26.06.2011 18:39 | Ari Palin | |||
Tarkistin vanhoista aikatauluista, ja tosiaan, Hiekkaharju-Tikkurila on jo ainakin vuoden eli 7.6.2010 lähtien ollut 3 min. Samoin Koivukylä-Hiekkaharju on ollut 3 min jo 16.8.2010 alkaen, jolloin samalla Savio-Korso muuttui 4 minuutista 3 minuuttiin. Joskus aikaisemmin Hiekkaharju-Tikkurila oli muistaakseni 2 min. | ||||
25.06.2011 22:25 | Ari Palin | |||
Olisiko tällainen tilausjuna mahdollinen, vai vaaditaanko konduktöörille "virallinen" konduktöörinhytti junassa? Pelkällä makuuvaunulla ajettaessa kun konduktöörille olisi tarjolla vain makuuhytti. | ||||
25.06.2011 21:49 | Ari Palin | |||
Kuten tunnettua, Suomessa on tällä hetkellä kaksi henkilöliikennepaikkaa, jonka nimessä on sana "satama". Näistä kahdesta Turku satama on siitä erikoinen, että "Turku" ei virallisessa nimessä ole genetiivissä, vaikkakin kuulutuksissa se on. Olen kuullut, että tällä on haluttu saada nimi turisteille paremmin ymmärrettävään muotoon, koska Turku-nimestä katoaa k genetiivissä. Nykyisin virallinen nimi voitaisiin mielestäni kuitenkin hyvin muuttaa muotoon "Turun satama", koska siitä on olemassa englanninkielinen versio "Turku harbour". Toinen erikoisuus on Orivesi keskusta. Siinäkään ei paikan nimi ole genetiivissä, mutta vielä erikoisempaa on se, että liikennepaikan nimeä ei ole käännetty ruotsiksi eikä englanniksi. | ||||
24.06.2011 23:56 | Ari Palin | |||
Löysyysminuutti taitaa kuitenkin olla Hiekkaharju-Tikkurila -välillä, joka on nykyisin kolme minuuttia entisen kahden sijasta. | ||||
24.06.2011 23:53 | Ari Palin | |||
Taitaapa hyvinkin olla vanha paloauto. Oikeassa kyljessä oli tunnuskin, jossa numero 3. Olisiko ollut K 3. | ||||
22.06.2011 22:52 | Ari Palin | |||
Samaa mieltä kahden edellisen kanssa. Kun vain ne avattavat roskikset vielä siirrettäisiin ikkunan alta jonnekin muualle tai korvattaisiin IC-roskiksilla. | ||||
10.06.2011 20:04 | Ari Palin | |||
Luulen, että Joona tarkoitti, että S 76:n lisäksi myös 118:n aikataulu olisi muuttunut, aikaisemmaksi. Tarkistin aikatauluista, ei ole muuttunut vaan lähtee edelleen Lahdesta klo 16.45. | ||||
10.06.2011 19:51 | Ari Palin | |||
Eileissä erkkojen kolahdukset tosiaan kuuluvat paremmin kuin muussa kalustossa. Olisikin varmaan mielenkiintoinen äänimaailma matkustaa Eilissä Haapamäeltä pohjoiseen lyhytkiskorataa. | ||||
10.06.2011 19:45 | Ari Palin | |||
Eikö Sm5-väritys sopisi hyvin koko lähiliikenteen väritykseksi? Vai onkohan HSL:llä yksinoikeus siihen? Tosin tarkkaa rajaa ei pysty vetämään lähi- ja kaukoliikenteen värityksien välille, koska lähijunakalustolla liikennöidään myös joitakin lähiliikennealueen ulkopuolisia reittejä. | ||||
08.06.2011 23:44 | Ari Palin | |||
Muun muassa tuosta avattavasta ikkunasta kuvan keskimmäinen vaunu on tunnistettavissa Eilfiksi. Toinen tunnusmerkki ovat lipunmyyntitarrat ovissa. Jos jokin hiljainen Riihimäen tai Kirkkonummen lähijunavuoro ajettaisiin Eil/Eilf-kalustolla, pelkkää veturi + 1 Eilf-vaunu -yhdistelmää ei voisi käyttää. Kuka keksii, miksi? | ||||
08.06.2011 23:29 | Ari Palin | |||
Jouni: Jos viimeisen vaunun päätynä on WC-pää, silloin "tuulikaappi" on isompi ja sinne mahtuu taitettava tuoli. | ||||
06.06.2011 23:32 | Ari Palin | |||
Ovatpa lähellä erotusjaksoa sijainneet nuo suojastusopastimet tuolloin. Jos pitkä Sm-juna on joutunut pysähtymään opastimelle, jokin yksiköistä on voinut jäädä erotusjaksoon. Toki siitä on päässyt uudelleen liikkeelle. Astetta haastavampia tilanteita voi tulla ohjausvaunullisten junien kanssa... | ||||
06.06.2011 23:07 | Ari Palin | |||
Miksi kolmella yksiköllä? Ei H 9860:ssä ainakaan ruuhkaa ole. | ||||
06.06.2011 23:03 | Ari Palin | |||
Aivan kuin pohjoinen raide, jota tavarajuna kulkee, päättyisi suoraan aseman seinään. | ||||
05.06.2011 22:03 | Ari Palin | |||
Tuon ruuhka-Z:n paluuvuoro H 234 oli viimeinen illalla Helsingin suuntaan ajettava Eil-juna. Maanantaista 6.6. lähtien kalustona on Sm4 ja junan numero on H 9860 (kuten viikonloppuisin on ollut jo aiemmin). | ||||
05.06.2011 21:49 | Ari Palin | |||
Näenkö oikein, menevätkö molemmat pääraiteet nyt asemarakennuksen eteläpuolelta? | ||||
05.06.2011 21:46 | Ari Palin | |||
Tänään runko 6325/6425 seisoi Riihimäen raiteen 2 letkassa. | ||||
05.06.2011 21:42 | Ari Palin | |||
Vedenalainen lasiputkessa kulkeva rata voisikin olla mielenkiintoinen. :) | ||||
05.06.2011 21:37 | Ari Palin | |||
Tukholman malli, jossa paikallisliikenteen raiteet ovat kaukojunaraiteiden välissä, on hyvä vaihtoyhteyksien kannalta. Kaukojuna-asemilla vaihdot paikallis- ja kaukojunien välillä toimivat tehokkaasti laiturin yli molemmissa kulkusuunnissa. Tosin yhteys bussiterminaaliin laiturin yli mallia Leppävaara ei ole silloin mahdollinen. | ||||
03.06.2011 21:27 | Ari Palin | |||
Kilometri lännempänä eräs kevyen liikenteen väylä ja ratalinja kohtaavat tällä hetkellä liikennevaloin. | ||||
31.05.2011 21:58 | Ari Palin | |||
Tasan 11 vuotta tämän kuvan ottamisen jälkeen Keravalla saattoi nähdä viimeisen vakinaisen liikenteen lätän kyseisellä paikkakunnalla. | ||||
31.05.2011 21:57 | Ari Palin | |||
Vielä kaksi vuotta aiemmin ovat olleet vanhat laiturit: http://vaunut.org/kuva/46278?paik=Kerava+asema&ol=1 | ||||
30.05.2011 21:48 | Ari Palin | |||
Laiturit ovat kuvassa ilmeisen uusia. Odottivatko ne vielä päällystettä vai jätettiinkö vielä sorapintaisiksi? Mukava nähdä kuva ajalta, jolloin Keravan asema-alue on ollut muotoutumassa sellaiseksi kuin sen pari vuosikymmentä myöhemmältä ajalta muistan. Nyt siitäkin on kulunut parikymmentä vuotta ja taas on asema-alue uudessa kuosissa. Olisiko lättä Helsinki-Kerava -juna? Pohjoiseen jatkavan luulisi käyttäneen raidetta 3, Porvoon junan raidetta 5. Puoli vuotta myöhemmin (1.12.1970) kaupallinen sähköjunaliikenne Keravalle alkoi. | ||||
29.05.2011 22:52 | Ari Palin | |||
Haminan rata, Metsäkylän eteläpuolelta? | ||||
19.05.2011 20:06 | Ari Palin | |||
Mahtaako Pasilan aseman raiteiden 5B-9 numerointi mennä uusiksi, kun 5B tulee vakituiseen henkilöliikennekäyttöön? Uudet numerot olisivat siis 6-10. Suomessa ei yleensä käytetä kirjaimia raidenumeroiden perässä paitsi silloin, kun saman raiteen eri päät on lähtevien junien näytössä haluttu esittää eri raiteina. | ||||
18.05.2011 23:42 | Ari Palin | |||
Mitä huoltoraiteita mahdat tarkoittaa? Penkka kaartaa selvästi pääradan puolelle Haarakalliota, joten mikään muu raide ei oikein voi olla kyseessä kuin aseman raiteelle 5B johtava raide. Tosin hieman ihmettelen, miksi penkka pohjoisempana menee noin kauas pääradasta. Voisiko kyseessä olla pääradan raiteen sijasta yhteys autojuna-aseman raiteilta pääradalle? Se siis yhtyisi sähköaseman takana pääradan uuteen raiteeseen, ja sitä kautta myös autojuna-asemalla käyvät junat pääsisivät Pasilan asemalle, raiteelle 5B. Jos joku pystyy vahvistamaan asian, korjaan kuvatekstin. | ||||
13.05.2011 23:57 | Ari Palin | |||
Jos Lahden lähellä ollaan, valon suunnasta ja kilometritolpan sijainnista päätellen ollaan Heinolan radalla, ilmeisesti jollakin sellaisella paikalla, jossa rata nykyisin risteää moottoritien. Veikataan vaikka kilometrin verran Myllyojalta etelään. Kuvan päivämäärästä: Seuraavana päivänä rytisi Helsingissä, tarkemmin sanottuna Linnunlaulussa. | ||||
13.05.2011 21:57 | Ari Palin | |||
Jokin kannatinlanka raiteen yli näyttäisi kuitenkin menevän. | ||||
08.05.2011 22:59 | Ari Palin | |||
Niin minäkin. :) Olipas helppo, näin takaviistostakin kuvattuna. Nikkilähän se, nähtynä Nikkilän kuntoreitiltä. | ||||
06.05.2011 23:07 | Ari Palin | |||
Olen itsekin kävellyt penkan läpi Inkeroisista Haminaan vuonna 2006 ja muistikuvani mukaan Metsäkylän asema olisi ollut kylästä pohjoiseen eli Inkeroisten suuntaan. | ||||
05.05.2011 20:00 | Ari Palin | |||
Mielenkiintoista, että tuo taustan opastin on laitettu portaaliin eikä radan vasemmalle puolelle nuolella varustettuna. | ||||
04.05.2011 00:16 | Ari Palin | |||
Autojuna-aseman raideyhteyden sijasta tuossa louhittaneen Haarakallion itäreunasta tilaa uudelle raiteelle, joka johtaa pääradalta pohjoisesta raiteelle 5B. Yhteyden ansiosta on mahdollista ajaa Pasilan asemalle rinnakkain kaksi pääradan kaukoliikenneraiteilta Helsingin suuntaan kulkevaa junaa (raiteet 5 ja 5B) kuten vanhastaan on mahdollista jo pohjoiseen päin (raiteet 3 ja 4). Oletettavasti raidenumerointi muuttuu yhteyden käyttöönoton yhteydessä siten, että raiteesta 5B tulee 6 ja raiteet 6-9 numeroidaan kaikki pykälän verran ylöspäin (tai sitten ei). Myös autojuna-aseman yhteydet tulevat pääradan suunnasta mutta Haarakallion länsipuolelta. Toki sekin voi vaatia louhintaa siltä puolelta. Sitä en tiedä, tuleeko autojuna-asemalta myös yhteys vanhan alaratapihan kautta Helsingin aseman suuntaan. | ||||
02.05.2011 09:47 | Ari Palin | |||
Mannerheimintiellä Aleksanterinkadun kohdalla matkasi eilen eteläänpäin NrI tai NrII kaikki linjakilvet pimeinä mutta poka päällä. | ||||
15.04.2011 21:48 | Ari Palin | |||
Jostain syystä Valtiovarainministeriö lyhennetään VM eikä VVM. | ||||
14.04.2011 19:19 | Ari Palin | |||
Niin eihän tämä ole edes VR:n omistuksessa. Pikemminkin Hr1 1021:een väritys voisi ilmestyä. :) | ||||
14.04.2011 19:11 | Ari Palin | |||
No siksipä se olikin olemassa vuonna 1990 ja rele naksui. :) | ||||
14.04.2011 19:10 | Ari Palin | |||
Venäjällä homma on hoidettu kaukojunien osalta hyvin. Vaunuemännät tarkastavat liput ovella ja tietävät toki, mihin juna on menossa. :) | ||||
13.04.2011 22:43 | Ari Palin | |||
Mikko: Se oli muistaakseni vuonna 1990, ei ainakaan myöhemmin. On siitä siis ainakin 20 vuotta... | ||||
12.04.2011 19:02 | Ari Palin | |||
Tämän kuvan alueella kuuntelin reilut 20 vuotta sitten releen naksutusta. :) | ||||
11.04.2011 20:23 | Ari Palin | |||
Vuonna 1992 Hesarin uutinen kertoi, että Kirkkonummella lähellä Espoon rajaa rattijuoppo pysäköi autonsa tasoristeyksen päälle ja lähti pois paikalta. Jonkin ajan kuluttua auto tarttui Dr13:n keulaan ja matkasi siinä Espoon puolelle. Auto irtosi junan keulasta Mankissa ja jäi henkilölaiturin päälle nököttämään. Sitä en osaa sanoa, mistä tasoristeyksestä oli kyse. Nykyään ensimmäinen tasoristeys on vasta Luomassa, mutta sieltä juna olisi ehtinyt pysähtyä jo kauan ennen Mankkia. | ||||
11.04.2011 19:46 | Ari Palin | |||
Vaunujen oleminen yleensä samoin päin on erinomainen asia, sillä se antaa mahdollisuuden varata paikkansa naama menosuuntaan. Vaunun pohjapiirustuksesta voi katsoa, että kohdalle osuu myös kokonainen ikkuna. Ainakin toistaiseksi haluamansa paikkanumeron saa vain aseman lipunmyynnistä. Automaatista tai verkkokaupasta ostettuna ei paikkaa voi valita lukuun ottamatta paikan lajia. Automaatista ostettuna paikka osuu noin 80-prosenttisesti ikkunapalkin kohdalle ja 60-prosenttisesti selkä menosuuntaan. | ||||
09.04.2011 22:29 | Ari Palin | |||
Topi: Tuokin on toki järkevä toteutustapa ja on ollut tehtävissä ilman JKV:täkin. Olipa suojastusvälin varattuna pitäminen tällaisessa tapauksessa toteutettu miten tahansa (jos yleensäkään on), niin potkukelkalla rataa ylittävä saattaisi saada aikaiseksi suojastusvälin varautumisen, joka ei sitten purkautuisikaan ennen kuin viereinen suojastusväli varataan tai baliisit ylitetään (oikeaan suuntaan eli poispäin varatulta väliltä). Toki sekin tilanne on mahdollista ottaa tekniikassa huomioon, eli jos suojastusväli varautuu ilman, että viereistä väliä on ensin varattu, varaus voisi myös purkautua ilman viereisen välin varaamista. | ||||
09.04.2011 00:00 | Ari Palin | |||
Virallisesti IC-junat aloittivat liikenteen muistaakseni vasta 15.8.1988, mutta jo kesällä EP-junissa käytettiin IC-vaunuja. Käytettiinkö jo toukokuussakin? Lätät nimittäin lopettivat liikenteen jo toukokuussa. No joka tapauksessa samana vuonna on kulkenut rataverkolla niin lättiä kuin IC-juniakin. Ja kannattaa muistaa, että vielä vuotta aikaisemmin pääradalla kulki pelkistä puuvaunuista koostuneita junarunkojakin. Mitää tulee vuoteen 1971, niin silloin oli peräti kolmenlaista vetovoimaa tarjolla. | ||||
08.04.2011 23:14 | Ari Palin | |||
Jos juna ei sulkisi raidevirtapiiriä esimerkiksi kiskoilla olevan aineen vuoksi, tilanne taitaisi olla nykyäänkin vakava. Suojastusautomatiikka antaisi vihreän seuraavalle junalle samalle suojastusvälille. JKV:kin noudattaa vain suojastuksen sille välittämiä tietoja eikä siksi pysäyttäisi "kadonneen" junan kanssa törmäyskurssilla olevaa junaa. Vai onko JKV niin fiksu, että se tajuaa suojastusvälin olevan edelleen varattu, jos suojastusvälin päissä olevia baliiseja ei ole ylitetty kummassakaan päässä ja silti juna "katoaa" kyseiseltä väliltä? | ||||
07.04.2011 20:22 | Ari Palin | |||
Tässä ilmeisesti sama paikka toiseen suuntaan: http://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:Wiener_Stadtbahn.jpg&filetimestamp=20050812140402 | ||||
04.04.2011 21:42 | Ari Palin | |||
Nykyäänkin maailmalta löytyy esimerkkejä sanojen "kansa" ja "demokraattinen" vastaavasta käytöstä: esimerkiksi Kiinan kansantasavalta (People's Republic of China) ja Korean demokraattinen kansantasavalta (Democratic People's Republic of Korea). Tässä video junamatkasta Pohjois-Koreassa: http://www.youtube.com/watch?v=NPAFflmOArM | ||||
02.04.2011 22:08 | Ari Palin | |||
Onko veturitalli ja sen kääntöpöytä jo purettu? Onneksi tuli kuvattua sitä vuonna 2005. | ||||
31.03.2011 22:32 | Ari Palin | |||
Rautaposti? :) | ||||
31.03.2011 21:55 | Ari Palin | |||
Kiitokset moottoritiedoista ja linkeistä! | ||||
30.03.2011 21:52 | Ari Palin | |||
Mahtavat värit ovat tässä kuvassa. | ||||
30.03.2011 21:42 | Ari Palin | |||
Olisi kiva kuulla, millainen moottorin ääni näissä oli. Veikkaisin hieman "porkkanamaista" ääntä. Muistan Porkkanoiden pehmeän käyntiäänen. Kerran sain Porkkanalla matkustaa ja sekös oli 5-6-vuotiaalle elämys. |