Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2016 21:23 | Ari Palin | ||
| Ympäriajoista hieman suurempi versio on koko rungon kääntö, joita on silloin tällöin tehty Pendolinoille Keravan kolmiossa. Onkohan jo lähempänä olevaa kehärataa hyödynnetty tähän tarkoitukseen? | ||||
|
14.01.2016 22:48 | Ari Palin | ||
| Tuota Ärrältä ostetun lipun lisämaksua en muistanutkaan, kun en ole sieltä juuri lippuja ostanut. On se silti pienempi kuin junasta ostetun lipun. Myynti vaatisi myös muutoksen lipunmyyntijärjestelmään, koska muita kuin konduktöörin myyntilaitteella myytäviä lippuja ei nykyisin käsittääkseni voi ostaa, jos juna on jo lähtenyt liikkeelle siltä asemalta, jolta lippu alkaa. Ja mahtoiko onnistua edes muutamaa minuuttia ennen lähtöä? Lisäys: Dm12-kalustossahan on lippuautomaatit, mutta saako niistä ostettua istumapaikallista lippua Dm12-reittiä kauemmaksi? | ||||
|
|
14.01.2016 20:46 | Ari Palin | ||
| Ehdotus: VR voisi vuokrata nämä vähällä käytöllä olevat kioskit R-kioskien toimipaikoiksi. Samalla hoituisi lipunosto ilman lisämaksua, jos on jäänyt ostamatta ennen junaan nousua. :) | ||||
|
13.01.2016 23:00 | Ari Palin | ||
| Nom-vaunusta VR voisi sen alkuperäisen käyttötarkoituksen tarpeen loputtua perustaa hotellin, joka parkkeerattaisiin aina yöksi Helsingin aseman raiteelle 1 tai 19, kun kaikkia aseman raiteita ei tarvita liikennekäyttöön. Check-in olisi Pasilan aseman raiteella 5B klo 22.00 ja check-out samassa paikassa klo 7.00. | ||||
|
13.01.2016 22:47 | Ari Palin | ||
| Virossa termi "autopesula" näyttäisi myyvän edelleen hyvin. :) | ||||
|
13.01.2016 22:32 | Ari Palin | ||
| Pasilassa huomioin, että 3 x Sm5 -junalle (I-juna) raiteen 2 näyttö näytti kolme yksikköä oikein. Sen sijaan 4 x Sm1/2- junalle raiteen 1 näyttö ei näyttänyt kokoonpanoa ollenkaan. Näyttöön ei mahdu neljää junayksikön symbolia peräkkäin pienentämättä niitä. | ||||
|
|
12.01.2016 22:52 | Ari Palin | ||
| Harvemmin sitä pääsee matkustamaan vanhasta Sm-kalustosta koostuvalla neliyksikköisellä N-junalla. :) Niitä oli tänään tarjolla runsaasti, koska ne korvasivat K-junat ja ajettiin vain 30 minuutin välein. Normaalisti vanhalla kalustolla ajetaan vain yksi lähtö arkivuorokaudessa - klo 6.12 Keravalta. Osa N-junista kulki 3 x Sm5 -kalustolla, kenties ruuhkan ulkopuolella myös 2 x Sm5. Myös ainakin osa S- ja U-junista ajettiin nelirunkoisina vanhalla Sm-kalustolla. Klo 7.37 Helsingistä lähteneessä U-junassa konduktööri kehotti ennen Leppävaaraan saapumista viimeisessä yksikössä matkustaneita Mankkiin, Luomaan ja Jorvakseen aikovia siirtymään toiseen yksikköön, jotta pääsevät laskeutumaan junasta laiturille. | ||||
|
12.01.2016 22:36 | Ari Palin | ||
| Jimi: Viitaten ensimmäiseen kommenttiisi. Roope ei mielestäni omassa kommentissaan epäile kuvan vaunujen olevan muita kuin Edb-vaunuja, vaan miettii sitä, ovatko ne samoja vai eri Edb-vaunuja kuin eilen 11.1. | ||||
|
12.01.2016 22:03 | Ari Palin | ||
| Pääradan puolelle makuuvaunujen säilytysraiteet näkyvätkin, mutta en ollut varma, onko siinä vain osa niistä ja loput mahdollisesti sisällä. Koska kaikki vaunustot ovat pääasiassa ulkotiloissa, päivä- ja makuuvaunut altistuvat kosteudelle samalla tavalla. Ulkosäilytyksen haitat tulivat mieleen yhtenä tekijänä kaluston kuntoa määriteltäessä, kun vertasin sitä museokaluston tai muun vakioliikenteestä käytöstä poistuneen kaluston ulkosäiltykseen. Minulta jäi kuitenkin ottamatta huomioon, että ulkosäilytys ei toki silloin ole kovin vahingollista, kun kalusto on säännöllisesti käytössä. | ||||
|
|
11.01.2016 22:35 | Ari Palin | ||
| Tarkoitan sitä, onko ollut ajojen välillä ulko- vai sisäsäilytyksessä Ilmalan varikolla. Yöjunareittien muissa päätepisteissä vaunut ovat luonnollisesti olleet päivän ajan ulkona. | ||||
|
11.01.2016 19:17 | Ari Palin | ||
| Pasilan lipunmyynnin ovessa luki vain "Suljettu - Stängt - Closed". Ikkunat olivat tyhjiä. | ||||
|
|
11.01.2016 19:09 | Ari Palin | ||
| Eikös Berner päättänyt, ettei sinistä kalustoa enää mene paaliin? :) Millainen mahtaa olla CEmt-vaunujen kunto verrattuna samanikäiseen päivävaunukalustoon? Kilometrejä näillä lienee vähemmän kuin päiväkalustolla, koska makuuvaunut seisovat puolet vuorokaudesta ja osa yöjunista kulkee vain viikonloppuisin ja sesonkeina. Kilometrit kuitenkin ovat vaunukalustossa merkittäviä lähinnä teleille ja jousitukselle. Enemmän ratkaisee todennäköisesti se, paljonko vaunu on seissyt ulkona. | ||||
|
11.01.2016 18:53 | Ari Palin | ||
| Lieneekö Baijeriin joskus mennyt Bavaria, kun Savoon meni Savonia? :) | ||||
|
09.01.2016 23:06 | Ari Palin | ||
| Santeri: Seuraavassa aikataulukauden vaihteessa 27.3.2016 R- ja H-junat yhdistetään R-juniksi. Ne pysähtyvät kuten nykyiset H-junat mutta ilman Purolaa ja Nuppulinnaa, jotka lakkautetaan. Rantaradalla tapahtuu vastaava kuvio eli S- ja U-junat yhdistetään U-juniksi, ja samalla Mankki ja Luoma lakkautetaan. Se kuitenkin noissa on erona, että pääradalla uusi tunnus on nykyisen nopeamman junan tunnus ja rantaradalla hitaamman. Ehkä taustalla on halu estää H-junan mahdollinen sekoittuminen taajamajunan H-merkintään. | ||||
|
09.01.2016 22:50 | Ari Palin | ||
| Ylimääräinen siirto selittäneekin osaltaan myös sen, miksi siirto oli päätynyt matkustajainformaatioon. Tuntematta taustalla olevaa tietojärjestelmää mitenkään, veikkaisin, että junan syötössä järjestelmään on junalle vahingossa lipsahtanut matkustajajunastatus, vaikka onkin VET. | ||||
|
09.01.2016 22:15 | Ari Palin | ||
| Kiitos seikkaperäisestä selvityksestä koskien Riihimäen ja Toijalan välin kaksoisraiteistamista! | ||||
|
|
09.01.2016 22:02 | Ari Palin | ||
| Todennäköisesti. Numerokin näyttää jokseenkin tutulta. Kyseessä taitaa olla IC 174:n "saatto". Laitoin lainausmerkkeihin, koska kyseessä on kuitenkin Edo-juna, jonka siirto varikolle tapahtuu etupäästä ajamalla. Onkohan 60xxx-sarja varattu vain varsinaisille saatoille? | ||||
|
|
09.01.2016 21:50 | Ari Palin | ||
| Näitä kannattaakin nyt kuvata, sillä maaliskuun lopulla H = historiaa. | ||||
|
09.01.2016 21:39 | Ari Palin | ||
| Lappeenrannan vanha asema toimitti pääaseman virkaa 49 vuoden ajan. Rataosa Simola - Lappeenranta (vanha) avattiin liikenteelle 1.8.1885, ja vuonna 1934 otettiin käyttöön Lappeenrannan nykyinen asema. Lieneekö Rapasaareen ollut koskaan henkilöliikennettä? | ||||
|
|
09.01.2016 21:26 | Ari Palin | ||
| Pointtini oli juuri se, että junan alkuperäisellä lähtöasemalla en ole ennen eilistä kuullut ko. junan saapumiskuulutusta. Ehkä tuli kirjoitettua hieman epäselvästi, mutta kyse oli siis nimenomaan saapumiskuulutuksesta. Mainittakoon myös, että lähtevien junien taululla oli klo 15.00 lähteväksi merkitty juna, jonka määränpää oli "Helsinki Ilr". Junan numeroa en tullut kirjanneeksi ylös. Ehkäpä sen kohdalla tuli vastaavasti lähtökuulutus? | ||||
|
08.01.2016 23:33 | Ari Palin | ||
| Tuollainen se alku- ja keskikesän sää oli. Melkein kaksi kuukautta sadetta noin joka toinen päivä, mutta usein myös useampi päivä peräkkäin. Mutta se oli tosiaan tuossa etuna, ettei ollut liian kuuma. Helle on siitä hankala, että siltä ei pääse suojaan sisälläkään. | ||||
|
08.01.2016 23:14 | Ari Palin | ||
| Kansainväliset junat pysähtynevät raiteella 1, jolla on vielä pitkä laituri? Narvassa joudutaan kaikesta päätellen valvomaan, että laiturialue on tyhjä maan sisäisen liikenteen matkustajista, kun kansainvälinen juna saapuu - ja ettei Venäjältä tulevasta junasta poistuneista kukaan ole laiturilla siinä vaiheessa, kun rajaviranomaiset poistuvat tarkastuspisteeltään ja laiturialue avataan jälleen sisäisen liikenteen matkustajille. Vai suoritetaanko Narvassa rajamuodollisuudet junassa myös Narvasta lähteville ja sinne saapuville kansainvälisille matkustajille? Narvan asemalla olevat aidat viittaavat rajamuodollisuuksiin asemarakennuksessa, elleivät ne ole jäänteitä vanhasta. Viipurissa rajamuodollisuuslogistiikka on hoidettu siten, että kansainväliset junat ja vain ne käyttävät aseman edessä olevaa raidetta ja muille raiteille on yhteys tunnelin kautta tullialueen ali. |
||||
|
|
08.01.2016 20:52 | Ari Palin | ||
| Tänään kuulin Helsingissä kuulutuksen "InterCity-juna 49 Helsingistä Rovaniemelle saapuu raiteelle 9." En ole aiemmin kuullut, että lähtöraiteelle saapuvaa junaa olisi kuulutettu sen lähtöasemalla. | ||||
|
|
08.01.2016 20:41 | Ari Palin | ||
| Suomessa ja muualla Pohjolassa paljon ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä suurempi vaikutus lämpötilaan on tuulen suunnalla. Pohjola on nykyisin noin kaksi astetta lämpimämpi kuin 1800-luvulla, mutta tuulen suunnan vaikutus lämpötilaan on talvella helposti 30 astetta ja kesälläkin 15 astetta. Jos ilmastonmuutos ei muuta tuulien suuntaa, ilmaston lämmettyä toiset kaksi astetta nykyinen -30 astetta on silloin -28. Tästä päätellen pakkastalvia olisi jatkossakin. Pakkaskestävyyden kannalta kahden tai edes viiden asteen erolla ei ole suurta merkitystä, kun kyse on huippupakkasista. Ruotsin rautatiet ovat siis tehneet johtopäätöksiä ilmaston lämpenemisestä sellaisten talvien perusteella, jolloin useampana talvena peräkkäin lounas on syystä tai toisesta ollut yleisin tuulensuunta läpi talven. :) Todennäköisesti ilmastonmuutos kuitenkin vaikuttaa ilmavirtauksiin jollain tavalla ja siten tuulen suuntiin. Sitä ei vielä osata ennustaa, mikä tuo vaikutus on. Sekin on mahdollista, että Pohjolassa talvet kylmenevät, jos pohjois/itätuulet lisääntyvät nykyisestä. Itse pelkään eniten sitä, että korkeapaineet eivät enää kesäisin pysähdykään Suomen ylle nykyiseen tapaan, jolloin viime alku- ja keskikesän kaltaisesta säästä tulisi tulevaisuudessa lähes jokakesäinen ilmiö. |
||||
|
08.01.2016 19:34 | Ari Palin | ||
| Pendolinot tilattiin pari vuosikymmentä liian aikaisin. Kun ensimmäiset Pendolinot tulivat liikenteeseen 1995, niiden sn-nopeutta ei voinut käyttää missään ja kahtasataakin pääsi vain lyhyillä osuuksilla rantaradalla. Vasta nyt rataverkko on alkanut vähitellen olla kelvollinen Pendolinoille, vaikka edelleenkin useat Pendolinojen käyttämät rataosat, mm. Karjalan rata, ovat edelleen sn140-ratoja. Tämä johtuu tietenkin tasoristeyksistä, joita suuresta vuosittaisesta poistomäärästä huolimatta lienee edelleen paljon enemmän kuin VR Pendolinoja tilatessaan vuonna 1992 oletti. Vai olisiko tuolloin laskelmissa jäänyt ottamatta huomioon, että tasoristeykset tulevat rajoittamaan nopeutta? Vuonna 1992 yli 140 km/h sallivia ratoja ei vielä ollut, joten ei ollut olemassa myöskään tasoristeysten sn140-rajoitusta. Lisäksi tasoristeysten poistot ovat rantaradan jälkeen keskittyneet suorille rataosille, joilla kahteensataan päästään myös uudella IC-kalustolla. Pendolinot suunniteltiin kaarteisille radoille, joilla ne voivat käyttää tavanomaista kalustoa suurempaa nopeutta. Kaarteisilla radoilla tasoristeykset ovat kuitenkin pitäneet pintansa. Tänä vuonna Helsingin ja Turun välillä päästään nopeimmillaan noin 1,5 tunnin matka-aikaan, jos VR:n testit onnistuvat. Tämän matka-ajan piti alun perin toteutua jo vuonna 1996, siinä suunnitelmassa vieläpä välipysähdyksien kanssa. Rantaradalla tasoristeyksiä ja laituripolkuja on kuitenkin vain nimeksi, ja alkuperäisen ennusteen toteutumattomuuden syyt ovatkin radan harvoissa kohtauspaikoissa ja maaston savipohjaisuudessa. |
||||
|
|
08.01.2016 18:34 | Ari Palin | ||
| Noihin aikoihin valmistui myös Hämeenlinnan ja Toijalan välinen kaksoisraide. Minulla oli käsitys, että Kuurilan onnettomuuden aikaan vuonna 1957 yksiraiteisena olisi ollut enää em. Hämeenlinnan ja Toijalan välinen osuus, mutta olenkin tainnut olla väärässä ja kaksoisraide tulikin kerralla koko Riihimäki - Toijala -välille? | ||||
|
07.01.2016 23:49 | Ari Palin | ||
| Raidenäytön tekstistä näyttää puuttuvan kolmosraiteen numero, vai onko se vilkkuva? | ||||
|
|
07.01.2016 23:39 | Ari Palin | ||
| Milloin kaksoisraide tuli Riihimäen ja Hämeenlinnan välille? Siinä vaiheessa luulisi tulleen tarvetta paremmalle välilaiturille, sillä oletettavasti Hämeenlinnan suuntaan menneet junat ovat silloin alkaneet pysähtyä raiteella 2. | ||||
|
19.12.2015 21:19 | Ari Palin | ||
| Kotkan liikennettä ehdittiin jonkin aikaa ajaa Sm4-kalustollakin, kunnes ilmeisesti kaikkien H-junavuorojen muuttaminen Sm4:llä ajettaviksi sitoi kaikki Sm4-yksiköt Helsinki-Riihimäki-Lahti -kolmioon. Oma veikkaukseni on, että Sm1/Sm2-kalustoa ei enää kauan liiku Kotkan radalla, sillä 27.3.2016 alkaen Sm4-kalustoa vapautuu Riihimäki-Lahti -väliltä, jossa vuoroväli harvenee tunnista kahteen tuntiin. | ||||
|
19.12.2015 20:53 | Ari Palin | ||
| Olisiko kyseessä Kauniaisten tulo-opastimen siirto uuteen paikkaan kaueammas vaihteista? Vanhahan näyttäisi olevan pätemättömyysmerkitettynä tuolla kauempana. | ||||
|
30.11.2015 18:09 | Ari Palin | ||
| Taustalla lipuntarkastaja päivänokosilla? :) | ||||
|
30.11.2015 18:07 | Ari Palin | ||
| Ja aika samalta tuolla on näyttänyt jo 1960-luvullakin. | ||||
|
30.11.2015 18:06 | Ari Palin | ||
| Olisihan tällainen kuva mahdollinen myös Edon johtaessa junaa, mentäessä "väärää" raidetta ja valojen unohduttua veturissa väärään asentoon. Onko ajovalot päällä veturissa edes mahdollista ajaa, kun johtava yksikkö on Edo? | ||||
|
30.11.2015 18:02 | Ari Palin | ||
| No kyllähän höyrykoneen lisäksi resiinan konekin vettä tarvitsee. :) | ||||
|
29.11.2015 22:56 | Ari Palin | ||
| Vielä lisätietona, että vuonna 1982 myöskään Kamppi ja Sörnäinen eivät olleet vielä auki liikenteelle. Kamppi avattiin 1983 ja Sörnäinen 1984. Vakinaisen liikenteen alkaessa 2.8.1982 käytössä oli siis vain kuusi asemaa: Rautatientori, Hakaniemi, Kulosaari, Herttoniemi, Siilitie ja Itäkeskus. | ||||
|
28.11.2015 18:38 | Ari Palin | ||
| Vielä tilannetietoa kehäradan junien huollosta ja lipunmyynnistä, joista oli edellä keskustelua 27.9.-7.10.2008: Kehärataa liikennöidään vain Sm5-kalustolla, jota voidaan huoltaa molemminpäin. Sm5-kalustossa lipunmyynti päädyttiin siirtämään junan keskelle, jolloin Helsingin siirtyminen matkan aikana junan takaa sen eteen ei aiheuta sekaannuksen vaaraa. Lipunmyynti on Sm5-kalustossa keskellä myös muilla rataosilla. Sm1/2/4-kalustossa lipunmyyntien sijainteja ei muutettu. Erilaiset yksikköpituudet ja eri kohdissa yksikköä sijaitsevat lipunmyyntiosastot tekivät hankalaksi sen, että jokin junan lipunmyyntiosastoista olisi aina osunut tietylle kohtaa laituria, joten lipunmyyntiosastomerkinnät poistettiin laitureilta kokonaan. | ||||
|
19.11.2015 20:42 | Ari Palin | ||
| Tuoreen näköinen sähköistyskin tukee Hamina-vaihtoehtoa. | ||||
|
19.11.2015 20:41 | Ari Palin | ||
| Porilta ja Keuruulta puuttuvat ruotsinkieliset nimet. | ||||
|
19.11.2015 20:39 | Ari Palin | ||
| Jospa veturi on vasta saapumassa rungon eteen? | ||||
|
03.11.2015 21:57 | Ari Palin | ||
| Meinasin kysyä, vaihtoivatko junat vetureita päikseen, mutta kuvahan sen kertookin, että eivät vaihtaneet. | ||||
|
03.11.2015 21:45 | Ari Palin | ||
| Riihimäen ja Vainikkalan välille sopisikin valon suunnan kannalta hyvin, sillä em. välillä suurin osa asemista on radan pohjoispuolella. Rata on myös samaa ikäluokkaa kuin Toijala-Turku, joten kenties jollain Riihimäki-Vainikkala -välin asemarakennuksista on/oli tuollainen pääty. | ||||
|
|
03.11.2015 19:45 | Ari Palin | ||
| Humppilassa oli tosiaan päädyssä radalle päin katsova päätykolmio, joten ei sovi sinne. Kyrön ongelma taas on se, että sen sijaitessa radan eteläpuolella länsilounas-itäkoillinen -suuntaisen radan varressa aurinko paistaisi kuvassa suunnilleen luoteesta. Se ei ole mahdollista muulloin kuin keskikesällä eikä aurinko silloinkaan paistaisi siltä suunnalta näin kirkkaasti. Kuvassa on korkeintaan huhtikuu, sillä puissa ei ole vielä lehtiä. Toisaalta tässä vanhassakin kuvassa näkyy masto, jollainen on myös tuossa vuoden 2010 kuvassa aseman takana. | ||||
|
|
02.11.2015 22:42 | Ari Palin | ||
| Onhan noita tosiaan. Itse olisin muistanut noista vain Mellilän, jos ei olisi äsken unohtunut. Muista minulla oli jostain syystä käsitys, että olisivat olleet eteläpuolella, mutta se oli siis vain käsitys. Taitaa sittenkin mennä aika tasan jako etelä- ja pohjoispuolen asemien välillä ko. rataosalla. | ||||
|
02.11.2015 22:30 | Ari Palin | ||
| VR:n nykyinen luokkajako Eko- ja Ekstra-luokkiin lienee melkoinen harvinaisuus. Eipä tule heti mieleen toista maata ainakaan Euroopasta, jossa ei olisi jakoa 1. ja 2. luokkaan. Lisäksi Ekstra-luokalta puuttuu kansainvälisesti käytössä oleva keltainen raita vaunun kyljestä. Edb-vaunun ulko-ovien vieressä olevat paikkanumero-opasteet on kuitenkin merkitty keltaisella Ekstra-luokan paikkojen osalta. | ||||
|
|
02.11.2015 22:10 | Ari Palin | ||
| Jos tämä on Toijalan ja Turun väliltä, paikan tarkempaa rajaamista helpottaa huomattavasti se, että kuvan asemarakennus on valon suunnasta päätellen radan pohjoispuolella. Suurin osa rataosan asemista on/oli radan eteläpuolella. Pohjoispuolella ovat/olivat ainakin Räntämäki, Maaria, Loimaa ja Humppila. Näistä asemista kuvassa näkyvä pääty näyttäisi sopivan ainoastaan Loimaalle. | ||||
|
02.11.2015 21:52 | Ari Palin | ||
| Vo = Vauhtia oltava? | ||||
|
01.11.2015 13:43 | Ari Palin | ||
| Varsinkin, kun tasaisen harmaita syyspäiviä voi tänne etelärannikolle kohta olla odotettavissa neljä seuraavaa kuukautta. | ||||
|
30.10.2015 20:59 | Ari Palin | ||
| Malmin hautausmaa jäänee hieman kuvan oikealle puolelle. Hautausmaan rata kulki taustalla ilmeisesti näkyvän Sepänmäen editse. Penkka erottuu kuvassa juuri ja juuri vaaleana nauhana? | ||||
|
30.10.2015 20:40 | Ari Palin | ||
| Rannassa on hieman Savonlinna-tunnelmaa. Silta "kasinosaareen" puuttuu, mutta on tuossa sentään pieni laiturinpätkä lähes vastaavassa kohdassa. :) Savonlinnasta taas puuttuvat tavarajunat. | ||||
|
26.10.2015 21:47 | Ari Palin | ||
| Tässä on hieman samanlainen näkymä kuin Kohtavaarasta etelään katsoessa. | ||||
|
26.10.2015 21:37 | Ari Palin | ||
| Mutta juna pysähtyy vain kaupungeissa. | ||||