Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.09.2014 22:16 | Ari Palin | ||
| Sen verran tuoreessa muistissa on vielä dixittömyys, etten edes kiinnittänyt sen puuttumiseen mitään huomiota. :) | ||||
|
10.09.2014 21:35 | Ari Palin | ||
| S 57 ajettiin varakalustolla myös tänään 10.9. | ||||
|
10.09.2014 21:23 | Ari Palin | ||
| Vaan kohtapa on taas... | ||||
|
08.09.2014 22:33 | Ari Palin | ||
| Tuolloin 1980-luvun alussako tuli sininen uusien kilpien pohjaväriksi, vai oliko sinisiä kilpiä jo aiemmin? Varhaisimmat muistikuvani sinisistä kilvistä ovat Helsingin seudun lähiliikenneasemilta juuri 1980-luvun alusta, mutta 1970-luvun puolelle muistini ei muutenkaan terävänä ulotu. Tikkurilan aseman vanhat eli kaupunkirataa edeltäneet katokset rakennettiin noin vuosina 1977-78. Minkälaiset kilvet niissä oli aluksi vai oliko kilpiä ollenkaan? Sinistäkin on ollut montaa sävyä. Helsingin asemalla oli jopa violetit kilvet. Tikkurilan kaupunkiradan asemille taas asennettiin kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä keppikirjaimin varustetut kilvet, mutta ne muutettiin joitakin vuosia sitten takaisin "normaaleiksi". | ||||
|
08.09.2014 21:41 | Ari Palin | ||
| Luulin Liikenneviraston omistavan Kupittaan aseman kuten monen muun aseman kohdalla on laita, mutta tässä tapauksessa kilpi on toki siis VR:n itsensä vastuulla. | ||||
|
07.09.2014 23:48 | Ari Palin | ||
| Mielenkiintoinen tieto. Tuo voi olla omiaan johtamaan siihen, että odotustilakin aikaa myöten suljetaan "liian suurten kustannusten vuoksi". | ||||
|
07.09.2014 22:56 | Ari Palin | ||
| P 80 taisi ohittaa myös Pieksämäen pysähtymättä? | ||||
|
|
07.09.2014 22:01 | Ari Palin | ||
| Miksiköhän kyltti on ylipäätään vielä paikallaan, lieneekö VR unohtanut ilmoittaa Liikennevirastolle lipunmyynnin loppumisesta? | ||||
|
|
07.09.2014 21:55 | Ari Palin | ||
| Nykyään lipunmyyntinsä menettäneille asemille kuitenkin pääsee sisään. Ennen vanhaan lipunmyynnin loppumisen seurauksena matkustajat työnnettiin talvipakkaseen. Kukahan huolehtii ulko-ovien avaamisesta ja sulkemisesta? Jos se on pelkän ajastetun sähkölukon varassa, aseman sisälle olisi mahdollista jäädä ovien sulkeutuessa. | ||||
|
04.09.2014 23:39 | Ari Palin | ||
| No nytpä on tuokin ihme tullut nähtyä - kiskoilla kulkeva komposti. :) | ||||
|
04.09.2014 23:27 | Ari Palin | ||
| Topi: Kiitokset lipunmyyntitekstien tekniikan valaistuksesta. Mikko: Lipunmyyntiosaston vaihto Lentoasemalla johtaisi helposti siihen, että Aviapoliksesta itään päin menevään junaan noussut matkustaja ei ehdi saada lippuaan ennen Lentoasemaa. Siinä vaiheessa lipunmyyjä siirtyykin myymään lippuja eri osastoon ja matkustajan pitäisi huomata vaihtaa paikkaa lipunmyyntiosaston mukana. Toki voisi varmaan ohjeistaa, että konduktööri/lipunmyyjä kävisi Aviapoliksen jälkeen kesken olevan lipunmyyntiosasto kokonaan läpi ennen kuin siirtyisi Lentoaseman jälkeiseen lipunmyyntiosastoon. Keskellä oleva lipunmyynti lienee kuitenkin paras ratkaisu. | ||||
|
03.09.2014 23:13 | Ari Palin | ||
| Havaintopaikkakin vaikuttaa monesti siihen, miten kalusto koetaan. Jos tällainen ohittaisi Myymäen, sitä suurella todennäköisyydellä melko harva pitäisi tylsänä tapauksena. :) | ||||
|
|
03.09.2014 22:46 | Ari Palin | ||
| Lipunmyyntiosastoista puheen ollen, olen aina miettinyt, miten "Lipunmyynti"- ja "Ei lipunmyyntiä"-tekstit asetetaan vaikkapa Sm5-kalustossa. Pitääkö ne asettaa manuaalisesti siten, että tulevat oikeisiin yksiköihin, vai asettuvatko ne automaattisesti oikein kulkusuunnan ja yksiköiden määrän mukaan? Jos tarvitaan manuaalista asetusta, voiko ne asettaa yhdestä ohjaamosta käsin kaikkiin yksiköihin? Entä onko yksikköön "kovakoodattu", että lipunmyyntitekstit tulevat aina oikeiden osastojen kohdalle, kun yksikkö asetetaan lipunmyyntiyksiköksi? | ||||
|
03.09.2014 22:26 | Ari Palin | ||
| Eikös "Kasper" ollut veturi, joka toimi MRY:n syysretkijunan vetopalvelutehtävissä 4.-5.9.1999 reitillä Tallinn-Väike - Viljandi - Lelle - Pärnu - Mõisaküla - Pärnu - Tallinn-Väike? | ||||
|
24.08.2014 17:46 | Ari Palin | ||
| Jonkin verran muistuttaa Sm5:n keulaa Dixin pääty. Sitäköhän muotoilulla on haettukin? | ||||
|
24.08.2014 17:41 | Ari Palin | ||
| Raiteen 6 laiturin liukuportaat ovat jostain tuntemattomasta syystä sillan pohjoispuolella, kun välilaitureilla 2-3 ja 4-5 ne ovat eteläpuolella (kuten tästäkin kuvasta näkyy). "Still"-portaat ovat vastaavasti päinvastoin. | ||||
|
24.08.2014 16:49 | Ari Palin | ||
| Kun osa Viipuri - Pietari -radan tavaraliikenteestä siirtyy uudelle Antreasta lähtevälle tavaraliikenneradalle, olisikohan siinä tilaisuus lisätä Helsinki - Pietari -junatarjontaan suomalainen IC-juna ja ottaa tuo loppuopastinoptio käyttöön? Tai voisihan ko. IC-junayhteys olla Helsingin sijasta Tampereeltakin, kun Riihimäen kolmioraide valmistuu. | ||||
|
21.08.2014 22:56 | Ari Palin | ||
| Kartasta katsoen näyttäisi siltä, että vanha vt6 Sortavalaan ei kulkenut Koitsanlahdessa salmen poikki kuten nykyisin vaan järven itäpuolta Syväoroon. Seppälänmäessä oleva muutaman kilometrin pituinen maantie 3995 lienee vanhaa vt6:tta, joka on ylittänyt nykyisen itärajan siellä. | ||||
|
19.08.2014 23:32 | Ari Palin | ||
| Samassa tolpassa 12 nelosta. | ||||
|
19.08.2014 23:30 | Ari Palin | ||
| Joku paikka rantaradalla, jossa vanha ratalinja risteää uuden, ja sen vuoksi vanha penkka on suljettu kaiteella. | ||||
|
19.08.2014 23:14 | Ari Palin | ||
| Joskus olen miettinyt sitä, miksei yöpikajunilla voisi olla omaa tunnusta YP erotuksena päiväpikajunasta P. | ||||
|
19.08.2014 23:10 | Ari Palin | ||
| Mikähän kuvassakin näkyvän ilmiön taustalla on, kun useimmiten suurin osa tuulivoimaloista on lukittu paikalleen ja vain yksi tai kaksi pyörii? Tuskinpa noilla sentään voi liikaa syöttää sähköä valtakunnanverkkoon. :) | ||||
|
19.08.2014 23:02 | Ari Palin | ||
| Monesko nyt rakennettava silta mahtaa olla tällä paikalla? Purettu silta näyttää 1960- tai 1970-luvun tuotteelta. Oliko sitä ennen tasoristeys? | ||||
|
19.08.2014 22:47 | Ari Palin | ||
| Nykyään onneksi pääsee lipunmyynnin menettäneelle asemalle useimmiten sisälle. Aikaisemmin lipunmyynnin lakkauttaminen tarkoitti lähes poikkeuksetta koko asemarakennuksen sulkemista ja matkustajien siirtämistä laiturille odottamaan junaa. | ||||
|
17.08.2014 22:57 | Ari Palin | ||
| Onneksi on tullut tämäkin jo kuvattua. :) | ||||
|
17.08.2014 22:50 | Ari Palin | ||
| Mistä H-junien Sm4:t on saatu, onko R- tai Z-junia lyhennetty? Vielä aikataulujen vaihduttuakin olin havaitsevinani myös Sm4-yksiköistä koostuneen K-junan aamuruuhkassa. | ||||
|
17.08.2014 22:45 | Ari Palin | ||
| Olisiko puomittaminen liittynyt radan jatkuvaksi hitsaamiseen ja sitä kautta nopeuden nostoon? Siitä minulla ei tosin ole tarkkaa tietoa, milloin se tapahtui, mutta ilmeisesti 1970-luvun lopussa tai 1980-luvun alussa. | ||||
|
17.08.2014 22:39 | Ari Palin | ||
| Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Vallinojan olemassaolemattomalle asemalle johtavan alikulun sillan kaide. | ||||
|
17.08.2014 21:45 | Ari Palin | ||
| Pikakäännöt Helsingin päässä luultavasti selittävätkin myöhästymiset, jos myös K- ja I-junien kääntymisaikoja lyhennettiin. Tuollainenhan tosiaan tapahtui tämän vuoden alussa. | ||||
|
|
16.08.2014 23:52 | Ari Palin | ||
| Keravalla yritin 1.8. tähdätä ostamaan viimeisen asemalla myydyn lipun, mutta se jäi aikomukseksi N-junan kuljettua aikataulustaan myöhässä. Tänä vuonna Keravan kaupunkiradan junat ovat myöhästelleet omien kokemusteni mukaan etenkin K- ja I-junia ajettaessa selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin kaupunkiradan aikana, myös kesäkeleillä. Syytä en ole keksinyt. Aikatauluja ei ole muutettu pitkään aikaan (taitavat muuten olla edelleen samat kuin 15.8.2004, kun kaupunkirata avattiin), mutta olisiko Helsingin tulo- ja lähtöraiteet muuttuneet siten, että pienet myöhästymiset heijastuvat helpommin? | ||||
|
10.08.2014 17:03 | Ari Palin | ||
| Hyvä kysymys. Eikös satamaan asti ajettu Kotkan Meripäivien aikaan myös ennen vuotta 1998? | ||||
|
10.08.2014 16:06 | Ari Palin | ||
| Raidenumerointi on toisinpäin kuin nykyisin, johtuen luonnollisesti nykyisen aseman puuttumisesta. | ||||
|
10.08.2014 16:02 | Ari Palin | ||
| Olisiko betonipölkyt laitettu samalla, kun radalle tehtiin perusparannus ja sille asennettiin pitemmät kiskot? Mikä mahtoi olla syy tuohon betonipätkään? | ||||
|
09.08.2014 20:53 | Ari Palin | ||
| Tarkennan alkuperäistä kommenttiani sen verran, että lähiliikennealueelta ei tule mieleeni asemien siirtoja, jotka olisivat tapahtuneet Korson siirron (1999) jälkeen. Aiemminhan niitä oli enemmänkin kuten Mikon mainitsema Koivuhovi. Pieniä siirtymiä on tapahtunut myös sivusuunnassa, esimerkiksi Tapanila. | ||||
|
|
09.08.2014 20:50 | Ari Palin | ||
| Tässä on toki hyvä kysymys, mikä tulkitaan siirtymiseksi. En laskenut mukaan muutamien metrien siirtymisiä ja huomioin vain henkilölaiturit. Muutaman metrin siirtymisiä on voinut tapahtua esimerkiksi Keravan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä, kun on rakennettu uudet laiturit. Kausala saattoi siirtyä puolenkin laiturin mitan verran, mutta edelleen laituri on asemarakennuksen edessä. Tosin virallisesti siirtymä saattoi olla jotain muuta, koska Kausalasta purettiin samalla vaihteet ja liikennepaikan sijainti laskettaneen nyt äärimmäisten vaihteiden sijasta laiturin keskipisteestä. Koria ei siirtynyt kovin paljon, jos tarkastellaan vain henkilölaitureita. Jos sielläkin otetaan huomioon ratapihan purkaminen, silloin siirtymä oli melkoisen suuri, koska laiturit ovat puretun ratapihan toisessa päässä. Liikennepaikkojen siirtymisiä on aiheuttanut myös asemarakennusten poistuminen rautatiekäytöstä, jolloin liikennepaikan sijainnin laskenta on muuttunut. |
||||
|
|
09.08.2014 19:35 | Ari Palin | ||
| Tämä on sikäli historiallinen muutos, että asemien siirtoja tapahtuu melko harvoin. Edellinen taisi olla Korson aseman siirto mittansa verran pohjoiseen vuonna 1999. Ainakaan lähiliikennealueelta ei tule mieleen muita siirtoja. Oitti siirrettiin itäänpäin muistaakseni ennen Korson siirtoa. Lähiliikenteen alkuaikoina siirtoja tapahtui enemmän, kun puuasemia jäi pois käytöstä (mm. Pukinmäki, Puistola ja Rekola) ja uudet tilat ja laiturit rakennettiin usein eri paikkaan. | ||||
|
09.08.2014 19:28 | Ari Palin | ||
| Sisähuvipuistosta ovat muistona enää laajat rappeutuneet parkkialueet Klondyke-talon itäpuolella. Parkkialueiden välistä kulkee kauan sitten puretun kapearaiteisen tehdasradan penkka, joka edelleen erottuu maastossa selvästi. Leveäraiteinen raideyhteys Klondyke-talon päätyyn eli oletettavasti tälle kuva-alalle katkaistiin Keravan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä noin vuonna 2003. | ||||
|
08.08.2014 23:54 | Ari Palin | ||
| Joissakin suunnitelmissa tämä tasoristeys poistettaisiin ja Porvoonkadusta tulisi päättyvä katu. Liikenne tasoristeyksen itäpuolelta eli Porvoontieltä ja Kytömaantieltä ohjattaisiin uutta tietä radan ali Ahjontielle. Uusi tieyhteys lähtisi Porvoontieltä todennäköisesti Kytömaantien risteyksestä etelään (kuvassa oikealle) aluksi radan suuntaisesti ja radan kaartaessa vasemmalle alittaisi sen. Suunnitelma on tehty raskaan liikenteen läpikulun poistamiseksi Lapilan kaupunginosasta. Samalla päästäisiin eroon tasoristeyksestä. Raskasta liikennettä tuo erityisesti Tuko Logisticsin varasto, jonne mennään Kytömaantien kautta (kuvassa vasemmalle kääntyvä tie). | ||||
|
08.08.2014 23:36 | Ari Palin | ||
| Oman osansa tunnelmasta vanhoilla ratapihoilla tekee kuumana kesäpäivänä kreosootin tuoksu. :) | ||||
|
08.08.2014 23:31 | Ari Palin | ||
| Mukava kuvasarja, mutta ei taida olla Kalarannasta tämä kuva... | ||||
|
03.08.2014 00:21 | Ari Palin | ||
| Kyllähän Tikkurilassa edelleenkin myydään lippuja. | ||||
|
30.07.2014 17:04 | Ari Palin | ||
| Mikko: Mihin Eil-junien lipputulot menevät, jos eivät VR:lle? Käsitykseni mukaan suurin osa Eil-junien matkustajista kulkee VR:n kuukausilipulla. Vai ovatko Eil-junat LVM:n ostoliikennettä ja VR joutuu tilittämään lipputulot valtiolle? EDIT: Viimeinen virke lisätty myöhemmin. | ||||
|
|
30.07.2014 16:59 | Ari Palin | ||
| Sm5:ten tilausmäärästä riippuu, jäävätkö Sm2:t vielä liikenteeseen. Jos Sm5:ia tilataan 13 kpl, Sm2:t (tai ainakin osa niistä) saneerataan ja niillä liikennöidään rantaradan suunnalla, suunnitelmien mukaan vuoteen 2028 asti. Jos Sm5:ia tilataan 34 kpl, Sm2:t romutetaan. Periaatteessa Sm2:ia voisi käyttää saneerattuina myös väleillä Tampere - Pori, Seinäjoki - Vaasa ja Iisalmi - Ylivieska (sähköistyksen valmistuttua), kun siniset vaunut poistuvat käytöstä, mutta ilmeisesti ko. reiteille on tarkoitus sijoittaa yksikerroksisia IC-vaunuja. Huollon kannalta kaukana Helsingistä sijaitsevat liikennöintialueet olisivat hankalia. | ||||
|
|
30.07.2014 16:40 | Ari Palin | ||
| Jari: Veturivetoisten Eil-lähijunien hitaus johtuu pääosin veturista. Jos niihin riittäisi Sr2:ia, niillä voitaisiin ajaa lähes Sm4-junien aikataululla. Ennen 30.3.2014 tehtyä aikataulumuutosta H 235 eli Eil-runkoinen Z-juna Helsingistä klo 16.41 kulki samoin minuutein kuin Sm4-kalustolla ajettavat Z-junat. Kyseinen aikataulu vaikutti kuitenkin olevan sille hieman tiukempi kuin Sm4-junille. Jos esimerkiksi H 225:ssä (R-juna Helsingistä klo 16.19) olisi Sr2, sen ei todennäköisesti tarvitsisi jäädä Jokelaan odottelemaan S 91:n ohitusta saapuen Riihimäelle vasta klo 17.22 (R-junien normaali saapumisaika xx.08). | ||||
|
30.07.2014 15:40 | Ari Palin | ||
| Miksiköhän EP 50 kulki Keravan ja Tikkurilan pitkien vaihteiden poikkeavien raiteiden kautta, ohittiko se K-junan välillä Kerava - Tikkurila? Tuolloinhan K-junat kulkivat aamuruuhkaa lukuun ottamatta Keravalta Helsinkiin koko matkan läntistä raidetta eli samaa raidetta kuin kaukojunat. | ||||
|
03.07.2014 23:11 | Ari Palin | ||
| Omien havaintojeni mukaan kehityskulku on mennyt seuraavasti: 1990-luvulla laitetilat rakennettiin vielä tiilestä, 2000-luvun alussa siirryttiin kevyempiin peltikoppeihin (esim. Savon radan eteläosan punaiset laitetilat) ja hieman myöhemmin sinisiin RHK:n kontteihin. Sittemmin on asennettu myös harmaita kontteja mm. Lahden ja Kouvolan välille. | ||||
|
26.06.2014 20:34 | Ari Palin | ||
| Oikealla sähköistystä neljä vuotta ennen käyttöönottoaan. Osuus Riihimäki - Toijala otettiin käyttöön vuonna 1974. | ||||
|
26.06.2014 20:28 | Ari Palin | ||
| Niilan linkittämässä Kansalaisen Karttapaikan ilmakuvassa vanha linja näyttäisi vielä erottuvan maastosta. | ||||
|
22.06.2014 09:29 | Ari Palin | ||
| Paljon on vielä suuria kaukoliikenneasemia, joissa matalalattiaisesta kalustosta ei saada täyttä hyötyä. Laiturit ovat matalia Kokkolan lisäksi mm. Riihimäellä, Ylivieskassa, Pieksämäellä, Kuopiossa, Iisalmessa, Kajaanissa ja Joensuussa. Välitapauksia ovat ainakin Seinäjoki ja Oulu. Seinäjoella korkea laituri on raiteilla 1 ja 2, muilla matala. Raiteilla 2 ja 3 on siellä yhteinen välilaituri, josta vain siis toinen reuna on korotettu. Oulussa on korotettu vain raiteen 1 laituri. | ||||
|
22.06.2014 08:59 | Ari Palin | ||
| Edellinen museojunapysähdys tuolla oli 26.4.2014. Silloin aitaa ei vielä ollut. | ||||
|
|
21.06.2014 19:08 | Ari Palin | ||
| "Varokaa ohittavaa junaa" näyttää unohtuneen raidenäytöstä. | ||||