26.10.2006 23:18 | Arto Hellman | |||
On se nykyään hitaampaa, jos siis Viipurista postittaa. | ||||
22.10.2006 01:06 | Arto Hellman | |||
Kun ei muisti pelaa. Vaunumiehen katsen suunnasta päätellen veturi työntää. Nokian kaapelitehtaalle kai mennään. | ||||
20.10.2006 23:25 | Arto Hellman | |||
Ei kai se voi suorastaan Vilppula olla? | ||||
15.10.2006 19:45 | Arto Hellman | |||
Isäni oli nuorena innokas pyöräilijä (kuviakin nähnyt). Kyllä tämä näyttäisi 1930-luvun loppupuolelta. | ||||
26.09.2006 23:30 | Arto Hellman | |||
Teppo Niemi ja jtt kiitos korjauksesta. Ja päivä oli tosiaan sunnuntai. | ||||
30.08.2006 17:26 | Arto Hellman | |||
Matkustajat on jo jätetty aiemmin. Ei näy laituri tässä kuvassa. | ||||
03.07.2006 23:30 | Arto Hellman | |||
Luulen vahvasti, että kyseessä on todellakin eräänlainen "mukaavuuslaitos", nimittäin Helsingin vesilaitoksen vedenjakeluposti. | ||||
03.07.2006 12:17 | Arto Hellman | |||
Suora lainaus SRS:n "linjasivulta": Mannerheimintie - Maria oli Helsingin viimeinen linjaosuus 31.05.1959 saakka, jolla voitiin liikennöidä vain kaksiakselisilla vaunuilla (ja periaatteessa myös telivaunuilla 181-186). Kaksiraiteisen radan pienen ja vanhentuneen läpikulkuprofiilin vuoksi raiteitten keskinäinen etäisyys (raide-etäisyys 2.5 m) oli muuta verkostoa kapeampi. Rataosaa ei avarrettu ja liikenne lakkautettiin. Muualla rataverkolla raide-etäisyys kasvatettiin 3.0 m:iin, mikä oli edellytys, että uusilla telivaunuilla voitiin liikennöidä. Levennystyöt oli käynnistetty vuonna 1950. |
||||
01.07.2006 17:25 | Arto Hellman | |||
Tässä on moottorivaunu-perävaunu (2-akselinen)-moottorivaunu -yhdistelmä. Kuvan moottorivaunu kuuluu Ganzin 1962-65 valmistamaan sadan UV5 -vaunun sarjaan. | ||||
01.07.2006 16:41 | Arto Hellman | |||
Laite on funikulaari (kaapelin varassa kiskoilla vinoon kulkeva vaunu.) | ||||
26.06.2006 12:41 | Arto Hellman | |||
Mannheimin -seudun koko raitiotieverkolla jännite on 750 volttia tasavirtaa. Raitoverkon pituus on lähes 170 km. | ||||
26.01.2006 12:48 | Arto Hellman | |||
Jos tästä vielä jotain ryhtymättä "sotahistorijoitsijaksi": Eteneminen Kiestingistä Louhen suuntaan tapahtui elokuussa 1941. Kuvassa on pommikuoppia. Eli tuhon ovat tehneet pommikoneet (Stukat). "Rintamavastuussa" nimittäin oli 6. SS-vuoristodivisionna Nord alaisenaan suomalainen "Ryhmä J". Toiseksi takimmainen ,eli kypäräpää, lienee juuri saksalainen tässä mahdollisesti lavastetussa TK-kuvassa. Sohjananjoki on kuitenkin Kiestingistä länteen. Sen ylitys viivytti suomalaisia. Kiestingistä eteneminen jatkui rataa pitkin parikymmentä kilometriä kunnes joukot jäivät mottiin. Suurten tappioiden jälkeen joukot pääsivät motista ja rintama siirtyi jonkin matkaa tästä Veturipurosta länteen. Kiestingistä suomalaiset lähtivät aselevon, 1944, jälkeen. |
||||
26.01.2006 09:11 | Arto Hellman | |||
http://www.militaryimages.net/photopost/showphoto.php/photo/9023/cat/500/photopost/index.php Linkin takana kuva Veturipurolta. Eli Kiestingin pistoradalla ollaan. Paikasta ja liikennöinnistä voi lukea esim. Kalle Päätalon omaelämänkerrallisesta romaanista "Liekkejä laulumailla" |
||||
12.12.2005 16:24 | Arto Hellman | |||
Tuli tosiaan huonosti putsattua dia. Täytyy ottaa opiksi. | ||||
03.12.2005 12:39 | Arto Hellman | |||
Aivan oikein, juna on H 677, Dm7 4084+4082. | ||||
11.08.2005 09:33 | Arto Hellman | |||
Mielestän ollaan väärällä "foorumilla", jos on tarkoitus vain arvostella harrastajan harrastuskuvien tekniikkaa. Kuvaustilanne tulee, harvoin ehtii tuntikausia valmistautua eikä varustekonttikaan aina ole mukana. Skannatessa haluaa kuvasta tavallinen harrastajakuvaaja "ulos" niin paljon kuin mahdollista. Tulee, tulee rakeinen ja vaikka mitä. Mutta mitä sitten. Korkekulttuurin puolelta löytyy hyviä foorumeita arvosteluun. Esimerkiksi vaikka aukea.net/valokuvaus | ||||
20.03.2005 11:01 | Arto Hellman | |||
Kovin joutui taas tämäkin kuva teknisen arvostelun kohteeksi. Ukonilman yhteydessä luonnon värit saattavat todella poiketa "normaalista". Mutta annetaan olla. En enää vaivaa tässä orgissa. |