Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.10.2012 20:20 | Ari Palin | ||
| Turkuunkin oli tänään kulussa vararunko, joka korvasi S 943:n. Runko oli kokosininen ja kulki numerolla IC 943. Lähti Pasilasta 18 minuuttia myöhässä. | ||||
|
09.10.2012 20:07 | Ari Palin | ||
| Hieman vieläkin ihmetyttää se, että Kemijärven henkilölaituri uusittiin vanhalle paikalleen. Eikö se olisi kannattanut siirtää vanhan linja-autoaseman yhteyteen entisen Pajulan seisakkeen tienoille, niin se olisi ollut aivan keskustan vieressä? Se olisi vaatinut laiturin rakentamisen lisäksi lähinnä sivuraiteen uuden laiturin kohdalle veturin ympäriajon mahdollistamiseksi, kolmioraiteen eteläisen sivun palauttamisen ja jonkin verran asetinlaitetöitä. Nykyäänhän siellä tosin on ABC-huoltoasema, mutta jos laituri olisi rakennettu sinne, olisi linja-autoaseman voinut jättää paikoilleen ja rakentaa huoltoaseman vaikkapa sen itäpuolelle. Autovaunut olisi voinut painaa sieltä tälle Kemijärven uudelle autonkuormauspaikalle kolmioraiteen itäsivun kautta. Onkos Kemijärven linja-autoasema nykyisin sama kuin Kemijärven aseman parkkipaikka? Toki jos suurin osa Kemijärven aseman käyttäjistä vaihtaa bussiin, nykyinen ratkaisu puoltaa paikkaansa, koska nyt pohjoiseen suuntaavat bussit eivät ruuhkauta keskustan / entisen linja-autoaseman risteystä. Viitostie Sodankylän suuntaan kun erkanee aseman länsipuolelta. Yöjunan löysällä aikataululla voitaisiin liikennöidä niinkin, että keskustalla olisi oma laituri nykyisen aseman lisäksi. Tällöin juna ajaisi ensin keskustan seisakkeelle ja jatkaisi sieltä painamalla asemalle. | ||||
|
08.10.2012 23:23 | Ari Palin | ||
| Baana kulkee tuossa kuvan alareunan alapuolella. | ||||
|
08.10.2012 22:37 | Ari Palin | ||
| Sama kuva löytyy Resiinasta 1/1994 Helsingin satamaratoja käsittelevästä artikkelista. Siellä on muistaakseni kerrottu, mistä kuva on. Tarkistamatta asiaa kyseisestä artikkelista veikkaan kuvan olevan otettu hieman nykyisen Porkkalankadun sillan pohjoispuolelta pohjoiseen satamaradan linjaa pitkin, ja taustalla näkyvä puusilta sijaitsisi hieman nykyisen Lapinlahdenkadun sillan eteläpuolella. Perustan arvaukseni sillan kohdalla näkyvään kallioleikkaukseen ja siinä olevaan kaarteeseen, sekä siihen, että muistelen artikkelin maininneen kuvan olevan jostain noilta seuduilta. Koska satamarata valmistui vuonna 1894, tämän kuvan ottoajankohdan täytyy olla sitä aiempi. | ||||
|
08.10.2012 22:03 | Ari Palin | ||
| Nimenomaan Mariazellin päässä tuo remontti nytkin oli. Kiitos mielenkiintoisista kuvalinkeistä. | ||||
|
|
07.10.2012 21:54 | Ari Palin | ||
| Itselleni kävi hieman vastaavalla tavalla viime keväänä. Lähdin Itävaltaan pääkohteena kapearaiteisen Mariazellin radan (Mariazellerbahn) satavuotiaat sähköveturit, jotka poistuvat käytöstä ensi vuonna. Ehdittyäni jo ostaa muutoskelvottoman lentolipun Helsinki - Wien - Helsinki huomasin netistä, että puolet radasta olisi remontissa ja liikenne korvattu busseilla, ja tietenkin juuri mielenkiintoisempi vuoristoinen Mariazellin pää. No pääseepä matkustamaan edes radan tasaisemman alkuosuuden museaalisen sähköveturin vetämällä junalla. Karu totuus iski radan lähtöasemalla St. Pöltenissä. Remontin vuoksi radalta ilmeisesti puuttui virta myös liikennöitävänä olleelta osuudelta ja matka taittuikin dieselveturin vetämänä. Sähköveturit näin vain vilaukselta muutama kilometri St. Pöltenin asemalta etelään junan ohittaessa radan varikon. No ei dieselveturin möyryssäkään valittamista ollut, mutta silti... Radan loppupään bussiosuudella näin vielä radan mahtavat silmukat ja, Mikko Perkoilaa mukaillen, arvaa harmittiko. Pitänee käydä Mariazellissä uudelleen, kun sähkövetureilla todennäköisesti jossain vaiheessa ajetaan museoliikennettä. | ||||
|
03.10.2012 20:04 | Ari Palin | ||
| Koskeeko se vain päättymismerkkiä, eli alkamismerkki on aina liikennepaikan rajalla? | ||||
|
|
02.10.2012 23:28 | Ari Palin | ||
| "Tornio päättyy"-kilpi onkin näemmä nykyään oikeassa paikassa eli rajalla, toisin kuin ennen tässä sillan edessä samassa tolpassa olleet "Tornio-raja alkaa"- ja "Tornio-raja päättyy"-kilvet. Niidenkin olisi pitänyt olla rajalla. "Tornio päättyy" oli jossain tästä Tornion asemalle päin, joka toki oli sille oikea sijaintipaikka silloin, kun liikennepaikka Tornio-raja oli vielä olemassa. | ||||
|
28.09.2012 21:50 | Ari Palin | ||
| Yksi kävellen ylitettävissä oleva paikka lisää: Koidula - Petseri. | ||||
|
27.09.2012 21:36 | Ari Palin | ||
| Veikkaisin, että useimmissa kaupungeissa, joissa on sekä lähijuna- että metroliikennettä (saksankielisissä maissa näitä kutsutaan tunnetusti termeillä S-Bahn ja U-Bahn), lähijunat kulkevat osittain myös maan alla ja metrot osittain maan päällä. Itselläni tästä on kokemusta Oslosta, Kööpenhaminasta, Berliinistä ja Wienistä, mutta varmaan se pitää paikkansa melko yleisesti. Todennäköisesti ratkaiseva tekijä on, onko kyseisen kiskoliikennejärjestelmän verkostoa enemmän maan päällä vai alla. Lisäksi sillä voi olla jokin merkitys, onko järjestelmä ajolanka- vai sivuvirtakiskovirroitteinen, vaikka molempia virroitustapoja löytyy sekä lähijuna- että metroliikenteestä. Helsingin seudulla ei toistaiseksi ole tunneloituja lähijunareittejä lukuun ottamatta lyhyitä pätkiä, mutta tämäkin tilanne korjautuu kehäradan myötä. Vielä tällä hetkellä Suomi on ainoa raideliikennettä sisältävä Pohjoismaa, jossa ei ole mahdollista matkustaa lähijunalla kahden aseman väliä koko matkaa tunnelissa eikä junalla lentoasemalle. | ||||
|
26.09.2012 20:07 | Ari Palin | ||
| Ajaako automatiikka metrot aamuisin kellon mukaan varikolta linjalle ja illalla takaisin varikolle vai tarvitaanko siinä vaiheessa manuaaliohjausta? Miten Helsingin metron automatisointi on suunniteltu? Täysautomatiikka voi aiheuttaa mielenkiintoisia ilmiöitä, jos esimerkiksi ohjausjärjestelmästä puuttuu jokin arkipyhä. | ||||
|
25.09.2012 23:17 | Ari Palin | ||
| Tikkurilan käytäntöjä muutetaankin kehäradan avaamiseen mennessä siten, että raiteet 1 ja 2 varataan etelään menevälle nopealle liikenteelle ja raiteet 3 ja 4 pohjoiseen menevälle nopealle liikenteelle. Raiteet 5 ja 6 jäävät kaupunkirataliikenteelle, jolloin oikeanpuoleisen liikenteen vallitessa lähijunat lentoasemalta saapuisivat raiteelle 5 ja siitä olisi vaihtoyhteys laiturin yli raiteelta 4 pohjoisen suuntaan lähteviin nopeisiin juniin. Tukholman seudulla vaihdot lähi- ja kaukojunien välillä onnistuvat useammin laiturin yli, sillä siellä kaupunkiradat kulkevat kaukoliikenteen raiteiden välissä, ainakin Märstan ja Södertäljen suunnilla. | ||||
|
24.09.2012 22:06 | Ari Palin | ||
| Eivät raideopastimet Suomessakaan juuri tuon korkeampia ole. | ||||
|
|
24.09.2012 22:05 | Ari Palin | ||
| Tuo rajanylityspaikka itse asiassa on jo olemassa, mutta on ns. väliaikainen rajanylityspaikka eli avattu vain puutavarakuljetuksille yms. liikenteelle. Suunnitelma on tosiaan muuttaa se kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Kansainvälistäminen vaatii kapasiteetin kasvattamista eli käytännössä sinne rakennettaneen uudet tilat. Nykyisin molemmin puolin rajaa on vain pieni tullirakennus. | ||||
|
23.09.2012 23:47 | Ari Palin | ||
| Kiitos tarkennuksesta. Korjasin kuvatekstin. | ||||
|
23.09.2012 22:58 | Ari Palin | ||
| Rekolan laiturijärjestely muuttui jo vuonna 1999, kun Rekolan - Korson -kohtausraide tuli käyttöön. Raide oli ensimmäinen osa Keravan kaupunkirataa, ja Rekolan ja Korson asemat olivat siitä lähtien neliraiteisia. Kohtausraiteen ansiosta K- ja N-junat pystyivät liikennöimään kaupunkiradan puolella eli itäistä raidetta jo ennen varsinaista Keravan kaupunkirataa. Ne kohtasivat Rekolan ja Korson välillä kohtausraiteen kohdalla. Tämä Rekolan 1-laituri taisi poistua käytöstä jo 1998 ja korvattiin väliaikaisella puu/teräsrakenteisella laiturilla. Uusi raide 1 rakennettiin vanhan laiturin kohdalle. | ||||
|
23.09.2012 19:32 | Ari Palin | ||
| Pendolinojen pitämistä oikein päin puoltaa vaununumeroinnin kannalta sekin, että runkoja liikkuu myös kaksiyksikköisissä junissa. Jos vaikka sattuisi tilanne, jossa Helsingin pään yksikkö on väärin päin, mutta toinen oikein päin, numerointi olisi perin outo: 6-5-4-3-2-1-7-8-9-10-11-12. Toki yksi mahdollisuus olisi vaihtaa vaunujen numerointi niin, että väärin päin olevissa rungoissa Business-luokan vaunu olisi 6. Tämän huono puoli olisi kuitenkin se, että ennen rungon kääntymistä lippunsa tulostaneilla olisi lipussa väärä vaunun numero. | ||||
|
23.09.2012 18:48 | Ari Palin | ||
| Harjakatto-osa lienee rakennettu jälkeenpäin? Muistelen, että aiemmissa kuvissa tämä olisi ollut vain valkoinen tasakattoinen rakennus. | ||||
|
|
23.09.2012 18:40 | Ari Palin | ||
| Kuuluuko Elisenvaara nykyisin rajavyöhykkeeseen eli tarvitseeko luvan FSB:ltä, jos siellä haluaa jäädä junasta? | ||||
|
|
23.09.2012 18:38 | Ari Palin | ||
| Tämähän taitaa olla entinen Alhon asemarakennus? Edit: Toinen kuva jo vastasikin kysymykseeni. | ||||
|
21.09.2012 21:55 | Ari Palin | ||
| Tero: Viittasin tähän keskusteluketjuun: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,4988.0.html. Ja raideleveyden vaihdon hoitamiseen on kaksikin tapaa. | ||||
|
21.09.2012 21:15 | Ari Palin | ||
| Kiitos tiedoista. Joudutaanko Pasilan eteläpäässä siirtämään vanhoja vaihteita raiteiden 5 ja 5b välisen yhteyden rakentamisen vuoksi vai miksi niitä uusitaan? Tehdäänkö tuo uusi yhteys nyt samalla? Hieman vaikea hahmottaa, mitkä vaihteet menevät vaihtoon, kun ei ole käytettävissä Pasilan raidekarttaa. Raiteisto toki on muistissa, mutta vaihdenumerot eivät. | ||||
|
21.09.2012 20:49 | Ari Palin | ||
| Jos Venäjä kuitenkin haluaa alkaa käyttää uutta reittiä ennen Luumäki - Imatrankoski -kaksoisraiteen valmistumista, ehkä junien pääreitti tulee olemaan jonkin aikaa Luumäki - Vainikkala - Viipuri - Antrea - Rautu? Alun perin piti kaksoisraiteistaa osuus Luumäki - Vainikkala, mutta Venäjän uusi rataosuus mullisti suunnitelmat. | ||||
|
20.09.2012 22:47 | Ari Palin | ||
| Vuosina 1988-90 vedettiin suoria Helsingin ja Porin välisiä junia Dr13:lla Helsingistä/Helsinkiin saakka. | ||||
|
|
20.09.2012 22:43 | Ari Palin | ||
| Tuo on totta, mutta oikeanpuoleinen liikenne taas mahdollistaisi Tikkurilassa normaaliliikenteessä vaihtomahdollisuuden kehäradalta tulevista junista laiturin yli osaan kaukojunista (Lahden suuntaan?). Vasemmanpuoleisessa liikenteessä kaikki vaihtoyhteydet kehäradan junien ja kaukojunien välillä vaatisivat siirtymistä toiselle laiturille. | ||||
|
|
20.09.2012 22:36 | Ari Palin | ||
| Kun ratatyö on Pasilan ja Oulunkylän välillä, niin ehkä se liittyy raiteen 5b yhteyden rakentamiseen. Toisaalta se ainakin päällisin puolin näyttäisi olevan jo valmis. Käyttivätkö kaukojunat kaupunkiraiteita molempiin suuntiin? | ||||
|
|
20.09.2012 22:20 | Ari Palin | ||
| Kuinka suuri osa Vainikkalan kautta kulkevasta tavaraliikenteestä on tarkoitus siirtää Imatrankosken kautta kulkevalle reitille, kun Antrea - Rautu -tavaraliikennerata valmistuu? | ||||
|
20.09.2012 22:10 | Ari Palin | ||
| Jäiköhän tuo MRY:n kolmilättäinen syysretkijuna 3.9.1994 radan viimeiseksi? | ||||
|
20.09.2012 22:03 | Ari Palin | ||
| Huomatkaa taustalla vanhanmalliset ajokaistan yläpuoliset kaistamerkinnät. | ||||
|
|
20.09.2012 21:58 | Ari Palin | ||
| Kenties tällä radalla nähdään vielä joskus Ouluun tai Rovaniemelle matkaavia henkilöliikenteen vaunuja. | ||||
|
|
20.09.2012 21:54 | Ari Palin | ||
| Mitä poikkeusjärjestelyjä on tiedossa ja mistä ne johtuvat? | ||||
|
|
17.09.2012 18:12 | Ari Palin | ||
| Minkäpuoleinen liikenne kehäradalle mahtaa tulla, eli mennäänkö tästä tunnelista länteen vai tullaanko sieltä? | ||||
|
13.09.2012 21:24 | Ari Palin | ||
| Johtuikos tämän Vuokatti - Kontiomäki -osuuden perusparantamattomuus siitä, että tämä ei ole A-rataa kuten Porokylä - Vuokatti -osuus oli? | ||||
|
13.09.2012 21:22 | Ari Palin | ||
| Kilometrimerkistä näkee, että kuva on otettu laskevaan suuntaan (siis kilometrejä ajatellen), koska rataosa on merkitty kilometriluvun alapuolelle. | ||||
|
11.09.2012 19:57 | Ari Palin | ||
| Jorman mainitseman Riihimäen asfaltoidun tasoristeyksen, kuten muidenkin käytöstä poistettujen tasoristeysten, varoituslaitoksen pylväässä on kilpi "Puomilaitos ei toimi". Minusta parempi olisi "Tasoristeys ei ole käytössä". Raiteensa säilyttäneessä tasoristeyksessä nykyinen teksti todennäköisesti saa monen autoilijan luulemaan, että tasoristeyksessä pitää olla erityisen varovainen. Varoituslaitoshan on tekstin mukaan epäkunnossa. | ||||
|
11.09.2012 19:41 | Ari Palin | ||
| Miksiköhän tämä huomio-229 on noin kaukana todellisesta (valkoinen lätkä taustalla kahden seuraavan sähköratapylvään puolivälissä)? | ||||
|
|
10.09.2012 23:43 | Ari Palin | ||
| Pieksämäen asemallakin näkyi lisäkilpi huomiomerkin 376 alla raiteen 6 vieressä, mutta en ehtinyt käydä sitä lähempää tarkastelemassa. Kauas näkyi kuitenkin liikennepaikkojen lyhenteet Pm - Skä, eli jotain kyltti kertoi Pieksämäen ja Siikamäen välisestä osuudesta. | ||||
|
|
10.09.2012 23:36 | Ari Palin | ||
| Kouvolan lähistölle tullee siis kylttejä, jossa valkoinen ja punainen km-luku on sama, eli esimerkiksi kilometrin 191 jälkeen tulee 191. | ||||
|
07.09.2012 19:54 | Ari Palin | ||
| Ihmettelin lähinnä sitä, miksi ns. uuden opastinmallin mukaiset opastimet eivät kelpaisi sellaisenaan, mutta nuo näkökohdat selittävät kyllä asian. Jos raideosuuksien rajat uuden asetinlaitteen myötä vaihtuvat, joudutaan opastimia luonnollisesti siirtämään. Silloin on käytännössä pystytettävä uudet opastimet, kun asetinlaitteen koko toiminta-alueen opastimia ei voi yhdessä yössä siirtää uudelle paikalle. Vanhat pylväätkin kannattaa toki joskus uusia. Ja muutaman vuoden päästä nyt asennettavat opastimet vaihdettaneen niin tuolla kuin Murtomäessäkin uusiin mataliin led-opastimiin. :) | ||||
|
|
06.09.2012 22:37 | Ari Palin | ||
| Ei kai uusi asetinlaite uusia opastimia vanhojen samanlaisten tilalle vaadi? | ||||
|
|
05.09.2012 21:43 | Ari Palin | ||
| Mitäs varten tuonne on uusia opastimia pystytelty? | ||||
|
30.08.2012 20:47 | Ari Palin | ||
| En tarkoittanut sitä aseman eteläpuolelle tulevaa areenaa vaan suunnitelmaa, jossa laiturialue piti kattaa yhtenäisellä lasikatoksella hieman Helsingin tapaan. | ||||
|
|
30.08.2012 20:28 | Ari Palin | ||
| Jo 10-15 vuotta on ollut suunnitteilla uusi välilaituri Tampereen asemalle. Onko suunnitelma hylätty tai rahat loppuneet, kun mitään ei ole tapahtunut? Alun perin laiturisuunnitelma taisi olla osana koko laiturialueen kattamissuunnitelmaa, joka ainakin lienee kariutunut. | ||||
|
20.08.2012 22:17 | Ari Palin | ||
| Oliko muuten niin, että EVN-numeron kanssa suomalaista litteraakaan ei pitäisi käyttää eli sekin kuuluu tavallaan osaksi vanhaa numeroa? | ||||
|
|
20.08.2012 22:14 | Ari Palin | ||
| Ehkä automaattinen konvertointi pitäisi rajoittaa tosiaan vain niihin yksilöihin, joilla EVN-numero on näkyvissä. Eli Vorgissa kuvissa pysyisi vanha numero, jos se on ainoa kyljessä näkyvä numero. | ||||
|
20.08.2012 22:06 | Ari Palin | ||
| Itse kuljin Tallinnan aseman kautta 23.7. matkalla Moskovaan ja huomasin silloin juuri tämän kuvassa olevan laiturin olevan työn alla. Muita en nähnyt. Tarkoitin oikeastaan kysymykselläni sitä, aiotaanko muita laitureita korottaa. Ilmeisesti siis ainakin mainitsemasi laituri, joka jää kuvan vasemmalle puolelle. | ||||
|
20.08.2012 22:01 | Ari Palin | ||
| Tuota IC:tä en ollutkaan hoksannut. | ||||
|
19.08.2012 23:47 | Ari Palin | ||
| Voisiko olla Dm10:stä? Siinä oli muistaakseni vihreät Eit:n penkit. | ||||
|
|
19.08.2012 23:41 | Ari Palin | ||
| Jimin kommenttiin klo 18.27: Käyttäjähän voisi syöttää vanhan tunnuksen kokonaisena eli esim. "Dv12" + "2734" yhdistelmän "Dv12" + "034" sijasta. Silloin Vorg pystyisi aina hakemaan tietokannasta oikean EVN-numeron. Ylläpidolle jäisi tosin tehtäväksi alkuvaiheessa syöttää kantaan liikenteessä olevien sekä käytöstä jo poistettujen kalustoyksilöiden litterat, lyhyet suomalaiset numerot ja EVN-numerot. Tämä koskisi kuitenkin vain kalustoa, jolla on olemassa sekä lyhyt että EVN-numero. Sen jälkeen tarvitsee syöttää (tarvittaessa) vain uusien yksilöiden litterat ja numerot sitä mukaa kuin niitä valmistuu. | ||||
|
19.08.2012 23:09 | Ari Palin | ||
| Tuollainen määränpäänäyttö sopisi hyvin Sm1- ja Sm2-kalustoonkin, joissa sitä on vaikea sijoittaa ohjaamon ikkunan taakse. | ||||
|
|
19.08.2012 23:02 | Ari Palin | ||
| Viroon on alkanut ilmestyä taustalla näkyviä neliskulmaisia opastimia vanhojen neuvosto-opastimien tilalle. Samankaltaisia olen nähnyt viime aikoina myös Venäjällä. Onkohan kyseessä keskenään samanlaiset uudet opastinjärjestelmät vai ovatko uudet opastimet vain ulkoisesti samannäköisiä Virossa ja Venäjällä? Onko kyseessä edes opastinjärjestelmän muutos vai pelkkä opastimien modernisointi? Tietääkö joku? | ||||