Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.06.2011 18:39 Ari Palin  
  Tarkistin vanhoista aikatauluista, ja tosiaan, Hiekkaharju-Tikkurila on jo ainakin vuoden eli 7.6.2010 lähtien ollut 3 min. Samoin Koivukylä-Hiekkaharju on ollut 3 min jo 16.8.2010 alkaen, jolloin samalla Savio-Korso muuttui 4 minuutista 3 minuuttiin. Joskus aikaisemmin Hiekkaharju-Tikkurila oli muistaakseni 2 min.
kuva 25.06.2011 22:25 Ari Palin  
  Olisiko tällainen tilausjuna mahdollinen, vai vaaditaanko konduktöörille "virallinen" konduktöörinhytti junassa? Pelkällä makuuvaunulla ajettaessa kun konduktöörille olisi tarjolla vain makuuhytti.
kuva 25.06.2011 21:49 Ari Palin  
  Kuten tunnettua, Suomessa on tällä hetkellä kaksi henkilöliikennepaikkaa, jonka nimessä on sana "satama". Näistä kahdesta Turku satama on siitä erikoinen, että "Turku" ei virallisessa nimessä ole genetiivissä, vaikkakin kuulutuksissa se on. Olen kuullut, että tällä on haluttu saada nimi turisteille paremmin ymmärrettävään muotoon, koska Turku-nimestä katoaa k genetiivissä. Nykyisin virallinen nimi voitaisiin mielestäni kuitenkin hyvin muuttaa muotoon "Turun satama", koska siitä on olemassa englanninkielinen versio "Turku harbour". Toinen erikoisuus on Orivesi keskusta. Siinäkään ei paikan nimi ole genetiivissä, mutta vielä erikoisempaa on se, että liikennepaikan nimeä ei ole käännetty ruotsiksi eikä englanniksi.
kuva 24.06.2011 23:56 Ari Palin  
  Löysyysminuutti taitaa kuitenkin olla Hiekkaharju-Tikkurila -välillä, joka on nykyisin kolme minuuttia entisen kahden sijasta.
kuva 24.06.2011 23:53 Ari Palin  
  Taitaapa hyvinkin olla vanha paloauto. Oikeassa kyljessä oli tunnuskin, jossa numero 3. Olisiko ollut K 3.
kuva 22.06.2011 22:52 Ari Palin  
  Samaa mieltä kahden edellisen kanssa. Kun vain ne avattavat roskikset vielä siirrettäisiin ikkunan alta jonnekin muualle tai korvattaisiin IC-roskiksilla.
kuva 10.06.2011 20:04 Ari Palin  
  Luulen, että Joona tarkoitti, että S 76:n lisäksi myös 118:n aikataulu olisi muuttunut, aikaisemmaksi. Tarkistin aikatauluista, ei ole muuttunut vaan lähtee edelleen Lahdesta klo 16.45.
kuva 10.06.2011 19:51 Ari Palin  
  Eileissä erkkojen kolahdukset tosiaan kuuluvat paremmin kuin muussa kalustossa. Olisikin varmaan mielenkiintoinen äänimaailma matkustaa Eilissä Haapamäeltä pohjoiseen lyhytkiskorataa.
kuva 10.06.2011 19:45 Ari Palin  
  Eikö Sm5-väritys sopisi hyvin koko lähiliikenteen väritykseksi? Vai onkohan HSL:llä yksinoikeus siihen? Tosin tarkkaa rajaa ei pysty vetämään lähi- ja kaukoliikenteen värityksien välille, koska lähijunakalustolla liikennöidään myös joitakin lähiliikennealueen ulkopuolisia reittejä.
kuva 08.06.2011 23:44 Ari Palin  
  Muun muassa tuosta avattavasta ikkunasta kuvan keskimmäinen vaunu on tunnistettavissa Eilfiksi. Toinen tunnusmerkki ovat lipunmyyntitarrat ovissa. Jos jokin hiljainen Riihimäen tai Kirkkonummen lähijunavuoro ajettaisiin Eil/Eilf-kalustolla, pelkkää veturi + 1 Eilf-vaunu -yhdistelmää ei voisi käyttää. Kuka keksii, miksi?
kuva 08.06.2011 23:29 Ari Palin  
  Jouni: Jos viimeisen vaunun päätynä on WC-pää, silloin "tuulikaappi" on isompi ja sinne mahtuu taitettava tuoli.
kuva 06.06.2011 23:32 Ari Palin  
  Ovatpa lähellä erotusjaksoa sijainneet nuo suojastusopastimet tuolloin. Jos pitkä Sm-juna on joutunut pysähtymään opastimelle, jokin yksiköistä on voinut jäädä erotusjaksoon. Toki siitä on päässyt uudelleen liikkeelle. Astetta haastavampia tilanteita voi tulla ohjausvaunullisten junien kanssa...
kuva 06.06.2011 23:07 Ari Palin  
  Miksi kolmella yksiköllä? Ei H 9860:ssä ainakaan ruuhkaa ole.
kuva 06.06.2011 23:03 Ari Palin  
  Aivan kuin pohjoinen raide, jota tavarajuna kulkee, päättyisi suoraan aseman seinään.
kuva 05.06.2011 22:03 Ari Palin  
  Tuon ruuhka-Z:n paluuvuoro H 234 oli viimeinen illalla Helsingin suuntaan ajettava Eil-juna. Maanantaista 6.6. lähtien kalustona on Sm4 ja junan numero on H 9860 (kuten viikonloppuisin on ollut jo aiemmin).
kuva 05.06.2011 21:49 Ari Palin  
  Näenkö oikein, menevätkö molemmat pääraiteet nyt asemarakennuksen eteläpuolelta?
kuva 05.06.2011 21:46 Ari Palin  
  Tänään runko 6325/6425 seisoi Riihimäen raiteen 2 letkassa.
kuva 05.06.2011 21:42 Ari Palin  
  Vedenalainen lasiputkessa kulkeva rata voisikin olla mielenkiintoinen. :)
kuva 05.06.2011 21:37 Ari Palin  
  Tukholman malli, jossa paikallisliikenteen raiteet ovat kaukojunaraiteiden välissä, on hyvä vaihtoyhteyksien kannalta. Kaukojuna-asemilla vaihdot paikallis- ja kaukojunien välillä toimivat tehokkaasti laiturin yli molemmissa kulkusuunnissa. Tosin yhteys bussiterminaaliin laiturin yli mallia Leppävaara ei ole silloin mahdollinen.
kuva 03.06.2011 21:27 Ari Palin  
  Kilometri lännempänä eräs kevyen liikenteen väylä ja ratalinja kohtaavat tällä hetkellä liikennevaloin.
kuva 31.05.2011 21:58 Ari Palin  
  Tasan 11 vuotta tämän kuvan ottamisen jälkeen Keravalla saattoi nähdä viimeisen vakinaisen liikenteen lätän kyseisellä paikkakunnalla.
kuva 31.05.2011 21:57 Ari Palin  
  Vielä kaksi vuotta aiemmin ovat olleet vanhat laiturit: http://vaunut.org/kuva/46278?paik=Kerava​+asema&ol=1
kuva 30.05.2011 21:48 Ari Palin  
  Laiturit ovat kuvassa ilmeisen uusia. Odottivatko ne vielä päällystettä vai jätettiinkö vielä sorapintaisiksi? Mukava nähdä kuva ajalta, jolloin Keravan asema-alue on ollut muotoutumassa sellaiseksi kuin sen pari vuosikymmentä myöhemmältä ajalta muistan. Nyt siitäkin on kulunut parikymmentä vuotta ja taas on asema-alue uudessa kuosissa. Olisiko lättä Helsinki-Kerava -juna? Pohjoiseen jatkavan luulisi käyttäneen raidetta 3, Porvoon junan raidetta 5. Puoli vuotta myöhemmin (1.12.1970) kaupallinen sähköjunaliikenne Keravalle alkoi.
kuva 29.05.2011 22:52 Ari Palin  
  Haminan rata, Metsäkylän eteläpuolelta?
kuva 19.05.2011 20:06 Ari Palin  
  Mahtaako Pasilan aseman raiteiden 5B-9 numerointi mennä uusiksi, kun 5B tulee vakituiseen henkilöliikennekäyttöön? Uudet numerot olisivat siis 6-10. Suomessa ei yleensä käytetä kirjaimia raidenumeroiden perässä paitsi silloin, kun saman raiteen eri päät on lähtevien junien näytössä haluttu esittää eri raiteina.
kuva 18.05.2011 23:42 Ari Palin  
  Mitä huoltoraiteita mahdat tarkoittaa? Penkka kaartaa selvästi pääradan puolelle Haarakalliota, joten mikään muu raide ei oikein voi olla kyseessä kuin aseman raiteelle 5B johtava raide. Tosin hieman ihmettelen, miksi penkka pohjoisempana menee noin kauas pääradasta. Voisiko kyseessä olla pääradan raiteen sijasta yhteys autojuna-aseman raiteilta pääradalle? Se siis yhtyisi sähköaseman takana pääradan uuteen raiteeseen, ja sitä kautta myös autojuna-asemalla käyvät junat pääsisivät Pasilan asemalle, raiteelle 5B. Jos joku pystyy vahvistamaan asian, korjaan kuvatekstin.
kuva 13.05.2011 23:57 Ari Palin  
  Jos Lahden lähellä ollaan, valon suunnasta ja kilometritolpan sijainnista päätellen ollaan Heinolan radalla, ilmeisesti jollakin sellaisella paikalla, jossa rata nykyisin risteää moottoritien. Veikataan vaikka kilometrin verran Myllyojalta etelään. Kuvan päivämäärästä: Seuraavana päivänä rytisi Helsingissä, tarkemmin sanottuna Linnunlaulussa.
kuva 13.05.2011 21:57 Ari Palin  
  Jokin kannatinlanka raiteen yli näyttäisi kuitenkin menevän.
kuva 08.05.2011 22:59 Ari Palin  
  Niin minäkin. :) Olipas helppo, näin takaviistostakin kuvattuna. Nikkilähän se, nähtynä Nikkilän kuntoreitiltä.
kuva 06.05.2011 23:07 Ari Palin  
  Olen itsekin kävellyt penkan läpi Inkeroisista Haminaan vuonna 2006 ja muistikuvani mukaan Metsäkylän asema olisi ollut kylästä pohjoiseen eli Inkeroisten suuntaan.
kuva 05.05.2011 20:00 Ari Palin  
  Mielenkiintoista, että tuo taustan opastin on laitettu portaaliin eikä radan vasemmalle puolelle nuolella varustettuna.
kuva 04.05.2011 00:16 Ari Palin  
  Autojuna-aseman raideyhteyden sijasta tuossa louhittaneen Haarakallion itäreunasta tilaa uudelle raiteelle, joka johtaa pääradalta pohjoisesta raiteelle 5B. Yhteyden ansiosta on mahdollista ajaa Pasilan asemalle rinnakkain kaksi pääradan kaukoliikenneraiteilta Helsingin suuntaan kulkevaa junaa (raiteet 5 ja 5B) kuten vanhastaan on mahdollista jo pohjoiseen päin (raiteet 3 ja 4). Oletettavasti raidenumerointi muuttuu yhteyden käyttöönoton yhteydessä siten, että raiteesta 5B tulee 6 ja raiteet 6-9 numeroidaan kaikki pykälän verran ylöspäin (tai sitten ei). Myös autojuna-aseman yhteydet tulevat pääradan suunnasta mutta Haarakallion länsipuolelta. Toki sekin voi vaatia louhintaa siltä puolelta. Sitä en tiedä, tuleeko autojuna-asemalta myös yhteys vanhan alaratapihan kautta Helsingin aseman suuntaan.
kuva 02.05.2011 09:47 Ari Palin  
  Mannerheimintiellä Aleksanterinkadun kohdalla matkasi eilen eteläänpäin NrI tai NrII kaikki linjakilvet pimeinä mutta poka päällä.
kuva 15.04.2011 21:48 Ari Palin  
  Jostain syystä Valtiovarainministeriö lyhennetään VM eikä VVM.
kuva 14.04.2011 19:19 Ari Palin  
  Niin eihän tämä ole edes VR:n omistuksessa. Pikemminkin Hr1 1021:een väritys voisi ilmestyä. :)
kuva 14.04.2011 19:11 Ari Palin  
  No siksipä se olikin olemassa vuonna 1990 ja rele naksui. :)
kuva 14.04.2011 19:10 Ari Palin  
  Venäjällä homma on hoidettu kaukojunien osalta hyvin. Vaunuemännät tarkastavat liput ovella ja tietävät toki, mihin juna on menossa. :)
kuva 13.04.2011 22:43 Ari Palin  
  Mikko: Se oli muistaakseni vuonna 1990, ei ainakaan myöhemmin. On siitä siis ainakin 20 vuotta...
kuva 12.04.2011 19:02 Ari Palin  
  Tämän kuvan alueella kuuntelin reilut 20 vuotta sitten releen naksutusta. :)
kuva 11.04.2011 20:23 Ari Palin  
  Vuonna 1992 Hesarin uutinen kertoi, että Kirkkonummella lähellä Espoon rajaa rattijuoppo pysäköi autonsa tasoristeyksen päälle ja lähti pois paikalta. Jonkin ajan kuluttua auto tarttui Dr13:n keulaan ja matkasi siinä Espoon puolelle. Auto irtosi junan keulasta Mankissa ja jäi henkilölaiturin päälle nököttämään. Sitä en osaa sanoa, mistä tasoristeyksestä oli kyse. Nykyään ensimmäinen tasoristeys on vasta Luomassa, mutta sieltä juna olisi ehtinyt pysähtyä jo kauan ennen Mankkia.
kuva 11.04.2011 19:46 Ari Palin  
  Vaunujen oleminen yleensä samoin päin on erinomainen asia, sillä se antaa mahdollisuuden varata paikkansa naama menosuuntaan. Vaunun pohjapiirustuksesta voi katsoa, että kohdalle osuu myös kokonainen ikkuna. Ainakin toistaiseksi haluamansa paikkanumeron saa vain aseman lipunmyynnistä. Automaatista tai verkkokaupasta ostettuna ei paikkaa voi valita lukuun ottamatta paikan lajia. Automaatista ostettuna paikka osuu noin 80-prosenttisesti ikkunapalkin kohdalle ja 60-prosenttisesti selkä menosuuntaan.
kuva 09.04.2011 22:29 Ari Palin  
  Topi: Tuokin on toki järkevä toteutustapa ja on ollut tehtävissä ilman JKV:täkin. Olipa suojastusvälin varattuna pitäminen tällaisessa tapauksessa toteutettu miten tahansa (jos yleensäkään on), niin potkukelkalla rataa ylittävä saattaisi saada aikaiseksi suojastusvälin varautumisen, joka ei sitten purkautuisikaan ennen kuin viereinen suojastusväli varataan tai baliisit ylitetään (oikeaan suuntaan eli poispäin varatulta väliltä). Toki sekin tilanne on mahdollista ottaa tekniikassa huomioon, eli jos suojastusväli varautuu ilman, että viereistä väliä on ensin varattu, varaus voisi myös purkautua ilman viereisen välin varaamista.
kuva 09.04.2011 00:00 Ari Palin  
  Virallisesti IC-junat aloittivat liikenteen muistaakseni vasta 15.8.1988, mutta jo kesällä EP-junissa käytettiin IC-vaunuja. Käytettiinkö jo toukokuussakin? Lätät nimittäin lopettivat liikenteen jo toukokuussa. No joka tapauksessa samana vuonna on kulkenut rataverkolla niin lättiä kuin IC-juniakin. Ja kannattaa muistaa, että vielä vuotta aikaisemmin pääradalla kulki pelkistä puuvaunuista koostuneita junarunkojakin. Mitää tulee vuoteen 1971, niin silloin oli peräti kolmenlaista vetovoimaa tarjolla.
kuva 08.04.2011 23:14 Ari Palin  
  Jos juna ei sulkisi raidevirtapiiriä esimerkiksi kiskoilla olevan aineen vuoksi, tilanne taitaisi olla nykyäänkin vakava. Suojastusautomatiikka antaisi vihreän seuraavalle junalle samalle suojastusvälille. JKV:kin noudattaa vain suojastuksen sille välittämiä tietoja eikä siksi pysäyttäisi "kadonneen" junan kanssa törmäyskurssilla olevaa junaa. Vai onko JKV niin fiksu, että se tajuaa suojastusvälin olevan edelleen varattu, jos suojastusvälin päissä olevia baliiseja ei ole ylitetty kummassakaan päässä ja silti juna "katoaa" kyseiseltä väliltä?
kuva 07.04.2011 20:22 Ari Palin  
  Tässä ilmeisesti sama paikka toiseen suuntaan: http://de.wikipedia.org/w/index.php?titl​e=Datei:Wiener_Stadtbahn.jpg&filetimesta​mp=20050812140402
kuva 04.04.2011 21:42 Ari Palin  
  Nykyäänkin maailmalta löytyy esimerkkejä sanojen "kansa" ja "demokraattinen" vastaavasta käytöstä: esimerkiksi Kiinan kansantasavalta (People's Republic of China) ja Korean demokraattinen kansantasavalta (Democratic People's Republic of Korea). Tässä video junamatkasta Pohjois-Koreassa: http://www.youtube.com/watch?v=NPAFflmOA​rM
kuva 02.04.2011 22:08 Ari Palin  
  Onko veturitalli ja sen kääntöpöytä jo purettu? Onneksi tuli kuvattua sitä vuonna 2005.
kuva 31.03.2011 22:32 Ari Palin  
  Rautaposti? :)
kuva 31.03.2011 21:55 Ari Palin  
  Kiitokset moottoritiedoista ja linkeistä!
kuva 30.03.2011 21:52 Ari Palin  
  Mahtavat värit ovat tässä kuvassa.
kuva 30.03.2011 21:42 Ari Palin  
  Olisi kiva kuulla, millainen moottorin ääni näissä oli. Veikkaisin hieman "porkkanamaista" ääntä. Muistan Porkkanoiden pehmeän käyntiäänen. Kerran sain Porkkanalla matkustaa ja sekös oli 5-6-vuotiaalle elämys.