varrella -kirjan mukaan Korson lipunmyynti siirtyi vuoden 1996 aikana puuasemalta radan toiselle puolelle. | ||||
|
15.08.2018 19:43 | Ari Palin | ||
| Voisiko olla niin, että Otaniemen kartanon väki on käynyt tapaamassa toisen kartanon, Kirkniemen kartanon, väkeä, ja kuvat olisivat siltä matkalta? Toisessa kuvassa vieraat olisivat siis illalla, junalla Karjaan kautta saavuttuaan, lähdössä hevoskyydillä Kirkniemen asemalta lähistöllä sijainneelle kartanolle. Toisaalta, jos kuvatieto on ollut albumissa noin jo alun perin, sen luulisi olevan oikein. Vaikea kuvitella, että Otaniemen kartanon väki olisi sekoittanut "kotiasemansa" Leppävaaran ja Kirkniemen keskenään. Ja sitten kuvassa on kuitenkin melkoisen selkeä Kirkniemi, kun muihin kuviin vertaa. Mielenkiintoinen tapaus! |
||||
|
|
14.08.2018 22:38 | Ari Palin | ||
| Jari: Itsekin mietin peilikuvan mahdollisuutta, mutta kuvaa ei silti saa sopimaan Leppävaaraan, ehkä jonnekin muualle kuitenkin. Jos kuva käännettäisiin peilikuvaksi, kaarre olisi kyllä Leppävaaran kannalta oikeaan suuntaan eli vasemmalle, mutta samalla raiteen 1 laituri ja makasiini lipsahtaisivat väärälle puolelle rataa. Ja kuten Petri mainitsi, vanhoissa kartoissa ei Leppävaarassa edes näy makasiinia, ainakaan aiemmin linkitetyssä 1930-luvun kartassa. Jarmo: Jos kuvaa lähdetään sovittamaan luovutettuun Karjalaan, Terijoen seutu voisi olla hyvä vaihtoehto maaston puolesta. Tai ehkä Laatokan koillisrannikko (Jänisjärvi - Uuksu). |
||||
|
|
13.08.2018 23:31 | Ari Palin | ||
| Onhan sekin toki mahdollista, vaikka olisin kuvitellut museon saavan tiedot tarkistettua, kun tekevät varmaan myös yhteistyötä muiden museoiden kanssa. Kuten Santalaa, myös Leppävaaraa vastaan puhuu muuten myös matalalta paistavan auringon suunta, ja vielä vahvemmin kuin Santalan tapauksessa. Leppävaaran tapauksessa aurinko olisi melkein etelässä, josta se paistaisi tuolta korkeudelta ehkä marraskuun alussa tai tammi-helmikuun vaihteessa. Puiden lehdistä ja ihmisten vaatetuksestakin voi kuitenkin nähdä, että melko lailla kesää eletään. Tosiaan myös nuo raiteet, rakennukset ja muutamat yksittäiset puutkin huomioiden kuva sopii omasta mielestänikin paljon paremmin Kirkniemeen kuin Leppävaaraan. |
||||
|
|
13.08.2018 23:19 | Ari Palin | ||
| Kirkniemen vuoden 1909 kuvan taaempi rakennus olisi mielestäni voinut jäädä myös hieman kuvan ulkopuolelle. Mutta laiturivalaisimet ovat erilaisia. Toki jos tämä kuva olisi vanhemmalta ajalta, valaistus olisi hyvin voitu myös uusia siinä välillä, esimerkiksi asemarakennuksen rakentamisen yhteydessä. Itsekin katselin, että kaarre olisi Leppävaaraan nähden väärään suuntaan, mutta pakkohan tämä on uskoa Leppävaaraksi, kun museon arkiston merkinnät niin kertovat. Kaarrevaikutelma oikealle tulee puustossa olevan aukon perusteella. Puustoaukon vasen reuna on ehkä sen verran lähellä, että rata saattaa kaartaa vasemmalle vasta sen jälkeen. Kuvasta on vaikea arvioida, menisikö rata suoraan kulkiessaan puustoaukon vasemman reunan ohi. Leppävaaran tapauksessa kuvan on pakko olla länteen päin, koska kaupunkiradan tieltä purettu puuasema oli Radan varrella -kirjan mukaan alkuperäinen, jota oli laajennettu. Kuvassa ollaan selvästi asemarakennuksen puolella rataa, vaikka rakennusta ei kuvassa näykään (ellei ole makasiinin takaa pilkottava rakennus). |
||||
|
|
12.08.2018 18:25 | Ari Palin | ||
| Hyvä havainto Janilta. Kirkniemen Platformskjul on tosiaan voinut ollut eri paikassa kuin nykyinen asemarakennus. Ja sehän on todennäköistäkin, koska asematoiminnot on voitu silloin pitää käynnissä myös nykyisen asemarakennuksen rakentamisen ajan. Nykyisen rakennuksen puuttuminen rajaisi kuvan noin vuosiin 1900-1904 (oletuksella, että kuva on Kirkniemestä). Toisaalta kuva voisi mielestäni olla otettu myös nykyisen asemarakennuksen edustalta siinä tapauksessa, että makasiinia on jatkettu nykyisen asemarakennuksen puoleisesta päästä. Kuvasta http://vaunut.org/kuva/102874 näkee, että makasiini on melko pitkä ja asemarakennuksen puoleisessa päässä on savupiipusta päätellen ollut lämmityksen vaatinutta toimintaa. Olisiko makasiini ollut alun perin vain puolikas nykyisestä eli savupiiputon osa (piippuahan ei vanhassa kuvassa näy)? Silloin se olisi ollut samalla nykyistä kauempana asemarakennuksesta ja voinut tehdä tällaisen kuvan ottamisen mahdolliseksi. |
||||
|
|
12.08.2018 12:30 | Ari Palin | ||
| Otan myös kantaa tähän hyvin mielenkiintoiseen kuva-arvoitukseen. Kuvassa on kesä, mutta aurinko näyttäisi paistavan melko matalalta. Tämä rajaa kuvaushetken varhaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan. Jos oletetaan, että radan takana näkyy Paven linkittämällä ateistien sivustolla mainittu Santalan hautausmaa, kuvaussuunta olisi kohti Hankoa. Silloin aurinko paistaisi tässä suunnilleen kaakosta, mikä ei sovi yhteen auringon korkeuskulman kanssa. Jos hautausmaa olisi ollut radan eteläpuolella ja kuvaussuunta siten Karjaalle päin, silloin voisi olla kyse myöhäisillasta. Kuten Tapio mainitsi, Santalaa vastaan puhuu myös ratalinjassa havaittavissa oleva oikealle loivasti kaartava mutka. Santalassa rata on viivasuora molempiin suuntiin. Tulee myös mieleen, onko kuva edes Hankoniemeltä. Maasto on kyllä hyvin hiekkaista, mutta puusto on koivuvaltaista. Hankoniemeltä tuttuja mäntyjä en näe ollenkaan. Myös ratalinjan kohdalla kaukana näkyvä metsä näyttää korkeutensa puolesta enemmän kuusi- kuin mäntymetsältä. Toisaalta en osaa ehdottaa mitään paikkaa, mistä kuva voisi olla. Kirkniemeen se voisi jotenkin sopia muuten, mutta tavaramakasiini on siellä eri puolella asemarakennusta kuin kuvassa. |
||||
|
17.06.2018 23:50 | Ari Palin | ||
| Lisätään lyhytikäisten kuntien sarjaan Pyhäsalmi, joka oli olemassa 1.1.1993-31.12.1995. Muutoin kunnan nimi on ollut Pyhäjärvi, aikoinaan tarkemmin Pyhäjärvi Ol erotuksena Uudenmaan läänissä sijainneesta Karkkilaan liitetystä kunnasta Pyhäjärvi Ul sekä luovutetulla alueella sijainneesta kunnasta Pyhäjärvi Vpl. | ||||
|
12.05.2018 21:17 | Ari Palin | ||
| Kuva on vanhempi kuin vuodelta 1983. Tavara-asemalla näkyy vielä tummanruskea rakennus ja katos, jotka purettiin ilmeisesti 1970-luvun lopulla. Vuonna 1982 niitä ei varmuudella enää ollut. Taustalta myös puuttuu vuonna 1983 valmistunut Malmin uimahalli. | ||||
|
12.05.2018 21:07 | Ari Palin | ||
| Enpä olekaan ennen nähnyt kääntöpöytää, joka ei pyöri täyttä kierrosta. | ||||