Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.04.2010 22:34 | Ari Palin | ||
| Tai sitten tuossa on niin kuin esimerkiksi jossain päin Berliiniä on ja taisi olla Kööpenhaminassakin, että punainen ilmaistaan kahtena päällekkäisenä valona. Kävin tuolla Ilolassa paikan päällä itsekin ihmettelemässä muutama viikko sitten ja piti laittaa kuvakin, mutta ei nyt enää sitten tarvitsekaan. | ||||
|
11.04.2010 21:42 | Ari Palin | ||
| Sitä odotellessa, kun junien sijainti on nähtävissä netistä... | ||||
|
31.03.2010 23:18 | Ari Palin | ||
| "Vuoden veturit" eivät lopu Dv16-sarjan jälkeen, mutta siihen väliin taitaa tulla 160 vuoden tauko ennen kuin jatkuu Huru-sarjasta. Sen ajan harrastajat voivat sitten ihailla lähes neljännesvuosituhannen ikäisiä Huru-kuvia. | ||||
|
30.03.2010 19:44 | Ari Palin | ||
| Melkoisesti on maisema muuttunut, mutta sittemmin alueen muuttuminen taisi pysähtyä lamaan ja Teollisuuskadun puoleinen osa alueesta jäi purkutöiden jälkeen tyhjilleen. | ||||
|
27.03.2010 22:41 | Ari Palin | ||
| Mitä tuossa kellossa tarkoittavat nuo luvut 70 ja 80? | ||||
|
27.03.2010 00:49 | Ari Palin | ||
| Heitänpä arvauksen: Juna on lähtenyt Hiirolan asemalta kohti pohjoista 1970-luvun lopulla. | ||||
|
Kuvasarja: Kytiksellä Kytömaalla |
25.03.2010 22:30 | Ari Palin | ||
| Hieno kuvasarja! Tarkentaisin sen verran, että kuvat ovat Tuusulan kunnan alueelta. Järvenpää alkaa vasta hieman ennen entistä Ristinummen seisaketta noin kilometrin pohjoisempana. | ||||
|
25.03.2010 00:01 | Ari Palin | ||
| Viipurin Salama (mukaillen Dm10:n lempinimeä). | ||||
|
24.03.2010 23:46 | Ari Palin | ||
| Noita samoja sähkölinjoja näkyy myös 1890-luvun alun kuvissa, joten ratikoiden kanssa niillä tuskin on tekemistä. | ||||
|
24.03.2010 23:40 | Ari Palin | ||
| Kaisaniemenkatu lienee tuossa aika uusi. Eräässä 1910-luvun alussa Kaivokadulta otetussa kuvassa sitä ei vielä ole, vaan kortteli jatkuu yhtenäisenä Kaisaniemenkadun poikki. Jos kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa, että Kaisaniemenkadun varrella näkyvässä talossa alakulma on vaaleampi kuin muu rakennus. Siinä on ilmeisesti katua rakennettaessa nirhaistu kulmasta pala pois jalkakäytävää varten ja laitettu tukitolppa tilalle. | ||||
|
24.03.2010 23:26 | Ari Palin | ||
| Mukava nähdä tuon ajan kuvia Helsingin ratapihalta. Olikos niin, että vain tämä vasemmalla oleva sähköistys oli tuossa vaiheessa käytössä? Entä olenko oikeassa, jos heitän arvauksen, että oikealla olevaa sähköistystä alkoivat myöhemmin käyttää rantaradan junat ja vasemmalla olevaa pääradan junat sähköistyksen valmistuttua Hiekkaharjuun 1.9.1970? Hoidettiinko ratapihan vaihteiden ohjaus kuvassa näkyvistä kopeista tuolloin? Linnunlaulun torniahan ei vielä ollut. | ||||
|
23.03.2010 00:07 | Ari Palin | ||
| Aikataulusta katsoen Helsinkiin päin mennessä pääsyyllinen pakolliseen odotteluun Siuntiossa on se, että Y-juna lähtee Karjaalta ainakin iltapäivällä ja illalla vasta 15-18 minuuttia kaukojunan jälkeen (16.15 ja 19.18). Jos Karjaalta lähdettäisiin heti kaukojunan perään (kuten klo 13.04), niin Kirkkonummelle asti ehtisi ennen vastaan tulevaa kaukojunaa, jopa Sm1:llä tai Sm2:lla. Toki lisäkohtauspaikat Kelaan, Päivölään ja Kaunislahteen olisivat tervetulleita liikennehäiriöitä ehkäisemään. | ||||
|
|
20.03.2010 23:08 | Ari Palin | ||
| Mikseiköhän Y-junia ajeta Sm4-kalustolla? Yli puolella matkasta voisi hyödyntää 160 km/h:n nopeutta, mutta nyt joudutaan tyytymään 120 km/h:iin. | ||||
|
20.03.2010 23:01 | Ari Palin | ||
| Tämä yksikkö on vieläkin saneeraamatta. Muut ovat 6059/6259 ja 6097/6297. Pajalla lienevät ainakin 6098/6298 ja 6099/6299. | ||||
|
20.03.2010 22:58 | Ari Palin | ||
| Ja harvoin on ollut mahdollista ottaakaan, kun 1-raiteen betonikatos on peittänyt sen osittain. | ||||
|
20.03.2010 22:55 | Ari Palin | ||
| Mukava nähdä välillä vanhoja kuvia pääkaupunkiseudun radoilta. Niitä kun on Helsingin asemaa lukuun ottamatta suhteellisen harvoin tarjolla pääpainon keskittyessä maakuntiin. Kuriiritiellä lienee tuolloin tehty jotain remonttia? Reunakivet ja valopylväs näyttävät aivan uusilta. Kuriiritien pääradan alikulkukin oli vielä aika tuore (taisi valmistua vuonna 1982?). | ||||
|
20.03.2010 22:43 | Ari Palin | ||
| Joissakin vanhimmissa teräsvaunuissakin olen kuvissa nähnyt tekstit keskellä vaunua. | ||||
|
20.03.2010 22:37 | Ari Palin | ||
| Kimmo: Enpä ollut tuota itse huomannut ennen kuin vasta tästä kuvasta, mutta pitääpä tutkia asiaa. :) | ||||
|
|
20.03.2010 22:34 | Ari Palin | ||
| Markku: Välipala Sm2:iin on mielenkiintoinen ajatus. Sm2-sarja on suunnitelty hylättäväksi joskus 2020-2025, mutta voisihan sitä myöhäistää, jos junat vain kestävät. Mutta miten Ilmalan säilytystilat riittäisivät, kun junien pituus kasvaisi 50 prosenttia? Entä pystyisikö niitä huoltamaan nykyisellä Sm-junien huoltolinjalla? Sm-junien numeroinnissa on ehkä jo alun perin varauduttu mahdolliseen välipalaan. Sm2-sarjahan on numeroitu 6051-6100 ja niiden Eioc-ohjausvaunut 6251-6300. Välistä puuttuu siis sarja 6151-6200. Kotkan radan käyttäjille voi olla luvassa helpotusta jo ensi joulukuussa, kun Lahti - Luumäki -osuuden sn normaalijunilla nousee 160 km/h:iin. Se voi tietää Kotkan radan junien vaihtumista Sm4:ksi. | ||||
|
|
20.03.2010 00:18 | Ari Palin | ||
| Kuvassa on mielenkiintoinen yksityiskohta: Pitääkö uutta HSL:n matkakorttia käyttävien nousta junaan vasemmanpuoleisesta ovesta ja vanhaa korttia käyttävien oikeanpuoleisesta? | ||||
|
20.03.2010 00:13 | Ari Palin | ||
| Muistelen jostain lukeneeni tai kuulleeni, että tulevaisuudessa tämä seisake lakkautettaisiin satama-alueen rakentamisen myötä ja henkilöliikenteen pääteasemaksi tulisi jälleen Kotka. Mahdollisesti aseman laitureita siirrettäisiin samalla hieman satamaan päin maantiesillan kohdalle. Pystyykö joku vahvistamaan tämän tiedon? | ||||
|
|
19.03.2010 18:48 | Ari Palin | ||
| Ei saneeraus näitä portaita pois vie. | ||||
|
18.03.2010 21:44 | Ari Palin | ||
| Oslossa osa metroverkosta on varustettu virtakiskon sijasta ajojohtimilla. Tosin työ myös tällaisten rataosuuksien muuttamisesta virtakiskollisiksi on käynnissä. Parhaillaan muutostyön alla on ainakin Holmenkollenin rata. Ajojohdollisuus johtuu historiasta. Oslon metroverkko on kasattu vähitellen erillisistä yksityisistä rautateistä, joista Holmenkollbanen on yksi. Aluksi yhdistettiin erikseen verkon länsiosan radat keskenään ja itäosan radat keskenään. Tämän johdosta metroverkon itä- ja länsiosat olivat erillään toisistaan, kunnes ne yhdistettiin tunnelissa Oslon keskustan alla. Verkon länsiosassa käytettiin ajojohtovirroitusta ja itäosassa sivukiskovirroitusta. Vuodesta 2006 idän ja lännen yhdistäviä osuuksia on ollut kaksi, kun keskustan kehärata valmistui. Toinen Oslon metroverkon erikoisuus oli se, että ainakin Kolsåsin radalla lännessä myös raitiovaunut käyttivät samoja kiskoja, mutta sekin on tainnut viimeaikaisen remontin myötä jäädä historiaan. | ||||
|
17.03.2010 23:25 | Ari Palin | ||
| Joskus silta-aukoissa ja myös tieuran leveydessä osataan hyvin varautua tulevaan, kuten ylläolevassa kuvassa. Esimerkiksi parhaillaan levennettävänä olevalla valtatie 6:lla välillä Joutseno - Imatra monet sen ylittävät sillat ovat valmiiksi nelikaistaisen tien alikuljettavia eikä niitä tarvitse nyt pidentää. Huopalahdessa osattiin varautua tulevaan jo 25 vuotta etukäteen, kun Jokeri-bussilinjan reitille valmistui radan alittava silta Huopalahden aseman kohdalle asemaremontin yhteydessä vuonna 1976. Ja osattiinpa eräällä tasan 148 vuotta sitten käyttöönotetulla rataosalla varautua lisäraiteeseen lähes puoli vuosisataa ennen sen rakentamista. Eräänä muistona tuosta raidevarauksesta lienevät asemarakennukset, jotka lähes poikkeuksetta sijaitsevat samalla puolella rataa. | ||||
|
15.03.2010 22:32 | Ari Palin | ||
| Tuo saattaa kyllä olla totta. Vaihtotyöliike matkustajien kanssahan on sallittu nimenomaan liikennepaikkojen sisällä, mikä voi tarkoittaa, että ylitettäessä liikennepaikan raja, ei matkustajia saa olla mukana. Tätähän voisi nykyäänkin tiedustella TraFilta, voiko Helsingistä Huopalahteen liikennöidä matkustajien kanssa ilman JKV-laitetta. Helsingin liikennepaikka vaihtuu suoraan Huopalahden liikennepaikaksi Kivihaan vaihteiden ja Huopalahden aseman välillä ilman, että välissä on linjaosuutta. | ||||
|
|
14.03.2010 19:23 | Ari Palin | ||
| Tuo liikennepaikkojen laajeneminen on hyväksi museoliikenteelle. Kun päästään tilanteeseen, että edellisen liikennepaikan rajalta alkaa aina uusi, voidaan museoliikennettä jälleen ajaa myös pääradoilla (nopeudella 35 km/h). :) | ||||
|
11.03.2010 23:56 | Ari Palin | ||
| Hieman mahtipontinen on Kansallismuseon rakennus tuossa ympäristössä. :) | ||||
|
11.03.2010 23:54 | Ari Palin | ||
| Suunnitelman toteutuminen mahdollistaisi vaunun U-käännöksen Kauppatorilla tultaessa mistä ilmansuunnasta tahansa: etelästä, pohjoisesta, idästä ja lännestä. Nythän se on mahdollista vain lännestä ja pohjoisesta tultaessa. Samoin kaikista suunnista pääsisi mihin suuntaan tahansa. Nyt, kuten Tuukka mainitsikin, etelästä (Kauppatorilta) tultaessa ei pääse Katajanokan suuntaan. Lisäksi vielä Stadin Ratikat Oy voisi lyhimmillään ajaa lenkkiä Havis Amandan ympäri. :) | ||||
|
10.03.2010 22:57 | Ari Palin | ||
| Tämän vaihteen kauttako piti kulkea, jotta pääsi Laukkasaarenkujalle? | ||||
|
|
09.03.2010 22:57 | Ari Palin | ||
| Eipä saa montaa vuotta enää tällaistakaan kuvaa otettua... | ||||
|
07.03.2010 17:33 | Ari Palin | ||
| Oikein tiedetty/arvattu. Pasilastahan tämä, kuvattu Pasilansillalta alaspäin lumen peittämälle ratapihalle. | ||||
|
19.02.2010 23:00 | Ari Palin | ||
| Tuleeko lähijunakalustolle oma kuvateemansa, entä maalataanko sinisetkin vaunut vielä uuteen kuosiin? Toisaalta lähijunakalusto (Sm1, Sm2, Sm4, Sm5, Eil, Eilf) voisi kenties saada HSL-värityksen (onko se Sm5-väritys?), sillä HSL:stä tulee vuoden 2011 alussa koko lähiliikenteen tilaaja. | ||||
|
18.02.2010 22:36 | Ari Palin | ||
| Ainakin Malmin kohdalla näitä ajoi 1980-luvulla iltapäivisin usein kaksi rinnakkain samaan suuntaan, toinen niistä ilmeisesti K-juna. Harmi, ettei tullut koskaan kuvattua. Ensimmäiset junakuvani (muutaman kappaleen) olen ottanut Malmilla niihin aikoihin 1980-luvun puolivälissä, kun tuota rinnakkain ajoa vielä esiintyi. Onneksi joku muu oli kuitenkin hereillä: https://vaunut.org/kuva/29956?u=216&m=1&liikp1=1023 | ||||
|
11.01.2010 21:03 | Ari Palin | ||
| Kuura puraisi myös täällä Vantaalla. | ||||
|
11.01.2010 20:56 | Ari Palin | ||
| Väri muistuttaa Rautatiemuseossa olevan Keisarillisen junan väriä, jos muistan sen värin oikein. | ||||
|
10.01.2010 19:02 | Ari Palin | ||
| Selvä. | ||||
|
10.01.2010 18:59 | Ari Palin | ||
| Moottorivaunu on todennäköisesti 6080 eikä 6082. Sm2:lla ei liene harrastettu sekakytkentöjä Porkkanoiden tapaan. :) | ||||
|
|
09.01.2010 18:16 | Ari Palin | ||
| Tullaanko Tolstoikin jossain vaiheessa maalaamaan noihin uusiin RZD:n väreihin? | ||||
|
08.01.2010 17:29 | Ari Palin | ||
| Ilman päätepuskinta vaunut olisivat ehkä pysähtyneet betoniesteeseen, mutta yhden vaunun sijasta olisi vaurioitunut neljä vaunua, kun ne olisivat työntyneet päistään toistensa sisään. Tosin yksi hotelli olisi jäänyt vaurioitumatta. :) Olisikohan vaunut voitu ohjata entisen Länsisataman vaihteen kautta ulos radalta? | ||||
|
08.01.2010 17:16 | Ari Palin | ||
| On tässä asemainfran osalta paljon muutakin eroa nykypäivään kuin pelkkä aita. Välilaituri on nykyisin leveämpi ja sijaitsee raiteiden 2 ja 3 välissä. Aita sijaitsee raiteiden 1 ja 2 välissä. Sekä reuna- että välilaituri ovat päällystettyjä ja betonireunaisia. Laiturien eteläpäässä on alikulku. Laiturivalaistus on uusittu jossain vaiheessa. Sähköistys on otettu käyttöön vuonna 1983. | ||||
|
08.01.2010 17:02 | Ari Palin | ||
| Onko tuossa vasemmalla ollut joskus kolmas raide, vai onko edelleenkin lumen alla? | ||||
|
03.01.2010 23:52 | Ari Palin | ||
| Eikö nykyisin yleensä asenneta kumisia kansia, miksiköhän tässä tapauksessa betoninen? | ||||
|
03.01.2010 23:47 | Ari Palin | ||
| Joko Kerava tai Hyvinkää, veikkaan enemmän Hyvinkäätä. Keravalla taitaa laiturin reunakivetys olla erilainen ja tuo takimmainen aitakin muistaakseni matalampaa mallia. Raide on kuitenkin varmasti 1. | ||||
|
03.01.2010 23:31 | Ari Palin | ||
| Nykyään, kun rataosa Huutokoski - Savonlinna on perusparannettu, olisi mahdollista ajaa näitä tilausjunia Kouvolan sijasta lyhyempää reittiä Viipuri - Antrea - Imatrankoski - Parikkala - Savonlinna - Pieksämäki. Tosin dieselvedossa pitäisi tulla Pieksämäelle asti. Ilmeisesti Imatrankosken raja-aseman avaamattomuus matkustajaliikenteelle estää tämän? | ||||
|
01.01.2010 23:34 | Ari Palin | ||
| Olisiko Keskuspuistosta, Haagan oikaisun myötä puretun vanhan linjan varrelta, missä ulkoilutie ylitti sen tasossa? | ||||
|
16.12.2009 21:26 | Ari Palin | ||
| Hyvät huomiot Kimmolta ja Jukalta. Tuo laituriasia kävi itsellänikin mielessä, mutta taustalla näkyvä laituri on kyllä korkeaa mallia. Mutta taitaapa tosiaan kuvaajan jalkojen alla oleva laituri ollakin vielä matala. Lisää listaa: dieselin käry, laiturivalaisimet, ajojohtopylväät. | ||||
|
|
16.12.2009 00:07 | Ari Palin | ||
| Paljon on tässäkin kuvassa olevaa hävinnyt 15 vuodessa: Dr13, ensimmäisen luokan vaunu, punainen Sm1, vanha aikataulu-layout, vaunujärjestystaulu, katoksettomuus. | ||||
|
15.12.2009 23:24 | Ari Palin | ||
| Totta, onhan Perälä - Kristiinankaupunki tietenkin poistettu käytöstä ja purettu. Mielenkiintoinen sinänsä tuon Herttoniemen satamaradan omistussuhde ollut. Omistajana oli siis Helsingin kaupunki (mihin asti?), mutta 1930-luvulla sen enempää rata kuin satamakaan eivät sijainneet Helsingin kaupungin alueella. Rata kulki Oulunkylän kunnasta Helsingin maalaiskuntaan. Toisaalta, onhan Helsingillä nykyäänkin omistuksia kaupungin ulkopuolella, kuten vaikkapa Luukkaan ulkoilualue Espoossa. | ||||
|
|
14.12.2009 22:50 | Ari Palin | ||
| Yritetäänpä: 1) Hyvinkää - Karkkila 2) Riihimäki - Kesijärvi 3) Forssa - Humppila 4) Peipohja - Rauma 5) Kiukainen - Kauttua 6) Herttoniemen satamarata (omistaja Helsingin kaupunki) |
||||
|
|
14.12.2009 22:43 | Ari Palin | ||
| "Mierontie" on kartalla rakenteilla ja Parkano juuri saanut ensimmäisen rautatieyhteytensä. Haapamäki kuului Vaasan lääniin ja oli vielä kolmen radan risteysasema. "Mierontie" ja Herttoniemen satamarata ovat kartalla näkyvistä leveäraiteisista ratalinjoista uusimmat, mutta ovat silti suurelta osin jo edesmenneiden ratojen joukossa. Kaikki muut kartalla näkyvät leveäraiteiset rataosat ovat edelleen käytössä. Miksiköhän Herttoniemen rata ei ole katkoviivalla? Sehän valmistui vasta 1938. Vai oliko se vain asemarakennuksen käyttöönottovuosi? | ||||
|
14.12.2009 20:39 | Ari Palin | ||
| Edellä mainittu Varkauden kautta kulkeva rata näkyykin tuolla vasemmassa yläkulmassa katkoviivalla eli on ollut suunnitteilla tai rakenteilla. Onneksi NL ei vaatinut Imatran kohdalla rajaa Saimaan rantaan saakka vaan jätti meitille kulkuväylän Saimaan kaakkoispuolitse. Olisi muuten tullut Parikkalan seudusta melkoisen syrjäinen paikka. Vielä karmeampi on ajatus, että oltaisiin jouduttu luovuttamaan maata Turun rauhan 1743 rajojen mukaan. Silloin olisi tainnut mennä Kouvolakin ja Koriasta olisi tullut idän liikenteen raja-asema rajan sijaitessa Korian sillan kohdalla. Lahti - Mikkeli -oikorata olisi rakennettu viimeistään 1950-luvulla. |
||||