319-126635 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.05.2013 21:37 Ari Palin  
  Valoa tosiaan puskee kovasti edestä päin eli itään (koilliseen) ilmeisesti ollaan matkalla.
kuva 17.05.2013 21:34 Ari Palin  
  Tasoristeysmerkkikin viittaa tosiaan Suomeen. Koverhar?
kuva 17.05.2013 21:27 Ari Palin  
  Ensi vuonna juna taitaakin päästä sitten koko matkan Parolasta Misiin sähkövedolla.
kuva 17.05.2013 21:23 Ari Palin  
  Ziggy, toisaalta kerran vuodessa siellä ei näe yön aikana yhtäkään yöjunaa.
kuva 17.05.2013 20:38 Ari Palin  
  Ainakin tänään klo 18.40 lähti Keravalta tyhjänä Helsingin suuntaan Sm1/2-runkojen letka.
kuva 16.05.2013 22:48 Ari Palin  
  Aluksi ehdin hetken miettiä vasemmalla olevan rakennuksen perusteella, että missä päin Venäjää tässä ollaan. :)
kuva 16.05.2013 22:44 Ari Palin  
  Tämä olikin itselleni uusi tieto, että Keravalle siirretään Sm-runkoja Ilmalan lisäksi myös Riihimäeltä.
kuva 16.05.2013 22:41 Ari Palin  
  "Kaupungin äärellä" -lippu. :) Kuuluuko englanti noiden automaattien kielivalikoimaan?
kuva 16.05.2013 22:35 Ari Palin  
  Tuo Louko pitäisi kaiketi taivuttaa "Louon", koska lähistöllä on kylä nimeltä Louonmäki.
kuva 13.05.2013 23:41 Ari Palin  
  Selvä.
kuva 13.05.2013 20:36 Ari Palin  
  Kyseessä lienee tulevan kaksoisraiteen eteläisen raiteen silta, eli myös vanha silta jää käyttöön?
kuva 10.05.2013 23:35 Ari Palin  
  Kunnallislaki teki pitäjistä lopun jo vuonna 1865, mutta tuskinpa nämä kyltit sieltä asti ovat, varsinkaan kun rata on valmistunut vasta vuonna 1960. Pitäjä-termiä oli kylteissä pitkälle 1900-luvulle, ja vanhat ihmiset saattavat käyttää sitä puhekielessä vieläkin. Kunta-sana oli ilmestynyt kyltteihin viimeistään 1950-luvulla. Eräässä Pekka ja Pätkä -elokuvassa elokuvan nimihenkilöt toimivat Helsingissä kadunlakaisijoina ja kippaavat lopuksi roskat maahan ohitettuaan tolpan, jonka vasemmanpuoleisessa kyltissä lukee "Helsingin kaupunki" ja oikeanpuoleisessa "Espoon kunta". Myöhemmin kylteistä poistettiin kuntamuotoa merkitsevä sana (milloin se mahtoi tapahtua?) ja 1990-luvun alussa nykyiset sinipohjaiset kyltit alkoivat vallata alaa. Koska jo viimeistään 1950-luvulla käytettiin kylteissä kunta-termiä, veikkaisin tämän kylttiparin tuodun paikalle käytettynä maantien varresta tai olevan "näköispainos" ja pystytetty museaalisessa mielessä. Normaalistihan ratojen varsilla ei edes ole kuntarajamerkkejä.
kuva 07.05.2013 21:51 Ari Palin  
  Jos junan keulaa ei näkyisi, tätä voisi melkein erehtyä luulemaan Öresundståg-junaksi.
kuva 06.05.2013 22:47 Ari Palin  
  Mukava nähdä kuvia tältäkin työmaalta.
kuva 06.05.2013 22:35 Ari Palin  
  Kömyn jäljet näkyvätkin tuuletusritilän vieressä. Sen yläpuolella ilmeisesti pieni pala savuhormia.
kuva 05.05.2013 22:19 Ari Palin  
  P 551 ohitti höyryjunan Uudenkylän ja Niinimäen välillä vasenta raidetta pitkin.
kuva 05.05.2013 22:17 Ari Palin  
  Jos tarkkaan katsoo, kyllä veturissa on valot päällä, nimittäin led-valot! Hehkulamputkin ovat edelleen paikallaan. Niitä käytettäneen pimeällä?
kuva 05.05.2013 22:08 Ari Palin  
  Jos tämän aseman rakentaminen olisi tullut ajankohtaiseksi vasta 10 vuotta myöhemmin, veikkaanpa että rakennukseksi olisi tullut Kilon tyyppinen lipunmyyntikoppi, ja jos 20 vuotta myöhemmin, niin pelkkä laitetilarakennus.
kuva 05.05.2013 22:02 Ari Palin  
  Kun tuolloin (1956) luokkamerkinnät asennettiin vain 1. luokan ja yhdistettyihin 1. ja 2. luokan vaunuihin, milloin luokkamerkinnät palasivat 2. luokan vaunuihin? Ainakin teräskalustossa (ml. Sm1/Sm2) sekä Helsingin lähiliikenteen ruuhkajunien puuvaunuissa oli myöhemmin sekä 1. että 2. luokan vaunuosastojen päätyseinissä oven yläpuolella valkoinen kilpi, jossa oli luokkamerkintä ja "tupakointi kielletty" tai "tupakointi sallittu" -symboli. Nythän nuo kilvet on poistettu eikä merkintöjä ole nykyisessä 2. luokkaa vastaavassa Eko-luokassa. Mahdettiinko kilvet asentaa teräskalustoon jo vaunujen valmistumisen yhteydessä?
kuva 04.05.2013 10:15 Ari Palin  
  No onhan noita spesiaalitapauksia varmaan, jolloin ei mennä aivan kaavamaisesti. Tuohon esimerkkiin on vaikea sanoa, jätettäisiinkö 25 min vai 1h 25 min väli. Mutta jos vanhassa aikataulussa T-juna lähtisi 23.58 ja uudessa 0.02, hyvin suurella todennäköisyydellä molempia ei ajettaisi. Sekä vanhasta että uudesta aikataulusta poikkeamisia joudutaan tekemään myös esimerkiksi silloin, jos vanhan aikataulun lakkautettava junavuoro ja uuden aikataulukauden perustettava junavuoro kohtaavat yksiraiteisella rataosalla. Tuota kohtaustahan ei ole kummassakaan aikataulussa, mutta kohdattava on silti (muualla kuin linjalla). :)
kuva 04.05.2013 00:13 Ari Palin  
  Jos liikennesuunta vaihtuu samalla hetkellä kuin VR:n lähiliikenteen aikataulukausi eli 12.8. klo 0.00, niin silloin on liikkeellä lännen kaupunkiradoilla yksi ainoa juna, L-juna Kirkkonummelle saapumassa Mäkkylään. Vantaankosken radan liikenne loppuu ennen puoltayötä. Joten raidetta ei jouduta vaihtamaan kesken matkan. VR:n lähiliikenteessä perinteisesti (toisin kuin HSL:llä) aikataulukausi vaihtuu aina puoliltaöin. Kun P-junat lakkautettiin vuonna 2004, matkustin viimeisellä P-junalla Hiekkaharjusta Helsinkiin, jonne juna saapui klo 23.58 raiteelle 4. Jatkoin neljä minuuttia myöhemmin klo 0.02 raiteelta 5 lähteneellä uuden aikataulukauden ensimmäisellä I-junalla Tikkurilaan.
kuva 03.05.2013 23:41 Ari Palin  
  Varsinainen liikennepaikka on Kerava (kuten opastimien kilvistä näkee). Kunta on Tuusula ja taustan voimala sijaitsee Järvenpäässä. Itse asiassa Järvenpään kulma koukkaa lännestä myös tuolle vasemmalla näkyvälle kalliolle sillan takana, mahdollisesti hieman radallekin.
kuva 03.05.2013 23:21 Ari Palin  
  Kaivoin tiedon omasta muististani, mutta voi se pettääkin. :)
kuva 03.05.2013 23:13 Ari Palin  
  Tuolla Oriveden lähellä onkin siis tapahtunut oikaisu joskus. Ja toki vaikuttaa ainakin myös Lempäälässä tehty oikaisu.
kuva 02.05.2013 23:24 Ari Palin  
  Todennäköisesti nämä kuvat Haapakosken silloista ovat jo kesältä 1994, koska uudella linjalla ei näy vielä sähköistysrakenteita. Sähköliikenne Jyväskylän ja Pieksämäen välillä alkoi 1.7.1995.
kuva 02.05.2013 23:10 Ari Palin  
  Eikä tuosta pisteestä ole Helsinkiin 386 km edes Haapamäen kautta, vaan 159 metriä vaille. :)
kuva 01.05.2013 23:35 Ari Palin  
  Ja mainittakoon vielä, että tuo Leppävaaran ja Vantaankosken kaupunkiratojen liikennesuunnan kääntö liittyy Kehäradan tuloon.
kuva 29.04.2013 22:59 Ari Palin  
  Minkä takia ko. mallin valmistus loppuu? Sehän on kuitenkin uusin tai ainakin uusimpia katuvalomalleja eikä ole vielä kovin montaa vuotta ollut käytössä.
kuva 29.04.2013 22:11 Ari Palin  
  Tulevaisuudessa värit tulevatkin yleensä tuohon vasemmanpuoleiseen tolppaan.
kuva 24.04.2013 23:28 Ari Palin  
  Olikohan se Tartossa, jossa asemalle johtavan kadun nimi on "Vaksali".
kuva 24.04.2013 22:49 Ari Palin  
  Kiitos seikkaperäisistä selityksistä. Olisi pitänyt tutustua asioihin hieman tarkemmin ennen kuin esitin ketjun alussa tuon väitteeni. :)
kuva 23.04.2013 22:06 Ari Palin  
  Karkkilan kapsulla tapahtui aikoinaan sellaistakin.
kuva 23.04.2013 22:05 Ari Palin  
  Kenties tässäkin junassa voisi joskus nähdä ohjausvaunun? Teknisestihän ohjausvaunu toimii sinisenkin rungon kanssa. Veturin vain täytyy olla Sr2 (tai tuleva Sr3).
kuva 22.04.2013 21:28 Ari Palin  
  Koska päivä laskee näin keväällä länteen, juna lienee matkalla itään. Aamu ei ole kyseessä, koska selkeän yön jäljiltä olisi huurretta maassa. Rataosalla Jyväskylä - Pieksämäki?
kuva 08.04.2013 23:29 Ari Palin  
  Olisiko Keravan "myöhäisherännäisyys" voinut johtua Porvoon yksityisrautatiestä, joka avattiin liikenteelle 12 vuotta Hämeenlinnan radan avaamisen jälkeen vuonna 1874? Ilman Porvoon rataa Keravan keskusta olisi nykyisin kenties pieni Tuusulaan kuuluva taajama, jossa olisi Purolan kaltainen seisake.
kuva 08.04.2013 22:38 Ari Palin  
  Portaaleista tosiaan puuttuukin jo puolet.
kuva 07.04.2013 21:18 Ari Palin  
  Tarkoitin tosiaan juuri Savon radan eteläpäätä, jossa tehtiin liikennepaikkojen uudistus kymmenkunta vuotta sitten. Onko portaalien purku Simolassakin nyt suunnitteilla?
kuva 07.04.2013 20:07 Ari Palin  
  Savon radan lakkautetuilta liikennepaikoilta vastaavat portaalit on purettu ja korvattu yksittäispylväillä.
kuva 07.04.2013 19:58 Ari Palin  
  Tarkemmin sanottuna tämä juna tulee kaupungista, on tässä menossa toisen kaupungin läpi ja menee kolmanteen kaupunkiin. :)
kuva 06.04.2013 23:10 Ari Palin  
  Mihin metron laiturinäyttöjen ohjaus perustuu, kulunvalvonnan baliiseihin vai GPS-signaaliin, vai johonkin muuhun? Olisiko mahdollista pitää pääteasemalla seisovan junan yksilöintitiedot pois päältä siihen asti, kunnes junan lähtöaikaan on yksi minuutti? Silloin informaatiojärjestelmä ei tunnistaisi asemalla lähtöaikaansa odottavaa junaa ja näyttö luultavasti näyttäisi junan pituuden sijasta sen aikataulun mukaiseen lähtöaikaan jäljellä olevat minuutit.
kuva 28.03.2013 22:39 Ari Palin  
  Helsingin ja Lentoaseman välillä vain Pasilassa ja Tikkurilassa pysähtyvä "Airport Express" onnistuisi ainakin teoriassa, jos meillä olisi aikanaan valittu kaupunkirataratkaisuksi Tukholman malli, jossa kaupunkirata on kaukoliikenneraiteiden välissä. Tikkurilan ja Lentoaseman välillä "Airport Express" mahtuisi 10 minuutin välein kulkevien kehäradan lähijunien väliin huomioiden Keravan K-junatkin. Helsingin ja Tikkurilan välillä "Airport Expressin" pitäisi kuitenkin käyttää kaukoliikenteen raiteita, mutta kaupunkiraiteiden sijainti kokonaan kaukoliikenneraiteiden itäpuolella aiheuttaisi ristiinajotarpeen eli siirryttäessä kaukoliikenteen puolelle tai päin vastoin pitäisi ylittää vastasuunnan liikenteen raide, mikä ei ruuhka-aikaan onnistuisi. Tukholman mallissa yhteysvaihteet olisi mahdollista asentaa esimerkiksi Havukosken liikennepaikalle heti Keravan kaupunkiradan ja kehäradan yhtymäkohdan eteläpuolelle ja molempiin suuntiin ajettaessa siirtymää tulisi vain yhden raiteen verran. Siihen en ota kantaa, onnistuisiko kaupunkiradan/kehäradan liikenteen ja kaukoliikenteen yhteensovittaminen niin, että "Airport Express" mahtuisi molemmilla osuuksilla muun liikenteen sekaan, mutta eri osuuksilla erikseen kyllä (riippuen toki "Airport Expressin" vuorovälistä). Sen sanelevat vaihtoyhteydet eri puolilla Etelä-Suomea.
kuva 27.03.2013 22:09 Ari Palin  
  Tuolta CAT-asemalta ei edes pääse vaihtamaan suoraan muihin Wien Mittessä pysähtyviin juniin, vaan sieltä joutuu nousemaan maan pinnalle, kävelemään pari korttelia katuverkossa ja laskeutumaan takaisin maan alle lähijunien asemalle. Tuo parin korttelin matka oli siellä käydessäni kuitenkin työmaata, joten ehkä nykyisin on avoinna suorempikin reitti.
kuva 23.03.2013 22:58 Ari Palin  
  Kiitos selvityksestä. Tuollaista Sm4:n oviongelmaa en tiennytkään. En tosin koskaan havainnut ongelmia matkustaessani Käpylässä ja Tapanilassa pysähtyvillä Sm4-junilla (silloin kun valtaosa reitin junista oli niitä). Ja unohdin tosiaan Kauniaisen. Jotenkin sitä ajattelee automaattisesti, että isommilla asemilla olisi korkeat laiturit. :)
kuva 23.03.2013 22:47 Ari Palin  
  Nuo opastimet ovat tutun näköisiä, kun vertaa Suomen lähialueelta vielä paikoitellen löytyviin. :)
kuva 22.03.2013 22:44 Ari Palin  
  Ei matalasta laiturista toki haittaa ole matalalattiajunallekaan, mutta tällaiset asemat pitäisi silloin riittävän hyvin informoida invamatkustajille. Tosin Riihimäelläkin on matalat laiturit eikä siitä mitenkään informoida. Tuossa olet oikeassa, että Sm5-junia ei kannata väliaikaisesti laittaa Kauklahden reitille, koska poruhan siitä toki syntyisi kehäradan avautuessa. :) Kehärataa ei tosin avata vielä ensi vuonna. Tuota Sm4-juttua en täysin ymmärtänyt. Eikös Kerassa ole matalat laiturit molempiin suuntiin ja Tuomarilassa korkeat molempiin suuntiin?
kuva 22.03.2013 22:35 Ari Palin  
  Löytyyköhän maailmalta osiksi jaettavaa junavuoroa, jossa molempien osien lähtö- ja pääteasema ovat samat ja osat kulkevat jonkin osuuden eri reittejä ja palaavat taas loppumatkan ajaksi yhteen? Reittien pitäisi luonnollisestikin olla suunnilleen samanpituisia.
kuva 22.03.2013 20:59 Ari Palin  
  A-tunnus lienee katoava luonnonvara. Kun Leppävaaran kaupunkirata jossain vaiheessa jatketaan Espooseen (= Espoon asemalle), tunnus muuttunee E:ksi pääteasemankin siirtyessä Espooseen. Mitään virallista tai epävirallista tietoa tästä ei ole, mutta lienee todennäköisin vaihtoehto historian valossa. Toisaalta jos siinä vaiheessa Kauklahteen ajetaan edelleen nykyistä E-junaa vastaava yhteys, se voisi puolestaan saada tunnukseksi A:n (Kauklahden ensimmäinen kirjain on varattu, mutta toinen kirjain silloin vapaana). Viime mainitun linjan liikennepaikat olisivat mitä ilmeisimmin Helsinki, Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kauniainen, Espoo ja Kauklahti.
kuva 22.03.2013 20:44 Ari Palin  
  Onko E-juniin odotettavissa lähitulevaisuudessa muuta kalustoa kuin Sm1/2:ta? E-junan reitillä ei ole matalia laitureita, joten muukin kalusto olisi käyttökelpoista. Pian riittäisi Flirttejäkin, ainakin sunnuntaisin. E-junien sunnuntailiikenne alkaa 18.8. Edit: Kerassa on matalat laiturit, mikä todennäköisesti estääkin tämän ajatuksen toteutumisen.
kuva 15.03.2013 23:40 Ari Palin  
  Liikemerkki eri korkeudella.
kuva 15.03.2013 23:31 Ari Palin  
  Ensin pitäisi tosiaan saada korkeat laiturit Mankkiin, Luomaan, Jorvakseen ja Tolsaan. Monikohan niistä korotetaan ja moniko lakkautetaan?
kuva 15.03.2013 23:26 Ari Palin  
  Todistin tässä hiljattain tapausta, jossa 3xSm1/2 saapui Keravalle raiteelle 6 ja osa junan eteläpäästä jäi laiturin ulkopuolelle. Kuljettaja kuulutti Keravalle saavuttaessa matkustajia huomioimaan, että osa viimeisestä yksiköstä ei mahdu laituriin. No niinhän siinä kävi, että koko runko jäi laiturin ulkopuolelle, ja poistumassa olleet matkustajat katselivat maailmanmenoa avoimesta ovesta korkean lumivallin takaa. :)
<<   >>