14.12.2014 20:18 | Ari Palin | |||
Eikös osa noista siiloista tule katoamaan maisemasta lähiaikoina? Muistelen jostain lukeneeni. | ||||
14.12.2014 19:58 | Ari Palin | |||
Wikipedia kertoo taustalla maisemaa hallitsevan Pasilan virastotalon valmistuneen 1982: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pasilan_virastokeskus. Jos noin, niin silloin kuva olisi vasta 1980-luvun puolelta. Mutta valmistuivatko virastotalon osat eri aikaan, jolloin vuosi 1982 tarkoittaisi viimeisen osan valmistumista ja ensimmäinen osa olisi voinut olla valmis jo 1970-luvun puolella? Tästä kuvasta ei näe, onko asemarakennus ollut vielä auki. Lipunmyynti siitä siirtyi vuonna 1981 pohjoisen alikulkutunnelin itäpäässä sijainneeseen koppiin, jossa se toimi aina vuoteen 1990 asti. | ||||
14.12.2014 00:22 | Ari Palin | |||
Hiekkaharjussahan oli ennen kaupunkirataa vakinainenkin välilaituri raiteiden 2 ja 3 välissä, mutta enpä muistanutkaan tuota puista väliaikaista laituria. Tuo kakkonen onkin tosiaan varmaan vasta sen ajoilta. Noita ylimääräisiä raidenumeroita on muuallakin. Muun muassa Ilmalassa on raiteen 1 numero. | ||||
14.12.2014 00:02 | Ari Palin | |||
Tämä oli muistaakseni hieman km-tolpan 666 länsipuolella. | ||||
13.12.2014 23:58 | Ari Palin | |||
Onko ykkösraide tuolloin ollut päätie? Kiskot näyttävät kiiltävämmiltä, mikä voi tosin johtua myös auringon heijastuksesta. Kun tarkkaan katsoo, kakkosraidetta lähestyvän junan loppupää taitaa olla vielä siirtymässä ykkösraiteelta kakkoselle. | ||||
11.12.2014 22:00 | Ari Palin | |||
Sekalaiseksihan tuo kuvio Suomessakin ensi vuonna muuttuu. :) | ||||
01.12.2014 20:42 | Ari Palin | |||
Ainakin keskeisin paikka tämä varmaan olisi. Paras sijoituspaikka voisi olla tasoristeyksen Vilppulan puolella, jolloin Dm12:n ei tarvitsisi ylittää tasoristeystä. Ennen tasoristeystä tarvittaisiin toki silloin opastin (tai luvanantopaikka), jotta eristysalueelle tulo Vilppulan suunnasta ei käynnistäisi varoituslaitosta. | ||||
01.12.2014 20:33 | Ari Palin | |||
Ei varmasti olisi iso ponnistus saada Ekstra-tekstit tarroina vaunun kylkiin, esimerkiksi valkoisin kirjaimin punaisen vinoraidan kohdalle. | ||||
30.11.2014 18:54 | Ari Palin | |||
Tuleekohan aitoihinkin Vectroneihin virroittimet noin päin? Sr2:issahan taittumissuunta on eri kuin tässä eli virroittimen polvi osoittaa poispäin veturin päädystä. | ||||
30.11.2014 18:48 | Ari Palin | |||
Oletan, että tämän vaunun käyttö vararungossa on sallittu vain Ekstra-lippulaisille. Onkohan niin? | ||||
29.11.2014 21:45 | Ari Palin | |||
Nykyinen ylikäytävä taitaa tosiaan sijaita hieman linkittämässäsi kuvassa näkyvästä ylikäytävästä aseman suuntaan, jos muistan oikein. | ||||
29.11.2014 19:05 | Ari Palin | |||
Sijaitsiko Kirkonkankaan seisake kirkon paikkeilla siinä, missä oli kevyen liikenteen ylikäytävä? Siinä tapauksessa tässä ollaan jo välillä Kirkonkangas - Saarenkylä(?). Mukava kuva menneiltä ajoilta joka tapauksessa. | ||||
29.11.2014 18:58 | Ari Palin | |||
Nuo kuvat valaisivat asiaa, kiitos. | ||||
28.11.2014 21:32 | Ari Palin | |||
Näitä vanhoja Helsingin ja Helsingin seudun kuvia aina katselee mielellään. Onkohan etualalta purettu raide vai mikä kaivanto siinä on? Itse muistan tuossa olleen aina vain yhden raiteen. Tämänkin mahdollisen raiteen on pitänyt päättyä ennen Hietalahden kääntösiltaa. | ||||
28.11.2014 21:07 | Ari Palin | |||
Ei tule mieleen yhtään tapausta Helsingistä, edes työmaa-aikaista, mutta Turussa sen sijaan vaunuja käännettiin peruuttamalla kolmioraiteella jopa normaaliliikenteessä. Olisiko ollut linja 2. | ||||
26.11.2014 20:41 | Ari Palin | |||
Selkeintä olisi varmastikin, että kaikki kaupunkiratojen junat pysähtyisivät kaikilla asemilla. Silloin ei tulisi myöskään nopeuseroja, jotka nykyisin aiheuttavat helposti myöhästymisiä Keravan kaupunkiradalla silloin, kun kulussa ovat K- ja I-junat. | ||||
26.11.2014 19:38 | Ari Palin | |||
Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan peräkkäisiä asemia, joissa junat "vuoropysähtyisivät", joten vaihtoasema löytyy aina lähtö- ja kohdeaseman väliltä. Tuohon hissiskenaarioon sovitettuna tilanne vastaisi hieman sitä, että toisella hissillä pääsisi kerroksiin 1, 2, 4, 5, 6, 8 ja 9, ja toisella kaikkiin muihin kerroksiin paitsi viidenteen. :) | ||||
26.11.2014 18:56 | Ari Palin | |||
Linkitettyjen HSL:n dokumenttien perusteella K-juna ei olekaan uhanalainen. Myös vaihtoehdossa 2 (jossa Kehäradan junat eivät pysähty kaikilla asemilla), K-junaa ajettaisiin edelleen. Se pysähtyisi kaikilla muilla asemilla paitsi Pukinmäessä, koska ko. vaihtoehdossa Kehäradan junat ohittavat Käpylän ja Tapanilan mutta pysähtyvät Pukinmäessä. Jos Kehäradan liikenne loppuu päivittäin klo 24 kuten on suunniteltu, uhanalainen ei taida olla myöskään N-juna. Sitä tarvittaisiin viikonloppuisin puolenyön jälkeen T-junan "apujunana". | ||||
25.11.2014 23:15 | Ari Palin | |||
Täältä löytyikin tieto bussiterminaalista, joka avataan jo 1.1.2015: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/249101-tikkurilan-uudesta-maamerkista-saa-ruokaa-ja-juomaa |
||||
25.11.2014 23:09 | Ari Palin | |||
Tieto löytyy tämän teoksen sivulta 2: http://tinyurl.com/qhudfmb. Itse pidän mahdollisena sitäkin, että asemakeskus aukeaa 2.1.2015, mutta Vantaa-info hieman myöhemmin 15.1.2015. | ||||
25.11.2014 20:55 | Ari Palin | |||
Dixiin tuleva Vantaa-info aukeaa vasta 15.1.2015. Mitenköhän lienee bussiterminaalin laita? Entä siirtyvätkö junien pysähdyskohdat asemalla pohjoisemmaksi uuden sillan avautuessa? | ||||
24.11.2014 23:43 | Ari Palin | |||
Kiitos tiedoista Toijalan liikennettä koskien. | ||||
24.11.2014 23:41 | Ari Palin | |||
HSL:n tuore dokumentti näyttää olevan Kehäradan osalta sanasta sanaan sama kuin vuoden 2013 dokumentti. Sunnuntaiaamujen vuoroväli Tikkurilan suunnasta harvenee, koska nykyisin 61:n vuoroväli on sunnuntaiaamuisin 20 minuuttia. Toki kokonaiskapasiteetti kasvaa silti. Helsingin keskustasta tai Pasilasta tullessa tilanne on parempi - juniahan lähtee kahta eri reittiä, molempia 30 minuutin välein. Keskimäärin vuoroväli on siis 15 minuuttia, mutta pidän täysin mahdollisena, että junat lähtevät Helsingistä samaan aikaan sekä Tikkurilan että Myyrmäen suuntaan. | ||||
24.11.2014 23:15 | Ari Palin | |||
Tämä lienee tullut Wien Westbahnhofilta? Vielä lännen junat eivät aikataulutietojen mukaan näyttäisi lähtevän Wien Hbf:ltä, vaikka se on jo avattu liikenteelle. | ||||
24.11.2014 23:11 | Ari Palin | |||
Näitä kylttjä taitaa olla vielä melko monella asemalla. Riihimäelläkin oli Korttion ratapihan kohdalla "Riihimäki 2 km", mutta en muistakaan sitä enää viime aikoina nähneeni. | ||||
24.11.2014 22:47 | Ari Palin | |||
Kun raitiotie rakennettiin Munkkiniemeen, se ylitti samalla kaupungin rajan, ulottuen Helsingin maalaiskuntaan. Vuonna 1920 kunta vaihtui Huopalahteen, ja kaupungin rajojen sisälle rata pääsi kokonaisuudessaan vuoden 1946 alusta. | ||||
24.11.2014 22:31 | Ari Palin | |||
Matti: Tällaisen kuvan 32 vuoden takaa löysin täältä Vorgista: http://vaunut.org/kuva/53808. Tässä myös 31 vuotta vanha ilmakuva alueelta: http://vaunut.org/kuva/46468. | ||||
23.11.2014 23:18 | Ari Palin | |||
"Kaikki kommentit" -kohdasta kuvan esiinilmestyvyys. | ||||
23.11.2014 22:29 | Ari Palin | |||
Korjaan aiempaan kommenttiani. Nopeus oli toki 80 km/h eikä 50. | ||||
23.11.2014 22:14 | Ari Palin | |||
Nyt Sm4:t ovat muuttuneet vihreävalkoisiksi. Onko käynyt kuten KooPee ennusti 10 vuotta sitten? | ||||
23.11.2014 22:03 | Ari Palin | |||
Hieman oudolla fontilla on veturin kylkinumero, vai oliko kaikissa Hv2:issa tuolla fontilla? | ||||
23.11.2014 21:27 | Ari Palin | |||
Tässä on vuonna 2013 olleen HSL:n kokouksessa ollut suunnitelma Kehäradan liikennöinnistä: http://hsl01.hosting.documenta.fi/kokous/2013332-3-11.PDF. Sen mukaan liikenne päättyisi jo klo 24 ja alkaisi arkisin klo 4 ja viikonloppuisin klo 5. | ||||
23.11.2014 20:53 | Ari Palin | |||
Tutkin hieman nykyaikatauluja. Tätänykyä viikonloppuöisin lähtee T-junien "apujunina" N-junia Helsingistä klo 0.01, 1.01, 2.01 ja 3.01 ja Keravalta vastaavasti klo 0.45, 1.45, 2.45 ja 3.45. Riippuen Kehäradan yöliikenteen kattavuudesta noista ehkä viimeisille eli 3.01 ja 3.45 lähteville vuoroille voidaan tarvita N-juna, muut voidaan varmaankin ajaa K-junina. Silloin N-junia olisi vain kaksi viikossa suuntaansa. Arkisin ei suurella todennäköisyydellä ole tarvetta N-junille. Ja tämä kaikki siis vain siinä tapauksessa, että Kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Jos Kehäradan junat kulkevat yöliikenteessä 30 minuutin vuorovälillä ja pysähtyvät kaikilla asemilla, ne riittävät itse asiassa yksinään täyttämään nykyisen vuorotiheyden välillä Helsinki - Hiekkaharju. Niinpä öinen K-juna voisi olla oma versionsa, joka ajaisi pysähtymättä Pasilasta Tikkurilaan ja sen jälkeen joka asemalla pysähtyen Keravalle. Tälle junalle tarvittaisiin toki oma tunnus. Myös T-juna kulkisi pysähtymättä Pasilasta Tikkurilaan ja sitten pysähtyisi joka asemalla Riihimäelle asti. |
||||
23.11.2014 01:14 | Ari Palin | |||
Mukava kuva kotikulmilta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on tuo keskiraiteen esiopastin. Tuohon aikaan ei tainnut vielä olla kaksisuuntaista suojastusta, mutta ilmeisesti Savion vaihdetta varten oli opastin myös keskiraiteella? Ratavartijan mökki ei ole enää edes keltainen, se katosi maisemasta kokonaan kuluvana vuonna. Kesäaika päättyi vuosina 1981-1995 jo syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Vuodesta 1996 alkaen siirryttiin nykyiseen käytäntöön, jossa se päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kuva ei lumitilanteesta päätellen voi kuitenkaan olla syyskuulta, joten tässä eletään jo pitkällä ns. talviaikaa. |
||||
23.11.2014 00:48 | Ari Palin | |||
Jostain muistelen lukeneeni aiemmin, että öisin lentokentälle ajettaisiin busseilla. Jos tilanne on muuttunut, se tarkoittanee joko K- tai N-junan lakkautusta. Mallissa, jossa Kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla, se voisi tietää muutosta myös T-junien pysähtymiskäyttäytymiseen. Jos Kehäradan vuoroväli yöllä olisi 30 minuuttia, T-junalla ei olisi enää tarvetta pysähtyä Pasilan ja Tikkurilan välillä. Yksi vaihtoehto on myös, että T-juna pysähtyisi ko. välillä samalla tavalla kuin K-juna. | ||||
22.11.2014 22:08 | Ari Palin | |||
Tosiaan tuo yksi Sm2 on myös tummennetuilla ikkunoilla varustettu. Onkohan tummennus toteutettu siihen ja Sm4:iin tummalla kalvolla? Lasien vaihtamisella uusiin olisi varmasti moninkertainen hinta. | ||||
22.11.2014 21:06 | Ari Palin | |||
Millä osuudella uusi kiskotus on tätä nykyä Haapamäki - Seinäjoki -välillä? | ||||
22.11.2014 21:00 | Ari Palin | |||
Myös K-juna voi olla katoavaa kansanperinnettä. Se riippuu Kehäradan liikennöintimallista, joka päätetään ensi keväänä koeajojen jälkeen. Jos valitaan malli, jossa Kehäradan juna ei pysähdy kaikilla asemilla välillä Pasila - Tikkurila, Keravalle liikennöitäneen vain N-junia. Voi käydä myös toisinpäin: Jos Kehäradan juna pysähtyy kaikilla asemilla, K-junia ajetaan muulloinkin kuin ruuhka-aikoina ja N-juna saattaa jäädä historiaan, ellei niitä ajeta yöllä, kun Kehäradalle ei ole liikennettä. | ||||
22.11.2014 20:48 | Ari Palin | |||
Paljonko Turun suunnasta tulee sellaista liikennettä, joka vaihtaa suuntaa Toijalassa? On ilmeisesti vähemmän kuin mitä suuntaa vaihtavaa liikennettä on Riihimäellä, koska Toijalaan ei suunnitella kolmioraidetta. | ||||
22.11.2014 20:42 | Ari Palin | |||
Tuotapa en olekaan huomioinut, ettei Heinolan radalla ole ollut aiemmin varoituslaitteita yhdessäkään tasoristeyksessä. Eikö edes Vierumäellä Urheiluopistolle johtavan tien tasoristeyksessä? | ||||
22.11.2014 20:12 | Ari Palin | |||
Mainitsemassani elokuun tapauksessa kyse oli Edon JKV-laitteen viasta, jonka johdosta Toijalaan siirryttiin nopeudella 50 km/h sen jälkeen, kun vikaa oli ensin yritetty korjata Mattilan liikennepaikan lähistöllä noin puolen tunnin ajan. Edon JKV-laitteen hajotessa ei voida käyttää Sr2:n JKV-laitetta, koska se olisi liian kaukana junan keulasta ja aiheuttaisi hätäjarrutuksen, kun junan etupää ohittaisi opastimen ennen kuin Sr2:n JKV-laite on ylittänyt opastinta edeltävät baliisit. | ||||
20.11.2014 22:45 | Ari Palin | |||
Tämähän on kuin deja vu elokuulta, kun Edo hyytyi noin kilometri ennen Mattilan vaihteita ja juna jäi lopulta Toijalaan. | ||||
20.11.2014 22:39 | Ari Palin | |||
Jos ja kun (on vielä virallisesti jos) Pisararata rakennetaan, Helsingin asemalta vapautuu jopa kahdeksan raidetta. Vaikka raiteiden käyttöä hieman väljennettäisiin ja vuorojakin lisättäisiin, raiteet 1-3 voitaneen Pisaran valmistuttua jättää vararaiteiksi. Jos Liikenneviraston uudet suunnitelmat toteutuvat, rakentamisen aloitusta lykätään vuoteen 2023. Valmista tulisi silloin arviolta noin vuonna 2030. Muutama kahvikuppi ehtisi siis vielä kulua ennen vuorotarjonnan lisäämistä. No ehkä ruuhka-ajan ulkopuolelle voidaan lisätä vuoroja aiemminkin, jos Järvenpään seudun lisäraiteet tai Espoon kaupunkirata valmistuvat ennen Pisaraa. | ||||
19.11.2014 22:54 | Ari Palin | |||
Välilaituri ei ole ainakaan leveydellä pilattu. :) | ||||
19.11.2014 22:36 | Ari Palin | |||
Vararungon ravintolavaunun valikoima täytettäneen vain tarvittaessa eli siinä vaiheessa, kun vararunko joudutaan laittamaan liikenteeseen? | ||||
19.11.2014 22:23 | Ari Palin | |||
Kiitos tiedosta. Toivottavasti Sm4:n kaltaiset tummennukset eivät leviä muuhun kalustoon. Pimeällä ikkunoista ei näe juuri mitään ulos, ja päivälläkin näyttää pilvisellä säällä siltä kuin ilta olisi juuri pimenemässä. | ||||
18.11.2014 21:41 | Ari Palin | |||
Sepä hyvinkin. Runko käy raiteella 11, jotta rungossa varalla oleva henkilökunta pääsee tauolle. Muun ajan se seisoo Linnunlaulussa. | ||||
18.11.2014 21:10 | Ari Palin | |||
Tulisiko tästä yksi Riihimäen kolmioraiteen käyttäjistä? | ||||
18.11.2014 21:05 | Ari Palin | |||
Melko vähiin alkaa pian käydä kirkasikkunaisten Sm4:ten määrä. Montakohan niitä vielä on? | ||||
17.11.2014 20:32 | Ari Palin | |||
Kuva on ilmeisesti otettu ennen vuotta 1991, sillä Sköldvikin rata näyttäisi olevan vielä ilman sähköjä. Tosin aivan varmaksi en sitä kuvasta erota. | ||||
16.11.2014 23:30 | Ari Palin | |||
Jos kuva on Jämsän suuntaan, niin 4-tie (samalla myös 9-tie) menee tuolla taustalla eikä tässä etualalla. Vai onkohan tien linjausta muutettu? |