22.09.2013 20:52 | Ari Palin | |||
Kiitokset Jukalle mainioista kuvista ja Jimille mainiosta karttalinkistä! Espoon oikaisu valmistui vuonna 1966, sillä se mainitaan tunnelin käyttöönottovuotena. Puupylväät Espoon aseman kohdalla ovatkin minulle uusi tieto. Niitähän oli 2000-luvulle asti Tuomarilan kohdalla, koska sinne suunniteltiin rataoikaisua. Mutta Espoon aseman kohdalle tuskin on koskaan oikaisua suunniteltu, ainakaan enää silloin kun sähköistystä ja tunnelia rakennettiin. Tuossa vuoden 1945 kartassa näkyy Espoon lisäksi kaksi toteutunutta oikaisua suunnitelmana: Koivuhovissa sekä Tuomarilan ja Espoon välillä. Viime mainitussa tapauksessa vanhalla linjalla kulkee nykyisin osittain Vanha Ratavalli ja Ratavallintie -nimiset tiet. Lisäksi lännempää löytyy Mankin vanha ratalinja, mutta uusi ei vielä näy suunnitelmissa. Se taidettiin tehdä samalla kuin Espoonkin oikaisu. Myöskään Mankin seisaketta ei näy. Se avattiin vasta 1946. Mankista pohjoiseen sorakuopalle menneen kapearaideradan linja näkyy nimellä "Ent. ratavalli". | ||||
19.09.2013 23:20 | Ari Palin | |||
Turku satama on tosiaan myös hyvä Edo-kohde. | ||||
19.09.2013 22:28 | Ari Palin | |||
Onkohan noissa avomallisissa jokin pituusraja yläkerrassa? :) | ||||
19.09.2013 22:17 | Ari Palin | |||
Jos kaksikerroksisen ravintolavaunun saavia junia muutetaan IC2-juniksi, joudutaan tilanteeseen, jossa IC2-junia on kahta lajia, ravintolavaunulla ja ilman. Eikö silloin olisi paikallaan luoda konsepti nimeltä IC3? Toisaalta pikajuniakin on kahta lajia, ravintolavaunulla ja ilman. :) | ||||
19.09.2013 22:11 | Ari Palin | |||
Ziggy: Olet oikeassa, että Kouvolan kautta pohjoiseen ja Tampereen kautta itään menevät reitit ovat sellaisia, että Edo:t sopivat niille hyvin. Jouni: Ensimmäisen sarjan vaunuja on 12 ja muutama päivä sitten Ilmalaan saapui kymmenes, joten kaksi on enää tulossa tällä erää. Sm5-junistakin on muutaman junan päästä toimitettu koko ensimmäinen sarja. Sm5 33 on ensimmäinen optiosarjan juna. Eivätkö niiden toimitukset ala kuitenkin suoraan ensimmäisen sarjan tultua? | ||||
19.09.2013 21:17 | Ari Palin | |||
Ziggy: Museoliikenteen sn on nykyään 70, mutta täällä Vorgissa olleen huhun mukaan se olisi kuitenkin nousemassa takaisin 80:een. Toisaalta itse unohdin, että museoliikenteessä vaihteen poikkeavalla sn on 20, joten myös Dr13 olisi joutunut hidastelemaan ajaessaan vasenta raidetta tuon välin. Tosin se ei olisi matkustavaista yleisöä haitannut, koska kyseessä oli tyhjävaunujuna, ellei sitten hidastanut vastaantulevaa liikennettä. Vasenraideosuuden eteläpäässä ei olisi tarvittu ylimääräistä hidastusta 20 km/h:iin, koska samassa vaihdekujassa juna tuli Hangon radalta. | ||||
18.09.2013 23:06 | Ari Palin | |||
Tämän filmin alussa voi nähdä Lontoon kaksikerroksisen ratikan kääntymässä oikealle: http://www.youtube.com/watch?v=nC7lGUyX4BE. Sähkön vaunu näyttäisi ottavan radan keskellä olevasta virtakiskosta. | ||||
18.09.2013 22:59 | Ari Palin | |||
Uudet ravintolavaunut tulevat aluksi pitkille IC-reiteille. Jos näitä muutetaan IC2-juniksi, ehkäpä Edo olisi nähtävissä jopa Rovaniemellä? Toisaalta Edo on käyttökelpoisin lyhyehköillä reiteillä, joten voisin veikata, että IC-junista muutetut IC2-junat saattavat jäädä ilman Edoa, ainakin pitkämatkaiset. | ||||
18.09.2013 22:08 | Ari Palin | |||
Niin, voisihan tuota esimerkiksi HMVY:lle päätyessään käyttää retkillä majoitukseen vauhdissakin. :) | ||||
18.09.2013 22:05 | Ari Palin | |||
Aika laajastihan Edo:t lienee tarkoitus ottaa käyttöön IC2-junissa. Ainakin Helsinki - Tampere -juniin niitä tulee. | ||||
18.09.2013 22:04 | Ari Palin | |||
Loka-marraskuun vaihteen katko on verkkokaupan haun perusteella myös Haapamäki - Keuruu -välillä. Kyseinen osuus myös Tampere - Keuruu - Tampere -junista on korvattu busseilla. Ilmeisesti Tampereelta tulevat junat jatkavat suoraan Seinäjoelle ja vaihtavat lennosta numeroa Haapamäellä, sekä päinvastoin. | ||||
18.09.2013 20:50 | Ari Palin | |||
Miksiköhän noin päin? Ohjaamalla junat päinvastoin Pendon ei olisi tarvinnut tiputtaa nopeutta kahteen kertaan 80 km/h:iin. No ehkäpä nopeampana Pendo varasi vastaantulevien raidetta vähemmän aikaa. | ||||
16.09.2013 22:11 | Ari Palin | |||
"Tierisch" viitannee siihen, että Taurus on suomeksi härkä. | ||||
16.09.2013 22:05 | Ari Palin | |||
Jukan linkittämässä kuvassa on valopylväs reunalaiturilla aseman päädyn kohdalla. Sen pitäisi kaiketi näkyä myös tässä kuvassa, jos kuva olisi Liedosta. Toinen vaihtoehto on, että linkin kuva olisi uudempi, ja valopylväs olisi pystytetty kuvien ottamisen välisenä aikana. Linkin kuvassa on ilmeisesti nimikilvet vain yhdellä kielellä, jolloin se olisi aikaisintaan vuodelta 1918. Toisaalta nimikilven peittävät puut ovat linkin kuvassa selvästi pienempiä ja näyttäisi siltä kuin lähempänä kilpeä oleva puu puuttuisi kokonaan. Ja kun ottaa huomioon Timon mainitseman erilaisen välilaiturin, vaikuttaisi siltä, että kuva ei ole Liedosta. Entäpä Viiala? Jotain näkyy pellon ja taustan metsän välissä. Onko se Tarpianjoki? Sahan/vaneritehtaan raidetta ei näy, mutta milloin se rakennettiin? | ||||
16.09.2013 21:28 | Ari Palin | |||
Päättelyni pelkästä suomenkielisestä nimikilvestä perustui siihen, että kilven alapuolella ei näy toista kylttiä. Yleensähän venäjänkielinen kilpi oli suomenkielisen jälkeen? Kuvassa näkyy kilven alapuolella hieman seinää. Unohdin kuitenkin, että joskus kilvet olivat peräkkäin samalla korkeudella. Silloin venäjänkielinen kilpi voisi olla piilossa puun takana. | ||||
15.09.2013 23:09 | Ari Palin | |||
Mõisakülaan jatkunut osuus on purettu. Liekö ollut koskaan leveäraiteisena? | ||||
15.09.2013 22:57 | Ari Palin | |||
Onko nimikyltti pieni valkoinen laikku puun takana seinän osassa, joka ei ole radalle päin? Siinä tapauksessa kyltissä näyttäisi olevan nimi vain yhdellä kielellä, mikä tarkoittaisi, että kuva on itsenäisyyden ajalta (olettaen että vuoteen 1917 asti kaikilla asemilla oli kyltissä nimi myös kyrillisin kirjaimin). | ||||
13.09.2013 22:19 | Ari Palin | |||
Ja etualalla oleva silta ylittää Keravanjoen. | ||||
12.09.2013 22:14 | Ari Palin | |||
Tuo 157 km/h Haapamäen radalla onkin todennäköisesti vain urbaani legenda, vaikka maaseudulla ollaankin. :) Mahdollisesti mittarivika veturissa, ja juttu on lähtenyt siitä. | ||||
12.09.2013 20:41 | Ari Palin | |||
Kuulemani mukaan samaa nopeutta eli 157 km/h olisi 1950-luvulla Hr1-vetoinen matkustajajuna ottanut aikatauluaan kiinni välillä Orivesi - Haapamäki. Siinä on ollut varmaan puuvaunuissa tunnelmaa. :) | ||||
12.09.2013 20:11 | Ari Palin | |||
Kiitos korjauksista! Ajattelin ilman muuta, kun kiskot puuttuivat pohjoiselta raiteelta 31.8., että silloin asennettiin vaihteita. Luulin myös, että asetinlaiterakennus oli pelkkä rakennus, mutta siellä oli jo tekniikkakin valmiina. Pitäisi näköjään varmistaa ennen kuin kirjoittaa. :) | ||||
11.09.2013 21:39 | Ari Palin | |||
Jimi: Sm2 6098:lla tehtiin kahden päivän retki vuonna 2009. Matkatavarat mahtuivat kyytiin hyvin. :) Itselläkin on käynyt mielessä moottorien pitkä yhtäjaksoinen käyttö, mutta käytännössä tuollaisella matkalla jouduttaisiin jatkuvasti väistelemään vastaantulevia ja myös ohi pyrkiviä junia, etenkin perjantai-iltana. Mahdollinen käyttöaikamaksimikaan siis tuskin koituisi ongelmaksi. Mutta väistely todennäköisesti vaatisi sen, että matkaan olisi lähdettävä jo perjantaina puoliltapäivin, jotta Oulussa olisi edes klo 22 mennessä. Yksi mielessä käynyt asia on Sm1:n käyttäytyminen palakiskoradalla. Sm1 tunnetusti joskus heittelehtii ryskyen radan epätasaisuuksissa. Voisiko sopivalla nopeudella ajettaessa tämä pystysuuntainen liike saada lisää puhtia yhä uusista kiskonjatkoksista (vrt. resonanssi)? Lopulta jokin paikka pettäisi. Olen joskus havainnut ilmiön sinisessä vaunussa matkustaessani, kun vaunu alkaa tehdä palakiskoradalla eräänlaista ylös-alas-liikettä, jota yksittäinen jatkos ei saa aikaan. | ||||
11.09.2013 21:10 | Ari Palin | |||
Samppa: Kokemäki - Rauma palakiskolla sähköistyksen alussa (1997) on mahdollista. En käynyt siellä silloin, mutta palakiskot olivat ainakin vielä vuonna 1994 MRY:n syysretken aikaan. Toisaalta kuvassa voi olla kyseessä myös yksittäinen hitsaamaton liitos, varsinkin kun se sijaitsee eristysmerkin kohdalla. Vanhojen kuvien perusteella rantarata Helsinki/Pasila - Kirkkonummi on saattanut olla palakiskolla, kun sähköliikenne alkoi vuonna 1969. Jos niin on ollut, Sm1:illä on ajettu silloin palakiskorataa vakioliikenteessä. | ||||
11.09.2013 19:57 | Ari Palin | |||
Nyt selvisikin sitten Havukosken tulevalla liikennepaikalla sijaitsevien tolppien tarkoitus. :) | ||||
11.09.2013 19:52 | Ari Palin | |||
Tuossa joutuivatkin junat ajamaan pitkän matkan "väärää" puolta eli osuuden Uusikylä - Niinimäki, joka on noin 20 km. Pohjoisen raiteen vaihteet uusittiin jo 31.8., joten raskas infra on nyt valmis. Teknisiä asennuksia tarvittaneen vielä ennen kuin Mankalan raiteenvaihtopaikka voidaan ottaa käyttöön. Taisipa tuo Uusikylä - Niinimäki -osuus olla kaksiraiteisen rataverkon pisin väli ilman vaihteita. Uudet kohtauspaikat olisivat varmasti tervetulleita myös rantaradalle, jossa monet kohtauspaikkavälit ovat 15-20 km, ainakin jos ohjausvaunuista on tarkoitus ottaa kaikki hyöty irti. Tässä muutama sijaintiehdotus välille Kirkkonummi - Karjaa: Kela, Rödbrott ja Kaunislahti. | ||||
09.09.2013 20:35 | Ari Palin | |||
Olisiko Mäntyharjukaan? Aseman ilmansuuntien perusteella aurinko paistaisi tässä koillisesta mutta silti korkealta. | ||||
09.09.2013 20:28 | Ari Palin | |||
Itselleni tästä tulee jotenkin mieleen KSR:n rata, mutta ei kai yksityisradalla ole VR:n kalustolla ajeltu? | ||||
09.09.2013 20:22 | Ari Palin | |||
Tuollainen yhdistelmä vähän nukuttua yötä ja dieselin katkua tuli koettua MRY:n syysretkellä 1996, kun Dv12 kärytti makuuvaunuun kaksi tuntia Pieksämäen ja Viinijärven välillä. Seuraavana päivänä Dm10:llä mennessä olikin sitten yön jäljiltä eräänlainen dieselhumala. :) | ||||
08.09.2013 22:08 | Ari Palin | |||
Laiturin valopylväätkin taitavat olla mallia 2000-luku. | ||||
08.09.2013 21:25 | Ari Palin | |||
Linkin kuvassa näyttäisi olevan kahdet tuplaovet rinnakkain, tässä vain yhdet. | ||||
08.09.2013 21:18 | Ari Palin | |||
Puhelinpylväästä ja kalustosta päätellen kuva voisi olla Porin radalta. Tarkempaa paikkaa en osaa sanoa, mutta luultavasti tässä ollaan Lielahden ja Kokemäen välisellä osuudella ja kuva on otettu Porin suuntaan. | ||||
06.09.2013 21:08 | Ari Palin | |||
Malmin hautausmaan radasta on artikkeli Resiinassa 1/1994. | ||||
05.09.2013 21:44 | Ari Palin | |||
Tuukka: Olisit nyt treidmarkannut tuon viimeisen lauseen kolmannen sanan. :) | ||||
05.09.2013 21:26 | Ari Palin | |||
Niila: Aivan kuin siinä aluksi kuulutettaisiin kahteen kertaan, että matkustajajuna Moskova - Ivanovo lähtee raiteelta 4 klo 2.25. Jokin toinenkin juna (mahdollisesti paikallisjuna?) kuulutetaan kahdesti, mutta sen tiedoista en saa oikein selvää. | ||||
04.09.2013 21:55 | Ari Palin | |||
No niin tietenkin. :) | ||||
04.09.2013 18:44 | Ari Palin | |||
En muista tarkkaa ajankohtaa, milloin Kerava - Sköldvik hitsattiin jatkuvaksi (tai oikeastaan kyseessä taisi olla kiskonvaihto), mutta joka tapauksessa 1990-luvulla se tapahtui. Mukavasti jyskytti venäläiset 8-akseliset säiliövaunut silloin palakiskoradalla. :) | ||||
04.09.2013 18:30 | Ari Palin | |||
Kuuluivatko äänimerkit yleisen hälytysmerkin (nyk. kai nimeltään yleinen vaaramerkki) koesoittoon? | ||||
03.09.2013 20:10 | Ari Palin | |||
"Suuri tasanko"? | ||||
03.09.2013 19:24 | Ari Palin | |||
Onkohan tuota julkaisua jostain saatavilla? | ||||
03.09.2013 19:22 | Ari Palin | |||
Jimi: Tosiaan, noinhan on asian laita. Kouvola - Kuusankoski -välilläkin on palakiskot, tai oli ainakin vuonna 2009, kun MRY:n syysretkellä siellä Sm2:lla ajeltiin. Samppa: Olet oikeassa. Kerava - Sköldvik -radallakin oli palakiskot vielä silloin, kun sähköistys oli jo käytössä. Kolke kävi Porvoon museolätällä mennessä vuonna 1992. | ||||
03.09.2013 19:06 | Ari Palin | |||
Eikä tällä junallakaan ole. Kokonaisen tunnin se siellä lepäilee. :) | ||||
03.09.2013 19:02 | Ari Palin | |||
Ainakin Maanselän kohdalla kulkee vedenjakaja, siitä paikan nimikin. Iäisyys on tässä tapauksessa 17 vuotta, eli tuo MRY:n syysretkellä tehty pysähdys Kalliojärven rannalla oli 31.8.1996. | ||||
03.09.2013 18:43 | Ari Palin | |||
Lieneekö harvempi pysähdysväli syynä siihen, että Tampere - Turku -junat ovat pikajunia, vaikka samanlaisia runkoja kulkee taajamajunina Porin ja Vaasan radoilla? | ||||
02.09.2013 23:14 | Ari Palin | |||
Hyvin yleisesti VR:n linja kulki eri rataosilla kilometrien kasvusuuntaan katsottuna oikealla puolella. Ainakin Porvoon radalla se taisi kuitenkin olla vasemmalla puolella, samoin Karjaan ja Hangon välillä. Olikohan Vaasan radallakin? | ||||
02.09.2013 22:48 | Ari Palin | |||
Toiseksi viimeinen paikannimi näyttää mielenkiintoiselta: alussa on neljä eri konsonanttia peräkkäin. :) | ||||
02.09.2013 22:39 | Ari Palin | |||
Hatunnostoni tälle arvokkaalle saavutukselle! | ||||
02.09.2013 21:32 | Ari Palin | |||
Kouvola - Kuusankoski? Siellä vain ei voi ajella 80-100 km/h (mikä Kemijärven radan sn onkaan?). | ||||
02.09.2013 20:56 | Ari Palin | |||
Mainittakoon vielä sellainen yksityiskohta, että Misin ja Kemijärven välillä on palakiskotus, jolla matkustaminen Sm1:llä reipasta vauhtia olisi varmaan jokaiselle uusi kokemus... | ||||
02.09.2013 00:03 | Ari Palin | |||
Minusta näyttää siltä, että se olisi peitetty maalla. | ||||
01.09.2013 23:58 | Ari Palin | |||
Jouni H: Alun perin tuollainen toivomus tosiaan oli, mutta jo vuosia matkakortista on ollut ohjeena, että kausilippua ei tarvitse näyttää lukijalle junissa, metrossa eikä ratikoissa. | ||||
01.09.2013 23:35 | Ari Palin | |||
Kiitos kannatuksesta. :) Niila heittikin jo mainion retkiohjelman kehiin! Ehdottomasti Sm1:llä (+ mahdollisesti Sm2 toisena yksikkönä) reissu kannattaisi Niilan mainitsemasta syystä tehdä. Jos sunnuntain paluu olisi Savon kautta, ehdotan poikkeamiskohteeksi Talvivaaraa. Samalla hoituisi rungon kääntö, joka tarvitaan Kouvolan suunnanvaihdon takia. Jos paluu olisi Pohjanmaan kautta, teemaan sopivia poikkeamiskohteita voisivat olla niin ikään hiljattain sähköistetyt radat Ykspihlajaan ja Vaasaan. Oulussa tutustumiskohteena voisi olla ajan salliessa uusi Pendolino-halli. |