12.05.2018 21:07 | Ari Palin | |||
Enpä olekaan ennen nähnyt kääntöpöytää, joka ei pyöri täyttä kierrosta. | ||||
12.05.2018 21:03 | Ari Palin | |||
Kuva lienee otettu aikaisemmin kuin vuonna 1999, jo ennen vuotta 1997, jolloin alkoi sähkövetoinen liikenne Raumalle. Jos oikein näen, radan varressa on viestilinja ja ajojohtopylväät puuttuvat. Dr13-veto tuo mieleen 1980-luvun lopun. | ||||
06.05.2018 21:12 | Ari Palin | |||
Näin tosiaan kaksi kuvaajaa - junasta käsin. | ||||
06.05.2018 19:11 | Ari Palin | |||
No se on kyllä totta, että maalaismaisemaa ja luonnontilassakin olevia alueita pitäisi säilyttää myös kaupunkiseuduilla paikoitellen. Muuten, kuten mainitsit, maisema muuttuisi yksitoikkoiseksi. Tähän historiallisen Kuninkaantien läheisyyteen maalaismaisema sopii erityisen hyvin, ja tässä Espoon rajalla myös eräänlaisena muistutuksena Espoon historiasta maalaispitäjänä. | ||||
06.05.2018 18:24 | Ari Palin | |||
Katselinkin, että kalliolla oli joku keltaisessa turvaliivissä. :) | ||||
06.05.2018 18:20 | Ari Palin | |||
Tähän entisen Mankin ja Luoman välille mahtuisi tosiaan kokonainen uusi kaupunginosa, jota varten voisi perustaa Rysslimpanin seisakkeen. Seisakkeen sijainti olisi siltäkin kannalta hyvä, että paikka on suunnilleen Kauklahden ja Masalan puolivälissä. Nyt tuolla kohtaa on kahden pysähdyspaikan välillä 6 km. Pehmeän maaperän vuoksi rakentaminen tähän olisi tosin melko kallista. Siksi radassakin on edelleen puupölkyt. | ||||
28.03.2018 20:38 | Ari Palin | |||
Avojohtolinjan linjauksen osalta helpoin ratkaisu ratalinjan siirron kohdalla on varmaankin ollut siirtää se uuden ratalinjan varteen, kuten Ossi perusteli. Olettaen siis, että kyseinen jäljellä oleva pätkä on alkuperäistä avojohtolinjaa eikä museoradan varteen uudelleen pystytettyä linjaa. Porvoossa sitä ei mahdollisesti olisi voinut jättää myöskään vanhalle linjalle, jos tilalle tuli muuta rakentamista, ja myös ohikulkutie olisi katkaissut linjan kulun, ellei sille olisi tehty tien läheisyyteen korotettuja pylväitä. Mielenkiintoisia historiatietoja niin avojohtolinjojen linjaustavoista kuin Porvoon ohikulkutiestäkin. Kiitos niistä. |
||||
28.03.2018 20:27 | Ari Palin | |||
Toinen riski Porvoon radalle oli tosiaan Niilan mainitsema ohikulkutien täydentäminen moottoritieksi. En tullutkaan ajatelleeksi. | ||||
25.03.2018 10:12 | Ari Palin | |||
Tämä onkin mielenkiintoinen kuva. Näyttäisi siltä, että laiturikatosten rakentamisen lisäksi myös raiteita on siirretty lännemmäksi. Vasemmalla oleva raide lienee rantaradan vanha eteläinen ja uusi pohjoinen raide ja katoksen taakse on rakenteilla uusi eteläinen raide. | ||||
25.03.2018 09:43 | Ari Palin | |||
Kaikeksi onneksi Porvoon ohikulkutie rakennettiin jo tuolloin eikä kymmenkunta vuotta myöhemmin, kun Porvoon radan vakinainen liikenne oli loppumassa. Museorataa varten ratalinjan siirtoa ei varmaankaan olisi tehty, jolloin rata päättyisi nyt ohikulkutien penkkaan. | ||||
25.03.2018 09:38 | Ari Palin | |||
Minullekin tämä ratalinjan siirto on täysin uusi tieto. Olen myös ihmetellyt kyseistä sepelöityä pätkää, kun rata on muuten kokonaisuudessaan sorapenkalla. Tämän tiedon myötä onkin mielenkiintoista, miksi juuri kyseisellä osuudella on jäljellä pätkä vanhaa viestilinjaa. Onko se siirretty sinne vanhalta ratalinjalta vai rakennettu vasta radan museoinnin jälkeen rekvisiitaksi? Tuskinpa 1970-luvun lopulla on enää asennettu uutta perinteisen mallin mukaista avojohtolinjaa. | ||||
15.03.2018 20:50 | Ari Palin | |||
Näyttäisi olevan viikonloppu, koska raiteella 1 on menossa juna pohjoiseen päin aamulla ja koska juna on kulussa N-tunnuksella. Ennen Tikkurilan kaupunkirataahan raidetta 1 liikennöitiin arkiaamuisin Helsingin suuntaan. Alkoiko itäisimmän raiteen ruuhkasuunnan mukainen käyttö raiteen valmistuttua Tikkurilaan asti 1972 vai Keravalle asti 1981? | ||||
15.03.2018 20:29 | Ari Palin | |||
2606:tta veikkaan minäkin. On helpompi teipata väärät numerot kuin haalia jostakin väärät pronssinumerot. :) Ellei niitä sitten ole jossain paljon varalla. | ||||
15.03.2018 20:22 | Ari Palin | |||
Kioski tullaan käsittääkseni kaikissa ERd-vaunuissa korvaamaan istumapaikoilla. | ||||
15.03.2018 20:19 | Ari Palin | |||
Tässä onkin pyöräilijät sijoitettu järkevästi keskelle, jolloin ei tapahdu pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisiä yllättäviä kohtaamisia portaiden tai hissien kohdalla. Tosin seurauksena pyöräväylä näyttää melko kapealta. Periaatteessa tuossa ei ole ollenkaan tarvetta ylittää pyöräväylää tunneliosuudella, vaikka suojatiet onkin portaiden/hissien kohdalle sijoitettu. Jos on vaihtamassa laituria, sen tekee todennäköisesti joko pelkästään portaita tai pelkästään hissejä käyttäen. Tilanne on tietenkin toinen, jos tunnelissa on ajateltu noudatettavan oikeanpuoleista liikennettä siten, että tunnelin yksi reuna on varattu vain yhdensuuntaiselle jalankulkuliikenteelle. Liikennemerkit eivät kuitenkaan tätä tue. Suojatie myös varoittaa pyöräilijöitä hissistä tulevista pyörän kanssa kulkevista, jotka muuttuvat suojatien kohdalla jalankulkijoista pyöräilijöiksi. | ||||
10.03.2018 21:20 | Ari Palin | |||
Mielenkiintoinen laituripolkuratkaisu tuossa. Laituripolku on vain välilaiturin ja radan pohjoispuolen välillä, yhteys aseman edustalle raiteen 1 laiturille puuttuu. Toisaalta hieman kauempana näyttäisi olevan laituripolku raiteen 1 yli. | ||||
16.11.2017 19:15 | Ari Palin | |||
Myös Vantaasta saattaa tulla raitiotiekaupunki: https://yle.fi/uutiset/3-9909019. Samalla Helsinki saisi jo kolmannen erillisen raitiotiensä. Ja jos raitiotie kulkisi nykyisen 562:n reittiä, tulisi neljäskin, joka tosin olisi Vantaan alueen kautta yhteydessä kolmanteen. | ||||
17.09.2017 21:42 | Ari Palin | |||
Tuo on hieman Platformskjul-rakennuksen oloinen. Onkohan siinä ollut alun perin avokuisti? | ||||
17.09.2017 21:20 | Ari Palin | |||
Mannerheimintien vanhan nimen tiesinkin, mutta kiitos noiden muiden katujen historiatiedoista. Toki arvasin, ettei Postikatu ollut vielä Postikatu, koska Postitalo tosiaan valmistui vasta vuonna 1938. Keskuskadusta historiasta ei sen sijaan ollut mitään käsitystä. Wikipediasta löytyy kuva Hakasalmenkadusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuskatu_(Helsinki)#/media/File:Hakasalmenkatu.jpg. Kadun toisessa päässä lienee suoran kulun Espalle estäneeseen kortteliin kuulunut rakennus Aleksanterinkadun eteläreunassa. Kuvan perusteella Hakasalmenkadulla olisi ollut raitiotiekin ainakin 1920-luvun alussa, mutta Saarisen suunnitelmasta poiketen yksiraiteisena. Toki raide on voinut olla siinä jo ennen Saarisen suunnitelmaakin, jolloin suunnitelma olisi sisältänyt toisen raiteen lisäämisen. |
||||
16.09.2017 23:53 | Ari Palin | |||
Henkilöliikenteen vaihtoyhteys Hangon suuntaan kaipaisi parannusta eli läntistä alikulkua. Itäpäässä on sekä ali- että ylikulku, länsipäässä ei kumpaakaan. Aikoinaan länsipäässä oli laituripolku. Silloin tilanne tosin taisi olla se, että Karjaan keskustaan mennessä joutui tekemään pitemmän kierroksen, koska välilaiturilta ei ollut yhteyttä sillalle. | ||||
16.09.2017 23:33 | Ari Palin | |||
Nykyinen raiteiden alkukohdan km-lukema on 0+159. Joskus olen miettinyt, mitäköhän Helsingin aseman km-lukemille olisi tehty, jos muutos olisi ollut toisinpäin eli uudet raiteet olisivat ulottuneet etelämmäksi kuin alkuperäinen nollakohta. Rautateiden km-laskenta on joskus sangen mielenkiintoista. Esimerkiksi Keravalla on km-tolpat 28 ja 29, joilta ei kummaltakaan ole Helsinkiin 28 tai 29 kilometriä (ei edes noin) mitään kautta laskettuna, eikä ole koskaan ollutkaan. |
||||
16.09.2017 23:04 | Ari Palin | |||
Raitiotieyhteydet Kaivokadulta on tässä suunniteltu Postikadun kautta Mannerheimintielle ja Keskuskadun kautta Aleksanterikadulle. Nykyinen tilannehan on se, että Mannerheimintielle kuljetaan suoraan Kaivokatua ja Aleksanterinkadulle Mikonkadun kautta. | ||||
16.09.2017 22:54 | Ari Palin | |||
Saarinen on näköjään suunnitellut kiertoliittymänkin - noin 80 vuotta ennen kuin niitä alkoi Suomeen enenevässä määrin ilmestyä. :) | ||||
16.09.2017 22:26 | Ari Palin | |||
Jos Savon radan yöjuna joskus palautettaisiin, olisihan se mielenkiintoinen vaihtoehto jatkaa junan reittiä Kajaanista Kontiomäen ja Taivalkosken kautta Rovaniemelle. Juna siis saapuisi Rovaniemelle idästä päin Kemijärven kautta. Liitos nykyiseen (jo suljettuun) rataan voisi olla jossain Joutsijärven paikkeilla. Taivalkosken ja Kemijärven välillä voisi olla pysähdykset Kuusamossa ja Rukalla. Tällainen rata tosin ei taitaisi olla kannattava, kun kysyntää olisi lähinnä hiihtosesonkina. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, jos Itä-Lapin kaivoshankkeet lähtisivät vauhtiin ja näillä kaivannaisilla olisi kysyntää Itä-Suomessa. | ||||
13.07.2017 17:40 | Ari Palin | |||
Itse ehdottaisin Hennan lisäämistä luetteloon siten, että myös Lähdemäki jää sinne. Silloin on mahdollista merkitä liikennepaikka kuvanottoajan mukaan. Kääntöpuolena on tietenkin se, että hakiessaan kaikki kuvat ko. liikennepaikalta pitää silloin tietää hakea myös vanhan nimen perusteella. Tarkistin kahden esimerkin perusteella, miten aiempien nimenmuutostapausten kanssa on menetelty. Luettelosta löytyy Nokka muttei Peipohjaa. Käytetystä tavasta on siis paha mennä sanomaan mitään. Tosin molemmissa esimerkkitapauksissa uusi nimi (Luoma, Kokemäki) on siirtynyt toiselta liikennepaikalta, joka on samalla lakkautettu. Katsoin vielä yhden Hennaa/Lähdemäkeä vastaavan esimerkin: Silvolaa ei löydy luettelosta. |
||||
10.07.2017 11:41 | Ari Palin | |||
Riihimäki - Tampere -välillä on käynnissä isompikin opastimien vaihtourakka. Pitkin matkaa on uusia opastinpylväitä radan varressa kumolleen käännettynä odottamassa pystytystä. Ilmeisesti kuvassa näkyvän kaltaiset portaalit korvataan yksittäisillä pylväillä siten, että kulkusuuntaan nähden vasemman raiteen opastin on raiteen vasemmalla puolella. Malli on tuttu mm. Kytömaa - Luumäki -osuudelta. Uudet opastinpylväät ovat eri paikoissa kuin vanhat, joten arvelen, että muutoksen syynä ovat opastinvälien muutokset eikä niinkään opastinrakenteiden uusiminen. Ne vain kannattaa uusia samalla, kun sijaintipaikkoja muutetaan. Eikä pelkkä opastinrakenteiden uusiminen olisi järkevääkään, varsinkaan kun yhdistelmäopastimien tulo odottanee nurkan takana. Kuvan paikassa uudet opastimet on toteutettu edelleen portaaliratkaisuna, koska paikalla on kolme raidetta eikä keskimmäistä varten voida sijoittaa pylvästä raiteen viereen. | ||||
10.07.2017 11:26 | Ari Palin | |||
Kuva näyttäisi olevan Postlarinkadun kohdalta. Nykyäänhän tässä kohtaa on neljä raidetta ja viidettä rakennetaan. | ||||
17.06.2017 18:26 | Ari Palin | |||
Eilen illalla 16.6. tämän "Rekolan tarhan" valtasivat Sm2-yksiköt. | ||||
17.06.2017 18:19 | Ari Palin | |||
Voi käydä myös niin, että liikenteen kasvaessa toinen kiskopari rakennetaankin tällä kohtaa noin 50 km olemassa olevan raiteen länsipuolelle, ellei kyse ole pääosin tavaraliikenteen suuresta kasvusta. | ||||
07.06.2017 19:07 | Ari Palin | |||
Jalasjärvellä tällä taululla olisi aikoinaan voinut näyttää yli kuukauden junat kerralla. :) | ||||
07.06.2017 18:57 | Ari Palin | |||
Hyvä tietää tämäkin. Aina oppii uutta. | ||||
06.06.2017 22:14 | Ari Palin | |||
Lähinnä tunnelia olevan ajojohtopylvään orressa on oudon näköiset eristimet. Ne näyttäisivät olevan samanlaisia kuin Järvenpään ja Saunakallion välille juuri asennetuissa uusissa portaaleissa, eli aiempaa ohuempia ja väriltään harmaita. | ||||
06.06.2017 21:57 | Ari Palin | |||
Tampere ottanut Turusta mallia. Myydäänköhän tuossakin jäätelöä? :) | ||||
08.05.2017 20:33 | Ari Palin | |||
Nopealla vilkaisulla näyttää kuin Dm12 olisi tulossa kohti.. | ||||
07.05.2017 17:11 | Ari Palin | |||
Taitaa vielä Santaradantiekin loistaa poissaolollaan, kun ei näy tasoristeystä. | ||||
07.05.2017 17:02 | Ari Palin | |||
Sama veturi samassa paikassa mutta päivää aiemmin oli ensimmäinen oma live-havaintoni FenniaRailin kalustosta. Olisiko kyse Oulunkylän vaihderemontista eikä Pasilan? Ainakin nyt viikonloppuna uusittiin vaihteita Oulunkylässä. Pasilaan asennettiin uusia vaihteita ja vanhoja uusittiin jo viime syksynä, mutta se ei toki estä sitä mahdollisuutta, että vaihdetyöt jatkuisivat Pasilassa nyt keväällä. Pasilan pohjoisesta raiteenvaihtopaikasta puuttuu vielä yksi yhteys - sen jälkeen se olisi täydellinen eli yhteydet kaikkien neljän raiteen välillä molempiin suuntiin. |
||||
05.03.2017 18:57 | Ari Palin | |||
Tällä kertaa ympäriajossa näemmä myös veturi pyörähti ympäri. | ||||
21.02.2017 21:57 | Ari Palin | |||
Olisiko letka ollut käymässä muutamaa päivää aiemmin Porvoon radalla 120-vuotisjuhlissa? | ||||
19.02.2017 17:52 | Ari Palin | |||
Nämä joulukuussa 2016 liikenteeseen palautetut Riihimäki - Lahti -lähijunavuorot on sijoitettu 1300-sarjaan, kun koko ajan liikenteessä olleet vuorot kuuluvat 300-sarjaan. Näin ilmeisesti siksi, että 300-sarjassa ei ollut varauksia uusille vuoroille eikä vanhojen vuorojen numerointia haluttu taas muuttaa. Informaatiojärjestelmä näyttää luokittelevan 1300-sarjan junat kaukoliikenteeseen, mutta 300-sarjan junat ovat oikeaoppisesti lähiliikennettä. Niinpä Riihimäen aikataulunäytöissä joka toinen vuoro on lähiliikenteen ja joka toinen kaukoliikenteen näytössä. | ||||
07.02.2017 20:58 | Ari Palin | |||
Malmilla oli toki se ero Ilmalaan nähden, että asemarakennuksen ollessa suljettuna keskilaiturille pääsi vain laituripolun kautta. Eli aivan vertailukelpoinen se ei olekaan. | ||||
07.02.2017 20:40 | Ari Palin | |||
Jos olen oikeilla jäljillä, niin tässä kohtaa on nykyisin Töölön kisahalli oikealla. Taustalla erottuu mielestäni hieman ennen Nordenskiöldinkadun risteystä oleva pieni kaarre oikealle, josta alkaa samalla loiva ylämäki. | ||||
05.02.2017 21:18 | Ari Palin | |||
Se selittääkin sitten laituripolun säilymisen. Nykyaikana vastaavassa tilanteessa laituripolku kuitenkin suurella varmuudella lähtisi. Vastaava tilanne oli itse asiassa myös Malmin vanhalla asemalla. Laituripolku kulki raiteiden 2 ja 3 yli, vaikka vieressä oli Kirkonkyläntien/Latokartanontien silta ja molemmilta laitureilta porrasyhteys sillalle. Laituripolun vieressä aidassa oli kiinni varoitustaulu, jossa luki "Varokaa junaa" ja piirros kolmesta junasta, joista kaksi oli tulossa kohti Sr1 keulalla ja kolmas menossa poispäin. Sekä Ilmalan että Malmin laituripolku oli toki varustettu myös asianmukaisin ulvovin äänivaroituslaittein. |
||||
04.02.2017 18:47 | Ari Palin | |||
Ilmalan portaikot ovat tässä vielä melko tuoreet, sillä Hakamäentie valmistui vuonna 1976. Laiturien asfaltointi näyttäisi vielä tuoreemmalta. Eritasoratkaisusta huolimatta Ilmalan laituripolku säilyi käytössä Leppävaaran kaupunkiradan tuloon saakka. | ||||
21.11.2016 21:50 | Ari Palin | |||
Vanha asema on ollut näemmä samanlainen kuin Jänisjärvellä on yhä jäljellä. | ||||
04.11.2016 22:43 | Ari Palin | |||
Näin tämän itsekin Oulunkylässä, mutta saman päivän aamuna noin klo 7.17, kun se oli lähdössä koeajolle. Aika harvoin taitaa olla Käpylän vaihde käännettynä poikkeavalle raiteelle. En ole onnistunut itse vielä koskaan näkemään sellaista tilannetta. Jos katsoo tarkkaan kuvan vasempaan reunaan suunnilleen P-junan keulan kohdille, voi havaita irtonaisen raide-elementin. Se on peräisin hiljattain puretusta metron entisen yhdysraiteen pätkästä. |
||||
04.11.2016 22:30 | Ari Palin | |||
Aiempaa isommat tilat sai R-kioski tuosta. Mitä vanhan R-kioskin paikalla on nyt? | ||||
27.10.2016 22:02 | Ari Palin | |||
Kyllähän Lapualla pysähtyi jo viime vuonna eräs sekarunkoinen Kokkolaan matkannut yöjuna. :) | ||||
27.10.2016 21:45 | Ari Palin | |||
Lauri lienee oikeassa. Linkin takaa löytyy teksti: "Мотовозы МУЗ-4 выпускались Онежским машиностроительным заводом с 1946 г. по 1956 г. ("Онежец")" eli vetureita olisi valmistettu Petroskoin tehtaalla vuosina 1946-1956. Ennen tätä tietoa pidin yhtenä vaihtoehtona sitä, että keulan nimi ei olisikaan ollut valmistaja vaan käyttöpaikka. | ||||
26.10.2016 21:21 | Ari Palin | |||
Mitähän tuo "Äänistehdas" (Онего = Ääninen) tarkoittaa veturin keulassa? | ||||
26.10.2016 20:47 | Ari Palin | |||
Juhan idea on erittäin kannatettava. Samanlainen näyttö sopisi myös Sr2:n keulaan. Tavarajunaa vetäessään näytössä voisi olla T + junan numero, niin ei menisi radan varressa arvailuksi. :) | ||||
05.10.2016 22:36 | Ari Palin | |||
Huomasin noin kuukausi sitten Kotkaan matkatessani, että lähiliikennerataosan Riihimäki - Lahti lisäksi myös taajamajunareitit Lahti - Kouvola ja Kouvola - Kotkan satama ovat siirtyneet avorahastuksen piiriin. |