Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02.2014 23:34 | Ari Palin | ||
| "Historia" on suomen kuten monessa muussakin kielessä lainasana, mutta onko se germaaninen? Itse germaanien kielessähän se on "Gesichte". Myöskään viron kielessä historiasta ei käytetä lainasanaa vaan omakielistä yhdyssanaa "ajalugu". | ||||
|
17.02.2014 22:44 | Ari Palin | ||
| Vuoden 1925 nimien suomennokset eivät olleet vielä tapahtuneet. Nickbyssä on myyty vuonna 1918 enemmän lippuja kuin Dickursbyssä. :) | ||||
|
17.02.2014 22:31 | Ari Palin | ||
| Vasemmalla näkyy ilmeisesti linjan 2 raitiokiskoja. Nyt HKL suunnittelee kakkosen palauttamista Itä-Pasilaan, jonne se saapuisi Mäkelänkadun sijasta Nordenskiöldinkadulta levennettävän Pasilansillan kautta kiertämättä kuitenkaan lenkkiä Länsi-Pasilassa. Saapuessaan Pasilaan linja kiertäisi reitin Pasilansilta - Asemapäällikönkatu - Ratamestarinkatu - Rautatieläisenkatu - Ratapihantie. Paluusuunnassa ajettaisiin nykyisen 7B:n tapaan Ratapihantieltä suoraan Pasilansillalle. | ||||
|
17.02.2014 22:24 | Ari Palin | ||
| Tuossa olisi tainnut olla yläkerrassa maisemaikkuna eteenpäin? | ||||
|
17.02.2014 00:04 | Ari Palin | ||
| Selvä. Tällaisia kuvasarjoja etenkin Helsingistä ja muualtakin pääkaupunkiseudulta katselee mielellään. | ||||
|
16.02.2014 23:33 | Ari Palin | ||
| Saa nähdä, mihin asti metron yhdysraiteen urakisko-osuudet pysyvät jäljellä. Itse veikkaisin, että siihen asti kunnes runkolinja 550 saa kiskot. | ||||
|
|
16.02.2014 23:31 | Ari Palin | ||
| Kuvan vihellysmerkki on vieläkin pystyssä. | ||||
|
|
16.02.2014 23:30 | Ari Palin | ||
| Mitä vuonna 1993 metron yhdysraiteelle tapahtui? Minusta tästä taaksepäin rata oli ollut samassa kunnossa jo metroliikenteen alkamisesta saakka ja toki paljon kauemminkin. Vai tarkoititko Herttoniemen satamarataa, joka noihin aikoihin katkaistiin päättymään metron portille? | ||||
|
16.02.2014 22:53 | Ari Palin | ||
| Jos oletetaan, että vitonen on tuossa numerossa 995 oikein, ainoa vaihtoehto on IC2 955, jonka lähtöaika Helsingistä on klo 14.02. Jos tämä olisi IC2 945 klo 9.02, silloin oikealla ei näkyisi IC-junaa. IC2 965:n lähtiessä klo 19.02 taas olisi pimeää. Klo 14.06 lähtee IC 173 Tampereelle, joka voisi olla tuo oikealla näkyvä juna. Yksi vaihtoehto on myös IC2 959, jos kaksi viimeistä numeroa ovat menneet väärinpäin. Kyseinen juna lähtee klo 16.02 ja silloin oikealla oleva juna olisi IC 55 Ouluun tai IC 77 Kuopioon. | ||||
|
16.02.2014 22:38 | Ari Palin | ||
| Kiitokset lisätiedosta. Olisi voinut olettaa, että lähi- ja taajamajuna-asemille olisi varattu oma lähijunalogonsa ja kaukoliikenneasemille sitten tämä Pendolino. Ehkä Liikennevirastossa ei haluttu kuitenkaan suunnitella kahta erilaista logoa. | ||||
|
16.02.2014 11:29 | Ari Palin | ||
| Vielä 20 vuotta sitten Neuvostoliiton jo hajottua Tallinnan edustalla saattoi nähdä umpiruosteessa olevia laivoja. | ||||
|
|
15.02.2014 21:05 | Ari Palin | ||
| Eli näyttää siltä, että nämä Pendolino-logot ovat tulossa ainakin Kehäradan junien reitille. Koivukylä on ainoa reitin ulkopuolella oleva asema, joissa tämä logo tässä vaiheessa on. Se yksikin kuitenkin viittaa siihen, että uusi logo ei jää vain Kehäradan asiaksi. Näitä aseman paikannusmerkkejä on ilmeisesti asennettu niillä asemilla, joilla opastusta on muutenkin uusittu. Olisiko Liikennevirastolla käynnissä laajempikin asemien opasteiden uusinta vai tehdäänkö se vain kaupunkiradoille? | ||||
|
|
15.02.2014 19:07 | Ari Palin | ||
| Tähän mennessä näitä Pendolino-logolla varustettuja paikannusopasteita on Hiekkaharjun lisäksi asennettu ainakin Puistolaan, Koivukylään, Ilmalaan ja Huopalahteen. | ||||
|
14.02.2014 22:52 | Ari Palin | ||
| Oulu ja Vaasa näyttävät menneen reittikartassa väärinpäin... Mielenkiintoinen on myös tuo IC2-junan näyttämisen ongelma. Tunnusta IC2 kokeiltiin jossain vaiheessa, mutta tuloksena oli näytössä "C2". Itse it-alalla työskentelevänä uskaltaisin veikata, että kolmannen merkkikentän lisääminen tai tunnukselle varatun graafisen näyttökentän venyttäminen ei ole iso muutos, kumpi lieneekin syynä kolmen merkin näkymättömyyteen näytöllä. Toki jos ongelma johtuu näytön omasta tekniikasta eikä keskitetystä ohjausjärjestelmästä, ymmärrän kyllä että jokaisen näytön "tuunaus" paikan päällä erikseen olisi jo melkoisen iso homma. Mahdollisesti nämä uudet näytöt kykenisivätkin näyttämään IC2-tunnuksen, mutta ohjausjärjestelmästä ei sitä syötetä, koska vanhat näytöt näyttäisivät silloin taas väärin. | ||||
|
13.02.2014 22:58 | Ari Palin | ||
| Lisään vielä klo 16.27 kirjoittamaani kommenttiin, että en tunne Rezeknen vaihtoyhteyksiä, vaan bussi, ratikka tai pendelijuna ovat vain mahdollisuuksia järjestää vaihtoyhteys kahdella eri asemalla pysähtyvän junan välillä Rezeknen kaltaisilla risteyspaikoilla. | ||||
|
|
13.02.2014 22:57 | Ari Palin | ||
| Jouni: Menikö kuvio niin, että Vilna - Pietari -juna ajoi etelästä itään menevää yhdysraidetta Rezekne-2:een, vaihtoi suuntaa ja jatkoi matkaa idästä pohjoiseen johtavaa yhdysraidetta? | ||||
|
13.02.2014 18:13 | Ari Palin | ||
| Minulle lättäliikenteen jatkuminen osuudella Helsinki - Riihimäki vuoteen 1976 asti on uusi mielenkiintoinen tieto. Olen ollut käsityksessä, että lättäliikenne ko. osuudella päättyi kokonaan vuonna 1972, kun Sm1-liikenne alkoi Riihimäelle asti. Mutta ottivatko kiitotavaralätät ollenkaan matkustajia? Entä pysähtyivätkö ne Helsingin ja Riihimäen välillä? | ||||
|
|
13.02.2014 16:27 | Ari Palin | ||
| Tässäpä risteysasematyyppi, jollainen Suomesta puuttuu kokonaan, eli eritasoristeysasema. Suomessahan kaikki toisensa kokonaan risteävät ratalinjat tekevät sen samassa tasossa siten, että risteyskohdassa toinen linjoista on käännetty toisen suuntaiseksi ja tämän linjan eri suunnat erkanevat toisesta ratalinjasta aseman eri puolilla. Lieneekö yhtenä syynä se, että Suomen muuhun Eurooppaan verrattuna melko tuoreissa kaupungeissa näiden risteysasemien rakennusaikana kaupunkitila on vielä sallinut pitkät lähtökaarteet eri suuntiin. Euroopan vanhoissa kaupungeissa kaupungin ruutukaava-alue on ulottunut aseman seutua laajemmalle jo rakennusaikana, jolloin eritasoratkaisu on sopinut paremmin. Lisäksi monilla Suomen risteysasemilla uudemman ratalinjan eri suunnat ovat valmistuneet eri aikaan. Maailmalta löytyy vielä kolmaskin kahden kokonaan toisensa risteävän ratalinjan risteysasematyyppi. Siinä asemaa ei ole rakennettu ratojen risteyskohtaan, vaan molemmille radoille on tehty oma asema. Esimerkkinä tällaisesta olkoon Latvian Rezekne, jossa on 'Rezekne-1' etelä-pohjoissuuntaisella ja 'Rezekne-2' itä-länsisuuntaisella radalla. Jos ristikkäin kulkevien reittien kesken on vaihtoyhteyksiä, ne joudutaan hoitamaan busseilla, ratikoilla tai ratasuuntien välistä yhdysraidetta käyttävällä asemien välisellä pendelijunalla. | ||||
|
11.02.2014 21:58 | Ari Palin | ||
| Kimmo, kiitos näistä tarkoista tiedoista. Muistikuvani oli sittenkin oikea. Tuosta Sr12-litteran käytön syystäkin muistan lukeneeni, todennäköisesti samaisesta artikkelista kuin Sv12/Sr12-veturien höyrynkehittimistä muutenkin. | ||||
|
11.02.2014 20:46 | Ari Palin | ||
| Sopii paremmin Linnanmäen kuin VR:n reittisuunnitteluun. | ||||
|
|
11.02.2014 20:11 | Ari Palin | ||
| Kiitos Tuomakselle, Tapiolle ja Tepolle vastauksista kysymyksiini. En tullut ajatelleeksi, että vaunuja tuli Rovaniemeltä tietenkin paljon lisää. Muistelin myös lukeneeni, että joihinkin Dv12-vetureihin olisi lisätty höyrynkehitin, mutta kyse saattoi olla Dr12:sta. | ||||
|
11.02.2014 20:03 | Ari Palin | ||
| Ehkä pakkomusiikki on hinta siitä, että tuolla saa istua peruslipulla. :) | ||||
|
10.02.2014 19:36 | Ari Palin | ||
| Ruotsissa opastinmallit eivät ole juuri muuttuneet ainakaan viime vuosikymmeninä. Suomessahan ollaan vaihtamassa mallia jo toiseen kertaan noin kahdenkymmenen vuoden aikana. Tosin en tiedä, onko uusia miniopastimia tarkoitus asentaa kuitenkaan kaikille rataosille. Kehäradalle ja jollekin muulle rataosalle, jota en muista, ne ainakin tulevat. | ||||
|
|
10.02.2014 19:26 | Ari Palin | ||
| Mahtoiko juna mennä samalla Deeverillä aina Kokkolaan saakka, vaiko peräti Seinäjoelle? Sähköistys päättyi Kokkolaan aikavälillä 1981-83. Entä oliko noissa Fo-vaunuissa kamiina- vai höyrylämmitys? Muistelen lukeneeni Resiinasta, että osassa Dv12-vetureita olisi ollut Clayton-höyrynkehitin puuvaunuja varten. Höyrylämmitys lienee kuitenkin ollut mahdollista vain, jos höyrylämmitteisen vaunun ja veturin välissä ei ole ollut jollain muulla lämmitystavalla toimivia vaunuja. | ||||
|
09.02.2014 20:27 | Ari Palin | ||
| Onhan siitä toki poikkeuksia, kuten luettelit. Viime talvi eli 2012-13 oli kuitenkin ainakin täällä etelässä lähes kokonaan kylmä ja runsasluminen. Kesällä 2005 taas oli loppukesästä sateista. Esimerkiksi Helsingin yleisurheilun MM-kisoissa satoi lähes päivittäin. Muistelen joskus lukeneeni, että asiantuntijoiden mukaan sateinen kesä uhkaa Pohjolassa silloin, kun Pohjois-Venäjällä tuulee talvella pitempään etelästä eikä sinne muodostu talven aikana korkeapainetta (mikä usein aiheuttaa lauhan talven Suomeenkin). Nyt Pohjois-Venäjällä kuitenkin on korkeapaine, joten ehkäpä vältämme sateisen kesän tällä kertaa. Ehkäpä sateista kesää edeltää useammin lauha talvi kuin lauhaa talvea seuraa sateinen kesä. | ||||
|
|
09.02.2014 18:27 | Ari Palin | ||
| Harmillisia nämä vetiset talvet siksikin, että monesti niitä on seurannut enemmän tai vähemmän sateinen kesä. | ||||
|
09.02.2014 18:07 | Ari Palin | ||
| Lieksassakin on ollut laituriraide. Muistaakseni täällä Vorgissa oli siitä kuvakin, mutta en löytänyt enää. | ||||
|
09.02.2014 14:45 | Ari Palin | ||
| Tuo onkin mielenkiintoinen ilmiö, että vuonna 1977 avatun rataosan varrella on ollut puhelinlinja. EDIT: Eipä ollutkaan radanvarren linja vaan tienvarren. | ||||
|
08.02.2014 21:49 | Ari Palin | ||
| Eljas: Ryhmäviisumin saa toki Suomestakin Valko-Venäjälle. Sellaisen hinta on 45 euroa/hlö ja ryhmään tarvitaan vain viisi henkilöä. | ||||
|
08.02.2014 15:55 | Ari Palin | ||
| Suora raideyhteys Haaparannan suunnasta Röyttään voisi olla logistisesti paras, mutta suunnanvaihtoon Torniossa jouduttaneen turvautumaan, jotta torniolaisten talot säilyisivät. Tässä karttalinkki alueesta: http://tinyurl.com/ngphdqk. | ||||
|
|
08.02.2014 15:47 | Ari Palin | ||
| Valko-Venäjän viisumeita saa ainakin Lähialuematkat-matkatoimistosta: http://www.lahialuematkat.fi/viisumit/valko-venaja. Normaali kertaviisumi maksaa 99 euroa ja kauttakulkukertaviisumi 85 euroa. Työtä viisumin hakemisessa riittää kuitenkin enemmän, sillä viisumihakemuksessa on noin kaksinkertainen määrä täytettäviä kohtia Venäjän vastaavaan verrattuna: http://tinyurl.com/owog5rc. :) Suomesta taitaa nykyisin löytyä myös Valko-Venäjän konsulaatti. | ||||
|
06.02.2014 21:31 | Ari Palin | ||
| Taustalla näkyy kauempaa tullut vieras: Lapväärtin palokunnan paloauto. | ||||
|
05.02.2014 20:38 | Ari Palin | ||
| Aiemmin tällaista tasoristeystä edeltävä liikennemerkki oli muistaakseni "Vartioitu tasoristeys". Totta on, ettei Suomessa koskaan ole ollut tasoristeyksissä kovin laajasti vartiointia käytössä. Mistä lie termi siis keksitty alun perin? Tuota vanhaa termiä olen kuitenkin nähnyt edelleen käytettävän ja siksi olen käyttänyt sitä itsekin. :) Nykyisin liikennemerkin selitys näyttääkin olevan "Rautatien tasoristeys, jossa on puomit": http://alk.tiehallinto.fi/www2/liikennemerkit/esite_suomi_2007-v.pdf. Mitä itse liikennemerkkiin tulee, minusta siinä voisi olla jokin kuvaavampi kuva. Varoituslaitoksen siluetti veturisymbolin eteen asetettuna kertoisi selkeämmin, mistä on kyse, kuin aita, jonka voisi ajatella tarkoittavan suljettua tasoristeystä tai että tie on muuten poikki. Tokihan kaikki kuitenkin ovat oppineet, mitä se tarkoittaa. Lapsena tosin luulin tuota aidan kuvaa radaksi. :) | ||||
|
04.02.2014 20:05 | Ari Palin | ||
| Pohjankuru? | ||||
|
04.02.2014 20:02 | Ari Palin | ||
| VR:n verkkokauppakin käyttää vaunukartoissa isoja kirjaimia. | ||||
|
04.02.2014 19:55 | Ari Palin | ||
| Erään kertomuksen mukaan aikoinaan Tampereen suunnasta Kokemäelle (silloiseen Peipohjaan) saapuneen junan porilainen konduktööri olisi ilmoittanut matkustajille: "Raumalle menevät vaihtavat junaa. Tämä menee suoraan kaupunkiin." | ||||
|
|
04.02.2014 19:42 | Ari Palin | ||
| Mihin vartioidussa tasoristeyksessä tarvitaan näkemiä? :) Tosin katson kyllä itsekin aina sivuille myös vartioiduissa tasoristeyksissä. | ||||
|
04.02.2014 19:16 | Ari Palin | ||
| Jorma: Minusta tolpan takaa näkyy toinen puhelinpylväs omine orsineen. Tuo "savupiippu" ei taida kuitenkaan olla se puhelintolppa, koska orret eivät ole sen keskellä. Veikkaan sitä kolmanneksi tolpaksi, joka on mahdollisesti sähköpylväs. | ||||
|
03.02.2014 19:39 | Ari Palin | ||
| Myöhäinen kiitos tästä vastauksesta Eljakselle, kun huomasin sen nyt 2,5 vuotta myöhemmin ja lähes 7,5 vuotta kysymykseni esittämisen jälkeen. :) | ||||
|
03.02.2014 19:27 | Ari Palin | ||
| Timo Louhikarin kirja "Matkaopas rautateille" vuodelta 1994 kertoo sivulla 109 tämän olevan Bäljarsin tunneli, ainakin silloin. Kyseisestä kirjasta olen tämän oppinut tuntemaan nimenomaan Bäljarsin tunnelina. Bäljens-nimeen muistelen törmänneeni jossain vasta jokin aika sitten. Kirjan mukaan tunneli alkaa kilometriltä 88,9, on pituudeltaan 295 m ja valmistui vuonna 1991. | ||||
|
02.02.2014 20:20 | Ari Palin | ||
| Helsingistä Kouvolan kautta Savon radalle ja päinvastoin kulkevat junat kuuluvat pääosin 70-sarjaan. Junat IC 66 (Kuopio - Helsinki), IC 68 (Kuopio/Kajaani - Helsinki) ja IC 69 (Helsinki/Kouvola - Kuopio) saivat numerot 60-sarjasta, koska 70-sarjaan ei enää mahtunut uusia junia. Perinteisesti 60-sarjaan ovat kuitenkin kuuluneet Helsingistä Seinäjoen suuntaan ja päinvastoin kulkeneet junat. Pohjanmaan suunnan sarjoja ovat myös 40- ja 50-sarjat. Nykyään 60-sarjalaisia Pohjanmaan suunnalla ovat S 60 (Oulu/Rovaniemi - Helsinki), S 61 (Seinäjoki - Vaasa), S 62 (Vaasa - Helsinki), IC 63 (Helsinki - Oulu) ja S 64 (Kokkola - Helsinki). Aiemmin 60-sarjaan kuului myös pääosa Rovaniemen, Kemijärven ja Kolarin yöjunista ennen kuin ne siirrettiin 260- ja 270-sarjoihin, mm. Kemijärven junien numerot olivat P 61 ja P 68. | ||||
|
02.02.2014 19:53 | Ari Palin | ||
| Eero: Kauniaisista junat lähtevät Helsinkiin raiteelta 2 ja Kirkkonummen suuntaan raiteelta 1. Kauniaisissa raidenumerot asemarakennuksen suunnasta lukien ovat 2,1 ja 3. | ||||
|
02.02.2014 19:45 | Ari Palin | ||
| Nordenskiöldinkatu (k:n jälkeen tulee siis i kuten Örnskiöldsvikissä) onkin nykyisin ainoa kadunnimi, joka esiintyy Helsingin ratikoiden päätepisteenä, ellei Kauppatoria ja Senaatintoria lueta sellaisiksi. Uutta kadunnimi kolmosten (3B/3T) pohjoisena päätepysäkkinä ei kuitenkaan ole. Taannoinhan pääte- eli ajantasauspysäkkinä toimi Porvoonkatu Eläintarhan sijasta. Kuusitiekin on toiminut ainakin linjan 12 päätepysäkkinä sekä nykyisinkin poikkeusliikenteen päätepysäkkinä. | ||||
|
02.02.2014 18:04 | Ari Palin | ||
| Vantaan Koivukylässä on erään omakotitalon pihalla kahdesta tuollaisesta pysäkkikatoksesta rakennettu varasto. Nykyään katokset eivät ole rakennuksesta havaittavissa, koska ne ovat ulkovuorauksen alla, mutta bongasin ne, kun varasto oli rakenteilla vuoden 2005 tienoilla. | ||||
|
02.02.2014 17:28 | Ari Palin | ||
| Mahtaneeko se tarkoittaa, että ERd-vaunun yläkerta muuttuu jossain vaiheessa Extra-luokaksi, jonne ei ole ilman Joustavaa lippua asiaa ollenkaan? | ||||
|
29.01.2014 23:04 | Ari Palin | ||
| Olisikohan opastuksen suunnittelija käynyt Pasilansillalla toteamassa, että siinähän on raitiotie ja siinä on pysäkki? Ottamatta huomioon sitä, että kyseinen pysäkki on vain busseille. | ||||
|
29.01.2014 22:59 | Ari Palin | ||
| Todennäköisesti Edot keskitetään IC2-juniin ja Tampereella/Kouvolassa suuntaa vaihtaviin IC-juniin. | ||||
|
29.01.2014 00:27 | Ari Palin | ||
| Kiitos tiedosta. Nopeampi on vaihtaa suuntaa sillä tekniikalla. | ||||
|
|
28.01.2014 21:13 | Ari Palin | ||
| Miten Helsingistä Kuopioon menevien vararungollisten junien kanssa menetellään Tampereella? Vaihtuuko niihin siellä veturi kuten vakioveturijuniin vai ajetaanko veturi rungon ympäri? | ||||
|
28.01.2014 21:01 | Ari Palin | ||
| Niiralan radan viimeinen liikennepaikka näyttää olleen Kaurila, ja Kolarin rata on päättynyt Kaulirantaan. Tiviässäkin on ollut liikennepaikka. | ||||
|
28.01.2014 20:48 | Ari Palin | ||
| Toisen luokan konduktööripäiväteräsinvavaunu. | ||||