Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03.2014 16:22 | Ari Palin | ||
| Ennen Tikkurilan liikennepaikan laajentumista ja osiinjakoa tilanne oli sama myös Hiekkaharjussa. Jos siellä meni pois käytöstä jääneelle raiteen 5 laiturille, raiteet kuuluivat Tikkurilan liikennepaikkaan. Nykyään Hiekkaharju on Tikkurilan liikennepaikan osa kuten sen pohjoispuolella oleva Havukoskikin. Kaiketi yleissääntö on se, että seisake voi olla osittain liikennepaikan sisällä, mutta ei kokonaan, koska silloin se olisi liikennepaikan osa. Vai määritetäänkö muoto (seisake/liikennepaikan osa) laitureiden keskipisteen sijainnin mukaan? Entä mikä on ollut vaikuttavana tekijänä siihen, että Helsingin liikennepaikan osan Ilmala asema länsipuolella oleva raiteenvaihtopaikka on erillinen liikennepaikan osa Kivihaka, mutta Oulunkylässä raiteenvaihtopaikka kuuluu samaan liikennepaikan osaan Oulunkylä kuin junien pysähdyspaikkakin? | ||||
|
23.03.2014 15:58 | Ari Palin | ||
| Taisipa ainakin tuossa Riihimäen kyltissä olla se nuolikin. | ||||
|
23.03.2014 15:55 | Ari Palin | ||
| Eikös tuohon aikaan sähköistys ollut valmis jo Imatralle saakka? | ||||
|
23.03.2014 15:24 | Ari Palin | ||
| Tuollainen yhdistelmä voisi olla harrastajien retkijunana kätevä, kun suunnanvaihtoja tulee usein. Jos yksi Edo ei riittäisi, voisi ajaa kokoonpanolla Edo+Sr2+Edo. Ja kunhan Sr3 tulee liikenteeseen, korvaamalla Sr2 sillä olisi mahdollista poiketa myös sähköistämättömillä pistoraiteilla. | ||||
|
23.03.2014 13:52 | Ari Palin | ||
| Jahas, Ruosniemen ratapihaakin on uudistettu uuden valopylvään verran. :) | ||||
|
23.03.2014 13:33 | Ari Palin | ||
| Mierontie ei vain taida koskaan tulla uudelleen, sillä ainoa hyöty siitä olisi pohjoisesta tullessa, jolloin Porin satamiin menevät junat voisivat oikaista Parkanosta suoraan Poriin. Mutta koska Kaskisissakin on satama, tavara voidaan viedä sitä kautta eikä pohjoisesta ole tarvetta ajaa Porin satamiin. Vielä epätodennäköisempää on Parkano - Haapamäki -rataosan paluu. | ||||
|
|
23.03.2014 13:24 | Ari Palin | ||
| Riihimäen eteläpuolellakin on/oli tällainen, jossa etäisyys mukana, olisiko ollut "3 km". | ||||
|
23.03.2014 13:16 | Ari Palin | ||
| Tuossa keskiolutpaikassa pidettiin MRY:n syysretken 2012 aamupäivän kahvitauko. Samalla tuli ihmeteltyä näitä ratapölkkyjäkin. | ||||
|
23.03.2014 13:09 | Ari Palin | ||
| Lähin liikennepaikka: Muurola? Ajankohta voisi olla sunnuntaiaamu, jolloin IC 50 ei tule Rovaniemeltä asti. | ||||
|
23.03.2014 12:19 | Ari Palin | ||
| Tarkoittanet vanhalla kuitenkin lakkautettua etkä iällisesti vanhaa liikennepaikkaa? | ||||
|
22.03.2014 23:35 | Ari Palin | ||
| Ostola = Ähtäri? | ||||
|
|
22.03.2014 23:23 | Ari Palin | ||
| Liikkala? | ||||
|
22.03.2014 23:15 | Ari Palin | ||
| Turku on saanut näemmä oman "ympyrätalonsa". Mutta toisin kuin Helsingissä, se on mahdollista saada pois kuvasta klikkaamalla hiirellä oikeasta yläkulmasta. :) | ||||
|
22.03.2014 23:11 | Ari Palin | ||
| Uskoisin, että Dv12-vetureiden teippauksia tullaan myöhemmin korjaamaan V-kuvion muotoiseksi. Nyt lienee vain kiire saada jonkinlainen teippaus jokaiseen veturiin mahdollisimman nopeasti, ja suora teippi on nopein tapa teipata. | ||||
|
22.03.2014 23:06 | Ari Palin | ||
| Jonin mainitsemat vartit ovat merkittäviä myös monien kirkkojen ja raatihuoneiden kellojen merkinannossa. Vartit ilmaistaan tasatuntilyöntiä lyhyemmällä kilahduksella seuraavasti: xx.15 -> yksi kilahdus, xx.30 -> kaksi kilahdusta ja xx.45 -> kolme kilahdusta. Tasatunnilla näitä kilahduksia tulee neljä, jonka jälkeen alkavat tuntilukua osoittavat lyönnit. | ||||
|
16.03.2014 19:48 | Ari Palin | ||
| Kyseinen reitti on tänä päivänäkin ajettavissa. Merkittävimmät muutokset raiteisiin taitavat olla Salmisaaressa, jossa on tehty radan linjauksen muutos, tuplaraide ja päätepysäkin siirto Itämerenkadun päähän. Onko Helsinginkadun länsipää ollut tuolloin Eläintarhantie? | ||||
|
16.03.2014 19:22 | Ari Palin | ||
| Kuva lienee otettu Hiekkaharjun 10 vuotta sitten käytöstä pois jääneeltä laiturin pätkältä, joka toimi P-junien kääntöpaikkana. Nyt kun opasteita on uusittu Hiekkaharjun asemalla, aseman nimikilvet on uusittu myös tällä laiturin pätkällä lukuun ottamatta aivan laiturin eteläpäässä olevassa tolpassa olleita kilpiä, jotka on poistettu kokonaan. Olisiko laiturin idea toimia jatkossa poikkeustapauksissa I-junien (tai mikä Kehäradan junille tunnukseksi tuleekaan) kääntöpaikkana, jos Kehäradalle ei syystä tai toisesta voi ajaa? Tikkurilassahan tulee olemaan raiteet 1-4 kaukojunien ja nopeiden lähijunien sekä raiteet 5-6 kaupunkiradan junien käytössä, joten siellä ei tulevaisuudessa ole enää kääntömahdollisuutta. | ||||
|
15.03.2014 17:09 | Ari Palin | ||
| Niinpä onkin ollut liputuspäivä vasta vuodesta 1977. Luin Wikipedian artikkelin, mutta meni silti ohi tuo 1977, joka on mainittu myös kyseisessä artikkelissa. Myöskään vappu 1.5. ei ollut tuolloin liputuspäivä (ollut vuodesta 1979). Eurooppa-päivä 9.5. oli 1970-luvulla vielä kaukaista tulevaisuutta ja siitä tuli liputuspäivä vasta äskettäin. | ||||
|
15.03.2014 17:01 | Ari Palin | ||
| Ruotsissa on Uggelbo ja Ockelbo mutta meillä Suomessa onkin Åggelby. :) Ockelbossa tuli käytyä SJ 150 -juhlan yhteydessä vuonna 2006. Saavuin sinne Gävlestä 1950-luvun teräsvaunussa ja poistuin lättähatulla Storvikin suuntaan. | ||||
|
15.03.2014 16:53 | Ari Palin | ||
| Sitä en vain jaksa lakata ihmettelemästä, miksi kokopuomit toimivat muualla mutta eivät Suomessa. Kokopuomiratkaisu näyttäisi olevan maailmalla yleisempi kuin puolipuomit. Jos pelätään, että autoja jäisi loukkuun puomien väliin, ratkaisu siihen olisi sijoittaa puomit kauemmas radasta niin, että auto mahtuu radan ja puomin väliin. Ruotsissa sitä ei näemmä pelätä. :) | ||||
|
|
15.03.2014 11:25 | Ari Palin | ||
| Eikö myös kaatuneiden muistopäivä su 19.5.1974 olisi mahdollinen? | ||||
|
14.03.2014 21:48 | Ari Palin | ||
| Sekä Lahnuksen museoradalla. | ||||
|
14.03.2014 21:47 | Ari Palin | ||
| Ehkä nuo aidat ovat aivan paikallaan: http://vaunut.org/kuva/52482, kun ottaa vielä huomioon vähin erin tiukentuvat turvallisuusnormit. Onko sillan oikeanpuoleisesta päästä kaivettu maata pois niin kuin kuvasta katsoen näyttäisi? Se voisi myös selittää aitojen ilmestymisen paikalle. | ||||
|
14.03.2014 20:56 | Ari Palin | ||
| Mikähän lienee syy siihen, että Riihimäen ravintola on kirjoitettu kohdan "Riihimäeltä" perään mutta Toijalan ravintola kohdan "Toijalaan" perään? | ||||
|
14.03.2014 20:49 | Ari Palin | ||
| Tästä kuvasta tulee jotenkin Lahnus-mielleyhtymä. | ||||
|
14.03.2014 17:27 | Ari Palin | ||
| Viron kaakkoiskulmalla Värskasta kaakkoon lähtevä tie 178 on ainakin viime aikoihin asti kulkenut reilun kilometrin matkan Venäjän puolella Lutepään ja Sesnikin kylien välillä. Venäjänpuoleisen osuuden on voinut ajaa luvallisesti läpi ilman rajatarkastusta ja viisumia, mutta pysähtyä ei ole saanut saatikka poiketa tieltä. Jalkaisin osuutta ei ole voinut kulkea. Viron ja Venäjän hiljattain ratifioimassa rajasopimuksessa on tehty jokin pieni rajalinjan muutos, joka on mahdollisesti ollut rajan oikaisu tällä kohtaa niin, että tie ei enää käy Venäjän puolella. Tosin ainakin Googlen kartassa raja on vielä vanhalla linjallaan. | ||||
|
11.03.2014 18:45 | Ari Palin | ||
| Kuvassa näkyvä vaihde lienee normaaliraiteinen. Eikös tässä raiteet lueteltuina vasemmalta oikealle mene seuraaviin paikkoihin: Tornion normaaliraiteinen tavararatapiha, Tornion leveäraiteinen ratapiha (mm. aseman edusta), normaaliraiteinen laituri aseman päädyssä? | ||||
|
07.03.2014 22:23 | Ari Palin | ||
| Valtion pinta-alaan suhteutettuna VR ei voisi omaa kalustoaan yhtä kauas lähettääkään, jos oletetaan, että etäoperointipaikka sijaitsisi tällä kotipallollamme. :) | ||||
|
06.03.2014 21:31 | Ari Palin | ||
| Tässäpä se sohvajuna onkin, josta mainitsin toisen kuvan yhteydessä, eli näköjään yksikkö Sm2 6061. Ikkunoiden vahva tummennus erottuu selvästi ulospäinkin. | ||||
|
06.03.2014 10:47 | Ari Palin | ||
| Vielä vuonna 1992 oli mahdollista päästä onnettomuuspaikalla aivan junan viereen, kuten esimerkiksi nämä kuvat osoittavat: http://vaunut.org/kuva/5105, http://vaunut.org/kuva/5106. Itsekin vierailin silloin suunnilleen samoilla jalansijoilla. | ||||
|
06.03.2014 10:43 | Ari Palin | ||
| Ainakin sohvamainoksella varustetussa Sm2-yksikkössä (numeroa en muista) ikkunat on tummennettu niin, että pimeällä on vaikea nähdä, millä asemalla juna on. Tummennus vaikuttaisi olevan samaa luokkaa kuin saneeratuissa Sm4-yksiköissä. Jarkon mainitsemia Finnairin kokomainosbusseja olen nähnyt Helsingissä vielä aivan hiljattainkin. | ||||
|
|
06.03.2014 10:23 | Ari Palin | ||
| Tänään tuosta Jyväskylän onnettomuudesta on tasan 16 vuotta, vaikka ei siltä tunnukaan. Mutta pakko myöntää, että 16 vuotta on kulunut, kun kalenteri niin sanoo. | ||||
|
05.03.2014 23:49 | Ari Palin | ||
| Jos tarkkaan katsoo, niin Jorvaksentie näkyy tässäkin kuvassa radan takana. | ||||
|
01.03.2014 19:47 | Ari Palin | ||
| Tämä näkymä on nykyisin tällainen: http://vaunut.org/kuva/84482. | ||||
|
25.02.2014 23:58 | Ari Palin | ||
| Vuosien 1944-1947 lisäksi Simpele on ollut pääteasema toki myös 1940-1941, jos sinne on silloin ajettu. | ||||
|
|
25.02.2014 23:53 | Ari Palin | ||
| No kyllähän se Virasojakin aika eksoottiselta pääteasemalta makuuvaunulle kuulostaa, varsinkin nimenä. Tosin se on ollut risteysasema, mutta tuossa vaiheessa ilmeisen vähäpätöinen sellainen. Olikohan silloin rajan ylittävää tavaraliikennettä? Imatran kaupunkia ei ainakaan vielä ollut eikä Imatra ollut silloin edes itsenäinen kunta, vaan nykyisen Imatran alue kuului Wikipedian mukaan Ruokolahteen, Joutsenoon ja Jääskeen. Imatran kauppala perustettiin vuonna 1948. Ehkä Imatrankoski ja Valtionhotelli ovat houkutelleet matkalaisia ja ne on katsottu makuuvaunuyhteyden arvoisiksi. Noille nähtävyyksille päästäkseen on kuitenkin pitänyt jatkaa Virasojalta toisella junalla. Vai onkohan Imatrankosken suuntaan ollut silloin mitään henkilöliikennettä? | ||||
|
25.02.2014 21:04 | Ari Palin | ||
| Pasilan pääradan puoleisilla raiteilla (tai ainakin osalla niistä) oli taannoin ohikulkujunille sn 50, mutta pysähtyville junille sallittiin 80 km/h. :) | ||||
|
25.02.2014 18:53 | Ari Palin | ||
| Yksi merkintätapa olisi "Asemäki (myöh. Tainionkoski)". | ||||
|
|
25.02.2014 18:52 | Ari Palin | ||
| Etusimolan (nyk. Raippo) ja Lappeenrannan välillä on molemmat liikennepaikat eli Melkkola ja Hytti vielä havaittavissa maastossa. Melko eksoottinen on Simpele yöjunan pääteasemaksi. Ja tuskinpa on ollut vuosien 1944-1947 ulkopuolella minkään päiväjunankaan pääteasema. | ||||
|
25.02.2014 18:38 | Ari Palin | ||
| Kiitos Simpelettä koskevista tiedoista ja Vorgiin laittamistasi rataosan vanhoista aikatauluista. | ||||
|
|
23.02.2014 23:43 | Ari Palin | ||
| Kiitos korjauksesta, Eljas. Toki noin. Vuonna 1966 avattiin Parikkala - Säkäniemi -osuus. Mahdettiinko Simpeleelle liikennöidä myös 1944-1947? | ||||
|
|
23.02.2014 23:14 | Ari Palin | ||
| Simpeleeltäkin on lähtenyt ratoja kolmeen suuntaan, mutta se ei kuitenkaan koskaan ole ollut risteysasema. Itäisen ja koillisen suunnan väliin jäi 22 vuotta (1944-1966), jona aikana Simpele oli pussinperä. Liikennöitiinköhän sinne silti? | ||||
|
23.02.2014 23:08 | Ari Palin | ||
| Veikkaisin ajankohdaksi huhtikuuta 1992. | ||||
|
23.02.2014 23:03 | Ari Palin | ||
| Eli kyse ei olekaan kahdesta eri raideleveydestä. | ||||
|
|
23.02.2014 22:47 | Ari Palin | ||
| N e änkö oikein, onko tuossa kolmikiskoraide? | ||||
|
23.02.2014 22:20 | Ari Palin | ||
| Keskimmäisen raiteen suojastusopastimet korvautumassa parisataa metriä pohjoisemmilla pääopastimilla? Pätemättömyysmerkitkin odottavat jo asennusta. Kuvasta näyttäisi, että ko. pääopastimet olisivat keskimmäisen raiteen opastimia eri suunnista. Jos oikein tulkitsen kuvassa näkyvien opastimien sijainnit, nykyään tuolla kauempana olevien opastimien kohdalla ovat kaikkien neljän raiteen suojastusopastimet pohjoisen suuntaan ja lähempien opastimien kohdalla kaupunkiradan pääopastimet Helsingin suuntaan. Viime mainitut ovat uusimman opastinjärjestelmän mukaisia. Molemmissa paikoissa on nykyisinkin opastinportaali, mutta tässä etualalla sen pylväs on kaupunkiradan itäpuolella. Kaukaisempi portaali saattaa olla täsmälleen sama ja samalla paikalla edelleenkin. Tästä vielä jonkin matkaa etelään päin ovat kaukoliikenneraiteiden vanhimman käytössä olevan opastinjärjestelmän mukaiset pääopastimet Helsingin suuntaan. | ||||
|
23.02.2014 21:33 | Ari Palin | ||
| Viking Linen mainokset ikkunoiden alareunassa. :) | ||||
|
23.02.2014 21:31 | Ari Palin | ||
| Näyttää olevan Leningradin junan runko. Onkos oikealla Keski-Euroopan mittojen mukainen vaunu? | ||||
|
17.02.2014 23:45 | Ari Palin | ||
| Näyttää sorapohjineen ja kasvittomuuksineen samanoloiselta kuin monet 1920-luvun kuvien ratapihat. | ||||
|
17.02.2014 23:41 | Ari Palin | ||
| Taidatte olla oikeassa. Yritin arvailla katsomatta Exif-tietoja. Katsoin ensin ajolangoista, että "IC"-runko olisi raiteella 10 mutta taitaa sittenkin olla 11. Vararungon unohdin muutenkin kokonaan. Yritin etsiä raiteelta 10 lähteviä IC-junia, mutta raiteelta 10 ei valoisana aikana lähde lauantaisin yhtään IC:tä, joten ajattelin IC:n olevan lähdössä poikkeusraiteelta (mikä ei ole lainkaan harvinaista Helsingissä). Tehokkainta olisi tietenkin ollut tarkistaa Turun IC2:ien lähtöraiteita. :) | ||||
|
17.02.2014 23:34 | Ari Palin | ||
| "Historia" on suomen kuten monessa muussakin kielessä lainasana, mutta onko se germaaninen? Itse germaanien kielessähän se on "Gesichte". Myöskään viron kielessä historiasta ei käytetä lainasanaa vaan omakielistä yhdyssanaa "ajalugu". | ||||