Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.09.2015 21:41 | Ari Palin | ||
| Sunnuntaina 13.9. tuosta sillan itäpäästä puuttui pätkä rataa ja työt olivat käynnissä. Pylväitä ei vielä ollut. Johtaneekohan Patokankaan liikenteen alkaminen myös Misi-Kemijärvi -osuuden jatkuvaksi hitsaamiseen? | ||||
|
29.09.2015 21:16 | Ari Palin | ||
| Onkos muuten Parkanon asema-alueella Tampere-Seinäjoki -radan länsipuolella oleva viisto raiteenpätkä vanhaa Pori-Haapamäki -ratalinjaa? Kun sen eteläpäästä katsoo pohjoiseen raiteen suuntaisesti, linja ilmeisesti jatkuu sähköradan toisella puolella kohti Kihniötä (ja Haapamäkeä). | ||||
|
28.09.2015 18:06 | Ari Palin | ||
| Korson asema on hiljattain saanut pylväisiin led-valot suurpainenatriumlamppujen tilalle. Jonkin aikaa niissä tosin oli natriumlamppujen ja led-valojen välillä jostain syystä elohopeahöyrylamput. Myös mm. Hanalan raiteenvaihtopaikalla on nyt led-valaistus, mutta se on päällä toki vain tarvittaessa. Vaikka voisihan noita vähävirtaisia lamppuja polttaa pimeällä aina, niin voisivat junamatkustajat paremmin paikantaa sijaintinsa. :) | ||||
|
24.09.2015 22:04 | Ari Palin | ||
| Niila: Kiitos muistin varassa olleen tietoni vahvistamisesta oikeaksi. Vanhan kolmostien liittymään jätettiin lopulta risteyksen luoteiskulmassa olevan kaksisuuntaisen rampin lisäksi kt 53:n eteläpuolelle yksisuuntaiset rampit etelästä itään ja lännestä etelään. Kantatie 53 muuttui valtatieksi 25 vuoden 1996 tienumerouudistuksen yhteydessä. Jostain syystä kt 55:ttä Mäntsälä-Porvoo ei liitetty osaksi vt 25:ttä, vaikka niin olisi hyvin voitu tehdä. Vuoden 1996 uudistuksessa tapahtui myös muita merkittäviä muutoksia: Vt 4 loikkasi Lahden ja Jyväskylän välillä Päijänteen itäpuolelle kt 59:n tilalle. Vanha reitti sai numeron 24 Lahden ja Jämsän väliselle osuudelle. Vt 2 jatkettiin Porissa vt 8:n risteyksestä Mäntyluotoon. Aiempi numero oli 265. Vt 3 viitoitettiin Tampereen läntiselle ohikulkutielle ja vt 9 itäiselle. Molemmat ohikulkutiet olivat aiemmin muistaakseni kt 45, joka siirtyi entisen mt 137:n numeroksi Helsingin ja Hyvinkään välille. Vaikka Tampereen ohikulkutiet saivat numerot 3 ja 9, ne olivat samalla myös kt 60. Päällekkäinen numerointi poistettiin muutamia vuosia sitten. Muita muutoksia olivat mm. vt 6:n jatkaminen Joensuusta Kajaaniin aiemman vt 18:n reittiä, vt 12:n jatko Tampereelta kt 41:n, vt 2:n ja kt 42:n kautta Raumalle (kt 41 lyheni välille Aura-Huittinen) ja kt 61:n Heinola-Kouvola numerointi kt 46:ksi. Jostain syystä vt 12 jätettiin kulkemaan Tampereen keskustan kautta. Muistini syövereistä kaivoin myös sellaisen tiedon, että vaikka Helsingin ja Järvenpään välillä oli jo moottoritie, vt 4 oli viitoitettu kuitenkin edelleen vanhalle nelostielle eli nykyiselle mt 140:lle Kehä III:n ja Järvenpään välillä. Moottoritie oli mt 990 tjsp. |
||||
|
|
23.09.2015 22:42 | Ari Palin | ||
| Vanhaa 4-tien linjaa näyttäisi pääsevän siellä seuraamaan polkupyörälläkin, sillä Googlen kuvista päätellen siinä on nykyisin kevyen liikenteen väylä. Ennen moottoritien rakentamista 1980-luvulla kantatie 53:n (nyk. valtatie 25) eteläpuolella maantie 137 (nyk. kantatie 45) kulki loppupäässään ainakin lähes kyseistä vanhaa nelostien linjaa pitkin ja päättyi kantatie 53:lle T-risteyksessä lähellä kolmostien (nyk. maantie 130) ramppeja. Tien päättymiskohta saattoi olla hieman vanhan linjan itäpuolella. Moottoritien liittymän vuoksi tien loppupää siirrettiin yli 500 metriä itään. Muistini mukaan 1980-luvulla ramppi kantatieltä 53 alas (vanhalle) kolmostielle pohjoiseen erkani idästä tullessa jo ennen kolmostien siltaa, kun se nykyisin erkanee vasta sillan jälkeen, mutta muistini voi pettää. |
||||
|
|
22.09.2015 23:22 | Ari Palin | ||
| Hyvinkäällä oleva kaupunginosa Puolimatka liittyy juuri tuohon ikivanhaan Helsinki-Hämeenlinna -reittiin, joka kulki nykyistä Uudenmaankatua ja Hämeenkatua jo kauan ennen Hämeenlinnan radan rakentamista. Nelostie siitä tuli, kun tienumerointi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1938. Puolimatkan kohdalla oli - sananmukaisesti - Helsingin ja Hämeenlinnan puolimatka. Siellä oli myös kestikievari nimeltään Puolimatkan krouvi, jossa saattoi ilmeisesti yöpyäkin. Eihän tuollaista yli 100 virstan matkaa taidettu silloin päivässä mennä, ellei sitten keskikesällä olisi juuri ja juuri onnistunut. Rautatien tulo onkin sitten ollut mullistava uutuus, kun yhtäkkiä noiden kaupunkien välisen matkan on voinut taittaa reilussa neljässä tunnissa. | ||||
|
22.09.2015 22:14 | Ari Palin | ||
| Kuvauspaikka lienee melko lähellä Uhkolan kioskilta Suonummen majalle johtavaa ulkoilureittiä/hiihtolatua. | ||||
|
21.09.2015 22:24 | Ari Palin | ||
| Vesitorni ja Patastenmäen silta loistavat vielä poissaolollaan. Sen sijaan etualalla oleva iso puutalo näkyy ilmeisesti myös tässä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/69871. | ||||
|
21.09.2015 21:57 | Ari Palin | ||
| Raidenumerointi näyttää muuttuneen, kun vertaa tätä kuvaa vuonna 1984 otettuun: http://vaunut.org/kuva/104905. Tässä raide 4 on puulaiturin itäpuolella, vuoden 1984 kuvassa taas se, jolla tässä kuvassa oleva EP Karelia on. | ||||
|
20.09.2015 20:16 | Ari Palin | ||
| Nuo opastimet ovat juurikin linjalla olevia pää- ja esiopastimia, jotka toimivat siten, kuten Lasse kertoi. Seuraavat pääopastimet lähempänä Korsoa olivat myös kaikki vihreänä, mutta niiden alla olevat esiopastimet näyttivät kahta keltaista, koska seuraava Hanalaa suojaava pääopastinrivi oli punaisena. Hanala on liikennepaikka, joten sen tulo-opastimet vaihtuvat vihreiksi vasta, kun raide on vapaana ja juna on tarpeeksi lähellä. Sitä en tiedä, kuinka monen opastinvälin päästä lähestyvä juna kääntää liikennepaikan opastimen vihreäksi. Jimin kysymykseen en osaa vastata. Ehkä liikenteenohjaus vain halusi kokeilla kaikkea kivaa, kun siihen kerrankin oli mahdollisuus. :) | ||||
|
20.09.2015 20:00 | Ari Palin | ||
| Tavarajunat ovat harvinaisia myös Leppävaarassa, Kauklahdessa ja Kirkkonummella. | ||||
|
|
20.09.2015 19:55 | Ari Palin | ||
| Haapamäestä taas tulee ensimmäinen iso risteysasema, jolta henkilöliikenne lakkaa kokonaan. | ||||
|
20.09.2015 17:08 | Ari Palin | ||
| Laskumäen purku tarkoittanee sitä, että Korttioon tulee lisää säilytystilaa vaunuille. Siirtyisikö aseman pohjoispuolella Lahden suunnan pääraiteiden välissä oleva ns. "Rekolan tarha" sinne? Tosin laskumäki on kaikkein kauimpana henkilöratapihasta, joten siinä mielessä se ei välttämättä sovellu Eil-vaunujen säilytykseen. Toki olisi mahdollista ottaa laskumäeltä vapautuva tila tavaravaunujen käyttöön ja niiltä pohjoisempaa Korttiosta siten vapautuva tila Eil-vaunuille. "Rekolan tarhan" siirto olisi mielestäni järkevää, koska silloin aseman pohjoispään vaihderatkaisu saataisiin yksinkertaisemmaksi, kun Riihimäen aseman raiteistoa ja vaihteita joka tapauksessa lähitulevaisuudessa uusitaan. | ||||
|
20.09.2015 16:51 | Ari Palin | ||
| On tässä kieltämättä hieman pitäjänmäkeläistä tunnelmaa, joskin vasemmalla oleva "Lidl" puuttuu Pitäjänmäeltä. Pitäjänmäellä voisi olla vielä enemmän tuonnäköistä, jos Martinlaakson rata olisi toteutettu metrona, kuten alun perin suunniteltiin. Sen seurauksena olisivat todennäköisesti muutkin kaupunkiradat saaneet sivuvirtakiskosähköistyksen. | ||||
|
20.09.2015 16:45 | Ari Palin | ||
| VR:n henkilöliikennemonopoli on nykyisin voimassa vain rataosilla, joilla ei ole VR:n henkilöliikennettä. Siten VR:n liikenteen päättyessä rataosalla Jyväskylä - Seinäjoki kyseinen rataosa on käsittääkseni vapaa kilpailulle, ellei vapautumiseen sovelleta jonkinlaista "karenssia". Vai oliko niin, että monopolin em. lievennyssääntö kuuluikin vain siihen monopolisopimukseen, jonka piti päättyä vuonna 2019? Eli kun se korvattiin uudella vuonna 2024 päättyvällä sopimuksella, monopolia lieventänyt lauseke olisi jäänyt siitä pois, minkä seurauksena monopoli olisikin laajentunut takaisin kaikille rataosille. Ei kai siinä niin ole voinut käydä? |
||||
|
|
20.09.2015 00:50 | Ari Palin | ||
| Nykyään lakkautettujen henkilöliikennepaikkojen laiturit ja nimikilvet saavat sentään jäädä siltä varalta, että jokin uusi liikennöitsijä alkaa käyttää niitä. Saapa nähdä, jääkö niinkin pieni seisake kuin Eläinpuisto-Zoo. Jyväskylä - Seinäjoki on ensi maaliskuun lopulta lähtien vapaa kilpailulle, jos LVM:n ja VR:n suunnitelma henkilöliikenteen lopettamisesta ko. rataosalla toteutuu. | ||||
|
19.09.2015 15:22 | Ari Palin | ||
| Pave: Olisiko kuvassa näkyvä viestilinja VR:n viestiverkon sijasta osa yleistä puhelinverkkoa? Oman käsitykseni mukaan kuvan mukainen tuplalinja kuului yleiseen verkkoon ja kulki pääradan varrella sen länsipuolella. VR:n viestilinja olisi ollut yhdellä pylväsrivillä ja sijainnut radan itäpuolella. | ||||
|
|
18.09.2015 23:08 | Ari Palin | ||
| Mukava ajankuva ajalta, jolloin liikennettä vielä oli suuntaan jos toiseen. No toki tälläkin hetkellä Joensuusta pääsee vielä yhtä moneen suuntaan kuin vuonna 1984, mutta läpikulku Nurmeksen kautta Kontiomäelle poistui 16.8.1993 lakkautetun yöjunaparin P 9/10 myötä, ja loputkin yöjunat katosivat 1.9.2006. Valitettavasti pvm 27.3.2016 vie Joensuulta, kuten tunnettua, myös henkilöliikenteen risteysasemastatuksen. Nopean läpikäynnin tuloksena tein päätelmän, että Joensuusta tulee ensimmäinen läpikulkevien ratojen risteysasema, jolle tulee henkilöliikenne vain yhdestä suunnasta. Jyväskylä ja Orivesi muuttuvat Kontiomäen kaltaisiksi eli ne eivät ole enää risteysasemia henkilöliikenteelle, mutta henkilöliikenne kulkee niiden läpi. Olisiko oikealla oleva runko jokin muu kuin EP 8? Se näyttäisi olevan kyltitetty Turkuun. |
||||
|
07.09.2015 21:17 | Ari Palin | ||
| Enpä olekaan aiemmin nähnyt kuvaa tästä Korson ensimmäisestä asemarakennuksesta. Kiitos kuvan lataamisesta tänne! Kuva on itsenäisyyttä edeltävältä ajalta venäjänkielisen kilven lisäksi myös sen perusteella, että kesällä 1918 tätä rakennusta ei enää ollut. | ||||
|
06.09.2015 20:49 | Ari Palin | ||
| Vaikka junat tältä rataosalta poistuvatkin, olisiko niin, että rata pysyy käytössä ja jatkossa sillä pääsee maksua vastaan elämysmatkailemaan, aina Parkanon tulovaihteelle asti? | ||||
|
06.09.2015 20:41 | Ari Palin | ||
| Noin arvelinkin, ettei ole normaalikäytössä. Kimmo: Tarkoitin normaalilla juuri aikataulun mukaisia aikataulussaan kulkevia junia. Jos pysähtyvien henkilöjunien siirtynyt kohtaus osuu Parkanoon, silloin välilaiturille luonnollisesti tulee käyttöä. Taitaa olla alikulkutunnelin hyötysuhde melko matala. Tunneli on varmaankin 1990-luvun lopulta ja rakennettu samalla, kun laiturit korotettiin ja valmistauduttiin Pendojen ohituksiin. Muistaakseni tunnelia ei vielä vuonna 1993 ollut, kun tuolla ensimmäisen kerran poikkesin. Asemaparakki oli ruskea. |
||||
|
06.09.2015 08:44 | Ari Palin | ||
| En osaa portugalia, mutta sanoisin silti, että junan keulassa oleva teksti tarkoittaa suomeksi "Suur-Lissabonin esikaupunkien yhtymä". | ||||
|
|
05.09.2015 22:14 | Ari Palin | ||
| Ovatko Parkanon raiteet 2 ja 3 normaalisti ollenkaan pysähtyvien junien käytössä? En muista itse olleeni koskaan sellaisessa junassa, joka olisi pysähtynyt jollain muulla raiteella kuin ykkösellä. | ||||
|
02.09.2015 22:23 | Ari Palin | ||
| CEmt 24050 oli MRY:n syysretkijunassa vuonna 1998, jolloin se vieraili mm. Mäntässä ja Valkeakoskella. | ||||
|
01.09.2015 23:33 | Ari Palin | ||
| Näköjään muistin Huutokosken nykyisen raidetilanteen täysin väärin. Toinen kuva todistaakin sen. :) | ||||
|
|
01.09.2015 18:35 | Ari Palin | ||
| Katos vaan, aseman edustalla ei tuolloin ole ollut raidetta ollenkaan. | ||||
|
01.09.2015 18:29 | Ari Palin | ||
| Sinisissäkin vaunuissa näkymiä taaksepäin heikennettiin 1980-luvun lopulla poistamalla puolet päätyikkunoista. Yksikerroksissa IC-vaunuissa taas on päätyikkunan luona WC:n ovi, minkä vuoksi joutuu väistelemään WC:hen meneviä ja sieltä tulevia matkustajia. | ||||
|
30.08.2015 22:51 | Ari Palin | ||
| Muutama vuosi sitten näin Pasilansillalta Helsingin suunnasta Pasilaan saapumassa olleen Eil-junan, jossa koko pitkä Eil-vaunusto oli vuorotellen punaista ja vihreää. Lisäksi junaa veti kaksi Sr1:tä, joista toinen punainen ja toinen vihreä. :) Harmittavasti se jäi kuvaamatta, kun istuin sisällä bussissa. | ||||
|
30.08.2015 22:29 | Ari Palin | ||
| Itäväylästä on havaittavissa pieni pala kuvan oikeassa reunassa, jossa se kaartaa väliaikaisella sillalla normaalille reitilleen. Väliaikaisen sillan vasemmalla puolella näkyy katkaistu Kulosaaren silta. | ||||
|
|
28.08.2015 23:34 | Ari Palin | ||
| Avolouhos keskellä Helsinkiä. :) | ||||
|
28.08.2015 23:01 | Ari Palin | ||
| Avokuistilla varustettu asemarakennus viittaa Riihimäki - Pietari -rataan. Varjot näyttäisivät olevan lyhyitä, mistä voi päätellä junan olevan menossa länttä kohti. Sekin sopisi kyseiseen rataosaan, jossa asemarakennukset ovat yleensä radan pohjoispuolella. Lisäksi rata on kaksiraiteinen, mutta minne asti tuplaraide idässä tuolloin ulottui? | ||||
|
28.08.2015 22:37 | Ari Palin | ||
| Aiemmin näyttää asemilla olleen yleisesti laituri ykkösraiteen molemmin puolin eli ensimmäinen (ja usein ainoa) välilaituri raiteiden 1 ja 2 välissä. Sittemminhän ensimmäisen välilaiturin sijainti useimmilla asemilla muuttui raiteiden 2 ja 3 väliin. Riihimäellä se tosin päätyi raiteiden 4 ja 5 väliin. | ||||
|
28.08.2015 22:24 | Ari Palin | ||
| Taitaakin olla ensimmäisiä asemia, jolle tulee pylväisiin led-valot. En muista, oliko myös Vehkalassa ja Leinelessä. Asemakatoksissa niitä on ollut käytössä jo pitempään. | ||||
|
23.08.2015 21:25 | Ari Palin | ||
| Kuinka korkea Kuusan silta on, joudutaanko korottamaan sähköistystöiden yhteydessä? | ||||
|
17.08.2015 20:07 | Ari Palin | ||
| Jarkko: Päivitätkö kuvauspaikan, koska arvoitus on jo ratkennut. | ||||
|
17.08.2015 19:58 | Ari Palin | ||
| Menneen maailman huoltoasemaverkostoon voi helposti tutustua ajamalla mitä tahansa Helsingistä säteittäisesti lähtevää 1x0-numeroitua tietä, pois lukien 120. :) | ||||
|
17.08.2015 19:39 | Ari Palin | ||
| Noin ajattelinkin sen olleen. Kiitos tuosta Riihimäki - Hanko -aikataulusta. | ||||
|
17.08.2015 19:31 | Ari Palin | ||
| Kuinkahan paljon on prosentteina sellaisia junia, jotka vain vaihtavat suuntaa Riihimäellä, ja sellaisia, jotka suorittavat samalla vaunujen ottamista tai jättämistä? Siitä voidaan päätellä, paljonko parin vuoden sisällä toteutuva Riihimäen kolmioraide hyödyttää tavaraliikennettä. Entä onko tilanteita, joissa vaunujen otto/jättö voidaan siirtää Riihimäeltä Kouvolaan tai Tampereelle, jolloin kolmioraiteesta saatava hyöty laajenee? Tietenkin hyöty siirrosta tulee vain silloin, jos Riihimäen ohittavalle junalle suoritetaan Kouvolassa/Tampereella vaihtotöitä nykyisinkin. Henkilöliikennepuolella kolmioraiteen hyödyntämisestä ei ole tehty tarkkoja suunnitelmia. Kenties IC-junat palaavat Riihimäen ja Lahden välille - tai sitten ajetaan taajamajunilla - tai sitten ei muutu mikään. |
||||
|
16.08.2015 08:23 | Ari Palin | ||
| Minulla oli käsitys, että jarrumagneetteja pidettäisiin ylhäällä suoraan sähkövirran avulla. Kiitos näistä selventävistä tiedoista. | ||||
|
16.08.2015 08:19 | Ari Palin | ||
| Kiitos näistä tiedoista. Pitäisikin muistaa aina ensin katsoa tuo raidekartta ja kysellä vasta sitten. :) | ||||
|
15.08.2015 19:58 | Ari Palin | ||
| Enpä huomannutkaan, että tasoristeyksen lisäksi myös ratapölkyt ja sepelöinti on uusittu. Se sulkee heti pois Loviisan radan. Ja toki myös tuo raakapuukuorma, vaikka Lapinjärvellä taitaakin olla puun varastointia pienessä mittakaavassa. | ||||
|
|
15.08.2015 19:03 | Ari Palin | ||
| Sudenkiven tasoristeys Loviisan radalla Orimattilan ja Myrskylän välillä? | ||||
|
|
15.08.2015 18:16 | Ari Palin | ||
| Eikös siinä laukea kiskojarrut, kun ottaa virrat kokonaan pois? | ||||
|
|
15.08.2015 18:08 | Ari Palin | ||
| Onkohan kuva Eteläsatamasta? Etualalla on ilmeisesti VR:n raiteita. Myös taustan tukimuuri ja sen takana oleva puisto sopisivat kuvaan. Vaunut näyttäisivät seisovan sähköistämättömällä raiteella, koska pylväässä on orsi vain vaunujen takana olevalle raiteelle päin. Oliko raide rakennettu vaunujen vastaanottoa varten? Takana oleva sähköistetty raide olisi Kauppatorin ja Kaivopuiston välinen linjaraide. | ||||
|
15.08.2015 17:55 | Ari Palin | ||
| Heikki on hyvin todennäköisesti oikeassa, jos lähdetään siitä oletuksesta, että kuva on otettu normaalina lauantaina. Kuvauspäivä lienee 4.6.1966. En tunne 1960-luvun liputuspäiviä, mutta vielä 1980-luvullakaan kesäkuukausina ei ollut muita liputuspäiviä kuin puolustusvoiman lippujuhla (4.6.) ja juhannuspäivä (20.6.-26.6. välinen lauantai). Koska juhannuspäivän lauantai olisi pyhäpäivä, ainoa lauantainen kesäkuukausien liputuspäivä haarukoidulla aikavälillä 1966-1970 on puolustusvoimain lippujuhla vuonna 1966. Toukokuussa lauantaille ovat voineet osua liputuspäivät vappu (1.5.) ja J.V. Snellmanin päivä (12.5.). Tässä on kuitenkin liian kesäistä noiksi päivämääriksi. Aina on toki mahdollista, että Tampereella on ollut käymässä korkea-arvoinen vieras tai on ollut jokin paikallinen juhla/tapahtuma, minkä vuoksi olisi liputettu. | ||||
|
14.08.2015 19:46 | Ari Palin | ||
| Voisiko tässä olla Valmetin raiteen sijasta kyseessä päärata? Sepelöity raide kiinnitti huomioni. | ||||
|
13.08.2015 22:17 | Ari Palin | ||
| Kyltti ei tosin ole alkuperäisellä paikallaan. Seisakkeen ollessa käytössä se sijaitsi aivan ratapenkan vieressä. | ||||
|
13.08.2015 22:03 | Ari Palin | ||
| Kiitos lisätiedoista ja linkistä. | ||||
|
13.08.2015 21:57 | Ari Palin | ||
| Tuossa taitaa olla sähkölaitteiden koestukseen liittyviä ajojohdinrakenteita? EDIT: Asia selvisikin toisesta kuvasta. | ||||
|
13.08.2015 20:08 | Ari Palin | ||
| Onkohan sotilaskaluston liikkuminen ollut syynä siihen, että Rovaniemi - Kemijärvi -osuus perusparannettiin vain Misiin asti? Aiheuttaakohan Patokankaan radan tulo myös loppuosan perusparannuksen? | ||||
|
|
13.08.2015 20:06 | Ari Palin | ||
| Vika-kyltti näemmä jäänyt tuonne änkyröimään, vaikka Vika ei ole enää liikennepaikka. | ||||