![]() |
22.11.2008 17:36 | Ari Palin | ||
Niin, makuuvaunulla on päässyt aikojen kuluessa mm. Savonlinnaan ja Vaasaankin. Kymmenen vuoden päästä alkaa varmaan olla vaikea kuvitella, miten Kajaaniinkin on voinut joskus päästä makuuvaunulla... | ||||
![]() |
22.11.2008 17:20 | Ari Palin | ||
Olikos niin, että Länsisataman liikenne jatkuu vielä jonkin aikaa, vaikka Sörnäisistä se loppui tähän viikonloppuun? | ||||
![]() |
20.11.2008 22:59 | Ari Palin | ||
Tuossa edellä mainittu Järvenpään aseman siirto mahdollistaa uuden raiteen rakentamisen nykyisen läntisen raiteen ja asemarakennuksen väliin. Minusta Järvenpään ja Jokelan raideratkaisuja pitäisikin muuttaa siten, että niillä(kin) asemilla olisi neljä raidetta, joista reunimmaiset lähiliikenteen laituriraiteita ja keskimmäiset kaukoliikenteen raiteita. Paitsi että se parantaisi turvallisuutta, se myös mahdollistaisi myöhässä kulkevan kaukojunan pääsemisen lähijunan ohi aseman kohdalla myös Helsingin suuntaan mentäessä. | ||||
![]() |
20.11.2008 22:50 | Ari Palin | ||
Sampolan tunneli on valmistunut muistaakseni vuonna 1992. | ||||
![]() |
17.11.2008 21:20 | Ari Palin | ||
Alkuperäiset pysähdyspaikat olivat: Helsinki - Pasila - Tikkurila - Hiekkaharju - Rekola - Hanala - Korso - Savio - Kerava. | ||||
![]() |
17.11.2008 19:31 | Ari Palin | ||
Tuomas: Ainakin vielä vuonna 1988 ajettiin veturivetoista K-junaa, jolloin sillä pääsi Malmillekin, jossa asuin silloin. Tuolta Move Offin linkin ( https://vaunut.org/kuvasivu.php/12829 ) takaa löytyy tarkempia päivämääriä. Laitoin sinne itsekin hieman tietoa K-junien pysähdyspaikkahistoriasta ja Keravan kaupunkiradan liikenteen (lähi)tulevaisuudesta. | ||||
![]() |
17.11.2008 19:23 | Ari Palin | ||
N-junien suuntaan ollaan itse asiassa menossa jo elokuussa 2009, kun ruuhkan ulkopuoliset I-junat muutetaan N-juniksi. Silloin joka toinen juna on K-juna ja joka toinen N-juna. Lauantaisin tullaan liikennöimään vain N-junia, 10 minuutin välein. Illalla N-juna -tiheys muutettaneen nykyisestä 20 minuutista 15 minuuttiin. I-junasta tulee siis jälleen vain ruuhka-ajan juna ja K-juniakin näkee vain arkisin. Tietääkö kukaan, tulevatko talviaikataulut 2009-2010 voimaan 9.8.2009 vai 16.8.2009? (Käyttäjä muokannut 17.11.2008 19:23) | ||||
![]() |
17.11.2008 19:13 | Ari Palin | ||
K-junien pysähdyspaikkojen lisääntyminen on aikojen saatossa hidastanut eniten Rekolasta Pasilaan tai Helsinkiin tai päinvastoin matkustavien matkantekoa. Pysähdyksiä on lisätty tasaisesti aina kahdeksan vuoden välein: Koivukylä 1980, Malmi 1988, Puistola 1996 ja Oulunkylä 2004. Tuosta sarjasta voisi melkein tehdä ennusteen, että seuraava lisäys tapahtuu vuonna 2012 ja luultavasti siten, että K-junat muutetaan N-juniksi. | ||||
![]() |
17.11.2008 19:13 | Ari Palin | ||
Veturivetoisella junalla tuli monesti matkustettua Malmille vuonna 1988. | ||||
![]() |
16.11.2008 22:04 | Ari Palin | ||
Ok. Niitä oli siis jo tuolloin. | ||||
![]() |
16.11.2008 19:55 | Ari Palin | ||
Sr1 3013:ssä oli tuo koemaalaus ainakin vielä vuonna 1995. | ||||
![]() |
16.11.2008 19:52 | Ari Palin | ||
Täällä etelässä lunta saadaan varmaan odotella jonnekin tammikuulle, tai sitten sitä tulee vasta tammikuussa 2010, tai... | ||||
![]() |
16.11.2008 19:49 | Ari Palin | ||
Oliko tuo vaunuruokala siis suljettuna tänä ja viime vuonna? Jos niin, tulipa sitten käytyä siellä evästä haukkaamassa lähes viime hetkellä, kun käyntiajankohta oli lokakuu 2006. | ||||
![]() |
16.11.2008 19:41 | Ari Palin | ||
Ai tämä K-junan "kilpakumppani" ei siis ollutkaan R-juna? En tiennytkään, että tunnuksettomia junia oli jo puukalustoaikaankin. Luulin kaikkien Riihimäelle menneitten veturijunien olleen R-junia 2.6.1991 asti, jolloin R-junat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa, mutta veturivetoisia ei sinne voitu aikataulusyistä pysäyttää. En tuossa vaiheessa tutkinut vielä aikatauluja kovin tarkasti eikä niitä ole minulla tallessa, joten en pysty sanomaan, oliko "kilpakumppanien" lähtöaika Helsingistä sama. Mutta todennäköisesti oli, koska ne olivat Malmillakin yhtä aikaa. | ||||
![]() |
16.11.2008 19:33 | Ari Palin | ||
IC-liikenne alkoi käsittääkseni virallisesti vasta 15.8.1988, vaikka niitä olikin junissa jo kesällä. Itsekin ihmettelin upouusia vaunuja Helsingin asemalla kesällä 1988, ja monesti palasin junankatselureissuilta kotiin Malmille K-junalla klo 16.10, joka oli Eil-runkoinen. Harmi, etten tajunnut kuvata viellä tuolloin. | ||||
![]() |
16.11.2008 19:26 | Ari Palin | ||
Oli komeaa katseltavaa Malmilla 1980-luvulla, kun kaksi tällaista ajoi vierekkäin kohti pohjoista. Toinen oli K-juna ja toinen R-juna. Näky toistui lukemattomia kertoja. | ||||
![]() |
15.11.2008 23:38 | Ari Palin | ||
Liikennepaikan sisällä ajaminen on muistaakseni edelleenkin sallittua ilman JKV:tä. Juna ei poistu Helsingin liikennepaikalta, ellei se ohita Oulunkylän pohjoisia tulo-opastimia pääradalla tai Kivihaan läntisiä tulo-opastimia rantaradalla. | ||||
![]() |
15.11.2008 23:23 | Ari Palin | ||
Katosten rakentaminen on ilmeisesti ollut tiedossa ainakin laiturien asvaltointivaiheessa, koska niiden keskiosat on jätetty asvaltoimatta. Samoin vanhat valopylväät on toistaiseksi jätetty valaisemaan tulevan katoksen aluetta. Ehkä rahoitussyistä jääneet rakentamatta laiturien rakentamisen yhteydessä? | ||||
![]() |
14.11.2008 23:21 | Ari Palin | ||
YTV ehtii rahoittaa Sm5:en liikennettä ehkä vain kuukauden, jos sitäkään. Vuoden 2010 alussa perustettaneen uusi joukkoliikennekuntayhtymä, jolle YTV:n liikennepuoli siirtyy. Sm5:en vakituinen liikenne alkanee marras-joulukuussa 2009. | ||||
![]() |
14.11.2008 22:31 | Ari Palin | ||
Ja vauhdissa ollaan tulossa ulos ovesta? :) | ||||
![]() |
14.11.2008 22:23 | Ari Palin | ||
Kiitos tästä kuvasta! Muistankin tuon rakennuksen. Oli ainakin vielä 1980-luvulla pystyssä. Laiturikatokset on näköjään rakennettu vasta myöhemmin kuin 1976 valmistunut tunneliasema ja sen uudet sisäänkäynnit laitureille. Kuitenkin melko pian tämän kuvan ottamisen jälkeen katosten on täytynyt valmistua. Omat muistikuvani Huopalahdesta alkavat vuonna 1979 (ehkä jo 1978), enkä muista asemaa ilman katoksia. Vanhat valopylväät ovat näköjään olleet vielä pystyssä pohjoisella välilaiturilla, joka siis nähtävästi on samalla kohdalla kuin vanha välilaituri. | ||||
![]() |
14.11.2008 22:09 | Ari Palin | ||
Olli: Niinhän siinä kirjassa tosiaan sanotaankin. Olisi pitänyt lukea uudelleen vähän tarkemmin. :) Tosin se ei kerro täsmällistä tilannetta vuonna 1975. Kirjan kuvissa näkyy myös tunneliin vievien portaiden katos, joka on ollut näemmä samantapainen kuin Pasilassa oli. Kiitos tiedoista myös Jarmolle. Kuva vanhan alikulun sisäänkäynnistä on tervetullut. Oliko uusilta välilaitureilta yhteys myös vanhaan alikulkutunneliin? Uudet laiturithan lienevät valmistuneet Martinlaakson radan liikenteen alkamiseen mennessä (1.6.1975). Vanhaan kuvaan verrattuna ainakin eteläisempi välilaituri sijaitsee vanhalla rata-alueella ja olisi siis vaatinut uuden yhteyden tunneliin. Vai onko vanha tunneli sama kuin uusi, mutta uudistettuna? Milloin läntinen alikulkutunneli valmistui? Siinä on kuulemma ollut aiemmin tasoristeys. | ||||
![]() |
13.11.2008 23:34 | Ari Palin | ||
Höyrykausi oli jo päättynyt koko Suomessa tuossa vaiheessa. Se päättyi 30.9.1975. Helsingissä höyrykausi päättyi erään Resiina-lehden artikkelin mukaan 31.5.1970, kun viimeinen höyryvetoinen henkilöjuna (H 213?) lähti Toijalaan. | ||||
![]() |
13.11.2008 23:29 | Ari Palin | ||
Jarmo: Millaiset kulkureitit Huopalahdessa oli välilaitureille tuossa vaiheessa? Asemahan valmistui uuteen kuosiin vasta vuonna 1976. Olivatko alikulut jo kuitenkin käytössä? | ||||
![]() |
13.11.2008 23:27 | Ari Palin | ||
Sm1:ssä helmapellit... | ||||
![]() |
13.11.2008 23:24 | Ari Palin | ||
Jarkko: Sm:t muuttuivat kokonaan savuttomiksi vuonna 1988, ohjausvaunun tupakkaosasto poistui jo 1970-luvulla. Tupakanhaju tuntui moottorivaunun entisessä tupakkaosastossa pitkälle 1990-luvulle ja seinät ja katto olivat keltaiset. Saneeraamattomista Sm2-junista löytyy vieläkin tuhkakuppien kiinnitysruuvien reiät roskiksen yläpuolelta. | ||||
![]() |
11.11.2008 22:30 | Ari Palin | ||
Tuleekohan seuraava jo sitten Vuosaareen? | ||||
![]() |
08.11.2008 20:43 | Ari Palin | ||
Kuva saa mietteliääksi: Tässä eletään vielä leppoisaa höyryaikaa, mutta vain kuusi kuukautta myöhemmin muurattiin sähköistyksen ja kiireen aikakauden peruskivi Tuomarilassa... | ||||
![]() |
07.11.2008 21:51 | Ari Palin | ||
Eivätpä voi saksalaisetkaan enää jatkossa yhtä laajasti kierrellä Suomea lätällä kuin ennen, valitettavasti. :( | ||||
![]() |
07.11.2008 21:49 | Ari Palin | ||
Kirkon ja puutalojen lisäksi hieman uudempaa suomalaisuutta on nähtävissä Viipuriin menevissä busseissa. Jouni sen tietääkin, mutta tiedoksi muille, että Viipurin bussien lähtöpaikka on kirkon lähellä olevasta päätien lähes 90 asteen mutkasta hieman Viipurin suuntaan. Kuljettaja ei myy lippuja, vaan sitä varten bussissa on erillinen rahastaja. Liput myös saatetaan tarkastaa matkan aikana. | ||||
![]() |
07.11.2008 21:30 | Ari Palin | ||
Eikö katosta olisi voitu rakentaa lähemmäksi rataa? Silloin se ei olisi peittänyt asemarakennusta niin pahasti. Nythän katos on normaalia kauempana radasta. Tai olisi voitu rakentaa pääraide tuonne ympäriajoraiteen kohdalle ja ympäriajoraide sitten vaikka sillan toiselle puolelle. Silloin katos olisi saatu vielä metrikaupalla kauemmaksi asemarakennuksesta. Yksi mahdollisuus olisi ollut myös asemarakennuksen siirto kauemmaksi radasta kuten Järvenpäässä tehtiin. | ||||
![]() |
05.11.2008 00:02 | Ari Palin | ||
Dakkus: Ehkäpä tälle veturille olisi saatu varaveturi. Mutta entäpä tallissa olleet veturit? Pudonnut veturi lienee estänyt aika tehokkaasti kääntöpöydän käytön... | ||||
![]() |
02.11.2008 21:26 | Ari Palin | ||
Meinasin sanoa Ahtiala, mutta taustalla näyttääkin olevan nykyinen liikennepaikka. No sanotaan vaikka Heinävaara. | ||||
![]() |
02.11.2008 21:18 | Ari Palin | ||
Oliko tämä Pendolino-rungon tyhjänä siirto normaali liikennöintikuvio vai johtuiko jostain poikkeuksellisesta tilanteesta? | ||||
![]() |
02.11.2008 21:15 | Ari Palin | ||
Se on muuten kyllä hyvin sen näköinen. Eikös tämä ole se lehmänkellotasoristeys? :) | ||||
![]() |
02.11.2008 21:11 | Ari Palin | ||
Kyllä joo, ellei ole kiskojarrut jämähtäneet päälle tmv. :) | ||||
![]() |
02.11.2008 01:04 | Ari Palin | ||
Tarkoitin sitä, että samalla tavalla energiansäästölamppu räpsyisi sattumanvaraisesti myös tasoristeysvaloissa. Eli tarkoitin, että esimerkkiä ei tarvitse hakea vanhasta järjestelmästä (esiopastinvilkkujahan ei enää ole), vaan esimerkiksi kävisi aivan yhtä hyvin nykyiset varoituslaitokset. | ||||
![]() |
02.11.2008 00:52 | Ari Palin | ||
Melko hankala tilanne voi kyllä tulla silloin, jos jokin juna on hajonnut sivuraiteelle: Seuraavaksi kaksi junaa lähestyy liikennepaikkaa eri suunnista, joilla on normaalisti kohtaus ko. liikennepaikalla, mutta kauko-ohjaaja unohtaa hajonneen junan, kunnes yrittää asettaa kulkuteitä kohtaaville junille... | ||||
![]() |
02.11.2008 00:27 | Ari Palin | ||
Nyt tarkemmin ajateltuani, kyllähän kolmen junan kohtaamisesta kaksiraiteisella liikennepaikalla voidaan selvitä seuraavasti: Kun ensimmäinen juna on liikennepaikan sivuraiteella, voidaan seuraavaksi saapuva juna ajaa pääraiteelle ja pysäyttää liikennepaikalle. Silloin sivuraiteella oleva ensimmäisenä saapunut juna pääsee jatkamaan matkaa. Sen jälkeen kolmantena saapuva juna ajetaan sivuraiteen kautta liikennepaikan läpi, jolloin pääraiteella seisova juna pääsee jatkamaan matkaa. Ehtona on tietenkin, että ensimmäisen junan jälkeen liikennepaikalle päästetään seuraavaksi se juna, joka kulkee vastakkaiseen suuntaan kuin ensimmäinen. (Käyttäjä muokannut 02.11.2008 00:30) | ||||
![]() |
02.11.2008 00:20 | Ari Palin | ||
Onkohan koskaan yritetty vahingossa kolmen junan kohtausta liikennepaikalla, jossa on vain yksi väistöraide? Tarkoitan sitä, että väistöraiteella olisi jo juna ja kaksi junaa lähestyisi liikennepaikkaa eri suunnista ohitettuaan jo edellisen liikennepaikan. Ehkä nykyiset alueasetinlaitteet varmistavat, ettei sellaista tilannetta pääse syntymään? Kahden liikennepaikan välillähän suojastuksen suunta voi olla vain yhteen suuntaan kerrallaan, mutta onko suojastuksen suunnat mahdollista asettaa eri suunnista kohti liikennepaikkaa, jossa sitä lähestyvät junat eivät kuitenkaan voi kohdata, koska siellä ei ole vapaata sivuraidetta? | ||||
![]() |
31.10.2008 23:18 | Ari Palin | ||
Ja 50 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuvasivu.php/17745 | ||||
![]() |
31.10.2008 22:04 | Ari Palin | ||
"Krakuf Gwufni" :) | ||||
![]() |
31.10.2008 21:52 | Ari Palin | ||
Itse tulin Riihimäeltä seuraavalla, klo 16.14 lähteneellä H-junalla, ja kun jäin pois Tikkurilassa klo 16.58, hetken päästä tämä 6x06 meni pohjoiseen päin (lähtöaika Tikkurilasta klo 17.02). | ||||
![]() |
30.10.2008 22:38 | Ari Palin | ||
Tuukka: Tasoristeysvaloissahan vilkku on nykyisinkin. | ||||
![]() |
30.10.2008 22:25 | Ari Palin | ||
Vuonna 1984 Malmin poliisiasemalla oli eräänä lauantaina avoimet ovet ja (normaali) yleisö pääsi tutustumaan kyseiseen putkaan, kokeilemaan käsirautoja ja matkustamaan poliisin Saabilla pienen lenkin. U-käännös tehtiin Kirkonkyläntien ja Malmin raitin risteyksessä. Alkokin samassa talossa taisi tosiaan olla, ja joku pieni ruokakauppakin. | ||||
![]() |
30.10.2008 22:14 | Ari Palin | ||
Kiitokset seikkaperäisestä selvityksestä Tuukalle ja Ollille. Sen verran korjaisin Ollin kirjoitusta, että 70-lukua edeltänyt tyyppiuudistus taisi olla jo 40-luvulla, olisiko ollut vuonna 1942. Silloin selkiytettiin aiemmin yhdellä kirjaimella ja järjestysnumerolla (esim. H1, henkilöliikenteen vetureiden 1. sarja) ilmaistua merkintää siten, että esimerkiksi H:n perään laitettiin veturin painoa kuvaava pieni kirjain r, v tai k (esim. Hr1, henkilöliikenteen raskaiden vetureiden 1. sarja). | ||||
![]() |
28.10.2008 20:29 | Ari Palin | ||
Niin, näitähän tullaan myöhemmin tarvitsemaan varmaan Vaasan radallakin. | ||||
![]() |
28.10.2008 20:27 | Ari Palin | ||
Porin junat voitaisiin ajaa Sm-kalustolla ja viimeinen runko irrottaa Kokemäellä ja ajaa Raumalle. | ||||
![]() |
28.10.2008 20:10 | Ari Palin | ||
Tiedätkö, millainen varavalaistusjärjestelmä on Eil-vaunuissa? Onko se Sm2-tyyppinen eli (loiste)valot jäävät palamaan vain eteisiin ja WC:hen, vai onko niissäkin vaunuissa hehkulamput? Sm1:ssä oli alun perin hehkulampuilla toteutettu varavalaistus. Entä nyt saneerauksen jälkeen? | ||||
![]() |
28.10.2008 19:59 | Ari Palin | ||
Muistaakseni siinä on jokin tietty aika, jonka laitos hälyttää, vaikka juna poistuisi eristysalueelta, jos juna ei sulje tasoristeyksen kohdalla olevaa virtapiiriä välillä. | ||||
![]() |
28.10.2008 19:54 | Ari Palin | ||
Sitten kun EU:n hehkulamppujen myyntikielto jossakin vaiheessa tulee, sittenhän nuo on pakko vähitellen vaihtaa. Liikennevalot ja opastimet on toivon mukaan siihen mennessä saatu muutettua leditoimisiksi. Hieman vilkkuen tai pienellä viiveellä syttyvät energiansäästölamput eivät niihin ehkä parhaalla mahdollisella tavalla sovi... |