Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.08.2015 20:06 | Ari Palin | ||
| Vika-kyltti näemmä jäänyt tuonne änkyröimään, vaikka Vika ei ole enää liikennepaikka. | ||||
|
13.08.2015 20:01 | Ari Palin | ||
| Aikataulun ensimmäisellä eli klo 16.35 lähteneellä junalla on ollut täsmälleen samat pysähdyspaikat kuin nykyisellä R-junalla. Vuonna 1972 perustettu R-juna sen sijaan ohitti Tikkurilan aina vuoteen 1991 asti. Tikkurilan pysähdys lisättiin R-junalle päivämäärällä 2.6.1991 korvaamaan kaukojunilta vielä tuolloin puuttunutta Tikkurilan pysähdystä. Muistan hyvin, kun Malmilta Riihimäelle mennessä piti käyttää H-junaa, ellei halunnut vaihtaa junaa kahta kertaa. Onkohan Hyvinkäältä klo 20.56 Riihimäelle lähtenyt H 244 tullut Hangosta tai Karjaalta? |
||||
|
13.08.2015 19:50 | Ari Palin | ||
| Kiitos näistä Helsinki - Riihimäki -välin vanhoista aikatauluista. Nämä ovat mielenkiintoista luettavaa. | ||||
|
13.08.2015 19:26 | Ari Palin | ||
| Tämän asemarakennuksen erikoisuus on myös se, että se on sijoitettu pääty radalle päin, ei kuitenkaan ihan kohtisuoraan. Onkohan rakennus suojeltu? | ||||
|
13.08.2015 18:46 | Ari Palin | ||
| Lieneekö liikenneturvallisuus Vantaankoskentien (ent. Vanha Hämeenlinnantie) siirron taustalla? Nykyinen juuri toteutettu sijainti aseman läntisimmän sisäänkäynnin itäpuolella liikenneympyröineen tekee tiestä Kivistön sisäisen tien, joten ehkäpä läpikulkuliikenne halutaan siirtää siltä pois. | ||||
|
10.08.2015 22:37 | Ari Palin | ||
| Kiitos näistä tiedoista. 1960-luvun kuvio näyttää toimineen pohjana, kun sähköjunien pysähdyskäyttäytyminen määriteltiin. Tehtiin vain pieniä muutoksia. Tikkurilan juna jatkettiin Hiekkaharjuun (P-juna). Keravan junan (K-juna) pysähtymispaikat pysyivät 1960-luvun mukaisina vuoteen 1988 asti, vaikkakin Hanalan seisake lakkautettiin ja Koivukylä perustettiin vuonna 1980. Riihimäen junan (H-juna) pysähtyminen on säilynyt samana tähän päivään asti - tosin lukuisia seisakkeita on lakkautettu. Järvenpään juna lopetettiin, mutta sen korvasi toisen Riihimäen junan (R-juna) perustaminen, joka pysähtyi alkuvaiheessa Pasilassa, Keravalla, Järvenpäässä ja Jokelassa. Vuonna 1991 R-juna alkoi pysähtyä lisäksi Tikkurilassa. | ||||
|
10.08.2015 22:16 | Ari Palin | ||
| Numero 15 on tämän pysäkin numero Korson aseman alueella. Numerointi helpottaa oikean pysäkin löytymistä. Bussien aikataulunäytössä Korson aseman eteläisessä alikulussa on muistaakseni mainittu pysäkin numero, jolta bussi lähtee. V8139 on pysäkin numero koko Vantaan alueella. | ||||
|
|
08.08.2015 16:10 | Ari Palin | ||
| Viitaten kuvatekstiin: Vaikkeivät tikkurilalaiset pitkään aikaan kaukojunien pysähdyksiä saaneetkaan, he pääsivät kuitenkin jo noin vuoden kuluttua kuvan ottamisesta sähköjunan kyytiin. Tarkka päivämäärä oli 1.9.1970, kun sähköjunalla pääsi Hiekkaharjuun. Jo 1.12.1970 sähköliikenne laajeni Keravalle asti ja 28.5.1972 Riihimäelle. Millainenkohan oli pääradan paikallisjunien pysähdyskäyttäytyminen ennen sähköliikenteen alkua? Entä olivatko pääteasemat silloinkin Hiekkaharju, Kerava ja Riihimäki, ja milloin Hiekkaharju korvasi aiemman Tikkurilan pääteasemana? Tuliko pysähdyskäyttäytymiseen muutoksia 28.5.1972, kun linjatunnukset otettiin käyttöön? Minulla ei ole sähköistystä edeltäneestä paikallisliikenteestä selvää kuvaa, joten jos jollakin on siitä tietoa, otan tiedon kiitollisena vastaan. |
||||
|
28.07.2015 10:16 | Ari Palin | ||
| Vaikka Kempele todennäköisesti on seuraava Suomessa henkilöliikenteelle avattava liikennepaikka, Tommin mainitsema Henna lienee seuraava uuden nimen saava liikennepaikka. Liikennepaikan nykyinen nimi on Lähdemäki. | ||||
|
08.07.2015 20:18 | Ari Palin | ||
| Suomessa ei taidakaan olla noin ruohottunutta laituria nykyisin käytössä missään, vaikka Mankki yrittääkin kilpailla. :) | ||||
|
08.07.2015 20:10 | Ari Palin | ||
| Korsnäs pääsee Närpiötä ja Luotoa helpommalla, koska sen ei tarvitse uusia kuntarajakilpiä. Tosin Närpiön ja Luodonkin kilvet taitavat olla Liikenneviraston vastuulla ainakin valtion teiden osalta. Lisäksi valtatiellä 8 myös Närpiön alueella kilvet ovat nykyisinkin kaksikielisiä, samoin muillakin teillä ne kilvet, jotka osoittavat yksikieliseen suomenkieliseen kuntaan (esim. Teuva). | ||||
|
28.06.2015 18:37 | Ari Palin | ||
| Minusta takimmainen raide erottuu juuri ja juuri myös kuvan vasemmassa reunassa metsän laidassa. | ||||
|
14.06.2015 17:09 | Ari Palin | ||
| Lennätinlinjan kulkureitistä tein ensin nopean päätelmän, että rataa olisi oikaistu, mutta Siuron aseman sijaittua aina nykyisellä paikallaan kyse lieneekin siitä, että linja on vain tehnyt koukkauksen asema-alueen takaa. | ||||
|
13.06.2015 16:57 | Ari Palin | ||
| Olettaen, että Riian kokonaan sähköistetyt lähijunareitit ajetaan sähkökalustolla, sillan ylittää vain kaksi DR-junaparia viikossa. Perjantai- ja sunnuntai-iltaisin ajetaan Riiasta Liepajaan ja lauantai- ja maanantaiaamuisin takaisin. | ||||
|
13.06.2015 16:53 | Ari Palin | ||
| Tässä on äänimaailma hiljentynyt aiemmasta, kun rata on nykyään jatkuvaksi hitsattu myös sillalla. | ||||
|
12.06.2015 23:49 | Ari Palin | ||
| Pitää korjata aiemmin kirjoittamaani, eli yksikön 05 A-pää oli etelään eikä pohjoiseen. Normaalisti A-pää on junan pohjoispäässä. | ||||
|
12.06.2015 18:54 | Ari Palin | ||
| Eikös ainakin Pieksämäellä ole käytössä raideristeys aseman eteläpäässä? | ||||
|
|
12.06.2015 18:31 | Ari Palin | ||
| Kuvan tapauksessa yksikkö 05 oli A-pää pohjoiseen eli "väärin päin". Tosin Kehäradan myötä Sm5-yksiköillä "oikein päin" ja "väärin päin" menettävät pian merkityksensä. Myös junan toinen yksikkö oli "väärin päin". | ||||
|
|
11.06.2015 21:06 | Ari Palin | ||
| Kiitos sn 110 -vaihteiden käyttöä koskevista tiedoista. Muistan hyvin sekä Savion, Keravan että Järvenpään pitkät vaihteet, mutta en tuolloin tullut havainnoineeksi nopeusmerkkejä niiden ympärillä. Keravan raiteiden 1 ja 2 välisestä pitkästä vaihdeyhteydestä en ollut varma. Mielenkiintoinen asia tosiaan, että siinä oli pitkät vaihteet. Tikkurilassahan on nykyisin vastaava systeemi eli rinnakkaiset sn 80 -vaihdeyhteydet raiteelta 1 raiteelle 2 sekä raiteelta 2 raiteelle 3, mutta siellä perusteena on se, että pohjoisesta voidaan ajaa läntiseltä pääraiteelta suoraan raiteelle 2 ja lähettää samaan aikaan raiteelta 3 juna pohjoiseen itäiselle pääraiteelle. Keravalla siihen ei ollut tarvetta, koska raiteella 2 ei ollut laituria. Yksi syy olisi voinut olla raiteella 1 lähtöaikaansa odottava K-juna, jonka pohjoisesta tuleva pikajuna olisi päässyt ohittamaan raidetta 2, mutta Keravan eteläpäässä ei ollut ollenkaan pitkiä vaihteita. Raiteiden 2 ja 3 välisen pitkän vaihdeyhteyden vastaparina etelässä toimi Savion pitkä vaihdeyhteys. Jos Keravalla oli tarve lähettää raiteelta 3 juna pohjoiseen läntiselle pääraiteelle, oli pakko käyttää lyhyttä vaihdeyhteyttä raiteelta 3 raiteelle 2, koska pitkän vaihdeyhteyden jälkeen ei ollut enää mahdollisuutta päästä raiteelle 1 ennen Kytömaan vaihdekujaa. Nykyisin T-junat Helsingin suuntaan käyttävät Kytömaan vaihteita, jossa siirtyvät itäisimmälle tai toiseksi itäisimmälle raiteelle ja sen kautta Keravan asemalle raiteelle 5 jatkaen edelleen kaupunkirataa etelään. |
||||
|
10.06.2015 21:21 | Ari Palin | ||
| Sähköt vaan väleille Jyväskylä - Seinäjoki ja Pieksämäki - Parikkala sekä IC-juna kulkemaan Lappeenrannasta Savonlinnan, Pieksämäen, Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan. :) | ||||
|
|
10.06.2015 21:12 | Ari Palin | ||
| Olisiko ollut jotain ratatöitä Keravalla tuolloin? Kuvassa näkyy sn 110 -rajoituksia. Jos raide 1 on ollut suljettuna, etelään päin menevät junat on ohjattu raiteelle 2. Ainakin raiteiden 2 ja 3 välillä oli sn 110 -vaihde, mutta oliko myös raiteelta 1 raiteelle 2 etelään päin mennessä? Tuolloin ei ollut opastimiin liitettyjä nopeusmerkkejä eikä JKV:tä, joten ehkä paikalla on sen vuoksi ollut väliaikainen nopeusmerkki kertomassa sn 110 -vaihteesta, jottei vaihteen sn 35:stä poikkeavaa nopeutta olisi tarvinnut merkitä erikseen jokaiseen viikkovaroitukseen (vai miten poikkeava nopeus tuolloin kuljettajalle ilmaistiin?). Jos junat ovat menneet etelään raidetta 2, raiteella 3 mahdollisesti ollut R- tai H-juna tai jopa K-juna (K-junat lähtivät vielä tuolloin arkiaamuja lukuun ottamatta normaalisti raiteelta 1) on voinut aiheuttaa pikajunalle koukkauksen tuolta idempää. | ||||
|
09.06.2015 22:48 | Ari Palin | ||
| Latvian Rezekne on muistaakseni yhtä lähellä täydellistä eritasoristeystä kuin Murtomäki. Siellä on silta, mutta "ramppi" Riian ja Pihkovan suuntien välillä taisi puuttua. | ||||
|
|
09.06.2015 22:42 | Ari Palin | ||
| Jos Murtomäelle rakennettaisiin silta, silloin siitä tulisi neljän kolmioraiteen liikennepaikka. :) | ||||
|
09.06.2015 22:25 | Ari Palin | ||
| Tähän mennessä Hanalan uudet vaihteet on asennettu Keravan kaupunkiradan puolelle, mistä tämä poikkeusliikenne kahtena viikonloppuna 30.5.-1.6. ja 6.-8.6. on aiheutunut. Saa nähdä, miten vaihteiden asennus kaukoliikenneraiteille vaikuttaa liikenteeseen. Todennäköisesti R-, H-, Z- ja kaukojunat pohjoisen suuntaan ajetaan pääosin Keravan kaupunkiradan läntistä raidetta pitkin. Mitään poikkeusliikennetiedotetta ei ole vielä näkynyt, mutta vaihteet varmastikin asennetaan ennen Kehäradan liikenteen alkamista, koska sen jälkeen Tikkurila - Havukoski -osuudella on kaupunkiradalla tuplaliikenne nykyiseen nähden. Tässä hieman pohdintaa tulevasta vaihdetöiden aikaisesta liikenteestä: Lähiliikenteen osalta sekä R- että H-junan lähtöaika Tikkurilasta on 10 minuuttia edellisen N-junan jälkeen eikä R/H siten saa N:ää kiinni ennen Keravaa. Sen sijaan Z-junan ja N-junan välillä tulee konflikti, sillä N-juna lähtee Tikkurilasta klo xx.52 ja Z-juna klo xx.55. Jos Z-juna laitetaan kulkemaan N-junan perässä, se myöhästyy 8 minuuttia pysähtyen Keravalla vasta klo xx.11 (normaalisti xx.03) myöhästyttäen samalla H-junaa 3-4 minuuttia (aika Keravalla klo xx.11). Jos N-juna päästää Tikkurilassa Z-junan edelle, se saapuu Keravalle noin 6 minuuttia myöhässä (xx.08 -> xx.14), jolloin Keravalle ei jää kääntöaikaa ja myös junan lähtö takaisin Helsinkiin viivästyy noin 5 minuuttia (xx.15 -> xx.20). Z-junaa ei voi laittaa kulkemaan pohjoisen suuntaan läntistä kaukoliikenneraidetta, sillä vastaan tulee siihen aikaan sekä H- että Z-juna. Yksi vaihtoehto olisi ajaa Tikkurilasta klo xx.52 lähtevä N-juna pysähtymättä Keravalle, mikä aiheuttaisi vähiten myöhästymisiä, mutta hidastaisi ko. N-junalla matkustavien matkaa 15 minuuttia. Joskus muistan vastaavassa tapauksessa ratkaisuna olleen ajaa joka neljäs N-juna vain Tikkurilaan asti. Junaa on ajettu joskus N- ja joskus I-tunnuksella. Kuviossa ovat mukana tietenkin myös kaukojunat, joiden vaikutusta en ole lähtenyt tarkemmin miettimään. Eri tunnit voivat olla hyvinkin erilaisia, koska liikkeellä on IC-junia Tampereen ja Kouvolan suuntiin/suunnista, Pendolinoja Tampereen ja Kouvolan suuntiin/suunnista, Allegroja, Tolstoi ja yöjunia. |
||||
|
03.06.2015 23:54 | Ari Palin | ||
| Tämä sopisi hyvin taajamajunien kokoonpanoksi sinisten jälkeen Pieksämäki - Joensuu -välillä, tosin pienemmällä Eil-vaunujen määrällä, mikäli Eil-vaunuja liikenee sinne Helsingin seudulta. Sama kuvio sopisi myös Jyväskylä - Vaasa -reitille. Vaikka Eil-kalusto onkin samanikäistä kuin uusimmat siniset vaunut, niiden vähäinen käyttö sinisiin verrattuna on antanut niille pidemmän elinkaaren. | ||||
|
31.05.2015 23:38 | Ari Palin | ||
| En ollutkaan vielä huomannut, että kaksoisraideprojekti on jäädytetty. Ilmeisesti taustalla on vähentynyt Venäjän liikenne? | ||||
|
31.05.2015 23:18 | Ari Palin | ||
| Voisiko tämä olla aikaisemmin kuin 1974? Linjatunnukset otettiin käyttöön 28.5.1972. Myös samana vuonna käyttöön otettu kolmas linjaraide näyttäisi puuttuvan (oikealla olevista tolpista puuttuu kääntöorsi oikealta puolelta). | ||||
|
28.05.2015 21:14 | Ari Palin | ||
| Tuo taksiasema ilmestyi tuohon muutamassa päivässä. | ||||
|
27.05.2015 23:21 | Ari Palin | ||
| Juhana: Kiitos korjauksesta. Kamppia en ajatellut asemavarauksena, koska rata ei ollut alkuvaiheessa käytössä sinne asti. Toki kyseessä oli todellisuudessa asemavaraus tai oikeastaan jo rakenteilla (varusteltavana) ollut asema. Olikohan Sörnäinenkin rakenteilla jo kesällä 1982? Sehän avattiin vuonna 1984. Sellaisen detaljin muistan Kampista, että siellä oli valmistuessaan Suomen pisimmät liukuportaat. Ennätys säilyi 10 vuotta, kunnes Ruoholahti avattiin 1993. | ||||
|
27.05.2015 23:00 | Ari Palin | ||
| Metsä-Botnia Express? | ||||
|
27.05.2015 22:45 | Ari Palin | ||
| Tuo tietäisi kaiketi CEmt-vaunujen lopullista katoamista väliltä Laurila - Rovaniemi, mahdollisia tilausjunia lukuun ottamatta. | ||||
|
|
26.05.2015 23:52 | Ari Palin | ||
| Enpä ollut tullut aiemmin ajatelleeksi, mutta Kehäradan ja Helsingin metron alku asemien osalta on hyvin samankaltainen. Kehäradan avautuessa varsinaisia tunneliasemia on kaksi eli Aviapolis ja Lentoasema sekä tunnelissa olevia asemavarauksia samoin kaksi eli Viinikkala ja Ruskeasanta. Vastaavasti Helsingin metroverkolla oli radan avautuessa vuonna 1982 kaksi tunneliasemaa ja kaksi asemavarausta tunnelissa. Asemia olivat Hakaniemi ja Rautatientori, asemavarauksia Sörnäinen ja Kaisaniemi (nyk. Helsingin Yliopisto). Sitä en muista, oliko Helsingin metrossa asemien sisäänkäyntejä alkuvaiheessa suljettuna, mutta jos oli, niin tilanne ei ollut se ainakaan Rautatientorilla. | ||||
|
24.05.2015 21:36 | Ari Palin | ||
| Näemmä tuo virhe on korjattu, sillä tämä kuva on Tikkurilantien sisäänkäynnin päästä. Aviapoliksen pohjoispäässä on edelleenkin tie nimeltä Mekaanikontie, jonka on itä-länsisuuntainen. Aviabulevardi on uusi etelä-pohjoissuuntainen tie, joka korvasi aiemman Tietotien Tikkurilantien ja Teknikontien välisellä osuudella. Tietotien läpikululta pois jääneelle osuudelle pääsee edelleen sen keskivaiheilta Mekaanikontien kautta, kevyt liikenne lisäksi tien molemmista päistä. | ||||
|
24.05.2015 21:21 | Ari Palin | ||
| Harri: Kaljakellujat eivät ole tainneet tässä koskaan kelluakaan. Yleisin aloituspaikka on ollut Keravanjoella Heurekan edustalla Tikkurilassa, josta "venekunnat" ovat ajelehtineet Helsingin pitäjän kk:n kautta Vantaanjoelle ja edelleen halki Helsingin koillisten kaupunginosien. Kuvan kohta Vantaanjoesta on Helsingin pitäjän kk:stä muutama kilometri yläjuoksulle päin. | ||||
|
23.05.2015 15:16 | Ari Palin | ||
| Vantaankoskella käytiin kääntymässä ohjelman mukaisesti. Sieltä tuli lisää väkeä kyytiin. | ||||
|
21.05.2015 20:40 | Ari Palin | ||
| Tulee mieleen jossain taannoisessa Resiinassa ollut kuva höyryveturiletkasta Imatralla tihkusateisena ja pimeänä marraskuun iltana vuonna 1987. Niillä tosin oli kulunut aktiivipalveluksesta siinä vaiheessa ainakin 12 vuotta. Kyseiset veturit taisivat tulla Imatralle kriisiveturivarastoista, joita silloin tyhjennettiin, kun todettiin, ettei mitään kriisiä tullutkaan. | ||||
|
20.05.2015 21:43 | Ari Palin | ||
| Oikeaan osui heti. Veikkaisin, että tässä rakennuksessa on myös aseman varauloskäynti. Ehkäpä se selviää lauantaina. | ||||
|
09.05.2015 00:37 | Ari Palin | ||
| Voi olla, että muistan sähköistyksen käyttöönoton vuoden väärinkin. Saattaa hyvinkin olla 1978. Vertasin myös Radan varrella -kirjan sivulla 264 olevaan kuvaan, joka niinikään on vuodelta 1977. Siinä portaalit ovat jo paikoillaan. Tosin kirjan kuvan tarkempaa ajankohtaa ei pysty maisemasta päättelemään, mutta Lättä on siinäkin vielä liikenteessä. Tässä Reinon kuvassa, kun tarkemmin katsoo, näyttäisi taustalla olevan resiinan takana olevan portaalin jalusta, samassa kohtaa kuin kirjan kuvassa on portaalin pylväs. | ||||
|
08.05.2015 19:12 | Ari Palin | ||
| Helsingissäkin oli aikaisemmin Strömbergin raide. Se purettiin hieman ennen Leppävaaran kaupunkiradan valmistumista. Raiteella säilytettiin Sm1:iä niiden koeajoaikana. | ||||
|
|
08.05.2015 19:09 | Ari Palin | ||
| Hmm, helatorstain jälkeinen perjantai. Vuosina 1973-91 helatorstain korvasi Kristuksen taivaaseenastumispäivä, jota vietettiin nykyistä helatorstaita edeltävänä lauantaina. Kyseessä lienee ollut siis tuota lauantaita seuraava perjantai (joka toki on sama perjantai kuin siinäkin tapauksessa, että helatorstai olisi ollut olemassa)? Sähköistys Luumäki - Vainikkala taisi valmistua vuonna 1977. Kuvassa ei vielä näy sähköistysrakenteita, joten voisiko kuva olla vanhempi kuin vuodelta 1977? |
||||
|
06.05.2015 21:18 | Ari Palin | ||
| Minusta kattila, pyörät ja karja-aura näyttävät mustilta mutta hytti, alusta ja tenderi vihreiltä. | ||||
|
06.05.2015 21:12 | Ari Palin | ||
| Vuonna 1993 ajelua hoiti höyryveturi puurunkoisen lähiliikennevaunun kanssa. Vaunussa oli muistaakseni pääkaupunkiseudun lähiliikenteen reittikartat vielä seinillä. | ||||
|
04.05.2015 21:33 | Ari Palin | ||
| Selvä juttu. En tullut katsoneeksi kartasta. | ||||
|
04.05.2015 21:17 | Ari Palin | ||
| Ja lisäksi 3207:ssä on ajovalot päällä, mikä viittaisi vahvasti junan etupään olevan tässä päässä. | ||||
|
03.05.2015 23:34 | Ari Palin | ||
| Kehäradalla on lisäksi asemavaraus nimeltä Lapinkylä (ruots. Lappböle). | ||||
|
03.05.2015 23:30 | Ari Palin | ||
| Lillessäkään ei kukaan puuttunut asiaan, kun siellä vappuaattona kuvailin. | ||||
|
03.05.2015 22:44 | Ari Palin | ||
| Oliko Länsi-Vantaa -niminen lehti olemassa? Itse muistan sellaisen ilmaisjakelulehden kuin Etelä-Vantaa, jonka ilmestymisalue oli Vantaan länsiosa. Vantaan itäosassa ilmestyi Vantaan seutu. Nämä kaksi lehteä fuusioitiin vuonna 1992 Vantaan Sanomiksi. | ||||
|
03.05.2015 22:24 | Ari Palin | ||
| Ensi talvena opastimeen saattaakin sitten tulla pätemättömyysruksi ja kiskojen väliin seislevy. | ||||
|
03.05.2015 22:23 | Ari Palin | ||
| Tuonnekin on näköjään ilmestynyt salaojakaivoja vai ovatko ne niitä? Havaitsin samanlaisia myös Jyväskylä - Pieksämäki -välillä. | ||||
|
03.05.2015 22:14 | Ari Palin | ||
| Taas on hienoja arkistojen kätköjä katseltavana. Tuossa lienee ollut AGA:n "lehmänkello"? | ||||
|
03.05.2015 22:02 | Ari Palin | ||
| Puhelinnumero on näemmä muutettu vuonna 1993 "000" -> "112". | ||||