1809-172133 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.12.2009 20:39 Ari Palin  
  Edellä mainittu Varkauden kautta kulkeva rata näkyykin tuolla vasemmassa yläkulmassa katkoviivalla eli on ollut suunnitteilla tai rakenteilla.

Onneksi NL ei vaatinut Imatran kohdalla rajaa Saimaan rantaan saakka vaan jätti meitille kulkuväylän Saimaan kaakkoispuolitse. Olisi muuten tullut Parikkalan seudusta melkoisen syrjäinen paikka. Vielä karmeampi on ajatus, että oltaisiin jouduttu luovuttamaan maata Turun rauhan 1743 rajojen mukaan. Silloin olisi tainnut mennä Kouvolakin ja Koriasta olisi tullut idän liikenteen raja-asema rajan sijaitessa Korian sillan kohdalla. Lahti - Mikkeli -oikorata olisi rakennettu viimeistään 1950-luvulla.
kuva 12.12.2009 18:46 Ari Palin  
  Dieselveturit eivät vielä silloin keränneet harrastajia. Vain höyryveturit aiheuttivat ryntäyksen. Se tosin ei ihan yksioikoisesti ole vain niin. Harrastajia on nykyään enemmän kuin 14 vuotta sitten, mm. netin ja siellä esimerkiksi tämän erinomaisen sivuston ansiosta. Netin ansiosta myös ennakkotieto kuvauskohteista tavoittaa kuvaajat paremmin kuin vuonna 1995. Lisäksi kuvaaminen (muukin kuin rautatie-) on yleistynyt huimasti digikameroiden tulon myötä. Todennäköisesti kaikki nämä tekijät yhdessä ovat johtaneet nykytilanteeseen.
kuva 12.12.2009 18:27 Ari Palin  
  1980-luvun lopulla (1988-90?) taidettiin ajaa ainakin kaksi suoraa Porin junaa päivässä Helsingistä saakka Dr13-vedolla, aamulla ja illalla. En ole varma, ajettiinko päivittäin näin. Enkä muista, oliko suoria junia enempää päivässä kuin kaksi. Todennäköisenä pidän sitä, että kaikki suorat Helsinki-Pori -vuorot ajettiin silloin koko matka Dr13-vedolla. Tampereella junia lyhennettiin. Muistan aamujunasta (lähtö Helsingistä klo 8.00) mm. ravintolavaunun jääneen Tampereelle tammikuussa 1989. Noista Dr13-vedoista on jäänyt hyvin mieleen korvia huumaava melu Malmin asemarakennuksen alla, kun Porin juna paahtoi täyttä vauhtia ohi.
kuva 12.12.2009 18:05 Ari Palin  
  Koska nimenomaan Rulla-Pekkoja käytettiin Vaasan radalla vuonna 1974, ne pääsivät siis 17 vuoden ikään asti vakioliikenteessä. Tämä vastaa tuolla viestiketjun alkupäässä olleeseen pohdintaan vuoden 1957 vetureiden käyttöiästä vakioliikenteessä.
kuva 11.12.2009 23:29 Ari Palin  
  Kiitos Eljakselle seikkaperäisestä höyryselvityksestä! Mitkä olivat ns. Rulla-Pekkojen numerot?
kuva 08.12.2009 22:33 Ari Palin  
  Meinasin ensin kirjoittaakin, että korkeintaan 18 vuotta, kun en ollut varma, ajettiinko kaikilla vuoden 1957 vetureilla höyryliikenteen loppuun saakka. Epäilin kuitenkin, ettei niitä olisi poistettu käytöstä ennen vuotta 1975. Mutta poistettiinpa sittenkin. Kiitos korjauksesta! Ja voihan noita alle 18 vuoden jääneitä vetureita olla vanhemmassakin kuin vuoden 1957 veturikannassa (onnettomuuksista tai muista vioista johtuneita yksittäisiä hylkäyksiä ei lasketa mukaan), ainakin 1950-luvulla valmistuneiden joukossa. En tunne höyryveturihistoriaa kovin hyvin. Muuten, mitä vetureita Vaasan radalla käytettiin vuonna 1974, kun höyryliikenne palasi sinne joksikin aikaa?
kuva 07.12.2009 22:49 Ari Palin  
  Näissä mini-Porkkanoissa WC:istä tuskin tuli pulaa. Niitä oli nimittäin nelinkertaisesti lähijunakalustoon verrattuna! Kaikki neljä WC:tä sijaitsivat vaunujen välikön ympärillä, yksi jokaisessa kulmassa. Vielä Porkkanoitakin lyhytikäisemmiksi jäivät ainakin viimeisinä valmistuneet höyryveturit (Hr1- vai Tr1-sarjaa?), jotka valmistuivat vuonna 1957. Ne ehtivät olla vakioliikenteessä siis vain 18 vuotta.
kuva 06.12.2009 18:26 Ari Palin  
  Tapani: Katsoin ensin, että tuossa on kirjoitusvirhe, mutta ei taida sittenkään olla? :)
kuva 01.12.2009 22:27 Ari Palin  
  Onkohan se tämä vetoraide, joka on joskus jatkunut tästä Keravalle saakka omana teollisuusraiteenaan? Jos on, niin se on purettu ennen vuotta 1984. Sementtitehtaankadun tasoristeys on suljettu vuonna 1984, mutta tien reunakaide on ehditty rakentamaan ratalinjalle. Vai jäikö erillinen teollisuusraide (josta oli keskustelua toisen kuvan yhteydessä) kolmannen linjaraiteen alle?
kuva 01.12.2009 22:17 Ari Palin  
  Tuossa Klondyke-talon oikeassa päädyssä oli jonkinlainen yksipilttuinen talli, johon oikeanpuoleinen raide johti. Oliko tallissa jossain vaiheessa Hr1 1021 jonkin aikaa säilytyksessä, kun se oli juuri kunnostettu museoliikenteeseen? Onkohan muistikuvani oikea?
kuva 01.12.2009 22:12 Ari Palin  
  Kylläpä näyttää kapealta ratalinja, kun vertaa nykyiseen. Kapeuden mielikuvaa vahvistaa se, että tuohon aikaan ei vielä ollut kevyen liikenteen väylää asemalta Kurkelaan radanvartta pitkin. Kurkelan pohjoisosiin vievä ajotiekin koukkasi jonkin matkaa omakotialueen läpi ennen kuin tuli hetkeksi radanvarteen. Nykyään tie tulee Kurkelan suuntaan mennessä radanvarteen paljon etelämpänä.
kuva 28.11.2009 23:17 Ari Palin  
  Kuvan Vauriottomuus.
kuva 28.11.2009 23:12 Ari Palin  
  Ei tämä näky ole ollut tavallinen muillakaan vuosikymmenillä. Samantapaisia ruskeita vaunuja siellä kyllä on aikoinaan näkynyt...
kuva 28.11.2009 23:02 Ari Palin  
  Kiitos kuvasta! Noin hieman muistelinkin, eli Savion tehdasraiteella oli vetoraide pääradan vartta Keravan suuntaan (se vaihteen 543 kohdalle päättynyt). Tuo vetoraide voisi olla jäänne Eljaksen mainitsemasta erillisestä Keravalle saakka jatkuneesta teollisuusraiteesta.
kuva 27.11.2009 00:21 Ari Palin  
  Tuo erillinen teollisuusraide Keravalle selittääkin sitten sen, miksi Kulloontien (mt 148) silta oli jo valmiiksi neljän raiteen levyinen, kun Keravan kaupunkirataa rakennettiin. Raidetta siinä ei enää ainakaan 1990-luvulla ollut, vaan silloin tehtaalta tuleva raide yhtyi välittömästi Saviolla silloiseen itäiseen raiteeseen. Minulla on sellainen mielikuva, että Saviolla tehdasraiteen puoleiselta vaihteelta olisi ollut jälkiä raiteesta ellei jopa itse raidettakin vähän matkaa Keravan suuntaan. Pidin sitä silloin kuitenkin jonkinlaisena vetoraiteena. Olen matkustanut paikan ohi silloin tällöin myös 1980-luvulla, mutta ei ole jäänyt mieleen raidejärjestelyjä. Olisikohan tästä kuvasta apua 1960-luvun tilanteen selvittämisessä: https://vaunut.org/kuva/58070 ? Kuvassa näkyy Keravan ratapihan eteläpää. Näyttäisi siltä, että ratalinja jatkuisi etelään kolmen raiteen levyisenä. Kolmatta raidetta en kuitenkaan kuvasta pysty varmuudella erottamaan.
kuva 24.11.2009 21:26 Ari Palin  
  Pitkästä vaihteesta etelään rata jatkui käsittääkseni kaksiraiteisena, kunnes Korson aseman kohdalla on ollut kolme raidetta, ellei neljäkin. Säilyikö pitkä vaihde samalla paikalla kolmannen linjaraiteen rakentamisen 1981 jälkeenkin vai muuttuiko sen sijainti? Ainakin toinen vastaava vaihde on pitänyt siinä vaiheessa asentaa uuden linjaraiteen puolelle (onkohan siinä alun perin ollut edes turvavaihdetta?). Eräässä englantilaisten kiskoliikenneharrastajien vuonna 1962 kuvaamassa (väri)filmissä pysähdytään lätällä Savion asemalla ja silloin asemalla on ollut vain kaksi raidetta.
kuva 23.11.2009 21:16 Ari Palin  
  Tietääkö joku, milloin näissäkin kuvissa näkyvä Savio-Kerava -osuuden kolmas raide on rakennettu? Hiekkaharju-Savio -välillehän raide valmistui vasta 1981. Oliko Saviolla raiteen eteläpäässä jo alun alkaen sn110-vaihde? Rakennettiinko raide alun perin kumitehtaan liikennettä helpottamaan vai jonkin muun syyn vuoksi? Ennen Keravan kaupunkirataa R- ja H-junat hyödynsivät em. sn110-vaihdetta, jottei olisi tarvinnut Keravalla kulkea sn35-vaihteiden kautta.
kuva 22.11.2009 11:56 Ari Palin  
  Kytömaan tasoristeys (en muista oliko sillä nimellä) sijaitsi seisakkeen kohdalla: https://vaunut.org/kuva/34918 Liikennepaikan nimeksi voisi siksi ehkä laittaa "Kytömaa (uusi)", kun kuva on enemmän sen kohdalta kuin vanhan. Toisaalta, kun Kytömaan liikennepaikka ei kuvanottohetkellä vielä ulottunut kuvassa olevaan kohtaan asti, itse laittaisin vain liikennepaikkavälin Kytömaa-Ristinummi. Seisake lakkautettiin muistaakseni 1994, mutta sen jälkeen Kytömaa-nimi edusti Sköldvikin radan erkanemisvaihteita, jotka sijaitsivat lakkautetun seisakkeen eteläpuolella, kunnes oikoradan rakentamisaikana liikennepaikka laajeni kuvanottoalalle.
kuva 22.11.2009 11:43 Ari Palin  
  Toisen kuvan yhteyteen Jyrki Längmanin linkittämä raidekaavio todistaakin, että K-junien kääntöraide oli siis jatko raiteesta 3 eikä 4. Muistelin ensin, että olisi ollut 4-raiteen jatko.
kuva 21.11.2009 11:57 Ari Palin  
  Jalat osuvat ikkunan alla olevaan roskikseen myös lyhyemmillä ihmisillä. Pitäisi varmaan olla alle 150-senttinen, ettei osuisi... 196-senttisellä jalat ulottuvat hieman yli puoliväliin roskista.
kuva 21.11.2009 11:49 Ari Palin  
  Erottajan paloaseman tornista hieman vasemmalle näkyy matala torni. Harmajan majakka, vaiko sittenkin Suomenlinnan kirkko?
kuva 21.11.2009 11:44 Ari Palin  
  Spede aikoinaan kehitti "kaksiohjaamoisen" henkilöauton, joka taisi esiintyä jossain Uuno Turhapuro -elokuvassa. Kiskoliikenteeseen verrattuna suunnanvaihtomekanismiin autossa tarvitaan mukaan myös pyörien kääntymisen lukitusmahdollisuus, koska lienee suotavaa, että vain etupään pyörät kääntyvät. :)
kuva 21.11.2009 11:30 Ari Palin  
  Näissä uusissa näytöissä on sama ilmiö kuin ratikoissa, eli kun suomen- ja ruotsinkielinen nimi on sama, se kerrotaan kahteen kertaan. Ratikoissa tämä koskee ulkopuolella olevia määränpäänäyttöjä, joissa Arabia ja Eira ilmaistaan kahdesti.
kuva 21.11.2009 11:26 Ari Palin  
  Parinkymmenen vuoden päästä voi hyvinkin näkyä useammin kuin nykyään, nimittäin kerran vuodessa Rautatiemuseopäivän yhteydessä HMVY:n museojunassa Rajamäelle...
kuva 21.11.2009 11:19 Ari Palin  
  Korjattakoon kuvausta sen verran, että 4-raiteen jatko päättyi raidepuskimeen veturitallin pohjoispuolella, ei itse 4-raide. Nyt en kyllä aivan varmaksi muista, oliko se sittenkään 4-raiteen jatko, vai 3-raiteen. Se on kuitenkin varmaa, että K-juna meni sinne 4-raiteelta. Kiitos tuosta kuvasta! Hyvä että olet tuon siirtymisen lähtöraiteelle dokumentoinut. Minulla ei siitä kuvaa ole. Jos linkittämästäsi kuvasta lähtee pohjoiseen, siinä näkyvän lännestä itään johtavan vaihdekujan jälkeen seurasi välittömästi vaihdekuja idästä länteen. Kummankin vaihdekujan kaikki vaihteet olivat sn35-vaihteita. Jälkimmäisen jälkeen oli vielä 3-raiteen jatkolta sn80-vaihde (ellei peräti sn110?) itäiselle pääraiteelle Riihimäen lähijunia varten.
kuva 20.11.2009 23:32 Ari Palin  
  Tässä tämä taitaa tosiaan olla jo raide 5, päätellen taustan uusista sähkörataportaaleista. Hieman aiemmin tämä oli vielä raide 4, kun etelän suuntaan ajettaessa kaukojunat ja Riihimäen lähijunat käyttivät samaa raidetta 1, joka oli silloin läntinen pääraide. Ennen Rekolan-Korson kohtausraiteen valmistumista 1999 myös K-junat Helsingin suuntaan lähtivät aamuruuhkaa lukuun ottamatta raiteelta 1. Ne saapuivat raiteelle 4, josta siirtyivät parkkiin päätepuskimeen päättyneen 4-raiteen jatkolle hieman veturitallista pohjoiseen. Sieltä ne tulivat sopivaan aikaan vaihdekujan kautta lähtöraiteelle 1. Tämän siirtymisen lähtöraiteelle pystyi ennakoimaan hieman ennen junan liikkeellelähtöä, koska aseman pohjoispään laituripolun valo- ja äänivaroituslaitos alkoi hälyttää heti, kun kauko-ohjaus oli turvannut junalle kulkutien sinne.
kuva 20.11.2009 23:13 Ari Palin  
  En voi täysin vahvistaa kuvan olevan juuri Kytömaalta, mutta siltä se vaikuttaa. Kuva lienee 200-300 metriä Kytömaan tasoristeyksestä pohjoiseen. Veturi on juuri saapunut Tuusulasta Keravan puolelle. Rajakyltti näkyy taustalla. Sen perusteella tämän voi sijoittaa nykymaisemaan, koska raja on edelleen samalla kohdalla. Melkolailla tällä kohtaa on nykyisin Lahden oikoradan pohjoisen suunnan sn160-erkanemisvaihde.
kuva 19.11.2009 00:05 Ari Palin  
  No kyllähän tuosta vielä satakunta metriä pääsee pohjoiseen, ja vauhdilla sitäkin pidemmälle. :)
kuva 19.11.2009 00:03 Ari Palin  
  Onko Sm5:ssä palohälytysjärjestelmä, vai mikä tuon liekkipainikkeen funktio on?
kuva 18.11.2009 23:59 Ari Palin  
  Minäkin olen sitä mieltä, että Sm5:n penkit ovat parempia kuin Sm1/2/4-junissa. Ainoa miinus tulee siitä, että ikkunan alla oleva roskis syö jalkatilaa sivusuunnassa kymmenisen senttiä. Ruuhka-aikaan ikkunapaikalla voikin joutua istumaan hieman vinottain.
kuva 14.11.2009 23:19 Ari Palin  
  Tässä ollaan ilmeisesti syöttöaseman ja erotusjakson välillä, päätellen noista ylimääräisistä siirtojohtimista tolppien päällä. Siirtojohtimet siirtänevät sähkön syöttöasemalta erotusjakson yli seuraavalle osuudelle.
kuva 13.11.2009 19:48 Ari Palin  
  Kuvitellaanpa, että Länsimetro ja Pisara-rata olisivat jo olemassa. Junasta olisi sunnuntai-iltaa 8.11. lukuun ottamatta päässyt koko ajan vaihtamaan Hakaniemessä suoraan junasta metroon tai metrosta junaan, mutta yhtenäinen raideyhteys Espoon suunnalle olisi katkennut. Rautatientorin länsipuolelle olisi jäänyt metrokalustoa, jolla olisi voitu liikennöidä väliä Kamppi - Matinkylä jollakin vuorotiheydellä, elleivät liikenteenohjaukselliset syyt olisi sitä mahdollisesti estäneet. Nyt läpiajo luonnollisesti jo onnistuisi. Helpoin vaihto junasta metroon Espoon suunnalle olisi katkoksen ajan ollut Pisara-radan Keskustan asemalta kävely Kamppiin. Mutta jos vesi olisi päässyt Pisara-radallekin, olisi Pisara-radan Keskustan asema ehkä poissa käytöstä ja junat olisivat aluksi kääntyneet Töölössä ja Hakaniemessä, kunnes läpiajo olisi ollut mahdollista. Tämä olisi voinut aiheuttaa kaupunkiratojen vuorojen harventamisen tarpeen ja joka tapauksessa Leppävaaran ja Vantaankosken suunnasta Hakaniemeen meneville sekä Keravan suunnasta Töölöön meneville vaihdon Pasilassa.
kuva 11.11.2009 23:40 Ari Palin  
  Ensin katsoin, että mitä poikkeustiedote tekee Ei-litteraa kantavan museovaunun päätyoven ikkunassa, mutta kuvaa alaspäin skrollaamalla selvisi, missä se oikeasti on. :)
kuva 11.11.2009 23:34 Ari Palin  
  Jos ja kun tämä poikkeustilanne jatkuu jopa puoli vuotta, VR voisi mielestäni jopa harkita infokuulutuksen lisäämistä Helsinkiin saapuviin juniin, eli jotakuinkin näin: "Saavumme Helsinkiin. Hyvät matkustajat! Rautatientorin metroasema on suljettu vesivahingon vuoksi. Metroon vaihtavia matkustajia pyydetään käyttämään Kaisaniemen tai Kampin metroasemaa.". Eipä kyllä ollut itse metrossakaan tänään mitään poikkeustilannekuulutuksia niissä kolmessa metrojunassa, joilla matkustin. Itään mennessä Kaisaniemi kuulutettiin jo sillä kohtaa, missä normaalisti Rautatientori. Länteen mennessä Rautatientori kuulutettiin, mutta ei Kamppia.
kuva 10.11.2009 20:14 Ari Palin  
  Eipä jatka enää tänään. Oli pimeänä. Sen sijaan HKL:n lipputoimiston valotaulukello näyttää edelleen sunnuntaita 8.11. klo 18:12.
kuva 09.11.2009 23:01 Ari Palin  
  Mikähän on tunnelien kunto ns. Kluuvin ruhjeen kohdalla suunnilleen Kaivokadun/Kaisaniemenkadun/Mikonkadun risteyksen alla? Se on sellainen kohta, jossa peruskallio on heikkorakenteista tai se puuttuu tunnelien päältä kokonaan. En nyt muista varmaksi. Kluuvin ruhje on myös alempana kuin Rautatientorin ja Kaisaniemen asemat, joten sinne lienee kertynyt huomattavasti enemmän vettä kuin tuo 20-25 cm. Tunnelin romahtaminen siellä kestäisi varmasti kauan korjata ja olisi melkoisen vaikeaa. Voisiko romahtaminen näkyä myös maan pinnalla edellä mainitun risteysalueen vajoamisena 4-5 metriä alaspäin? No, luotan kuitenkin asiantuntijoihin, jotka ovat sanoneet, ettei tunneleissa ole sortumavaaraa. Uskoisin heidän ottaneen huomioon tuon Kluuvin ruhjeenkin.
kuva 08.11.2009 23:45 Ari Palin  
  No jopas. Tullessani Ruoholahdesta ihmettelemästä satamaradan paikalle ilmestynyttä alikulkutyömaata, kuljin Rautatientorin metroaseman kautta melko tarkalleen 30 minuuttia ennen tämän kuvan ottamista, arviolta siis noin 20 minuuttia ennen vesiputken halkeamista. Ja lähdin alun perin kotoa noin 20 minuuttia aiemmin kuin olin aikonut...
kuva 08.11.2009 23:31 Ari Palin  
  Eipä ole näitä raiteita enää jäljellä, vain pääraiteet.
kuva 04.11.2009 22:17 Ari Palin  
  Mielenkiintoinen ratkaisu tuossa puhelinlinjan syötössä asemarakennukseen. Ilmeisesti sivuhaara päälinjasta?
kuva 30.10.2009 21:33 Ari Palin  
  Näenkö oikein, onko tuonne portaaliin kiinnitetty hälytystorvia?
kuva 30.10.2009 21:25 Ari Palin  
  Imatra T - Imatrankoski saanee sähköt osuuden Luumäki - Imatra T - Imatrankoski kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä. Suunnitelmakartan mukaan kaksoisraide jatkuisi rajaan saakka. Imatrankosken radalle tulee etelän suunnasta kolmioraide, joka ilman sähköistystä pakottaisi veturin vaihtoon viimeistään Rauhassa. Nykyään etelästä tulevan junan veturi pitää vaihtaa joka tapauksessa, koska kulkusuunta vaihtuu. Sähköistyksen rakentaminen ei ehkä sen vuoksi ole ollut niin kiireellistä. Uudessa tilanteessa ilman sähköistystä liikenne jopa hidastuisi nykyisestä, kun dieselveturi tulisi samaan päähän junaa kuin mistä sähköveturi poistuu. Silloin kolmioraiteesta ei olisi juuri hyötyä. Jos kaikesta huolimatta sähköistystä ei kuitenkaan tule, silloin saamme Suomeen ensimmäisen kaksiraiteisen sähköistämättömän rataosan sitten vuoden 1994. Mainittakoon, että kaksoisraide ei tule aivan koko matkalle. Se nimittäin katkeaa Imatra T:n kolmioraiteen kohdalla. Etelästä tulevan kaksoisraiteen itäinen raide kääntyy Imatrankosken radan eteläiseksi raiteeksi. Toisaalta voidaan ajatella niinkin, että toinen kiskopari kiertää Imatra T:n ratapihan kautta. :)
kuva 27.10.2009 19:19 Ari Palin  
  Eristysmerkki puolestaan viittaa Suomeen. Nuoli eristysmerkin alla tarkoittanee kaksi- tai useampiraiteista rataa. Veikataanpa, että on jostain Kouvolan ja Luumäen väliltä.
kuva 15.10.2009 23:20 Ari Palin  
  Linjasta en osaa sanoa, mutta ilmeisesti Berliinissä ollaan.
kuva 13.10.2009 19:34 Ari Palin  
  Tuliko 4A ja 4D myös automaattikuulutuksessa?
kuva 12.10.2009 20:18 Ari Palin  
  Enpä ollut huomatakaan tuota puhelinpylvästä ennen kuin Juhana siitä mainitsi. Tosiaan, Porin radalla puhelinpylväissä oli ylempi orsi leveämpi kuin alempi. Minäkin olen siis ennemmin rantaradan kannalla. Veikkaisin Karjaan itäpuolta, koska länsipuolella pylväissä taisi olla orsia yleensä enemmän kuin kaksi, ainakin kuvien perusteella, ja silläkin perusteella, mitä joidenkin asemien kohdalla on vielä pylväitä säilynyt. Kirkkonummen ja Karjaan välillä näyttäisi olleen tuota kaksiortista mallia ainakin 1980-luvulla. Olipa kuva sitten Porin tai Turun radalta, joka tapauksessa pois päin Helsingistä ollaan menossa. Kuva tuo mieleen Tähtelän tienoilla radan pohjoispuolella olevan pellon.
kuva 08.10.2009 20:32 Ari Palin  
  Porkkanoissa oli hieman samaan tapaan kaksi vessaa moottorivaunun samassa päässä vastapäätä toisiaan, yhteensä siis neljä vessaa koko yksikössä. Kun loppuaikana Porkkanoilla ajettiin Turku-Uusikaupunki -väliä ilman välivaunua, lienee ollut yhden vaunuvälikön ympärillä peräti neljä vessaa!
kuva 03.10.2009 10:11 Ari Palin  
  Sama uutislähetys tuli myös Radio Suomessa klo 8. Kerrottiin sekin, että lättähatut poistuivat säännöllisestä liikenteestä vuonna 1988.
kuva 02.10.2009 22:42 Ari Palin  
  Liikennevalot tasoristeyksessä ovat melko harvinaisia. Muita mieleen tulevia ovat ainakin Tikkurila Oy:n tasoristeys Vantaan Jokiniemessä ja Uudenkaupungin keskustassa lähellä entistä Kalarantaa sijaitseva tasoristeys. Ja taisinpa Turussakin sellaisen nähdä Heikkilän ratapihan tienoilla. Niissä kuitenkin toimintaperiaate on päinvastainen kuin Vuosaaressa.
kuva 02.10.2009 22:33 Ari Palin  
  Myös Pasilaan pääradalta tullessa on (tai ainakin oli) samassa tolpassa päällekkäin 8 ja 5. 5-lätkän yhteydessä oli lisäkilpi "Ohikulkujunille" tjsp. Mikähän idea siinä on, että pysähtyvällä junalla saa ajaa 80 km/h, mutta ohikulkevalla vain 50 km/h?
kuva 02.10.2009 22:24 Ari Palin  
  Olen samaa mieltä. Vaikkapa Helsingin Merisatamaan voisi rautatien muistoksi tuoda yhden hylätyn Rt:n ravintolaksi. :) Sama idea kävisi hyvin myös Haapamäen Höyryveturipuistossa.
kuva 01.10.2009 23:58 Ari Palin  
  Kuvanottohetkellä on VR:n 100-vuotisjuhlapäivä ollut aika lähellä. Upea kuva!
<<   >>