Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.08.2013 21:36 | Ari Palin | ||
| Tämän sillan tunnelma varmasti muuttuu, kun silta saa pian "maamerkikseen" ajojohtopylväät. | ||||
|
17.08.2013 20:54 | Ari Palin | ||
| Tampereen ja Nikolainkaupungin (Vaasan) väliseen 1880-luvulla toteutuneeseen linjaukseen vaikutti mänttäläinen tehtailija Gustaf Adolf Serlachius, joka sai tahtonsa läpi ja rata kierrätettiin Vilppulan ja Haapamäen kautta. Linjaus oli tietojeni mukaan alun perin suunniteltu suunnilleen nykyisen Parkanon radan linjausta Seinäjoelle. Tämä linjaus toteutui sitten vasta lähes sata vuotta myöhemmin. Nykyisestä poiketen rata olisi kuitenkin mahdollisesti kiertänyt Kyrösjärven länsipuolelta Ikaalisten kautta. | ||||
|
17.08.2013 19:39 | Ari Palin | ||
| Jossain oli puhetta, että Edo:ssa on LED-valot. Onko noiden valaisinsuojien takana todella LED-lamput eikä loisteputket? Näyttävät nimittäin erehdyttävästi loisteputkivalaisimilta. Edo:ssa matkustaessani näissä lampuissa myös ilmeni välillä valon värinää kuten loistelampuissa. Valo näissä vaunussa oli kuitenkin hieman sinisempää kuin muissa kaksikerrosvaunuissa. | ||||
|
17.08.2013 19:33 | Ari Palin | ||
| Tämä 28604 sai kunnian tarjota minulle puitteet ensimmäiselle Edo-matkalleni tänään 17.8. IC2 954:ssä. | ||||
|
17.08.2013 19:29 | Ari Palin | ||
| Onko tämä A42 viimeisenä valmistunut sininen vaunu? "Normaalien" sinisten henkilövaunujen valmistushan päättyi jo 1986. Vuonna 1988 valmistuivat ensimmäiset IC-vaunut ja tämä kuitenkin neljä vuotta niiden jälkeen vielä sinisenä. | ||||
|
17.08.2013 19:22 | Ari Palin | ||
| Onhan noin ajettaessa sellainenkin vaara olemassa, että mahdollisessa hätäjarrutuksessa alasaranakin pettää ja raskas ovi kaatuu kuljettajan päälle. | ||||
|
16.08.2013 18:26 | Ari Palin | ||
| Voipi olla hyvinkin, kun todennäköisesti tuota olisi jouduttu virittelemään käsin sen jälkeen, kun Venäjä lakkasi käyttämästä tal... siis normaaliaikaa. Sähköisesti kääntämällä kääntyy luultavasti aina molemmat kellot. | ||||
|
15.08.2013 23:08 | Ari Palin | ||
| Otto on jälijllä. Matka Nokka - Kolari oli 7 vuotta pitkä, josta suurin osa vaihtoaikaa Pasilassa. :) | ||||
|
|
15.08.2013 20:46 | Ari Palin | ||
| Entä kuinka pitkä matka oli henkilöliikenteen junalla Nokasta Kolariin? | ||||
|
15.08.2013 20:35 | Ari Palin | ||
| Muukon kohtauspaikka poistuu käytöstä ja korvataan pari kilometriä idemmäksi tulevalla Kiilinkankaan raiteenvaihtopaikalla Luumäki - Imatra -kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä: http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/luumaki_imatra/Luumaki_Imatra_Yleissuunnitelman_tiivistelmaraportti_si1.pdf | ||||
|
15.08.2013 20:19 | Ari Palin | ||
| Samalla tavalla tehtiin perusparannusta myös Jyväskylä - Haapajärvi -radalla. Remppa koski vain osuutta Suolahti - Saarijärvi. Osuus Jyväskylä - Suolahti on puupölkyillä ja palakiskoilla mutta hyväkuntoinen, osuudella Saarijärvi - Haapajärvi taas lienee liikennettä vähemmän eikä remontille siksi nähty yhtä suurta tarvetta. Osuus Jyväskylä - Suolahti on siitä erikoinen palakiskorata, että joka toinen liitos on kuitenkin hitsattu ja näin saatu vaikutelma pitkistä kiskoista. | ||||
|
13.08.2013 22:11 | Ari Palin | ||
| Korjataan hieman tuota aiempaa viestiä. Kuljettajaan olisi toki voinut yrittää saada yhteyden varikkosiirron aikana viittoilemalla sivuikkunasta. | ||||
|
|
13.08.2013 22:08 | Ari Palin | ||
| Nykyään taitaakin olla kaikessa kalustossa Suomessa hätäpuhelin. Aikaan ennen niitä ja kännyköitä olisi voinut päätyä esimerkiksi Keravalta Ilmalaan asti. Ainoa tapa saada yhteys kuljettajaan ennen Ilmalaa olisi ollut matkustamosta suoritettu hätäjarrutus. Sen aiheellisuudesta ja aiheettomuudesta olisikin sitten varmaan seurannut kiivas keskustelu. Pahimmassa tapauksessa, jos jarrutus olisi suoritettu heti Keravalta lähdön jälkeen, moniyksikköinen juna olisi jäänyt vaihdekujaan poikittain siirtyessään Keravan eteläpäässä itäreunalta läntisimmälle raiteelle ja estänyt kaiken liikenteen sillä kohtaa. Matkustamosta tehdyn hätäjarrutuksen vapauttaminen käsittääkseni kestää jonkin aikaa. | ||||
|
13.08.2013 21:40 | Ari Palin | ||
| Ja yksikin on riittävästi, jos korjaamaton penkka saattaisi sen alla sortua: http://vaunut.org/kuva/46742 | ||||
|
13.08.2013 21:31 | Ari Palin | ||
| Itse Ruotsissakin näköjään väännetään asiasta kättä, joten enpä menekään sanomaan mitään noista paikannimien taivutuksista. :) Linkin keskustelussa mainitaan mm. sellainen sääntö, että vokaalipäätteinen paikannimi ei taipuisi silloin, jos kyse on "kiinteästä" yhdistelmästä kuten vaikkapa "Espoon asema - Esbo station" eli siinä on nimi ja sen selitys. Tässä reittikartassa "Espoon asemat" ei ole tällainen kombinaatio eikä tarkoita Espoo-nimistä asemaa vaan Espoon alueella sijaitsevia asemia. Siten taivuttaminen "Esbos stationer" voi olla oikeinkin. | ||||
|
13.08.2013 20:03 | Ari Palin | ||
| Tästä kuvastahan näkyy pätkä venäläistä kiskotusta sekä ilmeisesti rajapuomin Venäjän puolella sijaitseva opastin. | ||||
|
|
12.08.2013 22:59 | Ari Palin | ||
| Tarkoitin kuvatekstissä käyttämälläni termillä "kielivirheellinen" tuota, että ruotsin- ja englanninkieliset tekstit ovat ylhäällä vaihtaneet keskenään paikkaa. Saman infotaulun toisen puolen reittikartassa tiedot olivat oikein, joten näitä on liikkeellä kahta eri versiota. Mutta onko kartassa myös taivutusvirhe ruotsinkielisessä tekstissä? Muistelen ruotsin kieliopista, että vokaalipäätteiset paikannimet eivät taipuisi genetiivissä. | ||||
|
12.08.2013 18:29 | Ari Palin | ||
| No niinpä olikin. Jäi ensimmäisestä tänään lisäämästäni kuvasta. Kiitos korjauksesta. | ||||
|
12.08.2013 16:57 | Ari Palin | ||
| Myös Pohjois-Haagassa on tunnin jäljessä oleva kello, ainakin raiteen 2 laiturilla. | ||||
|
11.08.2013 20:18 | Ari Palin | ||
| Näyttäisi siltä, että kuva on puurakenteisen asemarakennuksen omaavalta liikennepaikalta. Tässä ollaan puisella välilaiturilla. Ratapiha ei ole kovin leveä, sillä puut pilkottavat lätän takaa noin lähellä. | ||||
|
11.08.2013 20:01 | Ari Palin | ||
| Tarkennettakoon vielä, että tuo mainitsemani (näennäisen) numerovaihdoksen kokenut veturi ei ollut Haapamäen vetureita. | ||||
|
11.08.2013 14:46 | Ari Palin | ||
| Kuvan päiväys taitaa olla väärin. | ||||
|
|
11.08.2013 14:17 | Ari Palin | ||
| Eräässä veturissa muutettiin värin lisäksi jopa veturin numero toiseksi kuin alkuperäinen. | ||||
|
11.08.2013 13:41 | Ari Palin | ||
| Voi se olla noinkin. Keskittäminen Kontiomäelle on epäviralliselta taholta kuultua. | ||||
|
11.08.2013 13:37 | Ari Palin | ||
| Kiitos linkistä. Jos Taivalkosken rata avattaisiin kaivoksen myötä uudelleen, siitä tulisi noin 30 km pitempi kuin vanhasta, koska Mustavaara sijaitsee Taivalkosken keskustasta pohjoiseen lähellä Posion rajaa ja Posiolle vievää tietä 863. Mahdotonta ei liene sekään, että Taivalkosken radan käytännössä uudelleenrakentamisen sijaan rakennettaisiinkin uusi ratalinja Rovaniemeltä Vaaralan ja Vikan (vai Vian?) väliseltä osuudelta. Matka Rovaniemen kautta lienee suunnilleen sama kuin Kontiomäen kautta, koska jatkojalostus tapahtuu linkin sivujen mukaan Oulussa tai Raahessa, mutta Rovaniemen reitillä olisi enemmän tilaa lisäliikenteelle kuin Kontiomäen ja Oulun välillä. Huomattavasti lyhyempi reitti saataisiin rakentamalla uusi rata Olhavasta Mustavaaraan. | ||||
|
|
10.08.2013 23:26 | Ari Palin | ||
| Itsekin olen kiinnittänyt huomiota kuvassa näkyvään kelloon. Keväällä yksi Pasilan raiteen 5B raidenäyttökelloista oli pitkään tunnin edellä, mutta korjattiin myöhemmin. Hiljattain havaitsin jälleen tunnin poikkeaman raidenäytössä, mutta nyt ei tule mieleen, missä se oli. Mikähän näitä tasan tunnin heittoja aiheuttaa? Onko asemien kelloilla nykyään oma "äly" ja yksittäisiä kelloja olisi siten voitu asettaa väärään aikavyöhykkeeseen? Tarkoitan siis tilannetta, jossa asemien kelloja ohjaava "keskuskellona" toimiva tietokone syöttäisi kelloille vain GMT-ajan ja kussakin kellossa olisi määritetty aikavyöhyke erikseen. Silloin olisi voinut tulla virheasetuksia yksittäistapauksissa ja siten näitä tunnin heittoja. | ||||
|
10.08.2013 23:05 | Ari Palin | ||
| Koska Hyvinkäällä on kaksi erillistä ratapihaa, henkilö- ja tavararatapiha, se sopisi mainiosti osiin jaetuksi liikennepaikaksi Hyvinkää (lyhenne Hyv), jonka osat olisivat Hyvinkää asema (Hy) ja Hyvinkää tavara (Hyt). | ||||
|
|
10.08.2013 18:32 | Ari Palin | ||
| Miten liikenteen päättyessä illalla varmistetaan, että juna on tyhjä matkustajista ennen kuin se ajaa varikolle, vai ajavatko kuljettajat kuitenkin varikkosivut? | ||||
|
|
10.08.2013 18:25 | Ari Palin | ||
| Onko tuolla päin vireillä kaivoshankkeita? Se kai olisi ainoa mahdollisuus, että tälle radalle vielä joskus tulisi liikennettä. Kyse olisi silloin todennäköisesti sähköistetystä betonipölkkyradasta. | ||||
|
|
10.08.2013 18:20 | Ari Palin | ||
| Eikös tuon seudun puunkuormausta olla keskittämässä jollain aikavälillä Kontiomäelle? Eli kuormaus siirtyisi myös Ämmänsaaresta sinne. | ||||
|
10.08.2013 18:01 | Ari Palin | ||
| Kun rataosat Orivesi - Haapamäki ja Haapamäki - Jyväskylä perusparannettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla, sinne tuli uudet puupölkyt koko rataosalle. Siitä on siis kuitenkin jo noin 15 vuotta. En tiedä, tehtäisiinkö perusparannuksia enää puupölkyin. Ainakin lähes liikennöimätön Huutokoski - Savonlinna perusparannettiin betonipölkyin viitisen vuotta sitten. Betonipölkyt kestävät noin 50 vuotta, kun puupölkyt noin 30 vuotta. | ||||
|
10.08.2013 08:17 | Ari Palin | ||
| Kiitos näistä tiedoista. Tarkemmin miettien, jos sähköistys olisi ollut syynä, olisihan pakoputkien jatkeet voitu ensin lisätä ja sitten tarvittaessa poistaa, jos ajolanka olisi tullut matalalle. Kun Dr13 on silminnähdenkin matala veturi, tällaista vaaraa ei tietenkään voinut olla olemassa. | ||||
|
|
09.08.2013 20:27 | Ari Palin | ||
| Mikähän sen tausta on, että pakoputket rakennettiin alun perin ilman jatkeita? Oliko mahdollisesti pelkona, että ne olisivat sähköistyksen tiellä, kun ei ollut vielä tietoa, mille korkeudelle ajolangat tulisivat? Tai sitten niitä ei vain alun perin nähty tarpeellisina. | ||||
|
08.08.2013 21:35 | Ari Palin | ||
| Veturista puuttuu vielä JKV-laite. Muita eroavaisuuksia: keltainen raita sinisessä vaunussa, palakiskot, laiturien valopylväät. | ||||
|
08.08.2013 21:26 | Ari Palin | ||
| Entäpä peilikyljet? Silloin kuva olisi aina maiseman mukainen. Eikä olisi plagiaatti mistään. Asemalla kahden eri puolilla laituria seisovan veturin välissä näkisi "loputtomiin". Tosin pimeän aikaan tasoristeyksellä puomien takana pitkät valot päällä odottava autoilija voisi pelästyä pahanpäiväisesti junan saapuessa tasoristeykseen. :) | ||||
|
06.08.2013 23:52 | Ari Palin | ||
| Se tarkoittaa, että jossain jostain syystä kaksikerrosvaunut ovat päätyneet toiseen päähän runkoa Helsingistä lähdön jälkeen, tai sitten niiden sijainti junassa ei jäänyt kunnolla mieleeni, kun näin ne perjantaina. Sellainen mielikuva oli, että ne olisivat olleet etupäässä, mutta en mene varmaksi sanomaan. Siinä tuli puhuttua samaan aikaan ja mieleen jäi varmuudella vain, että junassa oli kaksikerrosvaunuja ja Ehft. | ||||
|
06.08.2013 22:02 | Ari Palin | ||
| Jouni taitaa olla oikeassa (kuten 100%:ssa tapauksista). Nopealla otannalla näyttäisi siltä, että Edo-vaunun mukaan tulo lisää junien vaunumäärää yhdellä. Yhden tapauksen löysin, jossa vielä 12.8. ei vaunumäärä kasva, mutta myöhemmin kyllä. Kyseinen juna on IC2 87 Helsinki - Jyväskylä, jossa on to 15.8. vielä viisi vaunua, mutta määrä on kasvanut kuuteen to 3.10. mennessä. Ilmeisesti Edo ei ole heti 12.8. lähtien mukana IC2 87:ssä. Tällaisia junia on varmasti muitakin. IC2:ista ei siis Ed-vaunuja irtoa IC-juniin. Lisäksi yksikerroksisten IC-vaunujen tulo taajamajuniin tapahtuu Resiinan mukaan vasta ensi vuonna, ja silloinhan uudet ravintolavaunut tulevat liikenteeseen. Yksi kaksikerroksinen ravintolavaunu vapauttanee yhden yksikerroksisen IC-vaunun, koska ravintolavaunussa vain yläkerta on normaaleja matkustajapaikkoja. Näin ollen 26 uutta ravintolavaunua vapauttaa 26 yksikerroksista IC-vaunua. Kaikki vaunut ovat liikenteessä VR:n sivujen mukaan arviolta syksyyn 2015 mennessä. Ne riittänevät liki kaikkiin veturivetoisiin taajamajuniin, koska EFit/EFiti-vaunuja ei voi korvata niillä. Ensi vuonna niitä riittää jo Resiinassa mainittuihin Porin, Vaasan ja Kokkola-Rovaniemi -juniin. | ||||
|
|
06.08.2013 20:55 | Ari Palin | ||
| Itse luin taajamajunien tulevista IC-vaunuista Resiinasta. | ||||
|
06.08.2013 20:07 | Ari Palin | ||
| Tuota Santerin ideaa voisi vielä jatkaa niin, että Helsingistä Tampereelle junan keulassa olisi Tampereen puoleisen pään ohjausvaunun etupuolella lisäksi vielä tavallisia kaksikerrosvaunuja ja veturi. Lisäksi em. ohjausvaunu olisi rungossa toisinpäin. Junan kokoonpano olisi tuolla välillä kokonaisuudessaan siis esimerkiksi Sr2 + Edfs+ Ed + Edb + Edo + Ed + Edfs + Ed + Edb + Sr2 + Edfs + Ed + Edb + Edo. Tampereella junan loppupää jatkaisi Jyväskylään kuten Santerin ehdotuksessa. Alkupää eli Sr2 + Edfs + Ed + Edb + Edo jatkaisi Poriin, Seinäjoelle tai Vaasaan. Keskiosa eli Ed + Edfs + Ed + Edb jäisi Tampereelle odottamaan Jyväskylästä ja Porista/Seinäjoelta/Vaasasta saapuvia vastaavia alku- ja loppupäitä. Näin selvittäisiin kolmen IC2-rungon liikennöinnistä kahdella veturilla ja kahdella ohjausvaunulla sekä kahden Tampereella erkanevan reitin ajamisesta samassa aikatauluraossa Helsingin ja Tampereen välillä. Tosin herää kysymys, tarvitaanko Helsinki - Tampere -välillä kolmen IC2-rungon kapasiteettia missään vaiheessa. Jos ei tarvita, niin silloin kannattaisi lisätä kokoonpanoon mukaan vielä kolmas Sr2 ja kolmas Edo, ja niin Helsingistä lähtisi yhtenä junana IC2 niin Jyväskylään, Poriin kuin Vaasaankin. | ||||
|
|
06.08.2013 19:20 | Ari Palin | ||
| Markus: Oliko Ehft todella junan keskellä? Jos se olisi tässä kuvassa viimeisenä, se täsmäisi täysin omaan havaintooni (tosin nyt rupesin itse hieman epäilemään omaa havaintoani). Larin ilmoittama IC 101 sopii joka tapauksessa hyvin havaintoaikaan. Mutta miten runko päätyi Kouvolasta Kuopioon? Menikö lauantaiaamun IC 69:ssä? Veikkaisin, että IC 101:n (kulussa vain perjantaisin) runko normaalistikin jatkaa Kuopioon IC 69:ssä (lauantaisin lähtöpaikka on Kouvola). Kuopiosta se sitten kääntyy todennäköisesti juurikin IC 68:ksi. | ||||
|
|
05.08.2013 22:50 | Ari Palin | ||
| En katsonut junan alkupäätä kunnolla, mutta kaksikerrosvaunuja oli junan keskellä tai pohjoispäässä (etupäässä) ja Ehft viimeisenä, ennen Ehft:tä pari-kolme sinistä vaunua. Ei tullut aluksi katsottua tarkemmin, koska tunnistin vararungon vasta Ehft:stä ja muu runko oli siinä vaiheessa jo kadonnut näkyvistä. Se vain kiinnitti huomioni, että kaksikerrosvaunujen kanssa samassa junassa oli Ehft. Nyt ihmettelen myös, mikä juna siinä oli kyseessä. Keravan ohitusaika jäi pistämättä muistiin, mutta se oli joskus klo 17.30-18.30 välillä. Silloin ei kuitenkaan mene mitään junaa Savonmualle. | ||||
|
|
05.08.2013 22:33 | Ari Palin | ||
| Sen verran ainakin kirjoitin tuossa varmaa puppua, että eihän tuossa mahdollisessa siirtojunassa toki punavalkoisia vaunuja nähdä vaan vihervalkoisia. Monta vaihtoehtoa on tosiaan tuossa kyllä vielä auki. Markku: En usko, että kaikkia Seinäjoki - Jyväskylä -välin vuoroja voidaan ajaa Vankoilla, ellei niitä siirretä joltain toiselta rataosalta, ja se ei taida onnistua ennen Iisalmi - Ylivieska tai Karjaa - Hanko -rataosien sähköistämistä. Jouni: Milloin Oulun huoltohalli valmistuu? Ehtiikö ajoissa ennen IC-runkojen tuloa Vaasan radalle? Silloin voisikin olla järkevää siirtää Vankat Iisalmi - Ylivieska -radalta Seinäjoki - Jyväskylä -välille siten, että saadaan viime mainitulla rataosalla kaikki vuorot Vankoilla ajettaviksi. Idea on siinä, että sinisillä vaunuilla olisi Ylivieskasta Ouluun lyhyt huoltomatka. Mutta mahtaisiko Vankkojen määrä Seinäjoen ja Jyväskylän välillä riittää silti? Viikonloppuisin tarvittaisiin ainakin kuusi Vankkaa. Vaiko kahdeksan? Montako Vankkaa siellä on tällä hetkellä? | ||||
|
|
04.08.2013 22:31 | Ari Palin | ||
| Tämä Ehft:n sisältävä vararunko varustettuna kaksikerrosvaunuilla ohitti perjantai-iltana Keravan ja muistaakseni suunta oli pohjoiseen päin. | ||||
|
|
04.08.2013 21:58 | Ari Palin | ||
| Ensi vuonna, kun Vaasan junien siniset vaunut vaihtuvat yksikerroksisiin IC-vaunuihin, tämä siirtojuna sisältänee sekä sinisiä että punavalkoisia vaunuja, mutta vain sillä olettamuksella, että siirtojuna sisältää myös Seinäjoki - Jyväskylä -välillä kulkevia vaunuja. | ||||
|
02.08.2013 23:20 | Ari Palin | ||
| Sitten muistan pahasti väärin. Onko siellä joskus ollut kaksi raidetta? | ||||
|
02.08.2013 23:18 | Ari Palin | ||
| No onhan se noinkin, vaikka veikkaisin valojen sammuttamisen kokonaan säästävän vielä enemmän. Säästöasennolla poltetaan näemmä varavaloja. | ||||
|
02.08.2013 23:14 | Ari Palin | ||
| Sähkönsyöttö aggregaatista (tai Valakosta) sinisiin vaunuihin olikin itselleni uusi tieto. Aina oppii uutta. Apua lämmitykseen vikatapauksissa voisi tuoda myös toinen virroitin ja päämuuntaja muualla junarungossa, IC2:ssa esimerkiksi ohjausvaunussa. Tosin siitä ei ole apua, jos syynä on virtojen katoaminen langasta. | ||||
|
02.08.2013 23:02 | Ari Palin | ||
| Jarkko: Molemmat vinkit pitävät paikkansa. Annetaanpa vielä muidenkin yrittää. Jatkan vielä sen verran, että molempia näistä kalustotyypeistä on kahta eri litteraa ja ainakin toisen kalustotyypin toisen litteran vaunut ovat ilman näitä valkoisia tekstejä. | ||||
|
|
02.08.2013 21:23 | Ari Palin | ||
| Tässä on melko harvinainen rautatienäkymä, ainakin Suomessa, kun sähköistys jatkuu kahden ratasuunnan erotessa vain vaihteen poikkeavalle raiteelle. Laurilassa on hieman samantapainen tilanne, mutta siinä on kaksi raidetta, joista toinen jatkuu suoraan Tornion suuntaan ja toinen kaartaa Rovaniemen suuntaan. Siellä ratasuunnat erottavat vaihteet ovat kauempana. Jos puunkuormaus jossain vaiheessa siirtyy Ämmänsaaresta Kontiomäelle (kuten on huhuttu), tämän kohdan tulevaisuus voi olla pelkkä kaarre Vartiuksen suuntaan. | ||||
|
|
02.08.2013 21:13 | Ari Palin | ||
| Akut näyttävät hyytyneen vaunun seistessä Helsinki C:llä. Kuva näyttäisi olevan vaunun pohjoispään suuntaan, minkä voi päätellä muustakin kuin ulkona näkyvästä maisemasta. | ||||
|
|
02.08.2013 21:09 | Ari Palin | ||
| Kunhan ensin saadaan lisää Edamia tai jotain muuta vastaavaa lajiketta Suomeen. | ||||