114-92209 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.03.2013 23:26 Ari Palin  
  Todistin tässä hiljattain tapausta, jossa 3xSm1/2 saapui Keravalle raiteelle 6 ja osa junan eteläpäästä jäi laiturin ulkopuolelle. Kuljettaja kuulutti Keravalle saavuttaessa matkustajia huomioimaan, että osa viimeisestä yksiköstä ei mahdu laituriin. No niinhän siinä kävi, että koko runko jäi laiturin ulkopuolelle, ja poistumassa olleet matkustajat katselivat maailmanmenoa avoimesta ovesta korkean lumivallin takaa. :)
kuva 15.03.2013 23:05 Ari Palin  
  Nuo valaisemattomat raidenumerokilvetkin alkavat käydä harvinaisiksi. Ylivoimaisesti suurin osa on jo sisältä valaistuja tummemman sinisiä kylttejä.
kuva 14.03.2013 21:10 Ari Palin  
  Mihin nämä kolminajot perustuvat?
kuva 14.03.2013 21:09 Ari Palin  
  Tässä ei niin laadukas kuva kyseisen katoksen puretuista osista: http://vaunut.org/kuva/81392?a=1 Purkaminen alkoi jo viime viikolla eikä se ole tällä viikolla enää jatkunut. Todennäköisesti sitä purettiin vain sen verran kuin asemasillan rakentaminen vaatii. Siltahan tulee katosten pohjoispäädyn paikkeille.
kuva 14.03.2013 20:32 Ari Palin  
  Liikennepaikkaväliksi tällä kohtaa kannattaa valita Sipilä-Lähdemäki (lähimmät liikennepaikat) tai Mäntsälä-Lahti (lähimmät asemat). Orimattilan liikennepaikka sijaitsee eri rataosalla.
kuva 14.03.2013 20:24 Ari Palin  
  Tuossa Jalasjärven onnettomuudessa oli Murphykin mukana, onnettomuus kun tapahtui perjantaina 19.2.1999. Etelän hiihtolomat olivat juuri alkamassa ja Parkanon rata meni poikki.
kuva 13.03.2013 21:00 Ari Palin  
  Tunnistetietoihin juurikin viittasin. :)
kuva 13.03.2013 20:37 Ari Palin  
  Tuollaista kombinaatiota ei varmaan tulla liikenteessä näkemään, mutta 2xSr2 + Edo ehkä, toki niiden välissä vaunuja. Sr1:n kanssa Edo ei tule olemaan yhteensopiva. Veikkaisinpa, että siksi tullaan näkemään poikkeustilanteissa myös kombinaatioita, jossa junassa on ensimmäisenä Sr1 ja seuraavana Edo. Näin käy silloin, jos junan kulkiessa Edo edellä Sr2 hajoaa eikä tilalle ole laittaa kuin Sr1.
kuva 13.03.2013 20:10 Ari Palin  
  Ainoalla kerralla, kun itse olen ollut puuvaunun kyydissä vakioliikenteessä (noin vuonna 1981), puuvaunu oli junan perässä.
kuva 13.03.2013 20:05 Ari Palin  
  Lienee kulkenut K-tunnuksella? Lähiliikenteen tunnuskirjaimet tulivat käyttöön vuonna 1972.
kuva 13.03.2013 20:02 Ari Palin  
  Missä nuo Helsingin aseman varikkoraiteet sijaitsevat?
kuva 07.03.2013 21:30 Ari Palin  
  Tosiaan unohdin nuo raakapuutullit.
kuva 07.03.2013 21:26 Ari Palin  
  Tuo tarkoittaa samalla sitä, että Bodenista Haaparantaan tulevaisuudessa alkava henkilöjunaliikenne myös jää sinne eikä tule Tornioon asti.
kuva 07.03.2013 21:02 Ari Palin  
  Tavaraliikenteen väheneminen kyllä selittäisi sähköistyspaketin peruuntumisen. Se tosin vähentyi vasta taantuman iskettyä vuosina 2008-2009 eli paketin peruuntumisen jälkeen. Mahdollisesti Pieksämäen suunnan tavaraliikenne väheni jo aiemmin, sitä en muista. Liikenteen vähentymisen yhdellä paketin rataosista ei pitäisi kuitenkaan peruuttaa koko pakettia. Tavaraliikenteellä ei muutenkaan tunnu olevan kovin paljon painoarvoa sähköistettävistä rataosista päätettäessä, kun vertaa tavaraliikenteen tiheyttä ja sähköistysjärjestystä vaikkapa rataosilla Seinäjoki - Vaasa, Rovaniemi - Kemijärvi ja Hyvinkää - Hanko.
kuva 07.03.2013 20:38 Ari Palin  
  Sähköistäisivät jo Pieksämäki - Joensuu -välin, niin pääsisi tälläkin Pohjois-Karjalan pääkaupunkiin. Sitä ei ole matkustavaisille suotu lähes 18 vuoteen lukuun ottamatta yöjunaa, joka sekin lakkautettiin 6,5 vuotta sitten. Rataosan sähköistys kuului kymmenisen vuotta sitten suunnitelmissa olleeseen pakettiin, jossa oli mukana myös rataosat Siilinjärvi - Viinijärvi, Joensuu - Uimaharju ja Niirala - Säkäniemi. Toteutusajankohtakin oli jo päätetty, mutta jossain vaiheessa paketti hävisi listoilta kaikessa hiljaisuudessa. Lieneekö syynä se tavallisin eli rahat loppuivat?
kuva 05.03.2013 22:30 Ari Palin  
  Juhana muisti oikein eli aluksi saneerattiin vain moottorivaunu 6057. Mutta tuota en itse muistanutkaan, ettei sitäkään saneerattu kokonaan, kuten en myöskään ohjausvaunun 6257 valaistuksen uusimista. Syynä osittaissaneeraukseen oli moottorivaunussa ollut tulipalo.
kuva 04.03.2013 22:59 Ari Palin  
  Sm1 6006 + Eio 6206 tuli saneerattuna liikenteeseen muistaakseni heinäkuussa 1994. Se oli ainoa yksikkö, joka oli aluksi kuitenkin punakeltainen ja maalattiin vasta myöhemmin punavalkoiseksi. Tuo protosaneerattu yksikkö oli myös saneerattu pidemmälle kuin muut. Siinä oli alun perin mm. sivuille avautuvat sivuovet kuten Eil-vaunuissa ja lisäksi ulos työntyvä askelma. Myöhemmin yksikköön palautettiin taiteovet ja askelma poistettiin niiden hitauden takia. Seuraava Sm1 taisi tosiaan valmistua saneerauksesta jo vuoden 1995 puolella kuten Jouni mainitsi, olisikohan ollut marraskuussa. Muistelen, että saneerauksen laskettiin tuovan Sm1:ille 15 jatkovuotta. Entä muistatteko, mikä erikoisuus liittyi Sm2-yksikön 6057/6257 saneeraukseen?
kuva 04.03.2013 22:25 Ari Palin  
  Myös IC2 160 Tampereelta Helsinkiin ajettiin tänään sinisellä kalustolla. Voisi olettaa, että se oli Tampereen vararunko. Millä junalla se mahtoi palata Tampereelle vai oliko tyhjävaunujuna? Toki on myös mahdollista, että IC2 160:ssä olisi ollut Helsingin vararunko, jos sitä on eilen tarvittu Helsingistä Tampereen suuntaan.
kuva 03.03.2013 22:50 Ari Palin  
  Tänään sitä ei runsaan lumentulon jälkeen näkynyt ollenkaan. :)
kuva 03.03.2013 22:34 Ari Palin  
  Kun Sm1-runkoja alettiin saneerata 1996, joku muistaakseni ehdotti Matkaan-lehdessä tai jossain muussa mediassa elektronisten kylkinäyttöjen asentamista saneerauksen yhteydessä. Ehdotukseen kuitenkin tuli vastaus, ettei kannata, koska junilla on vähän käyttöaikaa jäljellä. Ilmeisesti 17 vuoden käyttöaika ei ole riittävän pitkä kylkinäytöille. Ja vaikka kaluston käyttöaikaa olisi ollut jäljellä vähemmän, näyttöjen ei olisi tarvinnut mennä romuksi junayksikön mukana vaan olisi voitu siirtää helposti uuteen kalustoon. Tosin ihan parin vuoden takia sitä ei olisi kannattanut tehdä, koska maksaa se näyttöjen ja ohjauslaitteen asennus ja johdotuksen tekokin. Näiden 17 vuoden jälkeen näytöt olisivat toki olleet vanhentunutta tekniikkaa uuteen kalustoon asennettavaksi (olisivat saattaneet olla jopa yksikerros-IC-vaunuissa aiemmin käytettyä helposti vikaantuvaa pistematriisitekniikkaa). Myös päätyjen kirjainrullat olisi saneerauksen yhteydessä voinut vaihtaa näyttöihin (neliskulmainen näyttö, jossa pelkkä kirjain). Näytön olisi tarvittaessa saanut kokonaan pimeäksi eikä tarvitsisi näyttää kahden kirjaimen puoliväliä kuten kirjainrullissa.
kuva 01.03.2013 23:34 Ari Palin  
  En ole minäkään huomioinut, vaikka luin tai kuulin siitä jossain vaiheessa. Verhot ovat puuttuneet muutamalla matkalla. Onko niiden puuttuminen vanhan Sm-kaluston lopullinen tila? Luulin, että ovat vaihdettavina uusiin tmv. Hiljattain huomasin Sm1- tai Sm2-yksikön eteisessä uuden ison teräsroskiksen. Onko niillä tarkoitus korvata penkkiryhmäkohtaiset roskikset? Sellainen uudistus olisi tervetullut Sm5-kalustoon.
kuva 27.02.2013 22:52 Ari Palin  
  Tästä sitä mentiin lätällä 3.9.1994. :)
kuva 16.02.2013 21:42 Ari Palin  
  Kekkonen asutti silloista presidentin virka-asuntoa Tamminiemeä aina kuolemaansa 31.8.1986 saakka. Ehkä asuminen virka-asunnossa tulkittiin viranhoidoksi eikä lippuja siksi palautettu? Vuonna 1986 sekä kuvassa oleva 1979-81 -lippu että 1982-84 -lippu olivat jo vanhentuneet eikä niitä siksi olisi tarvinnut enää silloin palauttaa.
kuva 12.02.2013 20:05 Ari Palin  
  Itselläni oli vielä samana päivänä alkamassa ihka ensimmäinen höyryjunamatkani, tällä junalla paluusuunnassa Helsinkiin. :) Helsingistä Karjaalle tullessaan veturi aiheutti runsaasti maastopaloja Kirkkonummen ja Karjaan välisellä osuudella, joita tuolloin hieman alle 7-vuotiaana pääsin todistamaan menomatkalla Karjaalle höyryjunan perässä tulleella Turun junalla. Isäni tuolla reissulla ottamissa valokuvissa näkyy asemalla VR 120 -banderolli. Olisiko ajelu liittynyt vain 120-vuotisjuhlaan?
kuva 10.02.2013 21:48 Ari Palin  
  Muistikuvani kertovat, että noissa olisi ollut WC:n paikalla kernipäällysteiset klaffipenkit. Kyseessä oli Helsingin sähköisen lähiliikenteen historian meluisin matkustusosasto.
kuva 29.01.2013 23:33 Ari Palin  
  Olivatko nuo korkeat päätyikkunat vain esslingeniläisissä ja kaikissa niissä? Toinen ero päätyovissa myöhempään sarjatuotantoon nähden ovat erilliset avauskahvat. Myöhemmin ne tehtiin upotettuina. Vertailukuva: http://vaunut.org/kuva/80383
kuva 12.01.2013 21:35 Ari Palin  
  Kommenttisi lienee tarkoitettu tähän kuvaan: http://vaunut.org/kuva/79957?u=1380&d=10​.01.2013 ?
kuva 31.12.2012 20:24 Ari Palin  
  Tuossa näyttäisi olevan baliisin merkki, joten oli pakko pysähtyä, tai muuten JKV olisi hoitanut sen.
kuva 26.12.2012 17:21 Ari Palin  
  Kimmo, tuossa olet kyllä oikeassa. Silloinen yksitoikkoisuus näyttää nyttemmin jopa nostalgiselta, varsinkin kun Sr1:t olivat vielä punaisia.
kuva 26.12.2012 00:38 Ari Palin  
  Vuosina 1986-1988 ja 1990-1996 Sr1:t olivat mahtitekijä pääradalla välillä Pasila - Toijala. Kaikki kaukojunat henkilöjunia (nyk. taajamajuna) lukuun ottamatta ajettiin noina vuosina Sr1-vedolla, ja toki myös Eil-vaunuiset henkilöjunat. Porkkanat lopettivat kulkunsa pääradalla vuonna 1986 ja Sr2:t tulivat liikenteeseen 1996. Välillä 1988-1990 poikkeuksen pääradalla muodostivat Dr13-vetoiset suorat Helsingin ja Porin väliset junat. Vuosina 1986-1988 kalusto oli muutenkin yksitoikkoisimmillaan pääradalla: kaikki vaunusto lukuun ottamatta lähi- ja henkilöjunia oli normaalisti sinistä. IC-junat aloittivat kulkunsa vuonna 1988.
kuva 23.12.2012 12:27 Ari Palin  
  Ehkä noihin ristiinajo-ongelmiin ei ole täydellistä ratkaisua olemassa. Muuten se olisi todennäköisesti jo toteutettukin. :)
kuva 22.12.2012 23:00 Ari Palin  
  Noita haasteita hieman itsekin mietin. Tarkemmin miettien ei tosiaan taitaisi onnistua vaihtotyö 7 minuutissa. Se voitaisiin ratkaista laittamalla myös N-junat lähtemään ja saapumaan samaan aikaan. Tosin sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia Pasilan vaihtoyhteyksiin. Toinen haaste voidaan ratkaista siten, että kuljettajan "pään vaihto" tehdään asemalla ja juna peräyttää vaihtotyössä jompaan kumpaan suuntaan. N-junien kohdalla myöhästymisongelma on suurempi, koska silloin katkeaa helposti vaihtoyhteys R- tai H-junaan. Myöhästymisaikakin voi olla suurempi, koska edellisen junan on päästävä pois asemalta ennen kuin uusi voidaan ottaa sisään. K-junien tapauksessa tapahtuu vain ristiinajo vaihteissa eikä se voi aiheuttaa paria minuuttia suurempaa myöhästymistä. Toki N-junakin voidaan poikkeustilanteessa ottaa raiteelle 6, jos raide 5 ei vapaudu kohtuullisessa ajassa.
kuva 22.12.2012 00:03 Ari Palin  
  Asemien kiinteät opasteet eivät ole aina johdonmukaisia. Keravalla lukee kilvissä "Kerava - Kervo", mutta Järvenpäässä vain "Järvenpää". Molemmat ovat yksikielisiä kuntia. Toisaalta Lahden asemalla opastetaan "Uudenmaankatu - Nylandsgatan", vaikka Lahdessa ei liene olemassa katua, jonka nimi olisi millään kielellä "Nylandsgatan".
kuva 21.12.2012 23:43 Ari Palin  
  Niin kävi: http://vaunut.org/kuva/28930
kuva 21.12.2012 23:20 Ari Palin  
  Tuolla tolpalla N-junat joutuvat hiljentelemään käytännössä aina ja usein pysähtymäänkin. Syynä on se, että N-junan tuloaika Keravalle on vain kolme minuuttia myöhempi kuin edellisen N-junan lähtöaika sieltä ja molemmat käyttävät asemalla raidetta 5. Keravalta lähtevä N-juna vapauttaa kulkutien noin minuutti liikkeelle lähdön jälkeen. Saapuvalta junalta kestää puolestaan noin 1,5 minuuttia tältä tolpalta asemalle. Pelivaraa jää siis vain puoli minuuttia, ja jos lähtevä juna on sitä enemmän myöhässä, saapuva joutuu pysähtymään tolpalle. K-junien liikennöintiaikana on hieman toisenlainen ongelma. Keravalta raiteelta 5 lähtevä juna joutuu odottamaan saapuvaa junaa, jos se on hiukan myöhässä, sillä lähtö- ja tuloajat ovat silloin samat. Jos saapuva on enemmän myöhässä, lähtevä ehtii toki ensin. Raiteelta 6 lähtevä juna pääsee liikkeelle todennäköisemmin aikataulun mukaisesti, koska silloin lähtevän ja saapuvan junan kulkutiet eivät risteä. K-junien liikennöidessä junat lähtevät vuorotellen raiteilta 5 ja 6. Tässä ratkaisuehdotus: Laitetaan sekä N- että K-junat saapumaan Keravalla aina raiteelle 5 ja lähtemään aina raiteelta 6. Silloin molemmat edellä kuvatut ongelmat poistuvat. Lisäetuna tulee vaihtoyhteys R/H/Z-juniin laiturin yli kaikista K- ja N-junista. Saapuneet junat vaihtaisivat asemalla lähtöraiteelle pohjoispään kautta.
kuva 13.12.2012 23:14 Ari Palin  
  Km-järjestelmän muutos voisi toki tulla liian kalliiksi hyötyihin nähden. Hyötynä näkisin, että suunnittelu ja tarkka paikantaminen helpottuisivat, kun ei olisi vääränpituisia kilometrejä. Totta on kuitenkin, että uudet oikaisut toisivat niitä taas tullessaan, mutta suurimmat oikaisut lienee jo tehty ja jatkossa uusia oikaisuja tehtäneen enää vähän. Nykyisin GPS-aikakaudella voitaisiin periaatteessa luopua näkyvistä km-merkeistä kokonaan ja paikannin tehtäisiin pakolliseksi jokaiseen vetokalustoyksikköön.
kuva 13.12.2012 22:52 Ari Palin  
  Nuo sekuntiviisarit jäävät sekunnin 00 kohdalle hyvin usein ja yleensä yhden minuutin ajaksi. Syytä en tiedä, mutta olisiko jonkinlainen yhteyskatkos ohjauskellolta tulevan signaalin ja sekuntiviisarin koneiston välillä? Sekuntiviisari toimii ilmeisesti niin, että minuuttiviisaria eteenpäin kääntävä signaali lähettää samalla sekuntiviisarin liikkeelle. Sekuntiviisari kiertää kellotaulun ympäri noin 56 sekunnin aikana ja pysähtyy sen jälkeen noin neljäksi sekunniksi. Kun minuutti vaihtuu, viisari lähtee jälleen liikkeelle (tai jää lähtemättä). Sekuntiviisarilla on oma itsenäinen koneistonsa, joka signaalin saatuaan kierrättää viisarin itsenäisesti ilman ohjauskellon käskyjä kellotaulun ympäri takaisin sekunnin 00 kohdalle ja jää sitten odottamaan uutta signaalia. Minuuttiviisari on puolestaan täysin riippuvainen ohjauskellosta. Havaitsin taannoin sähkökatkon aikana myös, että ainakaan Keravan asemalla sekuntiviisareita ei ole varmistettu varasähköllä, vaikka kellot muuten ovatkin. Sekuntiviisari pysyi paikallaan jossain matkan varrella, kun minuutit samalla vaihtuivat eteenpäin ajallaan. Sekuntiviisarin tekniikan voi päätellä myös talviaikaan siirtymisen hetkellä, kun kellon minuuttiviisarin liikahdettua näyttämään aikaa 4.00 sekuntiviisari kiertää vielä yhden kierroksen ja pysähtyy vasta sen jälkeen. Talviaikaan siirrossahan tietokoneen (todennäköisesti) ohjaama ohjauskello siirtyy aikaan 3.00 ja viisarikellot ovat tunnin paikallaan, koneisto kun ei pysty kääntämään minuuttiviisaria taaksepäin. Kesäaikaan siirrossa minuuttiviisari ottaa oikean ajan kiinni liikahtamalla minuutti kerrallaan eteenpäin noin kolmen sekunnin välein.
kuva 12.12.2012 22:11 Ari Palin  
  Mielenkiintoista on miettiä, miten km-laskenta eri puolilla Suomea muuttuisi, jos se järjestettäisiin nykyisen rataverkon mukaan. Tässä todennäköisiä muutoksia: 1) Kaikki Suomen km-tolpat siirtyisivät nykyisiltä paikoiltaan, myös Helsingin lähellä sijaitsevat, jotka siirtyisivät 159 metriä kauemmas Helsingistä. 2) Lyhyet kilometrit poistuisivat oikaistuilta rataosilta ja näiden rataosien loppupäiden kilometrit pienenisivät monessa tapauksessa useilla kilometreillä. Esimerkiksi Turku päärautatieasema saisi kilometrilukeman 194 (nykyisin 200). 3) Seinäjoen ja Jyväskylän takaisilla rataosilla kilometrit pienenisivät 72:lla, kun niiden laskenta tapahtuisi Haapamäen sijasta Parkanon tai Jämsän kautta. 4) Hakosillan takaisilla rataosilla kilometrit pienenisivät 26:lla, kun niiden laskenta tapahtuisi Riihimäen sijasta Mäntsälän kautta. 5) Rataosalla Lappeenranta - Säkäniemi kilometrit pienenisivät vielä enemmän, kun laskenta tapahtuisi Simolan sijasta Luumäen-Lappeenrannan oikoradan kautta. 6) Säkäniemen takaisilla rataosilla kilometrit muuttuisivat reilusti, kun laskenta tapahtuisi Viipurin sijasta Lappeenrannan kautta. 7) Rataosan Joensuu - Viinijärvi kilometrilaskennan suunta saattaisi kääntyä, jos ne laskettaisiin koko välille Pieksämäki - Joensuu Pieksämäen suunnasta. 8) Samoin kääntyisi rataosan Niirala - Säkäniemi laskennan suunta. 9) Rataosan Siilinjärvi - Viinijärvi laskenta tulisi vain yhdestä suunnasta, ehkä Siilinjärveltä. Nykyisin suunta vaihtuu Sysmäjärvellä. 10) Rataosan Oulu - Kontiomäki laskentasuunta saattaisi muuttua tapahtumaan Kontiomäen suunnasta, koska Kontiomäki on lähempänä Helsinkiä. 11) Rataosan Suonenjoki - Iisvesi erillinen km-laskenta korvautuisi valtakunnallisella.
kuva 12.12.2012 21:43 Ari Palin  
  Itse olen miettinyt, miksei näillä uusilla vihreillä kilometrimerkeillä olisi voitu korvata valkoisia vanhoja kilometrikilpiä. Laissa nämä ovat toki nyt kaksi eri merkkiä, mutta laki olisi voitu sorvata siten, että vihreällä merkillä olisi sama merkitys kuin valkoisella ja ne sijoitettaisiin kaikilla rataosilla tarkasti oikeaan kohtaan omiin pylväisiin, kaksi- tai useampiraiteisilla molemmin puolin rataa. Alun perin uusilla isokokoisilla merkeillä tavoiteltiin muistaakseni kilometrilukemien parempaa näkyvyyttä ja näkyisiväthän ne oikeiltakin kohdiltaan, kun pylväs vain on riittävän korkea. Tosin yksi kysymys tulee mieleen: Mikähän on ajojohdon kannatinpylvään ja ATU:n väliin jäävän tilan leveys? Mahtuisiko vihreä merkki siihen? Tällä on merkitystä merkin näkyvyyden kannalta silloin, kun km-tolppa sijoittuisi aivan kannatinpylvään viereen. Ja jos kilometrilaskenta olisi merkkien uudistamisen yhteydessä Kimmo P:n ehdotuksen mukaisesti muutettu nykyisen rataverkon mukaiseksi, ei paikannuslisäkilpiä tarvitsisi käyttää muualla kuin risteysasemilla silloin, kun asemalta lähdetään rataosalle, jonka kilometrit tulevat eri kautta kuin aseman oma kilometrilukema (olettaen, että risteysaseman lukema ilmoitetaan aina vain yhdestä suunnasta laskettuna).
kuva 09.12.2012 22:15 Ari Palin  
  Pystyikö talviaikaan siirron tekemään vain kellon toiselle puolelle?
kuva 09.12.2012 22:06 Ari Palin  
  Tarkemmin kun katselin, niin nuo uudet km-merkit taitavatkin olla Helsingin ja Keravan välillä vain km:lle 8 asti ja sen jälkeen vasta km:llä 27.
kuva 06.12.2012 17:50 Ari Palin  
  Arvelinkin, että kuva on otettu klo 11.30, ja EXIF-tiedot niin kertovatkin. :)
kuva 06.12.2012 15:29 Ari Palin  
  Myös nuo tulevaisuuden risteämiskohdat menivät oikein eli Kehäradalle tulee silta Kehä III:n yli Vantaankosken pohjoispuolelle (silta itse asiassa on jo mutta rataa ei) ja Länsimetro menee tunnelissa Kehä I:n alta Otaniemen ja Tapiolan välillä. Jos Kehä II jatketaan Hämeenlinnanväylälle, se risteää Kehäradan Malminkartanon ja Myyrmäen välillä. Todennäköisempää taitaa olla tällä hetkellä, että tie rakennetaan vain Vihdintielle asti, jolloin jatke ei risteä mitään rataa. Huomasin lisäksi, että Länsimetro tulee risteämään myös Kehä II:n ramppeja ja Kehä II:n päätekohtaa Niittykummun ja Matinkylän välillä, jos Kehä II lasketaan päättyväksi sen ja Länsiväylän liittymän eteläisimmän rampin kohdalle. Mahdollinen Elsa-rata tulee aikanaan risteämään Kehä III:n pian rantaradasta erkanemisensa jälkeen. Itämetro tulee risteämään Kehä III:n Vantaan Västerkullassa melko lähellä Vuosaaren satamaradan risteämiskohtaa. Vantaan Kulomäentien muuttaminen osaksi tulevaa Kehä IV:ta tuo kaksi uutta risteämiskohtaa: pääradalle Korson eteläpuolelle ja Vuosaaren satamaradalle hieman Lahdenväylän länsipuolelle.
kuva 06.12.2012 15:13 Ari Palin  
  Itse sain tulokseksi 9 kertaa: 1) Kehä I ja rantarata Leppävaarassa, 2) Kehä I ja Vantaankosken rata Pohjois-Haagan pohjoispuolella, 3) Kehä I ja päärata Pukinmäessä, 4) Kehä I ja Mellunmäen metrorata Myllypurossa, 5) Kehä I ja Vuosaaren metrorata Itäkeskuksessa, 6) Kehä II ja rantarata Keran länsipuolella, 7) Kehä III ja rantarata Luoman koillispuolella, 8) Kehä III ja päärata Puistolan pohjoispuolella ja 9) Kehä III ja Vuosaaren satamarata Vantaan Västerkullassa Itäväylän luoteispuolella. Kehä III päättyy virallisesti Itäväylälle. Myös tien luokitus ja numero muuttuvat Itäväylän kohdalla. Kehä III on kantatie 50, mutta Vuosaaren satamatie on seututie 103.
kuva 05.12.2012 23:21 Ari Palin  
  Ilmestyivät loppukesästä tuonne Vantaankosken radalle. Nyt ne ovat hiljattain saapuneet myös pääradalle Helsingin ja Keravan välille (Keravan pohjoispuolelle jo aiemmin). En ole kuitenkaan tarkemmin tutkinut, ovatko ne jokaisella kilometrillä.
kuva 05.12.2012 23:15 Ari Palin  
  Tässä pieni knoppi: Kuinka monta kertaa leveäraiteiset radat (rataosat) risteävät Helsingin seudun kehäteitä nykyisin?
kuva 05.12.2012 23:02 Ari Palin  
  Niin eikös tämän pätkän tuolloinen kiskotus ollut peräisin Porkkalan vuokrakaudelta? Aika pitkään tällainen lähes A-rata paikoittaisine soratukikerroksineen sinnitteli kahden suuren kaupungin välisellä rataosalla. Mutta pitkään rantaradan mutkien oikominenkin kokonaisuudessaan kesti, noin 80 vuotta. Ensimmäiset oikaisut tehtiin jo 1910-luvulla.
kuva 05.12.2012 22:48 Ari Palin  
  Pitääpä käydä tuolla ensi keväänä ottamassa verrokkikuvia (mahdollisesti kuitenkin vanhan linjan puolelta), jos paikalle vain laillista reittiä jostain pääsee. Vanhaa linjaa pitkin vanhalta tasoristeykseltä voisi onnistua.
kuva 05.12.2012 22:41 Ari Palin  
  Hienoa että mielenkiintoista 1980-luvun kuvamateriaalia tältä rataosalta on saatu nyt näin paljon Vorgiin. Kiitokset siitä niin Juhanalle kuin myös Museorautatieyhdistykselle.
kuva 05.12.2012 22:13 Ari Palin  
  Juha lienee oikeassa. Kuvassahan on paljon zoomia, joten karttaan merkitsemäni noin 250 metrin etäisyys kaarteesta on varmaankin liian vähän. Tasoristeys voisi olla oikeampi kohta.
kuva 03.12.2012 22:09 Ari Palin  
  Olisiko kuva otettu tältä paikalta Kirkkonummen suuntaan: http://tinyurl.com/cacy9op? Silloin taustan mutkassa olisi vanhan ja uuden linjan risteyskohta.
<<   >>