|
|
01.12.2005 19:34 | Ari Palin | ||
| Olisiko yksi vaihtoehto voinut olla samantyyppiset moottorivaunut kuin New Yorkin metrossa, eli ohjaamo on toisessa laidassa, jolloin vaunusta toiseen kulku on järjestettävissä ohjaamon ohitse. Ehkä se ei kuitenkaan onnistuisi aitaamattomalla ja tasoristeyksin varustetulla rautateillä, kun näkyvyys ohjaamosta toiselle puolelle olisi rajoittunutta. Myös Oslon metrossa on vanhoissa metrovaunuissa kuljettajan koppi reunassa, vaikkei taidakaan olla kulkumahdollisuutta vaunusta toiseen. Mitenköhän kuljettaja siinä tapauksessa näkee laiturille junan viereen, kun laituri sattuukin olemaan eri puolella junaa kuin ohjaamo? | ||||
|
|
30.11.2005 23:43 | Ari Palin | ||
| Eli siis viimeinen Jalasjärvellä pysähtyvä juna on H 223 perjantaina 1.9. klo 18.55, näin jos kesäaikataulu on tämän osalta samanlainen kuin nykyinen talviaikataulu. | ||||
|
|
30.11.2005 23:27 | Ari Palin | ||
| Oliko tämä yksi 3.9.1989 tapahtuneen Riihimäen onnettomuuden vetureista, se josta jäi vain alusta jäljelle, mutta korjattiin kuitenkin ennalleen? | ||||
|
|
30.11.2005 19:41 | Ari Palin | ||
| JR oli oikeassa, nyt tämä ja Jalasjärvi sitten lakkautetaan 3.9.2006 alkaen, yhdessä Taavetin, Iin ja Kuivaniemen kanssa. Viimeinen täällä pysähtyvä matkustajajuna on ilmeisesti H 605 2.9.2006 klo 22.13, joten lähellä asuvat, sinne silloin kameran kanssa! Paitsi että taitaa olla tuohon aikaan jo pimeää. Sitä paitsi oikoradan avaaminen varhain seuraavana aamuna saattaa vetää lähes kaikki Suomen harrastajat Etelä-Suomeen. :) | ||||
|
|
30.11.2005 19:32 | Ari Palin | ||
| Tänään taas tuo 3206 tuorehkoine VR-logoineen liikkui neljän jälkeen Helsingin raiteella 10. | ||||
|
|
30.11.2005 19:27 | Ari Palin | ||
| Jopas oli oikeaan aikaan sitten ajoitettu käyntimme Kaliningradissa, siis sen Neuvostojen talon osalta. Ehdin saada siitä kuvan ennen sen kunnostamista. Eikä sitä tiedä, kauanko niitä TEP70-vetureitakaan siellä enää liikkuu. Harmi, ettei aikataulumme sallinut lainkaan junalla matkustamista. | ||||
|
|
29.11.2005 19:06 | Ari Palin | ||
| Eikös tuon vanhan lastausvaununkin ramppi ole yläkertaan mennessä ollut aika jyrkkä? | ||||
|
|
29.11.2005 18:38 | Ari Palin | ||
| Kun tuossa kirjoitin, että metrossa ei ole konduktöörejä kuten lähijunissa ja siitä johtuisi osa lähijunaliikenteen lisäkustannuksista metroon nähden, niin en muistanut, että sen sijaan metrossa tarvitaan järjestysmiehiä, joita taas lähijunissa ei näe. Joten ei tuo konduktöörien puuttuminen metroista taidakaan kovin paljon selittää metroliikenteen edullisuutta lähijunaliikenteeseen nähden. | ||||
|
|
28.11.2005 22:28 | Ari Palin | ||
| Kiitos huomautuksesta. Korjasin sen kuvatekstiin. Yleensä olen pyrkinyt tekemään kuvausreissut lauantaisin, mutta tuossa olinkin tosiaan liikkeellä sunnuntaina. | ||||
|
|
28.11.2005 22:25 | Ari Palin | ||
| Upea kuvasarja! Kun asuisi vähän lähempänä, voisi itsekin tuolla käydä kesäistä yötä ihmettelemässä. Maassa muuten näyttää loistavan pieni punainen opastin. :) | ||||
|
|
28.11.2005 22:17 | Ari Palin | ||
| Helsingin seudulla on juuri katoamassa lumipeite v2.0. :) | ||||
|
|
28.11.2005 22:13 | Ari Palin | ||
| Istuin viime kesänä Ei-vaunun (joka muistuttaa melkoisesti Eipt:tä) yksittäisistuimelle hyvälle ikkunapaikalle naama menosuuntaan lähdettyäni Kemistä P 68:lla kohti Helsinkiä. Omassa rauhassa siinä sai istua siihen asti kunnes Oulussa jouduin luovuttamaan hyvän paikkani paikkalippulaiselle. :) Pääsin kyllä sen jälkeen toiselle yksittäisistuimelle, mutta ikkunapalkin kohdalle, selkä menosuuntaan ja kaiken lisäksi se pieni pala kohdallani ollutta ikkunaa oli huurussa. Tämän jälkeen en enää joutunut paikkaa vaihtamaan, mutta myöskään parempaa paikkaa ei loppumatkan aikana vapautunut. Jäin kyydistä Tampereella ja jatkoin H 230:llä Keravalle. | ||||
|
|
28.11.2005 22:03 | Ari Palin | ||
| Saatat olla oikeassa. Ihan kuin vanha pyöreä levy hieman kurkistaisi uuden taustalevyn alareunasta. Taustalevyn vaihto suoraan onnistui juuri näihin kolmivaloisiin esiopastimettomiin opastimiin. Ehkä se on onnistunut kaksivaloisiinkin, mutta niissä muistaakseni punainen ja vihreä vaihtoivat paikkaa keskenään. | ||||
|
|
28.11.2005 21:57 | Ari Palin | ||
| VR:llä junissa ainakin on konduktööri, jota metrossa ei ole. Siitä varmaan syntyy osa lisäkustannuksista. Periaatteessa samanlainen systeemi kuin metrossa (eli lipun voisi ostaa automaatista) toimisi varmaan myös kaupunkiradoilla. Erilaisia lippuja vain pitäisi olla enemmän saatavilla kuin metrossa, koska esim. matka Rovaniemelle voi alkaa lähijunalla. Lippuja pitäisi siis olla ainakin neljää sorttia: sijaintikaupungin sisäinen lippu, YTV:n seutulippu, VR:n vyöhykelippu ja VR:n km-pohjainen lippu. Kilometripohjaisen lipun ostaminen voitaisiin toteuttaa niinkin, että automaatista saisi aluksi esim. Riihimäelle ulottuvan vyöhykelipun, joka sitten kaukojunassa vaihdettaisiin km-pohjaiseksi lipuksi ja jäljelle jäävä osuus lipun hinnasta maksettaisiin siinä vaiheessa. Tällöin ei vielä automaatilla tarvitsisi määritellä sitä, minkätyyppisellä junalla jatketaan Riihimäeltä eteenpäin. | ||||
|
|
28.11.2005 21:43 | Ari Palin | ||
| Vasemmanpuoleisuuden lisäksi erikoista tuossa Martinlaakson opastimessa näyttäisi olevan myös se, että tolppa ei ole keskellä opastinta vaan sen oikeassa reunassa, tai toisinpäin eli opastinta ei ole kiinnitetty tolppaan keskikohdaltaan. | ||||
|
|
28.11.2005 19:37 | Ari Palin | ||
| Tällainen kiinteä kyltti sopisi hyvin myös Kemijärvelle. :) | ||||
|
|
28.11.2005 19:33 | Ari Palin | ||
| Oikoradan lisäksi myös väli Hakosilta-Lahti on toteutettu samalla tavalla. | ||||
|
|
28.11.2005 19:32 | Ari Palin | ||
| Eikö oikoradalla vasemman raiteen opastin mahdu raiteiden väliin? | ||||
|
|
28.11.2005 19:18 | Ari Palin | ||
| Onkin aika jykevää tekoa tuo portaali. | ||||
|
|
27.11.2005 23:00 | Ari Palin | ||
| Joo, oikoradalla tosiaan ainakin päästään 3.9.2006 ajelemaan sitten 160 km/h, sen itse asiassa jo tiesinkin. Ajattelin kysymyksessäni lähinnä olemassa olevia rataosia, oikorata vain unohtui rajata pois. | ||||
|
|
27.11.2005 21:54 | Ari Palin | ||
| Hieno idea tosiaan tässä kuvassa! | ||||
|
|
27.11.2005 21:49 | Ari Palin | ||
| Milloinkahan Sm4-junilla päästään hyödyntämään 160 km/h:n nopeutta, vai hyödynnetäänkö jo Riihimäen pohjoispuolella? Nopeuden hyödyntämisen Pasilan ja Riihimäen välillä estää se, että Sm4-junia ei ole esim. R-junan jokaisella vuorolla. Kun tunneittain samojen lähtöminuuttien on kuitenkin toistuttava, on aikataulu sidottu 120 km/h kulkevien junien mukaiseksi. Y-juniin Sm4-junat sopisivat myös hyvin. | ||||
|
|
27.11.2005 20:52 | Ari Palin | ||
| Fredriksberg muuttui Böleksi muistaakseni samanaikaisesti, kun nykyinen asema otettiin käyttöön eli syyskuussa 1990. Tuo vanha asema siirrettiin vähän matkan päähän "Rauhan asemaksi" jo syksyllä 1984, ja Pasilan silta avattiin vuonna 1985. Vuosien 1982 ja 1990 välillä lipunmyynti toimi pienessä kopissa asema-alueen pohjoispäässä radan itäpuolella. | ||||
|
|
27.11.2005 20:42 | Ari Palin | ||
| Missäs puhelinlinja on? Vuonna 1967 otetuissa kuvissa näkyy puhelinlinja olleen vielä jäljellä ainakin Pukinmäen ja Malmin välillä. | ||||
|
|
27.11.2005 20:39 | Ari Palin | ||
| Upeita kuvia! Vanhat kuvat pääkaupunkiseudulta ovat juuri niitä kaikkein kiinnostavimpia. | ||||
|
|
27.11.2005 10:37 | Ari Palin | ||
| Neljä junaa Helsingistä Pasilan suuntaan yhtäaikaa onkin maksimi. Silloin lähtevät yhtäaikaa junat sekä Riihimäen ja Kirkkonummen suunnan kaukoliikenneraiteille että Keravan ja Leppävaaran kaupunkiradoille. Toki Ilmalan varikolle voisi vielä samaan aikaan lähteä kaksikin junaa. | ||||
|
|
26.11.2005 19:18 | Ari Palin | ||
| Entä jos Sm1-2-junilla ajettaisiinkin vain Vammala-Orivesi -väliä, esim. tunnin välein, sähköt riittäisivät jo nytkin. Pysähtymispaikat voisivat olla esim. Karkku, Siuro, Nokia, Lielahti, Amuri, Tampere, Messukylä, Vehmainen, Kangasala, Ruutana, Suinula ja Siitama. Muut junavuorot säilyisivät nykyisellään. | ||||
|
|
26.11.2005 16:49 | Ari Palin | ||
| Äkkiä kun katsoin, niin näytti siltä kuin tuossa katolla olisi ollut alaslaskettu virroitin. :) Siitäpä tulikin mieleeni: Olisikohan nämä kannattanut hankkia diesel/sähkökäyttöisinä, eli sähköradalla olisi käytetty saatavilla oleva sähköenergia hyväksi ja sähköistämättömällä ajettu dieselillä? Käytettävät ajomoottorithan olisivat kaiketi voineet olla molemmissa tapauksissa samat. Sähköistämättömällä radalla dieselkone pyörittäisi generaattoria, joka antaisi virran ajomoottoreille, aivan kuten dieselsähköisissä vetureissa on tapana. Silloin olisi mahdollista liikennöidä samalla kalustolla esim. Porista Tampereen kautta Haapamäelle, edellyttäen, että sama yksikkömäärä kävisi molemmilla osuuksilla. Orivedellä virroitin laskettaisiin alas ja dieselit jyräytettäisiin käyntiin, ja matka jatkuisi. Myös Helsingistä Hankoon voitaisiin ajaa suoria vuoroja. Vai olisikohan ollut niin, että tällaiselle ominaisuudelle olisi loppujen lopuksi ollut sen verran vähän käyttöä, ettei investointi olisi kannattanut? | ||||
|
|
26.11.2005 15:18 | Ari Palin | ||
| Tämähän voisi olla Kytömaalta, jos oikoradan sn160-erkanemisvaihteet olisikin toteutettu risteysvaihteilla. Oikealta olisi tulossa juna Lahden suunnasta, joka odottaisi kulkutien vapautumista Riihimäen suuntaan matkaavalta junalta. Vasemmalle erkaneva raide menisi Sköldvikiin. Tosin sieltä näyttää puuttuvan sähköistys. | ||||
|
|
25.11.2005 22:57 | Ari Palin | ||
| Nuo puskat ovat aseman tämänpuoleisen päädyn kohdalla. Jos asemaa katsoo suoraan edestä päin, näkymä on paljon avoimempi. | ||||
|
|
25.11.2005 22:46 | Ari Palin | ||
| Onneksi tämä näkymä ei ole kuitenkaan yllättänyt veturinkuljettajaa, ainakaan omalla raiteella. :D | ||||
|
|
24.11.2005 22:12 | Ari Palin | ||
| Bremerheaven? :) | ||||
|
|
24.11.2005 19:52 | Ari Palin | ||
| Henkilöliikennettä tuolla ei tainnut enää olla kuin vajaa viikko jäljellä tuossa vaiheessa. | ||||
|
|
24.11.2005 19:49 | Ari Palin | ||
| Tässä vielä toimiva linkki: https://vaunut.org/kuvasivu.php/18905.html | ||||
|
|
23.11.2005 22:52 | Ari Palin | ||
| Mihinkäs nämä valot oikein liittyvät? | ||||
|
|
23.11.2005 22:47 | Ari Palin | ||
| Otetaanpa mopo kiinni eli palataan itse kuvaan. Eipä ole muuten kuin parista kymmenestä sentistä kiinni, ettei tuo savupiippu kuulu Sm4:n varustukseen. :) | ||||
|
|
23.11.2005 22:36 | Ari Palin | ||
| Joo, mukava katsella näitä "asjallisia" vanhoja näkymiä, mitä ei itse ole ollut näkemässä. Harmi, että rautateiltä puuttuu nykyään pitkälti se "asjallisuus". Melko "asjallisia" rautatiet olivat monin paikoin vielä 1980-luvullakin, erityisesti sen alkupuolella ennen sähköistyksen leviämistä. Itse olen asunut Helsingin seudulla koko ikäni, eli nuo 1980-luvun "asjallisuudet" ovat vain valitettavasti pääosin jääneet näkemättä, koska Helsingin seutu oli silloin jo "nykyaikainen". Se "asjallisuus" juontaa ehkä osaksi juurensa siitä, että menneet näkymät eivät ole enää arkipäivää. Ehkä harrastajat 30 vuoden päästä ovat vuorostaan sitä mieltä, että sen "asjallisempaa" ei voi olla kuin Susi vetämässä sinisistä vaunuista koostuvaa matkustajajunaa. Siksi niitä kannattaakin nyt kuvata. | ||||
|
|
22.11.2005 19:42 | Ari Palin | ||
| Eli siis sen alikulun paikkeilla? Ajoinkin itse asiassa ensin sen alikulun läpi ja palasin takaisin, koska ajattelin, että paremman kuvan asemasta saa radan takaa. Sitä paitsi se asema-alue näytti vähän sellaiselta paikalta, jonne ei ehkä ulkopuolisia toivota (ainakaan ilman kulkulupaa). | ||||
|
|
21.11.2005 23:28 | Ari Palin | ||
| Onpa komea talvikuva. Sopisi hyvin rautatieaiheiseen seinäkalenteriin. | ||||
|
|
21.11.2005 23:26 | Ari Palin | ||
| Näin pitkää sinisten päivävaunujen letkaa ei vuoden kuluttua enää varmaan näekään muualla kuin vaunuvarikoilla, Ilmalan ratapihan reunassa ja Mäntyluodossa. :( Tosin kahdessa viime mainitussa näkynee vain sileäkattoisia. | ||||
|
|
21.11.2005 23:20 | Ari Palin | ||
| Aseman nimen sanelee RHK. | ||||
|
|
21.11.2005 23:18 | Ari Palin | ||
| JR olikin näköjään jo ehtinyt huomauttaa samasta nimiasiasta seuraavan kuvan kohdalla. | ||||
|
|
21.11.2005 23:16 | Ari Palin | ||
| Aseman nimi on Pyhäsalmi, vaikka kunta onkin Pyhäjärvi. Muuten, mikähän idea siinä on, että Pyhäkummun linjavaihde ei kuulu Pyhäsalmen liikennepaikkaan, vaikka vähintään samalla etäisyydellä Karjaan asemalta sijaitsevat Helsingin ja Hyvinkään suuntien erkanemisvaihteet kuuluvat Karjaan liikennepaikkaan? | ||||
|
|
21.11.2005 22:59 | Ari Palin | ||
| Muita kuvia Sm3 7x13:sta löytyy ainakin https://vaunut.org/kuvasivu.php/15143.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/18157.html | ||||
|
|
21.11.2005 22:32 | Ari Palin | ||
| En nähnyt tämän kallion sijaintipaikkaa, koska en käynyt asemarakennuksen puolella rataa. Aseman vastapuolella puusto esti näkyvyyden kyseiseen kohtaan. | ||||
|
|
21.11.2005 22:29 | Ari Palin | ||
| Eikö matkustusväli Herrala-Herrala olisi myös ollut mahdollinen vuoteen 1981 saakka? Muita välejä: Kuohu-Kerma, Peura-Kolari, Nokka-Kolari, Riippa-Koivu, Kilo-Voltti, Laaja-Kangas. Joskus on myös ilmeisesti voinut matkustaa Metelistä Pauhuun. | ||||
|
|
20.11.2005 23:15 | Ari Palin | ||
| Etualalla olevaa raidetta 2 käyttävät jo Riihimäen suunnasta tulevat Lahteen päättyvät taajamajunat. | ||||
|
|
20.11.2005 23:14 | Ari Palin | ||
| Vaunujen suljettuna olemisesta kertovia valkoisia lappuja en ulko-ovissa ainakaan huomannut. Mutta en niitä kyllä yrittänyt havainnoidakaan. | ||||
|
|
20.11.2005 23:02 | Ari Palin | ||
| Ai niin, Jantarin numerothan olivat 129 ja 130. Vaunut kuitenkin näyttävät sinikeltaisilta. | ||||
|
|
20.11.2005 22:58 | Ari Palin | ||
| Niin, olen tosin menossa Venäjän Karjalaan junailemaan muutaman muun harrastajan kanssa keväällä, mutta sen lisäksi ei oikein sitten muualle ulkomaille ehdikään, jos aikoo Suomessa kokea muutosta aktiivisesti. Karjalassakin voi onneksi matkustaa ainakin M62-vetoisilla junilla, mm. Viipurista Elisenvaaraan. Osaatko sanoa, mihin asti M62-, TEP60- ja TEP70-vetoista matkustajaliikennettä on Liettuassa (tai muualla Baltiassa) olemassa? Paras matka-aika voisi ollakin silloin, kun on sekä uutta että vanhaa bongattavissa samalla reissulla. | ||||
|
|
20.11.2005 21:22 | Ari Palin | ||
| Ehdit siis käydä Kaliningradissakin. | ||||